Päiväys Datum Dnro Dnr 4.1.2012 YM1/601/2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Viite Hänvisning Asia AVUSTUKSET ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISEKSI Ärende 1. Yleistä Korkotukilainoitettaville vuokrataloille tai -asunnoille voidaan myöntää investointiavustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Avustusten tavoitteena on lisätä erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumistarpeisiin soveltuvien ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Avustuksilla on tarkoitus kompensoida erityisryhmäasunnoissa tarvittavista erityisistä tila- tai varusteratkaisuista aiheutuvia lisäkustannuksia. Avustusten myöntämisestä päättää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain (1281/2004, jäljempänä investointiavustuslaki) 5 :n 2 momentin mukaan valtioneuvosto voi tarvittaessa käyttösuunnitelmassa päättää valtuuden perusteella jaettavien avustusten alueellisista käyttöperusteista ja jakautumisesta erityisryhmille tarkoitettuihin kohteisiin asunnontarpeen perusteella. Mainitunlaista käyttösuunnitelmaa ei ole toistaiseksi tarkoitus antaa avustusten myöntämisestä. 2. Alueellinen suuntaaminen Avustukset suunnataan pitkäkestoisen tarpeen perusteella. Tavanomaisten vuokra-asuntojen tarve keskittyy suurimman kysynnän alueille kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja voidaan tehdä myös väestöltään väheneville alueille. Avustusten myöntämisessä on aina otettava huomioon kunkin erityisryhmän paikkakuntakohtainen asunnontarve sekä kunnan palvelurakenne mahdollisine muutostarpeineen. 3. Avustusten myöntämismenettely Avustusten hakemisessa noudatetaan hakuaikoja. Avustettavat kohteet on valittava vertailemalla hakemuksia yhdenmukaisilla, avoimilla ja läpinäkyvillä arviointikriteereillä,
joissa otetaan huomioon myös erityisryhmiin liittyvät erityispiirteet. 2/6 Investointiavustuslain tarkoituksen toteutumisen varmistamiseksi on avustuksen suuruus harkittava aina myös kohdekohtaisesti. Harkinnan on koskettava sekä käytettävän avustusprosentin suuruutta että avustuksen piiriin hyväksyttäviä kustannuksia. Avustuksia ei ole tarkoitus myöntää lain sallimilla enimmäisavustusprosenteilla muutoin kuin silloin, kun arvioituja asumiskustannuksia ei muilla tavoin saada kohtuulliselle tasolle. Varsinkin perusparannuskohteiden osalta on erityisesti harkittava, onko olemassa perusteita soveltaa niihin enimmäisavustusprosentteja. Avustuksen suuruuden määrittämisessä otetaan huomioon kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. Avustuksen arvioinnissa tarkastellaan avustettavan asunnon kokonaisvuokraa suhteessa paikkakunnan yleiseen ja valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokratasoon. 4. Etusijalla olevat erityisryhmät Ympäristöministeriö, kuultuaan sosiaali- ja terveysministeriötä, toteaa kantanaan, että avustuksia myönnettäessä etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa oleviin erityisryhmiin kuuluville ihmisille tarkoitetut asuntohankkeet. Näitä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistisairaat vanhukset. Asumiseen liittyvä tuen ja palveluiden tarve korostuu näiden ryhmien kohdalla, ja tämä asettaa erityisvaatimuksia myös asuntojen ja rakennusten tila-, varuste- tai rakenteellisille ratkaisuille. 4.1. Pitkäaikaisasunnottomat ja nuorten asunnottomuuden ehkäiseminen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan, ja tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Valtioneuvosto antoi 15.12.2011 periaatepäätöksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta vuosille 2012 2015. Ohjelma edellyttää noin 1 250 asunnon, tukiasunnon tai hoitopaikan osoittamista niissä kaupungeissa, joissa asunnottomuus on suurinta. Valtio tekee ohjelman toteuttamiseen osallistuvien kaupunkien kanssa aiesopimukset, joissa määritellään kaupunkikohtaiset tavoitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö on sitoutunut rahoittamaan ohjelman mukaisten tukipalvelujen tuottamista. Erityisryhmien investointiavustusten myöntämisvaltuutta sitoutuisi vuosina 2012 2015 enintään 15 miljoonaa euroa