DanceWise2 Loppuraportti kokemuksista haastattelujen valossa 13.12.2013 Anita Forsblom
1. Johdanto DanceWise 2 (2011-2013) Päihdehaittoja ehkäisevän ja vähentävän työn juurruttaminen ja levittäminen konemusiikkikulttuurissa projektin tavoitteena oli vastata kohderyhmästä nousseeseen, erityisesti haittoja vähentävän tiedon ja vapaaehtoistoiminnan tarpeeseen, sekä kehittää nuorisotaloille DJ-koulukonseptia sosiaalisen vahvistamisen muotona. (YAD, 2013. s. 10) DanceWise2-projektin edettyä ajallisesti loppuun oli aiheellista arvioida projektin tapahtumien onnistuneisuutta ja merkitystä haastattelemalla projektihenkilöstöä, yhteistyökumppaneita ja toimintaan osallistuneita vapaaehtoisia. Marraskuussa 2012 valmistui Arviointisuunnitelma 2, jossa sekä päivitettiin arviointisuunnitelmaa että koottiin yhteen tuohon ajankohtaan mennessä projektissa tapahtunutta, ja kerrottiin, mitä projektissa vielä viimeisenä vuonna tullaan tekemään. Vuoden 2013 tavoitteena oli mallintaa hankkeen toimintoja niiden lopulliseen muotoonsa. Tähän kuului eri toimintojen kirjaaminen tiimiohjausmalleiksi, joita voidaan käyttää hankkeen jälkeen toimintaa järjestettäessä laajemminkin. Tällaisia hyviksi havaittuja toimintoja ovat esim. jalkautuvan tiimi musiikkitapahtumissa, infopisteet nuorisotapahtumissa ja elektronisen musiikin klubeilla sekä dj-koulut nuorisotaloilla. Hankkeesta on julkaistu myös turvallisuusopas tapahtumajärjestäjille, joka tähtää päihderiskien tiedostamiseen ja sitä kautta parempaan hallintaan tapahtuman aikana. Projektin arvioinnin tueksi on käytetty tutkijan panosta 3-4 kk:n verran hankkeen aikana.vuotuisesti on koottu yhteen kerätty arviointidata ja kirjattu asianmukaiset johtopäätöksettoiminnasta, sekä tehty tarvittavat korjausliikkeet seuraavalle vuodelle. Arviointidataa ovat olleet mm. nettikyselyt, vapaaehtoisraportoinnit, kenttähavainnot, kerätty ja spontaanisti saatu palaute sekä arviointikeskustelut. Tarkemman taustatiedon saamiseksi koko projektin kulusta ja vaiheista kehotan tutustumaan myös Dancewise2-projektin projektisuunnitelmaan sekä vuosina 2011 ja 2012 tehtyihin arviointisuunnitelmiin ja muistioon. Tässä loppuraportissa keskitytään projektin tavoitteiden saavuttamisen arviointiin haastattelututkimuksen tulosten valossa. 2. Haastattelututkimus Haastattelututkimuksen lähtökohdat ja tavoitteet ovat olleet ennen kaikkea käytännölliset, eivät tieteelliset, vaikkakin haastattelututkimuksen menetelmät ja analysointi vastaavat yleisesti ottaen tieteellisesti hyväksyttyä laadullisen tutkimuksen kulkua. Toiminnan laadullisia ulottuvuuksia ja merkityksiä on tuotu esiin haastattelemalla projektihenkilöstön lisäksi toimintaan aktiivisesti osallistuneita vapaaehtoisia ja DJ-koulun tilannutta yhteistyötahoa. Haastattelututkimus on toteutettu syyskaudella 2013. Haastatteluun osallistui 2 projektityöntekijää, 3 vapaaehtoistoimintaan osallistunutta aktiivijäsentä ja 1 yhteistyökumppani. Haastattelut on nauhoitettu, litteroitu ja analysoitu noudattaen kokemuksen tutkimuksessa hyväksi havaittua fenomenologista lähestymistapaa, jossa haastateltavan kokemus pyritään tuomaan esiin sellaisena, kuin se on koettu. ( Laine, 2001; Lehtovaara,1993) 2
