Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit
TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Satakunnassa toimivien neljän musiikkiopiston (Huittisten, Kankaanpään ja Rauman musiikkiopistot sekä Palmgrenkonservatorio) toiminnan vaikuttavuutta maakunnassa. Tutkimus pohjaa aineistoon, joka on koottu kevään 2011 aikana Soiva Satakunta -hankkeessa musiikkiopistojen ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijoiden yhteistyönä. Musiikkiopistojen toiminnan vaikuttavuutta tuodaan esiin kysyntä- ja tarjontavaikutusten kautta. Kysyntävaikutuksilla tarkoitetaan musiikkiopistojen toiminnan taloudellista vaikuttavuutta Satakunnassa. Tarjontavaikutuksilla tarkoitetaan toiminnan yleistä yhteiskunnallista ja laadullista vaikuttavuutta. Musiikkiopistojen toiminnan tarjontavaikutuksia pyritään tuomaan esiin kuvaamalla musiikkiopistojen koulutusta, konserttitoimintaa ja yhteistyötä musiikkiopistojen välillä ja sidosryhmien kanssa. Satakunnan musiikkiopistoissa opiskelee yhteensä 2600 lasta ja nuorta taiteen perusopetuksessa (v. 2010). Orkestereja toimii runsaat 30 kappaletta. Konsertteja järjestetään vuosittain yli 400. Musiikkiopistot toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa ylläpitäjä- ja sopimuskuntiensa sivistystoimen ja kulttuuritoimen kanssa. Musiikkiopistot ovatkin kehittyneet osaksi kunnan ja alueen asiantuntija- ja palveluverkkoa koulutuksen ja yhteisöllisyyden sekä taiteen ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Osoituksena tästä voidaan nähdä uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja sekä muiden taidelajien kanssa että opetus- ja sosiaalitoimen kanssa. Kulttuuripalvelut mielletäänkin yhä enemmän osaksi kuntien kokonaisvaltaista palvelutoimintaa. Kysyntävaikutuksista saatiin selville, että musiikkiopistot työllistävät 173 koko- tai osa-aikaista musiikin lehtoria, tuntiopettajaa ja hallintohenkilöä Satakunnassa vuonna 2010. Tehtyjä työvuosia on yhteensä 117. Palkkoja musiikkiopistot maksavat noin 3,5 miljoonaa euroa työnantajan suorittamien henkilösivukulujen vähentämisen jälkeen. Palkoista Satakunnassa asuvalle henkilöstölle maksetaan 80 %, 2,8 miljoonaa euroa. Satakunnassa musiikkiopistot tuottavat kunnallisveroa alueelle tästä summasta yhteensä puolisen miljoonaa euroa. Lisäksi maksetuista palkoista ainakin osa kulutetaan maakunnassa ja siellä valmistettuihin tuotteisiin, mikä edelleen lisää kysyntävaikutuksia alueella. Satakuntalaiset musiikkiopistot hankkivat tuki- ja ostopalveluita yhteensä runsaan miljoonan euron verran vuosittain. Niiden satakuntalaisuusastetta ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Satakuntalaisten musiikkiopistojen rahoituksen kokonaissumma kohoaa 5,7 miljoonaan euroon (v. 2010), josta valtionosuuksien osuus on n. 60 %, 3,5 miljoonaa euroa. Kuntien osuus on hieman vajaa neljännes, n. 1,4 miljoonaa euroa.
2 ESIPUHE Musiikkiopistot toimivat yhä tiiviimmässä yhteistyössä opetus- ja sosiaalitoimen kanssa ja ovatkin kehittyneet osaksi kunnan ja alueen asiantuntija- ja palveluverkkoa koulutuksen ja yhteisöllisyyden sekä taiteen ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Osoituksena tästä voidaan nähdä uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja sekä muiden taidelajien kanssa että opetus- ja sosiaalitoimen kanssa. Pedagogisen osaamisen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä toimiva ja kehittyvä yhteistyö ovat tärkeitä keinoja tulevaisuuden haasteisiin vastattaessa, silloin kun kilpaillaan lasten ja nuorten kiinnostuksesta ja ajasta muiden harrastusmahdollisuuksien kanssa. Tässä tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin Satakunnan musiikkiopistojen toiminnan vaikuttavuutta kuvaamalla musiikkiopistojen kysyntä- ja tarjontavaikutuksia toimijalähtöisesti ja erityisesti vuorovaikutusta korostaen tuoden esiin musiikkiopistojen sidosryhmät sekä yhteistyö ja sen rakenteet. Tutkimusraportti on osa Satakuntaliiton ja Porin, Rauman ja Huittisten kaupunkien rahoittamaa Soiva Satakunta projektia, jossa ovat mukana Kankaanpään, Huittisten ja Rauman musiikkiopistot sekä Palmgren konservatorio. Tämä tutkimus pohjautuu pitkälti musiikkiopistojen taloutta ja toimintaa kuvaavaan laajaan aineistoon, joka on projektissa koottu kevään 2011 aikana. Haluammekin kiittää erityisesti musiikkiopistojen ja konservatorion rehtoreita sekä muuta henkilöstöä merkittävästä työpanoksesta ja asiantuntemuksesta. Kiitokset myös projektin ohjausryhmälle, jolta olemme saaneet arvokkaita neuvoja ja ideoita tutkimusprosessin ja projektin kuluessa sekä rahoittajille, joiden tarjoama taloudellinen tuki on mahdollistanut tutkimuksemme. Porissa, 25. lokakuuta 2011 Tanja Lepistö Saku Vähäsantanen Ari Karppinen