vuodessa ohjelmaan sisältyville hankkeille. Investointiavustuslain mukaan korkeinta avustusluokkaa, enintään 50 prosenttia, voidaan soveltaa pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeisiin, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: 1) asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita, 2) asunto-olojen järjestäminen edellyttää merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon, ja 3) kohderyhmälle on aiheutunut päihde-, mielenterveys- tai muiden vastaavien ongelmien takia pitkään jatkunutta asunnottomuutta. Edellytysten täyttymistä ja avustuksen suuruutta harkittaessa huomioon voidaan ottaa varusteratkaisujen ohella myös tavanomaisesta poikkeavat, esimerkiksi paloturvallisuutta ja kulumiskestävyyttä parantavat, rakenteet ja rakennusosat. Vuokraa määritettäessä ja vuokran kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon voidaan ottaa myös kohteiden tavanomaista korkeammat ylläpito- ja hoitokustannukset.
3/6 Nuorten asunnottomuuden ehkäisemiseksi aiesopimuskaupungeissa toteutetaan kansallisesti koordinoitu monialainen Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy -hanke. Nuorisoasuntokantaa rakennetaan ainakin 600 asuntoa ARAn ja Raha-automaattiyhdistyksen tukemana. Lisäksi asunnottomuutta ja syrjäytymistä ehkäisevää asumisneuvontaa ja tukea arjen hallintaan lisätään. 4.2. Kehitysvammaiset Valtioneuvosto antoi 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010 2015 ja päätti samalla ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Kehitysvammaisille soveltuvia asuntoja tarvitaan kehitysvammaisten laitospaikkojen vähentämisen jatkuessa. Asuntoja tarvitsevat myös vanhempiensa luota pois muuttavat kehitysvammaiset aikuiset. Ohjelman toteuttaminen edellyttää, että kehitysvammaisille henkilöille tuotetaan vuosina 2010 2015 keskimäärin 600 asuntoa vuodessa eli yhteensä noin 3 600 asuntoa. Näistä asunnoista erityisryhmien investointiavustuksella tuotetaan noin 470 asuntoa ja peruskorjataan vähintään 60 kehitysvammaisten asuntoa vuosittain. Erityisryhmien investointiavustusten myöntämisvaltuutta sitoutuisi vuosittain noin 30 miljoonaa euroa kehitysvammaisten asumiseen. Lisäksi Raha-automaattiyhdistys varautuu ohjelman mukaan vuosittain osoittamaan omaa investointiavustustaan siten, että rahoituksella voidaan hankkia tai rakentaa noin 130 tukiasuntoa vuodessa. Kehitysvammaisille tarkoitetuille asuntohankkeille myönnettävä erityisryhmien investointiavustus voi olla enintään 50 prosenttia. Investointiavustuslain mukaan tätä korkeinta avustusluokkaa voidaan soveltaa kehitysvammaisille tarkoitettuihin asuntohankkeisiin, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: 1) asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita ja 2) asunto-olojen järjestäminen edellyttää poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia. Kehitysvammaisille tarkoitettujen asuntohankkeiden toteuttaminen liittyy kiinteästi sosiaalija terveysministeriössä laadittavaan valtakunnalliseen suunnitelmaan laitoshoitoa korvaavien palveluiden kehittämisestä lähiyhteisöön. 4.3. Mielenterveyskuntoutujat Mielenterveyskuntoutujien asunto-olojen järjestäminen vaatii kiireellisiä toimenpiteitä, sillä heidän asumisolonsa ja asumisen laatu eivät ole muun väestön asumisolojen tasolla. Mielenterveyskuntoutujien osalta jo tapahtunut ja edelleen käynnissä oleva palvelurakennemuutos edellyttää erityisiä panostuksia sekä palveluiden että myös asunto-olojen järjestämiseen. Hallinnonalan toimijat ja keskeiset yhteistyötahot laativat mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishankkeessa toimenpide-ehdotuksia mielenterveyskuntoutujien asumistilanteen parantamiseksi. ARAlla on keskeinen rooli näiden toimenpiteiden toteuttamisessa muun muassa erityisryhmien investointiavustusta myöntämällä. Mielenterveyskuntoutujien asumisolojen parantaminen liittyy läheisesti myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkamiseen vuosina 2012 2015 sekä Mieli 2009 -ohjelmaan, jossa ennakoidaan avopalvelujen kehittämisen vähentävän psykiatristen sairaalapaikkojen tarvetta.
