Ala-Männikön korvaavat asunnot / Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys

Transkriptio

1 Selvitys 1 (5) Ala-Männikön korvaavat asunnot / Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys Ivalon Sos.Dem. valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen Ala-Männikön korvaavista asunnoista. Aloitteessa esitetään, että vuonna 2015 selvitetään asuntotilanne ja uusien korvaavien asuntojen tarve. Lisäksi esitetään, että vuonna 2015 tehtävään Inarin kunnan talousarvioon sekä talous- ja toimintasuunnitelman investointiosaan v sisällytetään suunnitellun Ala-Männikön korvaavien asuntojen suunnitelmat. Vuonna 2012 kunnanjohtaja asetti työryhmän selvittämään erityisryhmien asumispalvelujen järjestämistä ja tuottamista. Työryhmän tehtävänä oli selvittää lähivuosien asumispalvelujen tarve ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien osalta, rahoitusvaihtoehdot sekä julkisen ja yksityisen sektorin rooli palvelujen tuottajana. Työryhmä teki selvityksen sekä Ala-Männikön korvaavista asunnoista että Inarin kirkonkylän asumispalveluista. Kunnanhallitus hyväksyi tehdyt selvitykset vuosien talous- ja toimintasuunnitelman laadinnan pohjaksi Ivaloa myöhentäen. Lisäksi kunnanhallitus päätti huomioida Inarin kirkonkylän tulevien uusien asuntohankkeiden yhteydessä myös ikäihmisten asumistarpeet koti- ja avopalveluihin tukeutuen. Talous- ja toimintasuunnitelman investointiosaan vuosille varattiin Tilapalvelu liikelaitokselle euron määräraha Inarin ikäihmisille tarkoitettujen vuokra-asuntojen suunnitteluun vuodelle Hallitun menokasvun ohjelmassa suunnittelu siirrettiin vuodelle Tämän selvityksen valmisteluun ovat osallistuneet sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti, laitoshoidon johtaja Jaakko Seppänen, palveluohjaaja Riitta Sipola-Kellokumpu sekä toimitusjohtaja Tauno Vesterinen. Selvityksestä ja esityksestä on keskusteltu Tilapalvelu liikelaitoksen kiinteistöpäällikkö-rakennustarkastaja Erkka Tervon kanssa. Vanhuspolitiikan tavoitteet ja nykytila Vanhuspalvelulaissa säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta kunnassa, iäkkään henkilön palvelutarpeiden selvittämisestä ja niihin vastaamisesta sekä iäkkäille henkilöille järjestettävien palvelujen laadun varmistamisesta. Inarin kunnan vanhuspolitiikan tavoitteena on tukea ikäihmisten arkielämän kokonaisuutta ja luoda edellytyksiä mahdollisimman täysipainoiselle elämälle. Ikäihmisten palvelutarpeiden kehittymiseen keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä ovat ikäihmisten fyysinen ja henkinen toimintakyky, väestön ikärakenne, olemassa oleva palvelurakenne sekä palveluita toteutta-