Projektin tavoite ja toimenpide, johon arviointitoimenpide kohdistuu Tavoite I; dj-koulut ja toiminnan mallintaminen DJkoulutoimintaa koskevan, parhaita tai vaihtoehtoisia käytäntöjä esittelevän oppaan ja sen merkityksen arviointi II Arvioinnin toimenpide Nuorisotalon tai muun yhteistyökumppanin edustajan haastattelu 4.11.13 projektityöntekijöiden haastattelut 8.10.13 & 5.11.13 Projektihenkilöstön osuus Tapahtumajärjestäjän oppaan laatiminen DJkouluja varten Tavoite I; S DEFFECT - tapahtumat Arvioidaan tapahtumien onnistuneisuutta ja merkitystä haastattelemalla projektihenkilöstöä, ja tilaisuuksiin osallistuneita vapaaehtoisia ja yleisössä ollutta yhteistyöhenkilöä. 8.10.13/ 31.10.13/ 4.11.13/ 5.11.13/ 7.11.13/8.11.13 Tavoite II; infopisteet ja jalkautuva ensiaputoiminta: Joidenkin vapaaehtoisten haastattelut 31.10.13/ 4.11.13/ 7.11.13/8.11.13 yhteystietojen välittäminen DW-Crew raportti 2013 Tavoitteet I ja II; vapaaehtoistyön mallintaminen Vapaaehtoistyön mallin tuottaminen 3. DJ-koulut Dj-koulut toteutettiin nuorisotaloilla yhteistyössä nuorisotyöntekijöiden kanssa. Tavoitteena oli kehittää ennaltaehkäisevää päihdetyötä tarjoamalla nuorille ilmaista ja päihteetöntä toimintaa dj- 3
koulujen muodossa, joita tällaiseen toimintaan sitoutuneet nuorisotyöntekijät voivat sitten jatkossa sulauttaa osaksi nuorisotalojensa toimintaa. Palaute DJ- koulusta oli kauttaaltaan positiivista. Yhteistyö koettiin merkittävänä ja matalan kynnyksen vaikuttamismahdollisuudet nuorten päihdekäyttäytymiseen toimivina. DJ-koulun vetäjiä kehuttiin asiansa osaaviksi ja helposti lähestyttäviksi, joiden kanssa olisi voinut jatkaa toimintaa pidempäänkin: Lapinjärven nuorisotyöntekijän mielipide DJ- koulusta Siin on tyyppejä jotka on niinku mites sen nyt sanois; hyviä tyyppejä; semmosia, joita voi niinku katella vähän ylöspäin; et okei tää on nastaa ja tyypit tekee kivoja juttuja ja sen voi tehdä näinkin. Täytyy sanoa, ettei ehtiny tekemään enemmänkin kundien kanssa. Olis ollu hauska jatkaa siitä. Saa tätä muutakin äänimaailmaa tähän. Se oli vaan yhden viikonlopun. Mun mielestä se oli ihan hyvä niin. Vajaa 10 osallistujaa; vakinuoria ja uusia. Pitäis olla haastavaa, snadisti viihteellistä ja nopeaa, jos järjestää jotain teemallista, et saa nuoria mukaan. Tää oli sillätavalla onnistunut..me tehtiin ja valittiin se, eihän siitä ollut tietoa, tai ei voinu sanoa niistä tuloksista, että tätä me haetaan eksktisti, mutta se oli mun mielestä kyllä tosi hyvin onnistunut, se oli kokonaisvaltaisempaa, sillä lailla kun musta tuntuu että se nuori kyllä pitää kohdata muutenkin kun vaan pelkästään etusormi pystyssä, ja vähän kokonaisvaltaisemmin. Tosi mun mielestä hyviä elementtejä, et se haastaa tekemään, ja se on toiminnallista, kokeilemaan uutta ja astuu niinku vähän sinne epämukavuusalueelle, mutta toisaalta se on niinku paljon valaisevaa ja hyviä juttuja tuottavaa ja sit se on kumminkin semmonen. Mun mielestä se vastas hyvin; niinku musiikin kautta puhuttelee just nuoria. Ja kulttuurin kautta. Se on sellasta mitä nuoret ehkä jopa itse sillä tavalla ymmärtää. Se on helppo kehittää sitä ja vie eteenpäin. Sil on yhtälaisia piirteitä kaiken muunkin niinku nuorisokulttuurin piirteitten kanssa ja ehkä sekin et netissä se asia liikkuu paljon ja sitä kautta. DJ -koulun merkityksestä alueen nuorten päihdekasvatuksen tukena: Mun mielestä noissa päihdekeskusteluissa esim. kannabiksen kanssa niin ehkäsevät päihdetyöntekijät kuin vanhemmatkin ja muut kasvattajat ikävästi jäätiin jälkeen siitä, et se niinku netin kautta suurimmaksi osaksi se kulttuuri levis aika paljon ja pitkälle ehkä..ja sitä kautta pystyttiin vahvistamaan sellasia myyttejä ja mielikuvia, jotka ei oo ehkä