4/6 Avopalvelujen kehittäminen vähentää psykiatristen sairaalapaikkojen tarvetta ja edellyttää asumisen ja sitä tukevien palvelujen kehittämistä. Mielenterveyskuntoutujille tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja riittävine tukipalveluineen. Olemassa olevia asumisyksiköitä on peruskorjattava täyttämään asumisen vähimmäisvaatimukset. Lisäksi tarvitaan uusia asumisyksiköitä, joissa toteutuvat tarpeenmukaiset asumisratkaisut. Tavoitteena tulee olla jokaisen oma, kohtuuhintainen asunto. Asumisyksiköissä tämä tarkoittaa vähintään omaa, riittävän kokoista huonetta wc- ja suihkutilalla. 4.4. Muistisairaat vanhukset Vanhusväestön asuntohankkeissa on erityisesti priorisoitava muistisairaille vanhuksille tarkoitettuja hankkeita. Arvion mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastaa Suomessa 11 prosenttia 75 84-vuotiaista ja 35 prosenttia yli 85-vuotiaista ihmisistä. Heistä noin puolet tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa tai hoitoa joko tehostetussa palveluasumisessa tai laitoksessa. Suomeen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä arviolta 9 000 14 000 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa 75 vuotta täyttäneille ihmisille riippuen esimerkiksi kunnissa saatavissa olevan kotihoidon määrästä. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton "Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa" (2008) asetetaan tavoitteet ikäihmisten kotona asumisen, palveluasumisen ja laitoshoidon määrälle. Avustettavia hankkeita hyväksyttäessä huomiota on kiinnitettävä vanhusten tehostetun palveluasumisen määrään ja tarpeeseen kunnassa erityisesti muistisairaiden vanhusten kannalta. Hankkeiden toteutuksen tulee perustua kunnan palvelurakenteen kehittämissuunnitelmaan, ja etenkin laitoshoidon vähentämistavoitteeseen on kiinnitettävä huomiota. Myös iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta annettavassa laissa asetetut velvoitteet ovat tässä suhteessa merkityksellisiä. Erityisryhmien investointiavustuksilla tuetaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2012 2015 toteutumista, palvelurakenteen muutosta sekä etenkin muistisairaiden vanhusten asumistarpeeseen vastaamista. 5. Hankekohtaiseen käsittelyyn liittyviä seikkoja 5.1. Hallinnonalojen välinen yhteistyö Hankekohtaisessa käsittelyssä hallinnon eri tasoilla on varmistuttava riittävästä yhteistyöstä asuntotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kesken. Edellytyksenä erityisryhmien investointiavustusten myöntämiselle on, että kunnan asunto- sekä sosiaali- ja terveystoimi osallistuvat yhteistyössä erityisryhmäasuntojen tarpeen ja käytön arviointiin aina, kun hankkeella on yhtymäkohtia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 5.2. Kohteet, joissa eri avustusluokkiin kuuluvia asuntoja Kun kohteen kaikissa asunnoissa edellytetään tavanomaista enemmän tukipalveluita tai erityisiä tila- tai varusteratkaisuja, avustus kohteelle määräytyy korkeampien avustusluokkien mukaan. Jos kohteessa on tällaisten asuntojen lisäksi myös muita asuntoja, avustusta myönnetään korkeampien avustusluokkien mukaan vain niiden asuntojen laskennalliseen kustannusosuuteen, jotka täyttävät korkeammille avustusluokille asetetut vaatimukset. Esimerkiksi nuorisoasuntokohteissa voi olla enintään 25 prosentin avustukseen oikeutettuja tukiasuntoja sekä muita asuntoja, jotka voivat saada avustusta alimman tukitason mukaan eli enintään 10 prosenttia. Tällä tavoin avustusten myöntämiseen saadaan joustavuutta ja kustannustehokkuutta.