2 Selvitys 2 (5) van hoitoketjun toiminta. Inarin kunnan ikäihmisten palvelustrategia vuosille luo kokonaisnäkemyksen ikääntyvien palvelutarpeista ja elinoloista sekä kunnan toimenpiteistä ja kehityksestä. Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi uusitaan vuoden 2015 aikana. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Inarin kunnan väestön ikärakenne muuttuu vuoteen 2020 siten, että yli 75-vuotiaiden määrä tulee olemaan noin 770 henkilöä. Vuonna 2014 yli 75-vuotiaiden määrä oli 625 henkilöä ja vuonna 2015 heitä arvioidaan olevan 678 henkilöä. Ennusteen mukaan vuonna 2030 yli 75-vuotiaita on jo 1218 (+95 %). Asumispalveluiden tarve tulee edelleen lisääntymään siten, että Ivalossa tulee jatkossakin tehostaa ympärivuorokautista kotipalvelua, jotta asuminen itsenäisessä asumisessa olisi mahdollista. Ivalon alueella on haasteeksi viime vuosina noussut iäkkäiden ihmisten puutteelliset asumisolosuhteet, siten, että vanhusten kotiin tehtävät muutostyöt eivät ole joko mahdollisia tai niillä ei saavuteta tavoiteltua lisäarvoa asumiselle. Uudet laadukkaat asunnot mahdollistaisivat kodinomaisessa ympäristössä asumisen jatkumisen nykyistä pidempään. Jokainen lisävuosi, jolla siirretään tehostetun palveluasumisen alkamista tuo kunnalle kustannussäästöjä, joita voidaan hyödyntää kotiin annettavien palvelujen tehostamiseen. Mahdollisen SOTE -tuotantoalueen toteutuessa tämä korostuu erityisesti, koska kunnalle ei jää nykyisen kaltaisia mahdollisuuksia ohjata palvelutuotantoa. Ikäihmisten palvelustrategian mukaan väestön ikääntyminen ja muistisairauksien lisääntyminen aiheuttavat tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämisen tarpeen siten, että vuoteen 2020 mennessä tarvitaan yhteensä 78 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Vuonna 2014 Inarin kunnassa oli 54 ikäihmisille tarkoitettua tehostettua palveluasuntoa, joista 37 oli Männikön palvelukodissa, 10 ryhmäkoti Koivikossa ja 7 hoivakoti Anna ja Aapelissa. Attendo Oy:n hoivakoti otettaneen käyttöön heinäkuussa 2015, jolloin on varauduttu 5 lisäpaikan ostamiseen. Attendo Oy:n hoivakoti tulee olemaan 22 paikkainen, joten yrityksellä on tarjottavissa 10 lisäpaikkaa tulevina vuosina, mikäli tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa merkittävästi. Em. lisäksi on käytettävissä 21 paikkainen ryhmäkoti Mustikka Männikössä, jossa tuotetaan palveluasumista. Sosiaali- ja terveystoimella on ostopalvelusopimus Koivikon ryhmäkodin asumispalveluista Inarin vanhusten ja eläkeläisten tukiyhdistys ry:n kanssa Hoivakoti Annaan ja Aapeliin ei sijoiteta uusia asukkaita jälkeen. Nykyiset asukkaat voivat jatkaa asumistaan Annassa ja Aapelissa nykyisen sopimuksen loputtuakin, jos he sitä haluavat ja järjestely on heidän etunsa mukaista. Selvitystyö siirtyvien asukkaiden osalta on vielä kesken.

