Jyväskylän koulutuskuntayhtymä LUKIOKOULUTUS VIISI VUOTTA KUNTAYHTYMÄSSÄ Ajankohtaiskatsaus Jyväskylän kaupunginvaltuustolle 25.5.2015 Vesa Saarikoski Kuntayhtymän johtaja
MITÄ VIIDESSÄ VUODESSA ON TAPAHTUNUT LUKIOKOULUTUKSELLE?
1.LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: OPISKELIJA 2011 2012 2013 2014 MUUTOS 2011 vs. 2014 Opiskelijamäärä 2588 2651 2739 2772 + 184 Ylioppilastutkinnot 696 694 681 744 + 48 Negatiiviset eroajat 65 (2,8%) 53 (2,1%) 65 (2,5%) 57 (2,1%) - 0,7 %-yksikköä Ranking* (2010 = 205.) 201. 208. 204. 172. (196. **) + 29 (+ 5) Lukiolaisista: o 540 eli 20 % muita kuin jyväskyläläisiä o Näistä 348 eli kokonaisopiskelijamäärästä 13 % muista omistajakunnista o Koulutuskuntayhtymän omistajakuntien (pl. JKL) lukioissa (8 kpl) opiskelee runsaat 1000 opiskelijaa Lähde: Kuntayhtymän tilinpäätökset 2010-2014; * päivälukioiden sijoituslukujen ka. (kevät, 4 pakollista ainetta), päivälukioita ~ 400; ** jos Tikkakoski olisi jatkanut lukiona eikä Sepän toimipisteenä.
2. LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: HENKILÖSTÖ Lukiokoulutuksen henkilöstöresurssi on opetuksen näkökulmasta pysynyt lähes ennallaan, mutta hanke- ja tukihenkilöstö on liikelaitoksesta vähentynyt, pääosin hankekannan vaihtelusta johtuen: 2011 2012 2013 2014 Opetushenkilöstö 159 161 160 157 Hanke- ja 21 20 24 16 tukihenkilöstö Yhteensä 180 181 184 173 Henkilöstökulut 10,979 Me 11, 231 Me 11, 661 Me 11,366 Me Lähde: Kuntayhtymän tilinpäätökset 2011-2014
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän henkilöstökysely 2015 Indeksit 5 Prosenttijakaumat Keskiarvoasteikko: min. 1 max. 5
3. LUKIOKOULUTUKSEN TUNNUSLUKUJA: TALOUS Tilikauden Poikkeama Kumulatiivinen alijäämä (TP) TA:sta alijäämä (oma pääoma 100 000) Koko kuntayhtymän kumuloituva tilikauden tulos 2010-2014 2010 (1.8. -) - 968 000 + 2 000-968 000 5 976 000 2011-2 096 000 + 11 000-2 954 000 11 440 000 2012-1 094 000 + 390 000-4 048 000 20 024 000 2013-961 000 + 49 000-5 009 000 30 500 000 2014-944 000 + 36 000-5 953 000 36 945 000 o Lukiokoulutusliikelaitos on toiminut koko historiansa ajan sille osoitetun, kuntayhtymän valtuuston päättämän talousarvion puitteissa. o Lukiokoulutusliikelaitos olisi jo tehdyillä ja päätetyillä toimenpiteillään saavuttanut 0-tulostavoitteen 2016, jos lukiokoulutuksen yksikköhinta olisi pysynyt edes vuoden 2013 tasoisena. Vrt. menoja leikattu 1,2 M ja tuloja lisätty 1,1 Me (uudet opiskelijat). o Koko kuntayhtymän tulos 2010-2014 vähennettynä lukioiden kertyneellä alijäämällä on + 37 M > Vahvistanut tasetta Lähde: JKKY TP:t 2010-2014
Lukiokoulutusliikelaitos on hahmottanut talouden sopeuttamistarvetta skenaariolla (toimenpideohjelma), jossa o Leikkaustarve on noin 2 M o Nollatavoite saavutettaisiin vuonna 2018 o Seuraavalla kahdella dialla on esitelty toimenpideohjelman skenaario
o Kuntayhtymän hallitus ja valtuusto (22.5.15) ovat merkinneet sopeuttamisohjelman tiedoksi. Sellaisenaan se on liian mekaaninen sopeuttamisen työkalu, mutta tuo informaatiota eri toimien mahdollisuuksista. o Reaalinen sopeuttaminen ja uudet avaukset tehdään talousarvioprosessissa, johon toimenpideohjelma muodostaa yhden taustapaperin.