5/6 5.3. Avustettavan kohteen käyttö Avustuspäätöksessä on yksilöitävä riittävästi se asuntopoliittinen erityisryhmä, johon kuuluvia henkilöitä varten asuntokohde tai asunto on tarkoitettu. Yksilöinti mahdollistaa asuntojen asianmukaisen käytön valvonnan avustuksiin liittyvänä käyttörajoitusaikana. Avustusta myönnettäessä on arvioitava hakemuksessa esitettyjä perusteita sille, että avustettu asunto todella tulee rahoitettaessa tarkoitettuun käyttöön. Huomiota on tällöin kiinnitettävä esimerkiksi siihen, ovatko tukiasuntoihin muuttavat selkeästi tavanomaista enemmän tukipalveluita tarvitsevia henkilöitä. Avustuksen myöntämisen jälkeen ARA valvoo avustusten käyttöä ja avustuksiin liittyvän asuinkäyttövelvoitteen noudattamista. 5.4. Hankkeen taloudellinen toimivuus ja tarvearviointi Avustuspäätöstä tehtäessä on syytä kiinnittää riittävästi huomiota sen varmistamiseen, että hanke on myös pitkällä aikavälillä taloudellisesti toimiva. Kohteet, joissa on erityisen runsaasti palvelu- ja muita tiloja asuintilojen lisäksi, ovat tässä suhteessa riskialttiimpia. Taloudellinen toimivuus edellyttää, että kohteen asuin- ja muilla tiloilla on pitkällä aikavälillä riittävästi käyttöä. Avustettavia hankkeita valittaessa on tukeuduttava kuntakohtaisiin tarvearviointeihin asianomaisesta erityisryhmästä sekä tietoihin kunnassa jo olemassa olevista ja tulevista asuntokohteista. Erityisesti väestöltään supistuvissa kunnissa on selvitettävä mahdollisuudet hyödyntää olemassa olevaa asuntokantaa erityisryhmien asumisessa esimerkiksi rakennusten peruskorjaamisen avulla. Asumisen kustannukset palvelutaloissa on erotettava palvelujen kustannuksista. Asumisen tulee perustua asukkaan ja palvelutalon omistajan tai tämän valtuuttaman välivuokraajan väliseen vuokrasuhteeseen. Asukkaiden asumisturva on taattava myös palveluntuottajan vaihtuessa ja samalla on varmistuttava siitä, että avustettavat kohteet säilyvät pitkäkestoisesti niille tarkoitetussa käytössä. ARAn on asetettava avustuksen myöntämisen ehdoksi se, että kunnan on voitava halutessaan vaihtaa palvelutalossa toimivaa palveluntuottajaa esimerkiksi kilpailutuksen seurauksena säilyttäen samalla asukkaiden vuokrasuhteen samassa kohteessa. (Tämä kappale on muutettu ympäristöministeriön 29.6.2012 antamalla ohjauskirjeen muutoksella; muutosta sovelletaan erityisryhmien investointiavustuksiin, jotka myönnetään 29.6.2012 jälkeen vuoden 2012 tai myöhemmästä valtuudesta.) 5.5. Hankkeen laatu Laitosmaisia ratkaisuja ei tule avustaa. Tavoitteena tulee olla erityisryhmiin kuuluvien asuminen tavallisilla asuinalueilla. Avustusta ei tule myöntää isoihin eikä laitosalueelle rakennettaviin kohteisiin. Selkeästi eri erityisryhmiin lukeutuvien henkilöiden asuntoja ei tule sijoittaa samalle tontille tai samaan rakennuskokonaisuuteen. Kaikkien kohteiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kohteen laatuun, kuten