edullisia. Niin mun mielestä tää on siinä mielessä..olla vähän niinku mukana siinä hommassa; nuorisokulttuurissa ja sit kuitenki ilman sen suurempaa tyrkyttämistä pystytään esittämään myös vaihtoehtoja. Koska joka tapauksessa vaihtoehdoista on kyse. Ei kukaan pysty vahtimaan niitä ja valvomaan mitä ne tuolla nurkan takana tekee. Ja ne joutuu tekemään sen oman päätöksensä joskus. Ja sitte tavallaan se et, mun mielestä se on niinku luontevampi ja kivempi tapa siinä mielessä että me asetutaan samalle viivalle tai samalle levelille niitten kanssa kuitenkin niinku vanhempina, ja meiltä ehkä joku uskaltaa kysyäkin jotain, et mitä mieltä sä oot, tai miten näihin pitäis suhtautua. Tai et jos mul on ongelma sen kanssa, niin sekin saattaa olla sitte helpompaa. Ja jotenki tää..se on sillai mun mielestä vähä myöhässä, koulussa ne saa jonkin verran tietoa..todennäkösti täällä asuvien vanhemmilla ei välttämättä ole kokemuksia huumeista. Sitte ne raukat menee lähiammattikouluun ja on siellä silmät ympyränä et mitäs tää nyt on, et täältähän löytyy vaikka mitä. En tiedä voiko sanoa, että kukaan olisi tarkistanut kantaansa huumeiden käyttöön, mutta muistan joitain yksittäisiä keskusteluja joista käy ilmi, ettei ne puheet ole olleet turhia, että ovat joutuneet kattomaan ja valitsemaan ehkä seuransa esim. tai muuta. Sopii vain toivoa, että siinä vaiheessa kun sätkä kiertää tai jotain muuta, että siinä välissä olis semmonen joku muu kokemus tai näkökulma, et niinku aletaan prosessoimaan, et mitäs mä tästä tiesinkään. DJ- kouluihin luotiin rakenne, jonka avulla niitä voidaan toteuttaa eri puolella maata ilman projektityöntekijöiden välitöntä läsnäoloa. Lapinjärvellä nuorisotyöhön hankittiin oma DJvälineistö, ja toiminta siellä jatkuu projektin jälkeenkin, kuten seuraavassa nuorisotyöntekijän haastattelusta käy ilmi: 4
Mä aattelin et jatkan tolla DJ-koulutuksella, et saisin joitain tyyppejä koulutettua, et ne vois soittaa jossain koulun diskoissa, et joutuu vähän uskaltaa ja skarppaa ja esiintyä ja kaikkee. Siihen liittyy aika paljon semmosii elementtejä, mitä ite huomasin silloin kakarana, et se oli kova paikka mennä, mut sitte toisaalta se antaa; sitä kautta pystyy ehkä vahvistumaan tai löytää vahvuuksia itsestään, tai uusia puolia. Vapaaehtoistyöntekijän mielipide DJ- koulusta: DJ- koulut on ollu hyvä. Mä oon kokenu nää hyvin tärkeäksi osaksi toimintaa, ja sen kulttuurin tuomista esiin. Palaute nuorisotloilt ja Tuukalata ja Villeltä on ollut hyvää... Projektityöntekijän mielipide DJ- koulusta: Noin 90 nuorta DJ-koulujen kautta tavoitettu. Se on hyvä..ei enempään olisi pystynytkään. 6 nuorta kerrallaan maksimi yhdessä koulussa Nämä tavoitetut nuoret on olleet tosi motivoituneita 13-16 v. välillä olevia nuoria. Toivon, että DJkoulun käyneet nuoret ovat saaneet joitain uusia voimavaroja itsellensä. DJ-koulusta oon saanut tosi paljon palautetta ammattilaisilta, ja jotkut on kyselly toiminnan jatkoja Määrällisesti DJ- koulussa jäi kaksi tavoitteesta se ei ole heikkous koska laadullisesti on olleet hyviä. Ajatus että nuoret DJ-koulutuksen jälkeen järj. itse koulutuksen jälkeen oman tapahtuman, se ei välttämättä käy helposti..ehkä liian paineinen heille 5-6 viikon koulutuksen jälkeen, mutta sitä on kuitenkin tapahtunut: ovat nuorisotaloilla illoissa toimineet DJ:nä 4. S]DEFFECT-musiikkitapahtumat Päihteettömien S]DEFFECT-konemusiikkitapahtumien järjestämistä kokeiltiin projektin aikana, mutta osallistujamäärän