3 SISÄLTÖ TAULUKKOLUETTELO... 5 KUVIOLUETTELO... 6 1 JOHDANTO... 7 1.1 Tutkimuksen taustaa... 7 1.1.1 Musiikkiopistojen rooli musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmässä... 7 1.1.2 Musiikkioppilaitosten historiaa Satakunnassa... 10 1.2 Musiikkiopistojen toiminta-alueen kuvaus... 11 1.2.1 Väestökehitys... 11 1.2.2 Väestöennuste... 12 1.2.3 Työssäkäynti... 15 1.3 Kulttuurin merkityksestä Satakunnalle... 19 1.4 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset... 21 1.5 Menetelmät ja aineistonkuvaus... 22 1.6 Kulttuurin vaikuttavuudesta... 24 2 MUSIIKKIOPISTOJEN TOIMINNAN TARJONTAVAIKUTUKSET... 32 2.1 Muuttujaluokitus ja aineisto... 32 2.2 Opetus ja oppiminen... 32 2.2.1 Taiteen perusopetus... 32 2.2.2 Opiskelijoiksi hakevien määrä ja opiskelijamäärä... 35 2.2.3 Oppilaitosten ja kotien välinen yhteistyö... 40 2.2.4 Ammatillinen opetus Palmgren -konservatoriossa... 40 2.3 Osaamispääoman kehittäminen... 42 2.3.1 Tulevaisuuden näkymiä... 42 2.3.2 Opetuksellinen yhteistyö... 43 2.3.3 Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen... 44 2.4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 44 2.4.1 Miten tuoda esiin yhteiskunnallista vaikuttavuutta?... 44 2.4.2 Konserttitoiminta... 45 2.4.3 Musiikkiopistojen yhteistyötahot ja verkottuminen... 47 3 MUSIIKKIOPISTOJEN TOIMINNAN ALUEELLISET KYSYNTÄVAIKUTUKSET... 51 3.1 Kunnallisverotulovaikutukset... 51 3.2 Hankintojen taloudelliset vaikutukset... 53
4 3.3 Satakunnan musiikkiopistojen rahoitus... 54 4 JOHTOPÄÄTÖKSET... 55 5 LÄHTEET... 59
5 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Pendelöinti Kankaanpäähän (10 henkeä rajana) 31.12.2008... 16 Taulukko 2 Pendelöinti Poriin (10 henkeä rajana) 31.12.2008... 17 Taulukko 3 Pendelöinti Huittisiin (10 henkeä rajana) 31.12.2008... 18 Taulukko 4 Pendelöinti Raumalle (10 henkeä rajana) 31.12.2008... 19 Taulukko 5 Oppilaiksi hakevien määrät vuonna 2010... 35 Taulukko 6 Opiskelijamäärä musiikkiopistoittain vuonna 2010... 38 Taulukko 7 Huittisten, Kankaanpään ja Rauman musiikkiopistoissa sekä Palmgren konservatoriossa toimivia orkestereja... 39 Taulukko 8 Palmgren-konservatorion ammatillisen koulutuksen hakijamäärien kehittyminen vuosina 2004 2011... 41 Taulukko 9 Konserttien määrä lukuvuoden aikana... 46 Taulukko 10 Satakunnan musiikkiopistojen palkkasummat työnantajan sivukulujen vähentämisen jälkeen ja Satakuntaan maksetut kunnallisverot vuonna 2010 (luvut ovat arvioita)... 52 Taulukko 11 Satakunnan musiikkiopistojen tuki- ja ostopalvelut vuonna 2010, (osittain)... 53 Taulukko 12 Satakunnan musiikkiopistojen rahoitus tulolajeittain vuonna 2010, 54
6 KUVIOLUETTELO Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Kuvio 6 Kuvio 7 Kuvio 8 Musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmä (www.musiikinopetus.fi)... 8 Väkiluvun suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja koko maassa 1993 2010... 12 Väestöennusteen mukainen suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa sekä suurimmissa kunnissa vuoteen 2040... 13 Väestöennusteen mukainen 7 15-vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen 204014 Väestöennusteen mukainen 16 18-vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen 2040... 15 Satakunta: kulttuurin arvonlisäyksen jakautuminen toimialaryhmittäin vuonna 2007 (milj. euroa), Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto, verkkojulkaisu, Tilastokeskus (2007)... 26 Kulttuurialojen osuus alueen koko arvonlisäyksestä, Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto, verkkojulkaisu, Tilastokeskus (2007)... 27 Taiteen perusopetuksen rakenne ja laajuus (taiteiden välinen yhteistyö ja rahoitus, Taiteen perusopetuksen yhteistyöseminaari 1.11.2007).. 34 Kuvio 9 Musiikkiopiston sidosryhmiä... 50