4. ME JA MUUT Koulutuksen järjestäjä Opiskelijatuotot 2013 2013 rahoituksen jakaminen tulosrahoitusmallilla, muutos % 1. Helsingin kaupunki 137 928 597-3 2. Tampereen kaupunki 121 157 648-3 3. JKKY 95 362 413 + 3 4. Oulun seudun kky 77 962 728 0 5. Turun kaupunki 71 309 776 0 6. Savon kky 69 738 738 + 2 7. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Suurimmat toisen asteen koulutuksen järjestäjät opiskelijatuottojen mukaan 68 097 729 0 8. Pohjois-Karjalan kky 65 316 541 0 9. Vantaan kaupunki 56 115 208 0 10. Länsirannikon Koulutus Oy 55 344 832-1 11. Espoon seudun kky 54 948 407 0 12. Hengitysliitto Heli ry 54 594 018 0
4. ME JA MUUT Koulutuksen järjestäjä ja oppilasmäärä 2013 Opiskelijatuotot 2013 ja (tuotot/opiskelija) ja % KS tuotoista Ero JKKY (tuotot/opisk) ja % Erityisteht. rahoitus 2013 (ei sis. kokonaislukuun; puolitus 2016) JKKY ja jäsenkunnat 1. JKKY 2645 16 006 605 (6 052); 52,4 % 0 / 0 496 203 2. Jämsän kaupunki 303 2 085 414 (6 882); 6,8 % + 830 / 13,7 % 0 3. Keuruun kaupunki 164 1 366 969 (8 335); 4,5 % + 2 283/ 37,7 % 0 4. Laukaan kunta 182 1 239 826 (6 812); 4,1 % + 760/ 12,6 % 0 5. Muuramen kunta 175 1 141 312 (6 522); 3,7 % + 470/ 7.8 % 0 6. Hankasalmen kunta 94 814 364 (8 663); 2,7 % + 2611/ 43,1 % 0 7. Joutsan kunta 84 764 715 (9 104); 2,5 % + 3 052 / 50,4 % 0 8. Petäjäveden kunta 65 650 299 (10 005); 2,1 % + 3 953 / 65,3 % 0 9. Kuhmoisten kunta 24 299 757 (12 490); 1,0 % + 6 438 / 106,4 % 0 Muut KS kunnat 1. Äänekosken kaupunki 274 1 679 473 (6 129); 5,5 % + 77/ 1,3 % 0 2. Saarijärven kaupunki 141 1 055 462 (7 486); 3,5 % + 1 434/ 23,7 % 0 3. Viitasaaren kaupunki 101 872 017 (8 634); 2,9 % + 2 582/ 42,7 % 0 4. Pihtiputaan kunta 104 868 633 (8 352); 2,8 % + 2 300 / 38,0 % 0 5. Karstulan kunta 94 811 334 (8 631); 2,7 % + 2 579/ 42,6 % 0 6. Kinnulan kunta 37 458 471 (12 391); 1,5 % + 6 339/ 104,7 % 0 7. Konneveden kunta 36 447 146 (12 421); 1,5 % + 6 369/ 105,2 % 0 30 561 797 ; 100 % 2014 ja 2015 vähentävät KS yksikköhintaa noin 10 prosentista (ao) aina 15-17 prosenttiin saakka (Laukaa, Muurame, Petäjävesi)
5. SWOT VAHVUUDET - Rakenneratkaisu valmis, toisin kuin monessa muussa toimintaympäristössä - Investoinnit uusiin toimintaympäristöihin on varmistettu ja prosessit menossa - Pätevä henkilöstö - Kasvanut opiskelijamäärä - Hanketoiminta - Työelämäyhteistyö - Erityisesti murrosvaiheeseen suhteutettuna vähintäänkin hyvät tulokset MAHDOLLISUUDET - Uusien tilojen mahdollisuus - Hanketoiminta: digitalisoituminen, uudet toimintamallit - Kansainvälinen toiminta - Koko toisen asteen tarjonta ja palvelut ja synergiat nykyistä huomattavasti enemmän - Hallintomallin kehittäminen enemmän sidosryhmiä osallistavaksi HEIKKOUDET - Talouden kiristyminen ja siitä aiheutuvat toimet - Kielteinen julkisen keskustelun kierre, joka tuottaa osin omat faktansa - mainehaaste - Pitkittynyt muutostila hallinto- ja toimitilaprosessin venyessä - Hallinnollinen malli varsin raskas ja osin hybridi suhteessa entiseen ja nykyiseen koulutuksen järjestäjään UHAT - Leikkaaminen vaarantaa toimintaedellytyksiä - Kielteinen julkisuus ja politikointi syö vetovoimaa ja motivaatiota - Toisen asteen yhteistyön sijaan vastakkainasettelu
