Ikääntyvät ja Itä-Suomen kehitys

Samankaltaiset tiedostot
Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Itä-Suomen aluehallintovirasto. organisaatio. Ylijohtaja Elli Aaltonen. Johtoryhmä. Opetustoimi- ja kulttuuri. Ympäristölupavastuualue

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Mikkelissä ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? Helsinki

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

OPETUS- JA KULTTUURITOIMI -VASTUUALUEEN SIDOSRYHMÄTILAISUUS

Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto

2015 toimintalukuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Julkaisun nimi YHTEINEN ITÄ-SUOMI Itä-Suomen aluehallintoviraston strategia

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040

Sähköinen hyvinvointikertomus PERTUNMAAN KUNTA HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2012 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 12/2013

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

2014 toimintalukuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Tulevaisuuden Kaukovainio

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

Tarvitsevatko hyvinvoinnin vahvat rakenteet keppiä vai porkkanaa? Johtaja Sirkka Jakonen

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

IKÄIHMISEN ASUMISEN TARPEET

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Suomessa on kuusi Aluehallintovirastoa Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaan valtionvirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Ikäihmisten palvelut

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila

Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

palveluiden suunnittelun apuna

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari Johtaja Sirkka Jakonen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

Kuntajohdon seminaari

- Vanhuspalvelulain 25 :n mukaisten ilmoitusten vastaanottaminen, niistä johtuvat selvittelyt ja tehtävät

Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Suun terveydenhuollon koulutuspäivä

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Vanhusten palvelut Helsinki

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille valtionavustus

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Tietyömaiden turvallisuus Maanrakennuskuljetus 2010 seminaari

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Luonnos

KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Jyväskylän kuntalaisillat Minnansali Korpilahden yhtenäiskoulu Tikkakosken koulun auditorio (varmistamaton)

Transkriptio:

Ikääntyvät ja Itä-Suomen kehitys Sirkka Jakonen Johtaja Ikääntyminen Itä-Suomen mahdollisuutena? 13.12.2011 Itä-Suomen yliopisto, Sirkka Jakonen, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Suomessa on kuusi Aluehallintovirastoa Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.

Aluehallintovirasto edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueellaan. (L Aluehallintovirastoista 896/2009, 2 )

Etsitään uusi kuva Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Kuntia 52 Seutukuntia 11 Aluehallintoviraston alueella asukkaita on noin 570 000. Väestötiheys 11,7 henkilöä/maakm 2

n strategiset tavoitteet 2012-2015 (luonnos) Terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen, painopisteenä ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen harvaan asutuilla alueilla Hyvinvoiva Itä-Suomi Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Ikäihmisten palvelujen tarkoituksenmukainen ja laadukas rakenne Tehokas lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen Terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä kestävä kehitys Turvallinen Itä-Suomi Asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön edistäminen Harmaan talouden torjunta Terveet ja toimivat markkinat Itä-Suomen erityispiirteiden huomioon ottaminen palvelujen kehittämisessä ja valtionosuuksissa Tasa-arvoinen Itä-Suomi Perusoikeudet ja oikeusturva Kuntien tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen uudistamisen tukeminen Kansalaisten oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutumisen edistäminen

Alle 15- ja yli 65-vuotiaita yhtä 15-64 vuotiasta kohden 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 KOKO MAA Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Itä-Suomi 2040 2038 2036 2034 2032 2030 2028 2026 2024 2022 2020 2018 2016 2014 2012 2010 2008 2006 2004 2002 2000 1998 1996 1994 1992 1990 1988 1986 1984 1982 1980 Väestöllinen huoltosuhde, toteutunut 1980-2010 ja ennakoitu 2011- kehitys Itä-Suomessa. Lähde: Tilastokeskus 6

90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 65 v - 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 85 v - 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 75 v - 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 95 v - 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Eri ikäryhmien määrällinen kehitys maakunnittain. Lähde Tilastokeskus. 7

Kapeneeko kuilu? Tilannekatsaus terveyserojen kaventamiseen Suomessa 2007-2010, THL 8/2011, s 13. 8

Haasteita Itä-Suomessa 1. Väestörakenne 2. Huoltosuhde 3. Poismuutto 4. Työttömyys 5. Syrjäytyminen 6. Korkea sairastavuus 7. Harva asutus 8. Pitkät etäisyydet 9. Osaavan henkilöstön saatavuus 10.Pirstaleinen palvelurakenne 11.Joukkoliikenteen väheneminen

Toteutuukohan Itä- Suomessa meidän ikäihmisten perusoikeudet?