3 Selvitys 3 (5) Nyt suunnittelussa olevien asuntojen ja tehostetun kotipalvelun avulla voidaan tulevina vuosina jarruttaa tehostetun palveluasumisen tarvetta. Asumispalvelujen tarve Uuden sosiaalihuoltolain 21 :n mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Asumispalvelut voivat olla tuettua asumista, palveluasumista tai tehostettua palveluasumista. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis-, ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Asunnostaan ja siihen liittyvistä kustannuksista vastaa asukas. Asunto voi olla vuokra- tai omistusasunto. Palveluasumista voidaan järjestää palvelutaloissa, ryhmäkodeissa tai asumisryhmissä. Asumista tukevat palvelut voidaan toteuttaa monimuotoisesti ja yksilöllisesti. Ikäihmisten asumiseen liittyy oleellisesti yksilöllinen avun ja tuen tarvearviointi. Sen tarkoituksena on kartoittaa henkilön tarvitsema apu ja tuki asumiseen ja jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen sekä mielekkääseen osallistumiseen kodissa ja kodin ulkopuolella. Männiköntie 2:ssa on neljä rivitaloa, joissa on 24 asuntoa, varastot ja yhteistilat. Inarin vanhusten ja eläkeläisten tukiyhdistys ry omistaa kiinteistöt. Rivitalot on rakennettu vuonna 1972 ja niille on tehty kuntoarvio kesällä Kuntoarvion mukaan kiinteistöihin tulisi tehdä mittava peruskorjaus vuonna kartoitetun tilanteen mukaan Ala-Männikön asukkaista 17 tarvitsi vastaavan tyyppisten asumismuodon ja sen lisäksi itsenäisen asumisen piiristä oli tulossa 18 yksin asuvaa ikäihmistä. Muina ryhminä asumispalveluiden piiriin oli tulossa 11 mielenterveyskuntoutujaa sekä yksittäisiä kehitysvammaisia, liikuntavammaisia ja monisairaita ihmisiä. Asukkaiden ikäjakauma painottui ikäihmisiin, mutta joukossa oli myös nuorempia asumispalveluita tarvitsevia henkilöitä (elinkaariasuminen). Yhteensä asumispalveluiden piiriin oli tulossa lähivuosina yhteensä 46 asiakasta, joista pariskuntia oli kuusi. Kartoituksessa huomioitiin myös muihin kuntiin asumispalveluiden piiriin sijoitetut henkilöt, joista muutama pärjäisi suunnitellun kaltaisessa asumisessa tehostetun kotipalvelun tuella.

4 Selvitys 4 (5) Tämän hetkisen tiedon mukaan Ala-Männikön asukkaista 21 tarvitsisi ajanmukaisen asumismuodon. Itsenäisen asumisen piiristä olisi tulossa 24 asiakasta. Mielenterveyskuntoutujien, kehitysvammaisten henkilöiden ja monisairaiden henkilöiden asuttaminen Senioritaloon harkittaisiin tapauskohtaisesti. Tällä hetkellä asunnon tai uuden asunnon tarve on 45 henkilölle. Palveluasumiseen on mennessä jättänyt hakemuksen 21 henkilöä, joista 14 henkilöä tarvitsee tehostettua palveluasumista. Kaikkien hakemukset eivät ole kiireellisiä ja näistä 3 henkilön palvelut voitaisiin tuottaa suunnitteilla olevissa tiloissa kotipalvelun tuella. Inarin Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Tauno Vesterisen mukaan syksystä 2014 lähtien kaikki asunnot kunnassa ovat olleet pääsääntöisesti vuokrattuina ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Suurin asunnontarve on Ivalossa, jonne hakemuksia on tällä hetkellä 66, joista ikäihmisiltä on 24. Inarin kirkonkylälle hakemuksia on 5, joista yksikään ei ole ikäihminen. Vesterisen mukaan asunnontarve painottuu selkeästi Ivaloon, nuoret hakevat pieniä ja edullisia asuntoja, ikäihmiset hakevat pieniä asuntoja ja läheltä palveluja. Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä esitettiin, että Tilapalvelu liikelaitos rakennuttaa uudet, korvaavat asunnot Männiköntie 2 asuntojen tilalle. Alustava luonnos tilattiin Arkkitehtisuunnittelu Voutilainen Oy:ltä. Suunnitteilla oli ns. senioritalo Ivalon terveyskeskuksen viereen Ivalojoen rannalle. Talo olisi kolmekerroksinen ja siinä olisi 34 yksiötä (35 m 2 ), 6 kaksiota (45 m 2 ), varastotilat, harrastetilat, sauna, pesutupa sekä toimistotilat. Rahoitus Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä käytiin läpi eri rahoitusvaihtoehtoja senioritalon rakentamisessa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn korkotukilainoitettaville vuokra-asunnoille voidaan myöntää investointiavustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Avustusten tavoitteena on lisätä erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asumistarpeisiin soveltuvien ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Avustuksilla on tarkoitus kompensoida erityisryhmäasunnoissa tarvittavista erityisistä tila- tai varusteratkaisuista aiheutuvia lisäkustannuksia. Korkotukilaina on pankin tai muun rahalaitoksen myöntämä laina, jonka korosta osan Valtiokonttori maksaa ARAn varoista suoraan lainanantajalle, jos lainansaajan omavastuukorko ylittyy. ARA-rahoitusta erityisryhmien palvelu- ja tukiasuntojen rakentamiseen voi saada kunta tai muu julkisyhteisö, ARAn yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi nimeämä yhteisö sekä niiden välittömästi omistama osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö. ARA edellyttää, että erityisryhmien asuntojen omistus ja vuokraus on eri yhteisön omistuksessa kuin palvelutuotanto (esim.