jäädessä vähäiseksi niihin uhrattujen resursseihin nähden niiden järjestäminen jatkossa herätti paljon kysymyksiä, kuten kannattaako jatkossa enää uhrata voimavaroja tämäntyyppiseen tapahtumaan. Eräänä syynä vähäiseen määrään nähtiin vallitsevat olosuhteet, paikan muutos ja kylmä sää. Mutta toisaalta esitettiin, että vaikka viimeinen tapahtuma toteutettiin nuorisotalolla, ei nuorisotalon oma ala-ikäinen porukka kokenut tapahtumaa omakseen. Vapaaehtoistyöntekijöille heräsi ajatus, että toimiakseen hyvin, tällainen tapahtuma täytyisi lähteä nuorista itsestään, jolloin he voisivat saada paikalle vertaisikäisiään helpommin. S]deffectissä voisiko päteä..pitäsikö ikäluokasta saada veturi? Sijainti..jos ympäristön pitäisikin olla tutumpi..et nuorisotalojen sijainti voi olla hankala toisille. Hajauttaminen.. Ihminen on laumaeläin. Vois kokeilla, esim. viedä se nuorisotaloon, jossa olis valmis porukka kuten DJ-koulussa.. Sen jälkeen kokeilla jossain isommassa paikassa..kun on tutumpaa.. Kaksi kirjainta ja luku (DW2)ei oikein puhuttele, ennen kuin oppii.. Se menestyy paremmin jos se tulee sielt jutun sisältä. Et se on samaa porukkaa, vertaisporukkaa järjestetään itelle ja kavereille bileet ettei järjestävä taho tule jostain toiseudesta. (Vastakohtana sille et on oma porukka ja jotkut muut). 5
5. Jalkautuva ensiaputoiminta DanceWise tiimin vapaaehtoiset toimivat kohdennetusti elektronisen tanssimusiikin tapahtumissa, jalkautuvan päihde ensiapu-tiimin muodossa tai infopisteellä. Perustelut sille, miksi jalkautuva tiimi menee juuri metsäfestivaaleille on YAD:n vs. toiminnanjohtaja Janne Paanasen mukaan se, että ko. tapahtumissa oletettavasti käytetään huumeita enemmän kuin peruskotibileissä, eivätkä viralliset tahot välttämättä mene tai edes tiedä tapahtumista. Myös sillä, että jalkautuvan tiimin vapaaehtoiset ovat itse sisällä skenessä ja osaavat sen vuoksi toimia tapahtumissa tilanteen sopivalla tavalla on merkitystä. Vapaaehtoiset ovat sitoutuneet ja motivoituneet hyvin vahvasti toimintaan, ja vaikka aktiivisten ydinjoukko onkin pieni; noin 6 hengen ydinjoukko, on se ollut hyvin toimiva ryhmä esim. festivaaleilla. Maksaessaan YADIN jäsenmaksun, vapaaehtoistyöntekijä saa ilmaisen EA-kurssin. Tämä koettiin hyvin motivoivana seikkana, samoin kuin itse jalkautuva ensi-aputyö ja mahdollisuus auttaa. Projektityöntekijöiden haastatteluista käy ilmi, että jalkautuva tiimi on kehittynyt vuosi vuodelta paremmaksi ja toimivammaksi työmuodoksi, joka jää elämään. Vapaaehtoisten mielestä on hyvä, että tiimin toiminta jatkuu osana YADIN perustoimintaa projektin jälkeenkin. Mun mielestä meistä on ollu enemmän kuin hyötyä noissa tapahtumisissa, ollaan varmasti useita tulehdustilanteita ja tartuntatilanteita onnistuttu välttämään, kun miettii et ihmiset kävelee paljain jaloin ja teloo jalkansa festarialueella, ja tulee avohaavoja ja epähygieeniset olosuhteet..kun on päihtyneenä sekoillu jossain, niin siinhän on tosi iso riski tulehtua sen haavan ja sehän voi pahimmassa tapauksessa johtaa antibioottikuuriin tai johonkin muuhun vastaavaan. Ollaan vältytty niiltä,se on ennalta ehkässy tulevaisuudessa asioita, sen lisäks et ihmiset on ollu huonoilla matkoilla ni kun me hoidettu niitäkin, psyykkisesti. Varmaan monen ihmisen psyykettä on voitu pitää kasassa. Me ollaan oltu niin tuttuja niille ja ihmiset on voinu luottaa meihin, on ohjattu eteenpäin, soitettu hätänumeroon tai muun avun pariin. Jalkautuva