7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Tämän raportin tavoitteena on tuoda esiin musiikkiopistojen toiminnan vaikuttavuutta Satakunnassa. Musiikkiopistojen toimintaa tuodaan esiin kysyntä- ja tarjontavaikutusten kautta. Musiikkiopistojen toiminnalla on paljon laadullista vaikuttavuutta, joka pyritään tässä raportissa tuomaan esiin kuvaamalla musiikkiopistojen konserttitoimintaa ja yhteistyötä musiikkiopistojen välillä ja sidosryhmien kanssa. Tarjontavaikutukset kuvaavat pitkälti juuri laadullista vaikuttavuutta. Kysyntävaikutuksilla tarkoitetaan musiikkiopistojen toiminnan taloudellista vaikuttavuutta Satakunnassa. Raportti pohjaa aineistoon, joka on koottu kevään 2011 aikana Soiva Satakunta -projektissa musiikkiopistojen rehtoreiden ja muun henkilöstön sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijoiden yhteistyönä. Aineiston keruun pohjalta on muodostunut mittaristo, jolla myös jatkossa voidaan seurata musiikkiopistojen toimintaa ja kerätty aineisto tukee myös tulevaisuuden suunnittelua. Soiva satakunta -projekti (5.11.2009 31.8.2011) on ollut satakuntalaista musiikkiosaamista kokoava hanke. Hankkeessa käynnistettiin musiikkiopistojen organisoitumisen vaihtoehtoisten tapojen selvitys. Hankkeen aikana on kartoitettu musiikkiopistojen toiminnan menestystekijöitä ja yhteistyötä sekä kehitetty tulevaisuuden yhteistyömuotoja. Satakuntaliiton ja Huittisten, Porin sekä Rauman kaupunkien rahoittaman hankkeen koordinaattorina on toiminut Palmgrenkonservatorio ja muina toteuttajina Huittisten ja Rauman musiikkiopistot sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Kankaanpään musiikkiopisto on myös antanut asiantuntemustaan projektin käyttöön. 1.1.1 Musiikkiopistojen rooli musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmässä On monia tapoja harrastaa musiikkia: musiikkiopistojen ohella myös yksityiset musiikkikoulut, yksityisopetus, erilaiset koulujen, yhdistysten, seurakuntien, nuorisotalojen, kansan- ja työväenopistojen ym. yksilöopetus, ryhmät, kuorot ja orkesterit. Mikä on musiikkiopistojen rooli laajalla musiikin opetuksen kentällä? Seuraavassa kuviossa tuodaan esiin musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmä, jossa tärkeässä osassa on musiikkiopistojen tarjoama taiteen perusopetus, sillä se pitkäjänteisenä ja tavoitteellisena opetuksena antaa valmiuksia ennen kaikkea elinikäiseen musiikin harrastamiseen, mutta valmentaa myös musiikin opiskeluun ammatiksi saakka.
8 Kuvio 1 Musiikkikasvatus- ja musiikkikoulutusjärjestelmä (www.musiikinopetus.fi) Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuosittain vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelee yli 600 000 opiskelijaa. Vapaan sivistystyön keskeisimpiä toteuttajia ovat kansalais- ja työväenopistot (236 opistoa), joista valtaosaa ylläpitävät kunnat. Lisäksi yksityisiä kansanopistoja toimii maassamme 84. Myös kesäyliopistot tarjoavat vapaan sivistystyön alueelle kuuluvaa koulutusta, avointa yliopisto-opetusta sekä muuta koulutusta. Yksityistä musiikinopetusta tarjoavat yksittäiset henkilöt tai yhteisöt ja se on yleensä omakustanteista. Opetus voi tapahtua oppilaan tai opettajan kotona tai toimipaikassa yksityistunteina tai muistuttaen yleisen oppimäärän opetusta (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/vapaa_sivistystyo). Musiikin perusopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa, rohkaista musiikilliseen toimintaan, tarjota musiikillisia ilmaisuvälineitä ja siten tukea musiikillisen identiteetin muodostumista ja kokonaisvaltaista kasvua. Opetuksen tehtävänä on myös auttaa ymmärtämään musiikin aika- ja tilannesidonnaisuus, sillä musiikki on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa ja sen merkitys eri ihmisille on erilainen. Musiikin perusopetus toteutuu kouluissa ja lukioissa. Taideaineena musiikin tulee luoda ja tukea koulun kulttuuritoimintaa ja siksi musiikki onkin tärkeä osa koulun juhlia ja muita tapahtumia. Musiikin perusopetus antaa valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn, aktiiviseen