5 Selvitys 5 (5) omistaja Tilapalvelu liikelaitos ja palveluntuottajana kunta). ARAn tuen piiriin hyväksymien hankkeiden tulee olla avustusta myönnettäessä nimetyn erityisryhmän käytössä vähintään 20 vuotta. Lisäksi korkotukilainasta johtuvat kohteen käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat voimassa 40 vuoden ajan. ARAn investointiavustusta ja korkotukilainaa hakuaika on syksyisin, yleensä lokakuussa. Vuonna 2012 ARAn rahoitusylitarkastaja totesi, että senioritalohankkeeseen olisi mahdollista saada avustusta prosenttia (asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluja). Avustuksia myönnettäessä noudatetaan ARAn laatimia suunnitteluopasta ja palveluasumisen opasta. Avustusta ei myönnetä kohteisiin, jotka eivät ole Valviran antamien valtakunnallisten sosiaalihuollon valvontaohjelmien mukaisia. Ikäihmisten palveluasunnot ja asuintalot, jotka on erikseen varattu ja tarkoitettu kunnan vanhustenhuollon palveluihin oikeutetun vanhusväestön asunnoiksi, kuuluvat arvonlisäverolain 130 :n mukaisen palautusjärjestelmän piiriin. Sen mukaan kunnalla on oikeus saada palautuksena verotonta toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä vero. Ratkaisevaa on, että asukasvalinnan tekee sosiaaliviranomainen ja että asukkaat ovat oikeutettuja kunnan tarjoamiin tukipalveluihin. Näin ollen kiinteistöjen käyttömenot ja kiinteistöihin kohdistuvat investoinnit oikeuttavat palautukseen. Vain kunnalla on oikeus saada arvonlisäveropalautus ja tällä on merkittävä vaikutus asukkailta perittävään vuokraan. Esimerkiksi 5,5 miljoonan euron (arvonlisäveroton hinta) rakennushankkeessa arvonlisäveron osuus olisi noin euroa (24 %). Jos kiinteistöön tulee 40 asuntoa, tarkoittaa se noin 240 euroa pienempää kuukausivuokraa/asunto 10 vuoden aikana. Hankkeen alustavat kustannukset ISS Proko Oy on päivittänyt hankkeen perustamiskustannukset ja ne ovat arviolta 5,5 miljoonaa euroa (alv 0 %) alustavien suunnitelmien mukaan. Vuoden 2012 työryhmän esitys Työryhmä esitti, että kunta, toisin sanoen Tilapalvelu liikelaitos rakennuttaa 40 uutta asuntoa ikäihmisille Ivaloon alustavan suunnitelman mukaisesti, koska ainoastaan kunnalla on oikeus arvonlisäveron palautukseen. Työryhmä esitti, että kunta hakee ARAlta investointiavustusta ja korkotukilainaa erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi syksyllä 2012 hakuajan puitteissa. Suunnittelua esitettiin toteutettavaksi vuosina ja rakentamista vuosina Sosiaali- ja terveystoimen selvitys

6 Selvitys 6 (5) Selvitys osoittaa, että Ivaloon tarvitaan edelleen uusia asuntoja ikäihmisille Ala-Männikön huonokuntoisten asuntojen tilalle. Mari Palolahti sosiaali- ja terveysjohtaja