ensiaputoiminta saattaa herkästi olla ainoa ensi-aputoiminta pienillä festareilla, joita konemusiikkitapahtumat yleensä edustavat. Tapahtuman järjestäjillä ei aina ole varaa palkata SPR:n ensi-apu henkilöstöä paikalle, joten YAD:n ilmainen ensi-aputiimi on haluttu vieras näissä tapahtumissa. Kysyttäessä vapaaehtoisilta, mikä heidän mielestään jalkautuvan tiimin työssä on ollut onnistunutta, saatiin samansuuntaisia merkityksiä, kuin seuraavissa haastattelu osioissa: Tiesin että ihmiset voi olla huonossa kunnossa, mutta kun eka sammunut nuori tyyppi kannettiin teltalle sammuneena ja se lähti ambulanssilla, kun sillä oli hypotermia niin oma rooli vahvistui, nyt sit tosissaan. Oppii vaan tekemällä. Oikea tilanne on paljon sotkusempi kuin ea-kurssilla, kun ne on päihtyneitä, ne ei välttämättä suostu siihen, että niitä autetaan. Haavan sitomisia ei ollu kauheesti, en kaikkea päässyt oppimaan ja kokeilemaan. Juhlijat ovat vähän fiksumpia vuosi vuodelta Ihmiset osaa jo juhlia vähän fiksummin kuin alussa. Toiset vapaaehtoiset kertoivat että aiemmin on ollut pelkkää paikkaamista. Kyllä jonkun pitää olla konefestareillakin mukana Ylipäänsä itse asia. mitä on lähdetty tekemään:päihteettömyyden, erityisesti huumeettomuuden tuominen esiin et sekin on mahdollinen vaihtoehto. Siitä on Moni ihan shokissa kysyny, että et oottekste oikeesti selvin päin+ Se on aika yleinen kysymys, Multakin pyydetään bileissä tosi usein ostaa huumeita, koska mä biletän reippaasti ja ne luulee et mä käytän ekstaasia,, mut se on yks olleellinen asia saada se viesti perille, se on pääasia. Mut on siin paljon muutakin: esim. et ittellä ollu hauskaa,niinku muillakin vapaaehtoisilla, mikä on ollu omalla tavalla tärkee homma, onnistuminen kanssa. Sen homman lanseeraminen, ensiapukeikalla on ensimmäisellä kerralla on kuulunut selän takana kytittelyä, et vitun kytät, kun on oltu ensiapukeikoilla valppaana. Joku saattaa olla pikkusen vainoissa, ja herranpelkoinen ni kattoo et joku on skarppina siellä, et kattoo et kytät! Nykyään ne suorastaan rakastaa meitä kun on oltu siellä ensiapukeikoilla auttamassa niitä. Eli mun mielestä se on aika iso onnistuminen kanssa. Se mikä ennen on ollu selän takana huutelua, on muuttunu siihen että, joku tyyppi on sanonu vaikka et sillä on haava jalassa, se ei tunnistanu meitä vielä, et se oli vähä 6
ettemä tiedä läheksmä teiän kaa sinne ensiaputeltalle sen kaverit on siinä et mene mene ne on ihanii et ne auttaa sua.mun mielestä se on aika hyvin. Välillä vapaaehtoiset joutuivat kohtaamaan myös haastavia tilanteita: Haastavammaksi koin tapauksen, jossa melkoisen sfääreissä tiloissa oleva mies makasi "tanssilattialla" melko keskeisellä paikalla. Mies koki tilansa silminnähden positiivisesti mutta häneen ei kuitenkaan saanut mitään asiallista puheyhteyttä vaan jutut olivat sekavia ja ainoa vastaus joka oli mitenkään selvä oli että tuolille nouseminen tai siirtyminen ei tule natsaamaan. Hänellä ei sinänsä vaikuttanut olevan mitään hätää mutta tuntui bileiden fiiliksen kannalta irvokkaalta että sekava mies jätettäisiin tanssilattialle kiemurtelemaan. Kynnys alkaa nostamaan häntä ylös vastoin hänen tahtoaan oli paljon suurempi kuin sammuneiden kohdalla koska hän oli kuitenkin sen verran tajuissaan että pystyi ilmaisemaan hieman suurempaa itsenäisyyttä ja vaikutti kuitenkin sisältävän sen verran potentiaalienergiaa että ei voinut olla täysin varma tulisiko turpaan jos lähtisi väkisin nostelemaan. Sillä