9 kulttuurivaikuttamiseen, teknologian hyödyntämiseen musiikin alalla ja median tarjonnan kriittiseen tarkasteluun (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/musiikin_perusopetus). Varhaisiän musiikkikasvatus on osa musiikkiopistojen toimintaa ja sen tavoitteena on tarjota lapsille musiikillisia elämyksiä, valmiuksia ja taitoja sekä antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Varhaisiän musiikkikasvatus tukee lapsen luovuuden ja itseilmaisun kehittymistä. Varhaisiän musiikkikasvatus alkaa musiikkileikkikoulusta, jonka jälkeen musiikin parissa voi jatkaa musiikkivalmennuksessa tai soitinvalmennuksessa. Soitinvalmennuksessa on mahdollisuus myös kokeilla eri instrumentteja oman instrumentin löytymiseksi (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/varhaisian_musiikkikasvatus). Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukainen opetus luo edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle, sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Opintojen eri vaiheissa työskentely voi tapahtua esim. työpajoissa, periodeina tai projekteina. Esiintyminen on erottamaton osa musiikinopiskelua ja esiintymiskoulutus alkaa samalla hetkellä kuin koko opiskelu ja etenee taitojen karttumisen myötä yhä vaativampiin yhteyksiin. Musiikin perustason opetuksesta vastaavat pääasiassa musiikkiopistot, mutta tämän tason opetusta annetaan myös musiikkikouluissa, konservatorioissa ja Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/tpo_musiikin_laaja_oppimaara). Konservatoriot järjestävät musiikkialan ammatillista peruskoulutusta (2. asteen ammatillinen koulutus). Perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa ja se kestää 3 vuotta antaen ammatilliset perusvalmiudet ja yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Koulutusohjelmat vaihtelevat laitoksittain, mutta muusikon koulutusohjelma löytyy kaikista konservatoriosta. Edellytyksenä opiskelemaan pääsylle on suoritettu peruskoulu ja musiikin perustason oppimäärä tai vastaavat tiedot ja taidot sekä muu soveltuvuus alalle. Musiikin korkea-asteen koulutusta antavat ammattikorkeakoulut, yliopistot ja Sibelius-Akatemia (www.musiikinopetus.fi/fi/jarjestelma/korkea-asteen_koulutus.) Soiva Satakunta -projektin yhteydessä käydyissä työpajoissa ja keskusteluissa on tullut selkeästi esiin se, että Satakunnassa musiikkiopistojen ja Palmgren-konservatorion ja kansalais- sekä työväenopistojen välillä on toimiva yhteistyösuhde musiikin opetuksessa ja varsinaista kilpailuasetelmaa ei siten esiinny. Yhteistyötä kansalais- ja työväenopistojen kanssa on tulevaisuudessa mahdollisuus kehittää lisää. Esimerkkeinä yhteistyöstä musiikin perusopetuksen kanssa voidaan tuoda esiin se, että Kankaanpäässä musiikkiopisto tekee yhteistyötä musiikkiluokkien kanssa ja Raumalla lukion opetussuunnitelma sisältää musiikkiopiston kursseja. Myös Huittisten musiikkiopisto on
10 tuonut esiin yhteistoiminnan kansalaisopistojen ja lukion kanssa tulevaisuuden mahdollisuutena. Musiikkiopistotoiminnan merkittävyyttä voidaan tuoda esiin niissä opiskelevien lasten/nuorten määrän kautta. Koramon (2009) mukaan lukuvuonna 2007 2008 opiskeli suomalaisissa valtion tuntiperusteisen avun piirissä olevissa musiikkiopistoissa yli 53 000 lasta. Taiteen perusopetus musiikissa poikkeaa merkittävästi muiden taiteenalojen perusopetuksesta, sillä musiikkiopistoissa valtaosa oppilaista (80 %) opiskelee laajan oppimäärän mukaisesti. Taiteen perusopetuksen musiikin perusopetuksen erityispiirteitä selittäviä syitä on useita. Musiikkioppilaitosjärjestelmä on virallistettu jo vuonna 1968 ensimmäisen musiikkioppilaitoslain astuttua voimaan ja opetussuunnitelmat ovat alusta asti olleet laajoja ja ammattiopintoihin tähtääviä. Musiikkiopistot ovat edelleenkin välttämätön pohja ammatilliseen koulutukseen pyrkiville. Ammattimuusikon koulutusura alkaa jo varhain, eikä ammattiuralle ole mahdollista suuntautua ilman järjestelmällistä soitonopetusta. Musiikin laaja oppimäärä on vaativa ja aikaa vievä, sillä kotiharjoittelu täydentää soitto- ja yhteisten aineiden tunteja. Soittamiseen oppiminen edellyttää myös runsaasti yksilöopetusta. Musiikkiopistojen keskeisiä haasteita ovatkin yhtäältä lahjakkaiden lasten/nuoreten löytäminen opetuksen piiriin ja toisaalta joustavien, yksilöllisten opiskelupolkujen mahdollistaminen. Musiikin laaja oppimäärä haastaakin oppilaitokset pitkäjänteisen opiskelukulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen, joka onnistuu kokonaisvaltaisen pedagogisen kehittämistyön kautta sekä myös huomioiden oppilaaksi ottamisen joustavat käytännöt. Kuten Soiva Satakunta -hankkeen yhteydessä käydyissä keskusteluissa ja työpajoissa on tullut esiin, tulee kilpailu nuorisoikäluokkien vapaaajan harrastusten ja aktiviteettien tarjonnassa kovenemaan edelleen. Musiikkiopistojen tulee toiminnan kehittämisen kautta vastata haasteeseen, jotta nuoria saadaan myös jatkossa musiikin harrastamisen ja opiskelun piiriin. Toimiva yhteistyö musiikkiopistojen välillä Satakunnassa ja osittain myös sen rajat ylittäen sekä sidosryhmäyhteistyö mahdollistavat musiikkiopistoille menestymisen myös jatkossa. 