Lähiön kehittäminen kaupunkistrategiassa tapaus Tesoma Lähiöstrategiaseminaari, Helsinki 10.2.2015 Tanja Koivumäki, Tampereen kaupunki
Tesoma aluekehitysohjelman kohdealue & aluekeskuksen vaikutusalue
Kuvat Sakari Partio
Kuvat Sakari Partio
Kuvat Sakari Partio
Oma Tesoma -kehittämisohjelmasta Tampereen kaupunkistrategiaa ja kaupunkiseudun kasvusopimusta toteuttava laaja-alainen kehittämisohjelma: sateenvarjo useille erilaisille kehittämishankkeille. Tavoitteena vahvistaa ja uudistaa Tesoman omaleimaisuutta, elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta. Kehittämisessä olennaista monitoimijuus, nopeat kokeilut ja alueen asukkaiden osallisuus alueen ja palveluiden kehittämiseen. Alueellisten hyvinvointierojen ja eriarvoistumisen vähentämiseksi luodaan toimintamalli, jota voidaan monistaa muille samankaltaisille alueille. Toteuttajina kaupunki, yritykset, kolmannen sektorin toimijat, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä asukkaat ja palvelunkäyttäjät. Osa Oma Tesoman tutkimus- ja kehittämishankkeista kaupungin hallinnoimia, osassa kaupunki osatoteuttajana ja osa kumppaneiden hankkeita, joiden onnistumiselle kaupunki luo edellytyksiä. Tesoman kehittäminen jatkuu ARA-hankkeen päättymisen jälkeen. Oma Tesoman toteuttamiseen haetaan resursseja mm. 6aika EU-rakennerahastoohjelmasta ja TEM:in INKA-ohjelmasta teemoina mm. älykäs kaupunki, avoin innovaatioympäristö ja avoin osallistuminen
Oma Tesoma -ohjelman osa-alueet 1. Osallisuus ja moninaisuus; mm. asukkaiden osallisuuden lisääminen, eri toimijoiden kytkeminen alueen kehittämiseen 2. Nuorten kasvun ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen; mm. nuorisotakuu, työllisyydenhoito, yritysyhteistyö, kohdennetut palvelut, matalan kynnyksen palvelut, yhteistyöverkostojen syntymisen tukeminen 3. Viihtyisä, turvallinen ja kiinnostava ympäristö; mm. täydennysrakentaminen, palvelurakentaminen, keskustan kehittäminen, asumisen monipuolistaminen, turvallisuuden ja esteettömyyden lisääminen 4. Tilojen uudenlaiset käytöt, palvelutarjonnan vahvistaminen ja sosiaaliset innovaatiot; mm. asukkaiden ja eri toimijoiden mahdollisuus julkisten tilojen joustavaan ja monipuoliseen käyttöön, matalan kynnyksen palvelut, kortteli-isännöinti, erityisasuminen
Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen kasvusopimus 2013-2015 Hyvinvoinnin kehitysympäristö "Tesoma - älykäs lähiö Ympäristöministeriön asuinalueohjelman kohteessa Tesoman kaupunginosassa Tampereella luodaan toimintamalli lähiöiden sosiaalisen eheyden edistämiseksi kokonaisvaltaisella hallinnonalat ylittävällä yhteistyöllä ja samanaikaisella rakennetun ympäristön ja elinkeinotoiminnan kehittämisellä. Avoin palvelumuotoilukonsepti toteutetaan asukkaiden, palvelutuottajien ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Liikunnan ja kulttuurin roolia kuntalaisten arjessa ja hyvinvoinnissa korostetaan ja huomioidaan mm. Tesoman yleissuunnittelussa ja kaavoituksessa. Tesomaa hyödynnetään myös edelläkävijämarkkinoiden synnyttämisen alustana. YLEn toimitiloihin syntyvä media-alan koulutus- ja yritys keskittymä Mediapolis on keskeinen toimija alueen kehittämisessä. Keskukseen sijoittuu mm. TAMKin ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun yksiköitä. Lisäksi yhteistyötä tehdään Tampereen yliopiston (viestintä, media ja teatteri) kanssa. Lisäksi valtio, etenkin YLE sekä ELY panostavat Mediapoliksen innovaatioympäristön kehittymiseen. Lisäksi Tesomalla toteutetaan asumisen ja asuinrakentamisen sekä täydennysrakentamisen kehittämishankkeita.
Kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Strategian nimi ja visio 2025 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Toimintatavat Toimimme yhdessä Toimimme vastuullisesti Toimimme avoimesti ja rohkeasti Kaupunkistrategian näkökulmat Yhdessä tekeminen Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Elinvoima ja kilpailukyky Kestävä yhdyskunta Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio
Strateginen johtamisjärjestelmä (asiakirjat) Kaupunginvaltuusto hyväksyy Tilaajalautakunnat ja kaupunginhallitus hyväksyvät Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -KAUPUNKISTRATEGIA Hyvinvointisuunnitelma Elinvoimasuunnitelma Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Organisaation toimintakykysuunnitelma Kaupunginvaltuusto hyväksyy TALOUSARVIO TILAAJAN VUOSISUUNNITELMAT Tuotannon johtokunnat hyväksyvät PALVELUSOPIMUKSET TUOTTAJIEN VUOSISUUNNITELMAT TUOTTAJIEN TOIMINTASUUNNITELMAT
Toimintasuunnitelmat Hyvinvointisuunnitelma (HVS) Toimivat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Palvelujen kohdentaminen ja priorisointi Palveluverkko ja uusi teknologia Elinvoimasuunnitelma Rock, rauta ja rakkaus (EVS) Rock: Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri- tapahtuma- ja matkailukaupunki Rauta: Tampere on uudistuvan teollisuuden ja menestyvän yritystoiminnan edelläkävijä Rakkaus: Tampere on kansainvälisesti verkottunut osaamis- ja innovaatiokeskus Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Rosoisesti kaunista (KAY) Kaupunki kasvaa kestävällä tavalla Asuminen on houkuttelevaa ja kohtuuhintaista Kestävä liikkuminen on helppoa Tampere on joukkoliikennekaupunki Keskusta on elävä ja vetovoimainen Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia kehitetään Organisaation toimintakykysuunnitelma Uusi Tampere Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen (OTKS) Talouden tasapaino ja talouskehys Hyvällä johtamisella ja osaavalla henkilöstöllä tulosta ja hyvinvointia Yhdessä ja avoimesti kohti parasta kaupunkia Uudistuva organisaatio vaatii tekoja
Kaupunkistrategia ja Tesoma 1 Yhdessä tekeminen Kaupunkistrategia: Palvelujen käyttäjien, palveluntuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. Hyvinvointisuunnitelma: Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja on lisätty. Toimenpide: Toteutetaan Tesomalle kirjaston ja terveysaseman yhteyteen matalan kynnyksen palveluita tarjoava toimintapiste, joka on toteutettavissa myös muissa kaupunginosissa.
Kaupunkistrategia ja Tesoma 2 Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Kaupunkistrategia: Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Hyvinvointisuunnitelma: Hyvinvointieroja on kavennettu. Toimenpide: Tesomalla toteutettavassa aluekehityshankkeessa kehitetään toiminta-malli alueellisten hyvinvointierojen vähentämiseksi.
Kaupunkistrategia ja Tesoma 3 Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Kaupunkistrategia: Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma: Asuntomarkkinat ovat sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja houkuttelevat. Alueiden segregaatiokehitys on hidastunut. Toimenpide: Oma Tesoma -hankkeessa luodaan malli kaupunginosien tasapainoiseen kehittämiseen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen keinoin.
Yhdessä tekeminen 1 KS 1. Palvelujen käyttäjien, palveluntuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. HVS 1. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja on lisätty. Toimenpide a. Toteutetaan Tesomalle kirjaston ja terveysaseman yhteyteen matalan kynnyksen palveluita tarjoava toimintapiste, joka on toteutettavissa myös muissa kaupunginosissa. KS 3. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. EVS 2. Tampere tunnetaan aktiivisena, vetovoimaisena ja monimuotoisena kongressi-, kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina. Toimenpide d. Tuetaan paikallisia kulttuuritoimijoita ja -yhteisöjä monimuotoisten ja omaehtoisten tapahtumien järjestämisessä. HVS 17. Kuntalaisten ja muiden toimijoiden mahdollisuudet osallistua palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen ovat lisääntyneet. Toimenpide a. Luodaan uusia asiakaslähtöisiä palveluiden kehittämisen malleja mm. palvelumuotoilun, asiakasraatien, kokemusasiantuntijoiden, vertaisryhmien sekä kehittämisfoorumeiden ja -ryhmien avulla. Toimenpide c. Hyödynnetään kaupungissa toimivia osallistumiskanavia palvelujen hankinnan ja laadun kehittämisessä.