hetkellä tilanteessa olevista tiimin kokenein teki päätöksen että laitetaan hänelle viltti ja jätetään makaamaan vaikka se ei kivalta tuntunutkaan. Samassa hetkessä taka-alalta tuli kuitenkin eräs vanhempi ja kookkaampi mies joka tuntui omasta aloitteestan toimivan festareilla jonkinlaisena epävirallisena järjestysmiehenä. Hän nappasi tyypin kummempia kyselemättä ylös ja siinä samassa mies virkosikin kuin vettä päälle heitettynä. Tämä oli paljon parempi ratkaisu tilanteeseen ja hieman nolostutti ettei meiltä ollut löytynyt vastaavanlaista tomeruutta ratkaista tilannetta. Vapaaehtoisten asenne auttamistilanteissa oli ratkaisevan tärkeä. He eivät moralisoineet huumeiden käyttäjiä, vaan olivat paikalla auttaakseen niitä, jotka tarvitsivat apua. Kiinnostaa haittoja vähentävä päihdetyö. Toi on just semmosta mitä aattelin et tää on hyvä juttu ja meen tekemäään tätä, niinku harrastustoimintana. Mä oon seurannut mediassa ja oon käyny paljon konemusa bileissä, yleensähän siellä menee kaikki ihan hyvin, niissä tilanteissa ei näytä olevan hengen hätää..tai tällasta..mun mielestä parempi siihen on suhtautua terveyteen liittyvänä asiana kuin jonain rikosasiana. Parempi pitää huolta niistä ihmisistä. 6. Info-pisteet ja materiaali YAD:n infopiste on keskusteleva, tietoa ja materiaaleja tarjoava ehkäisevän huumetyön kohtaamispaikka, joka voidaan toteuttaa erilaisissa nuorten tapahtumissa. Info-pisteellä on 14-35 vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat halukkaita lisäämään huumeisiin liittyvää tiedostavuutta sekä pohtimaan omia päihdeasenteitaan ja keskustelemaan niistä infopisteellä vertaisvaikuttajina. Vapaaehtoiset koulutetaan infopistekoulutuksessa ja heille järjestetään myös festarityön purku-ja kiitos viikonloppu, jolla on tarkoitus tukea vapaaehtoisten jaksamista ja yhteisöllisyyttä valtakunnallisesti. Mä olin siellä kokoajan valmis keskustelemaan ihmisten kanssa jokseenkin eriävistä mielipiteistä, esim. pitäiskö kannabis laillistaa vai ei..tarjoan siellä tietoa ja tukea se on ollu eräänlaista palveluohjaamista joidenkin ihmisten kanssa siellä infopisteellä, on osannu ohjata joko lähimmälle terveysasemalle aa-klinikalle tai stop-huumeille tai muulle vastaavalle järjestölle, mikä tukis enemmän hänen tarpeitaan. Jokainen tilanne on eräänlainen palvelutilanne. Myös vaihtoehtoisesti että hänen Omassa tuttavapiirissä on ollut huolenaihe, ja siitä ne on kyselly, kaverit, perheenjäsenet tutut..mitkä on heidän elämässään jotenkin aktiivisesti olleet osana et me ollaan niin matalankynnyksen..et me ollaan paikalla läsnä juuri kaikkia varten. ja me hyväksytään jokainen ihminen sellaisena kuin on mielipiteineen uskonnollisista tai poliittisista asioista huolimatta; et jokainen ihminen on ollu arvokas kontakti tai ehkä se on helpottanu sitä kontaktia, tulla meijän kanssa juttelemaan 7
Info-piste materiaaleista vapaaehtoiset kokivat eniten keskustelua herättäneen ns. Myth-busterstiedotteen Kannabiksesta- tarua vai totta He toivoivat, että saman tyyppinen esite tehtäisiin myös joistakin muista suosituista huumeista jatkossa. Ne on hyvin suunnattu kohderyhmälle, ulkonäöllisistä seikoista et näähän luo sen kiinnostuksen visuaalisesti. Se tieto mitä siihen on tiivistetty on tosi hyvää ja helppolukusta. Kannabis-myth buster esite mikä on nimenomaan suunnattu nuoremmille: tuo niitä faktoja esiin tosi hyvin :siinä on esim. totta vai tarua -vaihtoehdot? esim. kun uskotaan että kannabis voi olla