1.1.2 Musiikkioppilaitosten historiaa Satakunnassa Musiikkioppilaitostoiminnan juuret ovat Ranskassa, jossa perustettiin Pariisin konservatorio 1795. Suomessa musiikin opetus oppilaitoksessa alkoi 1882, kun Martin Wegelius perusti Helsingin musiikkiopiston. Oppilaitos muutti myöhemmin nimensä Sibelius-akatemiaksi. Ensimmäistä kerrostumaa edusti myös Boris Sirpon 1918 perustama Viipurin musiikkiopisto. Pori oli mukana musiikkioppilaitosten toisessa perustamisaallossa 1920- ja 1930- luvuilla, kun säveltäjä Armas Launis perusti kansankonservatorioita muun muassa
11 Turkuun, Tampereelle ja Poriin. Launiksen kansankonservatorion perillinen Palmgrenkonservatorio täyttää 80 vuotta 2011. Porin kansankonservatorio, myöhemmin musiikkiopisto, toimi vuosikymmeniä yksityisenä musiikkioppilaitoksena, kunnes se siirtyi vuonna 1968 Porin kaupungin omistukseen. Oppilaitos vaihtoi nimensä Palmgren-opistoksi Pori-Seura ry:n aloitteesta kunnioittaakseen porilaissyntyisen säveltäjän Selim Palmgrenin muistoa. Opisto muuttui konservatorioksi, kun Porin kaupunki sai musiikkialan ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan vuonna 2000. 1960- ja 1970-luvut olivat koko Suomessa voimakasta kasvu- ja kehitysaikaa suomalaiselle musiikkioppilaitosjärjestelmälle. Oppilaitosten toimintaperiaatteet ja rahoitus määriteltiin lainsäädännöllä. Huittisten, Kankaanpään ja Rauman musiikkiopistot syntyivät musiikkioppilaitosverkon kolmannessa vaiheessa 1970- luvyulla. Kaikki kolmen aloittivat ensin yksityisinä oppilaitoksina, mutta siirtyivät myöhemmin kaupunkien ylläpitämiksi. 1.2 Musiikkiopistojen toiminta-alueen kuvaus 1.2.1 Väestökehitys Satakunta on väkiluvultaan seitsemänneksi suurin maakunta Suomen yhdeksästätoista maakunnasta. Sen asukasluku on 227 031 (31.12.2010). Satakunta koostuu kolmesta seutukunnasta: Porin, Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutukunnat. Satakunnan musiikkiopistoista Palmgren-konservatorio toimii Porin seutukunnassa, Huittisten musiikkiopisto Porin seutukunnassa (osittain myös Rauman seutukunnassa), Kankaanpään musiikkiopisto Pohjois-Satakunnassa ja Rauman musiikkiopisto pääosin Rauman seutukunnassa. Palmgren-konservatorion ammatillinen toiseen asteen opetus tavoittaa opiskelijoita laajemmaltakin alueelta, käytännössä koko Suomesta. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2010 noin 14 900 henkilöä. Vastaava muutosprosentti väkiluvussa on -6,2. Samalla ajanjaksolla koko maan väkiluku on kasvanut 5,9 %. Väkiluku on laskenut kaikissa Satakunnan seutukunnissa (kuvio 2). Porin seutukunnassa väkiluvun väheneminen on suhteellisesti vähäisintä (-4 %). Lisäksi väestönlasku on tasaantunut huomattavasti viime vuosina. Vuoden 2009 jälkeen väkiluku on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Rauman seutukunnassa vastaavan ajan väestötappio on 6,8 %. Suhteellisesti mitattuna suurin väestötappioalue on Pohjois-Satakunta (-15,5 %). Sekä Rauman seutukunnassa että Pohjois-Satakunnassa väestön väheneminen on ollut
12 Porin seudusta poiketen yhä voimakasta. Vuoden 2009 aikana Rauman seutukunnan väestötappio kuitenkin kutistui selvästi, mutta v. 2010 väestökato kiihtyi jälleen hieman. Väestökehitys on ollut negatiivista kaikissa seutukunnissa tarkastelujakson jokaisena vuotena pois lukien Porin seutukunta vuodesta 2009 alkaen. Väestön vähenemisen taustalla on ollut pienenevä syntyvyys ja negatiivinen muuttotase. Väestön määrän muutokseen on liittynyt myös vanhentuva väestön ikärakenne ja sitä kautta kuolleiden määrän kasvu. Tosin maahanmuutto on hieman paikannut väestökatoa. Kuvio 2 koko maassa 1993 2010 Väkiluvun suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa ja 1.2.2 Väestöennuste Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan väkiluku tulee vähenemään Satakunnassa 2,8 % vuoteen 2030 mennessä ja noin 4,1 % vuoteen 2040 mennessä. Saman ennusteen mukaan koko maan väkiluku tulee nousemaan ennustusjakson aikana vastaavasti 9,8 % ja 12,4 % (kuvio 3). Väestöennuste perustuu muutaman edellisvuoden väestökehitykseen ja siitä laskettuun trendiin. Ennuste uusitaan kolmen vuoden välein, joten vuonna 2012 julkaistaan seuraava.