Yhdessä tekeminen 2 HVS 18. Tuetaan yhdistyksiä ja yhteisöjä kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä. Toimenpide b. Kuntalaiselle tarjotaan kootusti tietoa yhdistystoiminnan, osallistumisen ja harrastamisen mahdollisuuksista. Toimenpide c. Edistetään vertaistukiryhmien käyttöä erilaisissa elämänvaiheissa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. HVS 19. Tuetaan kuntalaisten omaehtoista harrastamista ja yhdessä tekemistä. Toimenpide a. Mahdollistetaan aiempaa enemmän asukkaiden omasta aloitteesta lähtevää tapahtumatoimintaa kaupunginosissa. Toimenpide b. Lisätään kaupungin tilojen tarjontaa ja käyttöä kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoiseen toimintaan. OTKS 10. Kuntalaisten osallistuminen palvelujen suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin on lisääntynyt. Toimenpide b. Kehitetään ja tuetaan toimintamalleja, joissa kuntalaiset ja yhteisöt voivat osallistua palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen.
Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen 1 KS 6. Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. HVS 2. Ohjaus- ja neuvontapalveluja on vahvistettu. Toimenpide a. Lisätään hyvinvointiviestintää sekä terveys-, liikunta- ja kulttuurineuvontaa terveysasemilla, muissa palvelupisteissä, tapahtumissa ja sähköisessä viestinnässä. Toimenpide c. Sosiaalisen tuen palveluiden saavutettavuutta parannetaan muun muassa puhelinaikoja lisäämällä ja palveluista tiedottamista parantamalla. HVS 7. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia tasapuolisiin liikuntamahdollisuuksiin on parannettu. Toimenpide d. Kehitetään kaikille yhteisiä lähiliikuntapaikkoja. HVS 8. Ikäihmisten mahdollisuuksia toimintakykynsä ylläpitämiseen on parannettu. Toimenpide a. Kehitetään ikäihmisten liikuntapalveluja yhdessä asiakkaiden ja muiden palveluntuottajien kanssa kasvavan palvelukysynnän perusteella.
Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen 2 KS 8. Ikäihmisistä vähintään 92 % asuu kotona, vähintään 6 % on tehostetussa palveluasumisessa, enintään 2 % on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. HVS 10. Ikäihmisistä (yli 75-vuotiaat) vähintään 92 prosenttia asuu kotona, vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 2 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Toimenpide a. Lisätään ja tehostetaan ikäihmisten kotiin annettavia palveluja sekä monipuolistetaan ja lisätään kotona tapahtuvaa hoitoa ja tehostettua palveluasumista. KS 10. Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. HVS 16. Hyvinvointieroja on kavennettu. Toimenpide d. Työttömyyden pitkittymistä ehkäistään ja pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja paluuta työmarkkinoille tuetaan kaupungin työllisyydenhoidon palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Toimenpide e. Tesomalla toteutettavassa aluekehityshankkeessa kehitetään toiminta-malli alueellisten hyvinvointierojen vähentämiseksi.