Vanhuskäsitys Jokainen aikakausi tuottaa oman vanhuskäsityksensä. Vanhuskäsitys on sidoksissa aikaan, vallitsevaan kulttuuriin, yhteiskunnan arvoihin ja rakenteisiin. Minkälainen vanhuskäsitys ohjaa ikääntyvän ihmisen kohtaamista ja palvelujen järjestämistä? 11

Vanhuus ei ole sairaus, mutta vanhuksillakin on sairauksia, jotka on hoidettava hyvin. 12

Vanhuskäsitys muutoksessa Stereotypiat vs. yksilöllinen elämänkulku Ongelma vs. voimavara Sairaus/lääketieteellinen ongelma vs. luonnollinen, ainutkertainen elämänvaihe Eläkkeelle jääminen vs. vanhuus Homogeeninen ryhmä vs. monimuotoisuus Ryhmäkohtelu vs. yksilöllinen kohtaaminen Palvelujen kohde vs. itsenäinen toimija Toimintakyky vs. toimijuus 16.12.2011 13

Ikäihminen yhteisönsä jäsenenä Sosiaalinen konteksti: ihmisen elämänkulun ja elämänhistorian ja yhteiskunnan keskinäinen vuorovaikutus Toiminta sosiaalisessa kontekstissa: ajattelu- ja toimintamallien tuottamista; yksilöllisten ja sosiaalisten prosessien vuorovaikutuksellisuutta ja kulttuurista rakentumista Yksilöllisten ja yhteisöllisten voimavarojen huomioon ottamista 14

Sosiokulttuurinen lähestymistapa keskitytään arjessa oleviin voimavaroihin, sosiaalisen ja kulttuurisen kompetenssin vahvistamiseen. (Hakonen 2003) työskentelyn perustana laaja-alainen sosiokulttuurinen vanhenemiskäsitys ongelmien ja menetysten sijasta kiinnitetään huomiota ikäihmisen pätevyyteen, osaamiseen ja vahvuuksiin. (Koskinen 2006.) 16.12.2011 15

Ikääntyneet resurssina, ikääntyminen mahdollisuutena Lars Tornstam (1982) on analysoinut ikääntyneitten ihmisten voimavaroja. Resurssi laajassa merkityksessä on aineellinen, persoonallinen ja henkinen ominaisuus, joka tunnetaan ja jota tietoisesti voidaan ja halutaan käyttää yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. 16.12.2011 16

Tulevaisuuden ikääntyneet Suurten ikäluokkien jäsenyys (1946-1949 syntyneet) Työelämässä pidempään Lujasti kiinni yhteiskunnassa Elävät pidempään Ainakin nuoremmilla parempi terveys ja toimintakyky, sairauksien kasautuminen vanhempiin ikäryhmiin Parisuhteessa eletään pidempään Korkeampi koulutus Enemmistön talous turvattu Omaehtoinen selviytyminen ja elämänhallinta parempi Dynaaminen ja liikkuva elämäntapa Sosiaalisten verkostojen ja perheen rakenne muuttuu Auktoriteeteista vapaa osallisuus, autonomia, omat valinnat tärkeitä Korkeat vaatimukset palvelujen suhteen Osa on jo syrjäytynyt Koskinen 2011 16.12.2011 17

Mihin ikääntyvien hyvinvointipalveluilla pyritään? Hyvinvoinnin ja elämänlaadun turvaamiseen Voimavarojen tukemiseen Terveyden edistämiseen Itsenäisen suoriutumisen ja selviämisen varmistamiseen Toimintakyvyn tukemiseen Toimijuuden varmistamiseen Osallisuuden vahvistamiseen (Koskinen 2011) 16.12.2011 18

Ikääntyneiden voimavarat huomioon ottavat vanhuspalvelut Palvelutarpeen monipuolinen arviointi Yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma Neuvontapalvelut ja palveluohjaus Terveystarkastukset Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Varhaisen puuttumisen menetelmät, ehkäisevä työ Senioriasuminen ja muut asumispalvelut Kotiin annettavat palvelut Gerontologinen kuntoutus Kulttuuriset työmuodot Uudenlaiset ympärivuorokautisen hoivan palvelut 16.12.2011 19

Voimavaralähtöinen seniori ja vanhustyö Taustalla laaja-alainen sosiokulttuurinen ihmiskäsitys Lähdetään liikkeelle ongelmien sijasta ikäihmisten pätevyydestä ja osaamisesta Korostetaan ikäihmisen osallisuutta, subjektiutta, hänen antamiaan merkityksiä ja osoittamiaan voimavaroja Painotetaan elämänkulun jatkuvuutta ja elämänhistoriaa Tuodaan esille iäkkään aikaisemmin käyttämiä selviytymiskeinoja Työ perustuu ihmisen elämäntilanteen laaja-alaiseen paikantamiseen (myös laadullisia mittareita) Käytetään ratkaisukeskeisiä, valtaistavia, yksilöllisesti suunniteltuja ehkäiseviä ja kuntouttavia menetelmiä Ikääntynyttä kannustetaan osallistumaan arjen toimintoihin Tutun kotiympäristön ja teknologian hyödyntäminen (Koskinen 2005 & Hakonen & Suominen 2008) 16.12.2011 20

Määrälliset palvelurakenneindikaattorit Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa esitetyt valtakunnalliset tavoitetasot (suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) Kotona asuvien osuus 91-92 % Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus13-14 % Omaishoidon tukea saavien osuus 5-6 % Tehostetussa palveluasumisessa 5-6 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus 3 % (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat)

Aging in Place

Yhteisöllisyyttä, laatua ja vaihtoehtoja vanhuspolitiikkaan! Kiitos! puh. 040 510 6863 sirkka.jakonen@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 C PL 94, 80101 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12-14 PL 1741, 70101 Kuopio