viinaa terveellisempää nii se on totta mutta pitkäaikaisessa käytössä siitä on enemmän haittaa. Niitä mun mielestä sais olla lisää esim. amfetamiinista- ja ekstaasista ja varsinkin nyt kun aakkoset on ollu tosi suosiossa, ni niistä varsinkin. Kannabis saattaa olla niille jotka on yläasteella kokeillu tupakkaa ja siideriä, saattaa madaltaa kynnystä kokeilla kannabista. Info-kortit olivat suosittuja, ja niiden ulko-asu ja tyyli oli houkutteleva. Kortti oli kaksi jakoinen, jossa kerrottiin, miten huumausaine vaikuttaa ja miten huumeen käytön haitat voi minimoida. Kortti herätti keskustelua siitä, pitäisikö eri tilaisuuksissa jakaa kahdenlaisia kortteja; ennaltaehkäiseviä ja haittoja lieventäviä tai myth-buster tyyppisiä tietoiskuja: Käyttäjillä on monesti itselläänkin paljon tietoa, ei heitä kauheesti voi enää opettaa.. Emmä tiiä pitäskö olla kahenlasita opetusta: toisaalta ennaltaehkäisevää, ettei edes lähtäs kokeilee ja jos joku kuitenkin käyttää ja kokeilee, niin miten välttää haitat.. Sen takia erilliset et vois keskittyä ja antaa enemmän molemmissa. Semmonen erikoistuminen- Miten niinku kohdata eri ryhmät eri tavalla. Kyllä se pitää ilmaista se asia niin, ettei oo mitään haitatonta käyttöä, vähän niinku alkoholinkin kanssa, juokaa fiksusti kuin liikaa ja pitäkää kavereista huolta. 7. Pohdintaa Projektityöntekijöiden mielestä projekti on ollut haastava, mutta mielenkiintoinen. Kumpikin projektityöntekijöistä lähtisi uudestaan vastaavanlaiseen projektiin mukaan. Kysymykseen, mitä tekisit toisin, vastattiin näin: Jos nyt aloittaisi alusta, olis aika erilainen. Nyt 2,5 v. jälkeen olen fiksumpi- olis pitäny tehdä selkeämmät budjetit, pystyis paremmin suunnittelemaan. Jakais myös työajan selkeämmin, selkeät vastuu alueet; ja aikatauluttais työtä enemmän. Asettais selkeitä tavoitteita. Nyt on ollut isot työt ja dead linet, siinä välissä tulee kaikkea pientä, joka pitää tehdä, Priorisointi olisi tarpeen. Ne on sellasia muuttujia joita ei pystyny ennakoimaan, esim. toimiston muutto tuli yllätyksenä. Kolme toiminnanjohtajaa projektin aikana, meijän pomo loppuviimein päättää hankkeen suunnista. Samalla jakkaralla kolme eri tyyppiä..ei sille mitään voi. Ehkä ois voinu systemaattisesti infopistetoimintaa järjestää ei olla siihen pantu niin paljon resursseja kuin oltais voitu, esim. aktiivisesti tarjota palveluja. Ollaan kyllä menty pyydettäessä paikalle. Projektityöntekijät kävivät Skotlannissa tutustumassa paikalliseen päihdetyöhön. Kokemukset päihdetyöstä muualla Euroopassa auttoivat DJ-koulujen suunnittelussa: Suomessa ei ole paljon DJ-kouluja. Saatiin Skotlannista vahvistusta ajatukselle, koska, ovat tehneet samalla tyylillä 15 20 v. Nuorisotalot on ottaneet sen (DJ-koulun) tosi hyvin vastaan Se on saanu kiitos tosi paljon, nuoret ottanut sen tosi hyvin vastaa. 8
Eräs vapaaehtoisista oli myös tutustunut Euroopan tilanteeseen, ja pohti syitä, miksi Suomessa ei ole helppo järjestää vastaavia massatapahtumia: siellä se meininki ja käyttö on kreisiä verrattuna meidän käyttöön että niihin verrattuna tämä meidän käyttö on paljon marginaalista. Euroopassa huumeiden käyttö ja biletyskulttuuri on joita Suomessa ei viel oo. koska siellä on enemmän konemusiikin ystäviäkin ja populaatiota niissä. Voi olla suomessa tosi vaikeaa järjestää marginaaliselle porukalle palveluja Kysyttäessä projektin hyötynäkökulmia, nähtiin tärkeänä se, että on voitu vaikuttaa pieneenkiin määrään ihmisiä, ja heidän