13 Kuvio 3 Väestöennusteen mukainen suhteellinen kehitys Satakunnassa, sen seutukunnissa sekä suurimmissa kunnissa vuoteen 2040 Tarkasteltaessa Satakunnan seutukuntien ja suurimpien kaupunkien/kuntien väestöennustetta vuosille 2008 2040 havaitaan, että väkiluku kasvaa hieman Porissa ja pysyy suunnilleen samana Huittisissa. Muualle ennustetaan laskua. Porin seutukunnassa väestön väheneminen tulee kuitenkin olemaan melko vähäistä. Väestö tulee pienenemään ennusteen mukaan noin 1,5 %:n verran vuoteen 2040 mennessä. Rauman kaupungissa väki vähenee 7,8 %, Eurassa 6,2 % ja koko Rauman seutukunnassa 6,5 %. Kokemäellä väestö vähenee 10,6 %, Harjavallassa 8 %, Ulvilassa 7,7 %, Kankaanpäässä 10 % ja Pohjois-Satakunnan seutukunnassa 12,4 %. Musiikkiopistoille merkittävän peruskouluikäisen, 7 15-vuotiaiden ikäluokka tulee Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatiman väestöennusteen mukaan pienenemään selvästi muutaman lähivuoden aikana Satakunnassa (kuvio 4). Tämän jälkeen nuorten ikäluokkien pudotus tulee tasaantumaan, ja 2010-luvun lopulta alkaen voidaan havaita pientä ajoittaista nousuakin. Valtakunnallisesti kehitys on samansuuntaista, joskin lähivuosien supistuma tulee olemaan loivempi, ja vastaavasti vuosikymmenen lopun nousu suurempi. Satakunnassa erityisesti Pohjois-Satakunnan seutukunnan nuorten ikäluokkien määrä tulee tippumaan eniten, suunnilleen 16 % vuoden 2008 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Lievintä pudotus on Porin seutukunnassa, runsaat 5 % muutaman seuraavan vuoden aikana. Rauman seutukunnassa kehitys on hieman Poria
14 heikompaa, mutta selvästi Pohjois-Satakuntaa suotuisampaa. 2020-luvulta alkaen ikäluokkien kehityksen ennakoidaan tasaantuvan. Kuvio 4 Väestöennusteen mukainen 7 15-vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen 2040 Palmgren-konservatorio harjoittaa myös ammatillista toisen asteen koulutusta. Sen pääasiallisen kohderyhmän ikäluokka, 16 18-vuotiaat, tulee supistumaan merkittävästi Satakunnassa ja sen seutukunnissa (kuvio 5). Pudotus on myös valtakunnallisesti merkittävää. Supistuminen tulee ennusteen mukaan jatkumaan vielä vajaan kymmenen vuoden ajan, jonka jälkeen ikäluokan kehitys tulee tasaantumaan. Valtakunnallisesti kyseinen ikäluokka tulee kasvamaan uudelleen tämän vuosikymmenen lopulta lähtien. Kuten nuoremmissa ikäluokissa, Porin seutukunnassa kehitys tulee olemaan myönteisintä (-18 % vuoteen 2018 mennessä vuoden 2008 tasoon verrattuna) ja Pohjois-Satakunnassa selvästi heikointa (vähennystä vastaavasti -32 % vuoteen 2021 mennessä).