6. KYSYMYS RAHOITUKSESTA
Jyväskylän kaupungin suora rahoitus kuntayhtymän lukiokoulutukselle? o Koulutuskuntayhtymä ei ole hallitustasolla käsitellyt ja lähtökohta on, että koulutuskuntayhtymän toisen asteen koulutus hoidetaan kuntayhtymän rahoituksella o Lukiokoulutusliikelaitoksen johtokunnassa on haluttu selvittää Jyväskylän kaupungin suoran rahoituksen mahdollisuus Otettava huomioon: o Lukiokoulutuksessa noin 500 muiden kuntien kuin Jyväskylän opiskelijaa o Tukisiko kaupunki toisen asteen opiskelijoista vain niitä, jotka valitsevat lukiokoulutuksen Jyväskylän lukioissa? Taloustilanne tulee todennäköisesti kiristymään koko toisen asteen rahoituksessa, jatkossa painetta erityisesti ammatilliseen peruskoulutukseen? o Kuntayhtymäkehikon kantokyky hyvä, mutta jatkossa vaatii enemmän toimia o Miten valtakunnalliset ratkaisut vaikuttavat? o Rahoituksen on oltava vakaa ja ennakoitava kertaluontoiset erät
7. KYSYMYS HALLINTOMALLISTA (kuntayhtymän johtajan pohdintaa) o Lukiokoulutuksen liikelaitosmalli muodostettiin siirtopäätösprosessin luomassa tilanteessa. Syntyi hallintomalli, joka osin hakee legitimiteettinsä sekä koulutuskuntayhtymästä että kaupungista. o Tukeeko hallintomalli parhaalla mahdollisessa tavalla koko kuntayhtymän synergian maksimoimista ja ja koulutuksen järjestämisen vakautta ja selkeyttä? o Päätäntävaltaan mahdolliset liittyvät pelot ovat turhia: Jyväskylän kaupunki on kuntayhtymän enemmistöosakas ja pystyy toteuttamaan tahtotilaansa toki hyvän hallinnon periaatteella muita omistajia huomioiden. o Teoreettisesti lukiokoulutus voisi olla suoraan kuntayhtymässä toimiva oppilaitoskokonaisuus ja taseyksikkö etuna voisi olla hallinnon keventyminen ja entistä suoremmat kytkennät yhteisiin palveluihin. o Ehkä parempi uudistussuunta voisi olla liikelaitoksen kehittäminen toiminnallisia sidosryhmiä osallistavaksi. Nykyistä tiiviimmässä johtokunnassa voisi olla luottamushenkilöedustuksen (pitäisikö tässä ottaa huomioon, että 20 % muita kuin jyväskyläläisiä) lisäksi esim. JKL peruskoulutuksen, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja työelämän edustaja. Lukioiden koulutuspoliittinen ohjaus tulisi yksiselitteisesti kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston kautta (kuten se nytkin viime kädessä tulee). Poliittisten linjapäätösten aikaa seuraa nyt koulutuksen sisällöllisten ratkaisujen aika.
8. UUDET, VAKAAT TOIMINTAYMPÄRISTÖT Harju: Lyseo ja aikuislukio Viitaniemi: Schildt