tulevaisuuden valintoihin. Yksittäisen nuoren kohdalla kyse on kuitenkin koko elämään vaikuttavista asioista ja ennaltaehkäisystä, jota on vaikea laajassa mittakaavassa mitata tai yleistää. YAD:n työ on kahden vuoden aikana tässä projektissa kantanut hedelmää. Kyl mä näkisin, mä uskon siihen että jokaisella tällasella projektilla on merkitys edes muutaman ihmisen elämässä ja jollain tavalla ollaan vaikutettu niihin muutamaan ihmiseen, jotenkin hyvällä tavalla silleen että me ollaan autettu tekemään tiettyjä valintoja elämässä, ilman että se on kokenu että on tullu pakotetuksi, et me ollaan istutettu se ajatus, joka on lähteny itämään. (Vapaaehtoistyöntekijä jalkautuvassa tiimissä) Yleisesti itestä tuntuu että päihdekasv. kenttä on muuttunu ehkä vähän tänä aikana kun oon ite ollu mukana: uskalletaan puhua vähän avoimemmin asioistai uskalletaan esittää myös erilaisia mielipiteitä; ettei se sellasta jumahtanutta: peruskuvio et laitetaan kouluille poliisi ja entinen huumeiden käyttäjä, ja näytetään kuvia..ettei se olis enää semmosta järkytysmentalitetttiä,mitä ite on kokenu enne. Minusta tuntuu et se alkaa lyödä itteään läpi; et semmonen keskusteleva tyyli alkais ottaa valtaa. (Projektityöntekijä) Asenne ei oo mustavalkoinen..täytyy olla realistinen jos tekee päihdevalistusta, ei huumeetonta Suomea tule ikinä olemaan, se on fakta se että miten niitä päihteitä käytetään, miten osataan ottaa eri asioita sen käytön ohessa yleensäkin että saadaan ihmiset pohtimaan et miksi tekee niitä tiettyjä valintoja Pohdittaessa, mitä projektista jää elämään jatkossa, todettiin, että jalkautuva tiimityö ja DJ-koulu ovat ehdottomasti kaikkien mielestä se osa projektia, jota YAD:n kannattaa jatkaa osana omaa työtään. Toivon, että DJ-koulun käyneet nuoret ovat saaneet joitain uusia voimavaroja itsellensä. Jalkautuvan tiimin vap.ehtoset on auttanut oikeasti avun tarpeessa olleita ihmisiä ne on saaneet auttaa esim. metsäfestareilla..useampia satoja tyyppejä Lähteet ja taustainformaatio Dancewise2-projektin arviointisuunnitelma, versio 1.0 19.9.2011 Ritva Saartoala Dancewise2-projektin arviointimuistio, 11.12.2011 Ritva Saartoala Dancewise2-projektin arviointisuunnitelma, 18.11.2012 Ritva Saartoala Dancewise2-projektin ohjausryhmän tapaamiset vuosina 2011 ja 2012 Dancewise2-projektin ja YAD ry:n henkilöstön kommentit 9
Dancewise2-projektin projektityöntekijöiden ja projektiin osallistuneiden vapaaehtoisten ja yhteistyötahon haastattelumateriaali 2013 DW-Crew henkilökohtainen raportti 2013 Laine, Timo 2001. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II näkökulmia aloittelevalle tutlkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimentelmiin. Toim. Juhani Aaltola ja Raine Valli. Jyväskylä: PS-Kustannus Lehtovaara, Maija 1993. Fenomenologinen näkökulma ihmisen tutkimisen metodologiaan. Teoksessa Kohti Elämismaailman ja ihmisen laadullista tutkimimista. Toim. Juha Varto. Tampere: Tampereen yliopisto jäljennepalvelu Pylkkänen, Sanna 2011: Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus. Preventiimi. Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus 31.1.2011. http://www.preventiimi.fi/sites/preventiimi.juhaniemidesign.com/files/resurssipankki/preventiimi %20NEPT%20esitys%202011.pdf 19.9.2011. Strand, Teija 2011: DanceWise-hankkeen (2008-2010) ulkoinen arviointi YAD Youth Against Drugs ry: Toimintasuunnitelma 2013. YAD Youth Against Drugs ry:n verkkosivusto http://www.yad.fi/ 8/2011 10