15 Kuvio 5 Väestöennusteen mukainen 16 18-vuotiaiden ikäluokan yhteenlaskettu suhteellinen kehitys Satakunnassa ja sen seutukunnissa vuoteen 2040 1.2.3 Työssäkäynti Satakunnan seutukunnat muodostavat kukin melko yhtenäisen työssäkäyntialueen. Pohjois-Satakunnassa keskus on Kankaanpää. Kankaanpään työpaikoista 83 %:iin käydään töissä (pendelöidään) Pohjois-Satakunnan seutukunnan alueelta (31.12.2008) (Lähde: Tilastokeskus, elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilasto). Mikäli Porin seutukunnan kunnat lasketaan mukaan, kohoaa osuus lähes 91 %:iin. Kankaanpäässä käy eniten töissä oman kaupungin työllisiä, 74,5 % (taulukko 1). Seuraavina tulevat Pori, Jämijärvi ja Pomarkku.
16 Taulukko 1 Pendelöinti Kankaanpäähän (10 henkeä rajana) 31.12.2008 Porin seutukunnassa on erotettavissa ainakin kaksi erillistä työssäkäyntialuetta: Pori ja Huittinen. Porin työpaikoissa käydään töissä 93 %:sti Porin seutukunnan alueelta. Porilaisia Porissa työssäkäyvistä on 79 % (taulukko 2). Seuraavaksi eniten Poriin pendelöidään Ulvilasta, Nakkilasta, Luvialta ja Raumalta. Etenkin Luvian (55 %) ja Ulvilan (65,7 %) alhainen työpaikkaomavaraisuusaste kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen suhde kunnassa asuviin työllisiin antaa viitteitä suureen pendelöintiin lähikuntiin, lähinnä Poriin. Luvia ja Ulvila ovatkin Satakunnan ainoat kunnat, joiden työllisten merkittävin työssäkäyntikunta on muu kuin asuinkunta.
17 Taulukko 2 Pendelöinti Poriin (10 henkeä rajana) 31.12.2008 TYÖPAIKAN KUNTA ASUINKUNTA Henkeä Osuus Pori - Björneborg Työpaikkoja yhteensä 36910 Pori - Björneborg 29142 79,0 % Ulvila - Ulvsby 2904 7,9 % Nakkila 611 1,7 % Luvia 576 1,6 % Rauma - Raumo 476 1,3 % Harjavalta 348 0,9 % Pomarkku - Påmark 254 0,7 % Kankaanpää 218 0,6 % Kokemäki - Kumo 200 0,5 % Turku - Åbo 195 0,5 % Merikarvia - Sastmola 192 0,5 % Tampere - Tammerfors 148 0,4 % Eura 137 0,4 % Eurajoki - Euraåminne 127 0,3 % Helsinki - Helsingfors 113 0,3 % Huittinen 105 0,3 % Siikainen 74 0,2 % Lavia 66 0,2 % Sastamala 51 0,1 % Espoo - Esbo 50 0,1 % Vantaa - Vanda 39 0,1 % Kiikoinen 37 0,1 % Säkylä 27 0,1 % Jyväskylä 24 0,1 % Köyliö - Kjulo 24 0,1 % Nokia 24 0,1 % Vaasa - Vasa 23 0,1 % Kihniö 19 0,1 % Seinäjoki 19 0,1 % Uusikaupunki - Nystad 18 0,0 % Honkajoki 17 0,0 % Karvia 17 0,0 % Parkano 17 0,0 % Ylöjärvi 16 0,0 % Ikaalinen - Ikalis 15 0,0 % Laitila 15 0,0 % Oulu - Uleåborg 15 0,0 % Jämijärvi 14 0,0 % Lappeenranta - Villmanstrand 14 0,0 % Salo 14 0,0 % Hämeenlinna - Tavastehus 13 0,0 % Lahti - Lahtis 13 0,0 % Naantali - Nådendal 13 0,0 % Kristiinankaupunki - Kristinestad 12 0,0 % Pyhäranta 11 0,0 % Kaarina - S:t Karins 10 0,0 % Kuopio 10 0,0 % Lieto - Lundo 10 0,0 %
18 Huittisissa käydään selvästi eniten töissä Huittisista, 73 % (taulukko 3). 19 suurinta kuntaa muodostaa n. 96 % Huittisissa työssäkäynnistä. Seuraavaksi eniten kaupungissa käydään töissä Sastamalasta ja Kokemäeltä. Koko Porin seutukunnan osuus on n. 78 %. Koska Huittinen sijaitsee kolmen maakunnan rajalla, työssäkäyntialue ulottuu myös Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen puolelle. Paikkakuntia, joissa on Huittisten musiikkiopiston toimipiste, ovat Huittinen, Kokemäki, Harjavalta, Säkylä ja Nakkila. Lisäksi sopimuskuntiin kuuluvat Köyliö, Eura, Pöytyä, Punkalaidun ja Oripää. Huittisiin suuntautuvasta työssäkäynnistä 90 % muodostuu em. musiikkiopiston toiminta-alueen kunnista tulevasta pendelöinnistä. Taulukko 3 Pendelöinti Huittisiin (10 henkeä rajana) 31.12.2008 Rauman työpaikkoihin pendelöidään 88 %:sti Rauman seutukunnan alueelta. Raumalaisia Raumalla työssäkäyvistä on 79 % (taulukko 4). Seuraavaksi eniten Raumalle pendelöidään Eurajoelta, Pyhärannasta, Porista ja Eurasta. Rauma sijaitsee aivan Satakunnan eteläisellä laidalla, minkä vuoksi työssäkäyntialue ulottuu oman seutukuntansa ja Satakunnan lisäksi selvästi myös Vakka-Suomen puolelle. Rauman musiikkiopiston toiminta-alueena on Euran, Eurajoen ja Pyhärannan kunnat. Raumalle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä vajaat 90 % tulee näistä kunnista.