esteettömyyteen, turvallisuuteen, toimivuuteen ja kodikkuuteen sekä segregaation ehkäisemiseen. Avustuksia myönnettäessä noudatetaan ARAn laatimia suunnitteluopasta ja palveluasumisen opasta. Avustusta ei tule myöntää kohteisiin, jotka eivät ole Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) antamien valtakunnallisten sosiaalihuollon valvontaohjelmien mukaisia. Näitä ohjelmia ovat vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja palveluiden valvontasuunnitelma, vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluja koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma sekä mielenterveys- ja päihdehuollon ympäri-
vuorokautisia asumispalveluja sekä päihdehuollon laitoshoitoa koskeva valtakunnallinen valvontaohjelma. 6/6 5.6. Avustuksen saajat Avustuksista päätettäessä on keskeistä, mille taholle tuki myönnetään. Investointiavustuslain 7 :n 2 momentin mukaan avustus voidaan myöntää lueteltujen tahojen lisäksi myös muulle korkotukilainansaajalle, jonka arvioidaan kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään tarkoitettuja asuinrakennuksia tai asuntoja. Säännös on tarkoitettu kiristämään tuensaajien piiriä siitä, mikä koskee korkotukilainoitusta. Korkotukilainoituskelpoisuuden kriteerien lisäksi tuensaajalla on oltava sekä rahoitushetkellä että myös pitkällä aikavälillä valmius vastata vaativista erityisasumiskohteista. Tämä edellyttää riittävää taloudellista kantokykyä, taloudellista ja erityisryhmään liittyvää osaamista, joka voi olla omaa tai pysyvään kontaktiverkostoon pohjautuvaa, sekä mielellään myös jo vakuuttavaa näyttöä edellä mainituista seikoista. Mitä vaativampia kohteet ovat, sitä tarkemmin myös tuensaajan selviytymistä tulisi arvioida. 5.7. Avustuskohteiden rajaus Avustuksia voidaan myöntää rakennuksille, joita käytetään vuokra-asumiseen. Tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asukkaat saavat avohoidon palveluina. Avustuksen piiriin voi palvelutaloissa kuulua myös vähäinen määrä intervalliasuntoja, joiden kustannukset eivät kuitenkaan saa rasittaa taloissa pysyvästi asuvien asukkaiden vuokria. Rakennuksia ei voida rahoittaa laitoshoitoa tai majoitustoimintaa varten. 6. Raportointi ministeriölle 7. Voimassaolo ARA raportoi ympäristöministeriölle investointiavustusvarausten valmisteluun liittyvistä keskeisistä tiedoista, hakemuksista ja tehdyistä varauksista sekä laatii vuosittain tarkemman raportin tehdyistä avustuspäätöksistä. Vuosittaisesta raportista on käytävä ilmi muun muassa käytetyt avustusprosentit sekä avustusten alueellinen jakautuminen. Tämä ohjauskirje on voimassa sen antamisesta lukien toistaiseksi. Ohjauskirjettä sovelletaan kaikkiin erityisryhmien investointiavustuksiin, jotka myönnetään vuoden 2012 tai myöhemmästä valtuudesta. Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru Hallitussihteeri Ville Koponen TIEDOKSI Sosiaali- ja terveysministeriö