19 Taulukko 4 Pendelöinti Raumalle (10 henkeä rajana) 31.12.2008 1.3 Kulttuurin merkityksestä Satakunnalle Kulttuuri nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä jo nyt Satakunnassa ja luovien alojen kehittäminen, kulttuuritarjonnan ja kulttuurialan työpaikkojen sekä yrittäjyyden kehittäminen korostuu yhä enemmän tulevaisuudessa. Satakunnan maakuntasuunnitelmassa 2030 yhtenä kehittämisen painopistealueena tuodaan esiin
20 tavoite tuloksen tekemisestä kulttuuri- ja matkailumaakuntana. Suunnitelman mukaan kulttuuri-, liikunta-, nuorisotyö-, sekä kirjasto- ja vapaan sivistystyön palveluihin panostaminen on maakunnan asukkaiden kannalta tärkeä viihtyisyyttä, tasa-arvoa ja hyvinvointia lisäävä tekijä. Tehostaminen tuo tulevaisuudessa sijoitukset moninkertaisesti takaisin ja toimii myös merkittävänä välineenä sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Yritysten näkökulmasta taas Satakunnan tarjoamat koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat tärkeä osa toimintaympäristön vetovoimaisuutta. Kulttuurisektorin nähdään olevan omalta osaltaan käynnistämässä tavoiteltua positiivisen kehityksen kierrettä. Toiminnan painopisteissä tuodaan esiin mm. lasten ja nuorten kulttuurin ja kansainvälistymisen tukeminen ja vapaa-ajan palveluiden sekä kulttuurisen nuorisotyön lisääminen. Kulttuurialan koulutusta ja oppilaitosten yhteistyötä kehitetään ja monikulttuurisuutta sekä kansainvälistä yhteistyötä vahvistetaan. Painopisteenä nostetaan esiin myös yhteistyön lisääminen hoito-, sosiaalija kulttuurialojen kesken (Satakunnan Maakuntasuunnitelma 2030). Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelma Ilon ja valon Satakunta 2007 2013 tuo maakunnan vahvuutena esiin mm. aktiiviset kansalais- ja työväenopistot sekä kuvataide- ja musiikkioppilaitokset. Mahdollisuuksina kulttuurin ja kulttuurialan kehittämisessä nostetaan esiin verkostoituminen, taide- ja taitoaineiden vahvistaminen peruskoulussa sekä eri tieteenalojen välinen ennakkoluulotoin yhteistyö. Kulttuurin hyvinvointia edistävä voima, kulttuurin tulosten ja vaikuttavuuden mittaaminen sekä uudet indikaattorit mahdollistavat myös kulttuurialan kehittämisen. Kulttuuri nostetaan Satakunnan matkailun kärjeksi. Kehityskohteena tuodaan esiin taiteen perusopetuksen kattavuuden puutteet ja kulttuurialalla laajemminkin mm. resurssien hajaantuminen ja yhteismarkkinoinnin ja tiedotuksen puute (Ilon ja valon Satakunta Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelma 2007 2013). Toimenpideohjelman konkreettisten toimenpiteiden päivityksessä tuodaan esiin kulttuuri- ja taidealan koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen. Taide-, kulttuuri- ja media-alan oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä edistäviin projekteihin ja rakenteisiin, poikkialaiseen ja poikkiyhteisölliseen toimintaan sekä poikkitieteiseen opiskeluun ja monialaiseen tutkimukseen tullaan panostamaan entistä enemmän. Musiikkiopistojen toimintaa koskien tuodaan esiin periodeittain jo toimivien sinfonia- ja puhallinorkesterien, kuten SataSinfonia, kehittäminen. Lasten ja nuorten kulttuuri kehittämisen kohdalla nostetaan esiin musiikin varhaiskasvatuksen ja harvinaisten soitinten opetuksen kehittäminen (Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelma 2007 2013, Konkreettisten toimenpiteiden päivitys 2009). Tämän tutkimuksen aineiston keruun yhteydessä käydyissä keskusteluissa ja musiikkiopistojen laatimissa SWOTanalyyseissä on tulevaisuuden mahdollisuutena noussut esiin yhteistyön kehittäminen eteenpäin ja tiivistäminen sekä osaamisen hyödyntäminen juuri harvinaisten soitinten kohdalla. SataSinfonian toimintaa tullaa myös tuomaan esiin tässä raportissa musiikkiopistojen yhteistyötä ja verkostoitumista kuvattaessa.