Elinvoima ja kilpailukyky 1 KS 12. Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. KAY 26. Maankäytön suunnittelu tukee osaavan työvoiman saatavuutta huomioimalla koulutuksen toimintaedellytykset ja innovatiivisten paikkojen kehittämisen. Toimenpide b. Korkeakoulualueet ja innovaatioympäristöt kytketään tiiviisti osaksi kaupunkirakennetta ja -toimintaa. KS 17. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut. EVS 2. Tampere tunnetaan aktiivisena, vetovoimaisena ja monimuotoisena kongressi-, kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina. Toimenpide d. Tuetaan paikallisia kulttuuritoimijoita ja -yhteisöjä monimuotoisten ja omaehtoisten tapahtumien järjestämisessä. EVS 3. Tampereella on hyvät olosuhteet, ympäristö ja tilat tapahtumille kaikkina vuodenaikoina. Toimenpide b. Asuinalueiden kehittämisen yhteydessä huomioidaan mahdollisuudet tapahtumien järjestämiselle. Toimenpide c. Hyödynnetään rohkeasti uusin tavoin rantoja ja kaupunkialueen muita luontaisia vahvuuksia tapahtumatoiminnassa.
Elinvoima ja kilpailukyky 2 KS 19. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012 = 19 %). KAY 20. Joukkoliikenteen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu tukevat toisiaan. Toimenpide c. Joukkoliikenneverkostoa kehitetään painotetusti palvelemaan aluekeskusten toimivuutta ja saavutettavuutta.
Kestävä yhdyskunta 1 KS 18. Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. KAY 8. Maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut suunnitellaan entistä tiiviimmässä ja määrämuotoisemmassa yhteistyössä Tampereella ja kaupunkiseudulla. Maankäytön suunnittelu on vuorovaikutteista ja sujuvaa. Toimenpide a. Laaditaan pitkän aikavälin maankäytön toteutussuunnitelma osana PALMsuunnitelmaa. Toimenpide e. Kaupunkirakentamisen investoinnit toteutetaan tarkoituksenmukaisella ja tarpeet tyydyttävällä laatutasolla. Kalliimpaa laatutasoa käytetään harkitusti mm. keskustassa. KS 21. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasa sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. KAY 1. Joukkoliikenteen laatukäytävien ja etelän suuntaisen ratavyöhykkeen vaikutusalueilla on tehostettu maankäyttöä ja parannettu ympäristön laatua. Toimenpide b. Keskustan, aluekeskusten, laatukäytävien ja ratavyöhykkeen täydentämishankkeet priorisoidaan kaavoitusohjelmissa.
Kestävä yhdyskunta 2 KAY 2. Täydennysrakentamisen edellytyksiä on vahvistettu erityisesti EHYT-hankkeen kohdealueilla. Täydennysrakentamisella on parannettu asuinalueiden laatua ja vahvistettu elinvoimaa. Toimenpide c. EHYT-yleissuunnitelmien yhteydessä neuvotellaan toteuttajatahojen ja naapuruston kanssa täydennysrakentamisesta sekä lähiympäristön ja virkistys-alueiden kehittämisessä, kaupunkirakennetta kehitetään omaehtoista liikkumista tukevaan suuntaan. Toimenpide d. Asuinalueiden kehittämisen yhteydessä huomioidaan mahdollisuudet tapahtumien järjestämiselle. KAY 4. Ylläpidon laatu on parantunut välttävästä tyydyttävään ja palveluiden järjestämisen kustannus on vertailukaupunkien keskiarvoa edullisempi. Toimenpide d. Lisätään tapakasvatusta, jolla yhteisesti käytetyt alueet pysyvät siisteinä ja yhteisiä välineitä käytettäisiin kestävästi. Toimenpide e. Kannustetaan ihmisiä omatoimiseen lähiympäristön puhtaanapitoon.
Kestävä yhdyskunta 3 KS 22. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. KAY 10. Asuntojen ja asuinympäristöjen toteutukset ovat korkeatasoisia, houkuttelevia ja innovatiivisia. Toimenpide c. Suunnittelun laatua parannetaan mm. yhteistyöllä kaupunkiorganisaation sisällä ja toteuttajien ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Toimenpide d. Talo- ja asuntotyyppijakaumia kehitetään monipuolisempaan suuntaan. Toimenpide e. Mahdollistetaan erilaisia asuntorakentamisen ja toteuttamisen kokeiluja. Toimenpide f. Viherverkot suunnitellaan yhtenäisiksi. Liikunta- ja leikkipaikat otetaan huomioon suunnittelussa. KAY 11. Asuntomarkkinat ovat sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja houkuttelevat. Alueiden segregaatiokehitys on hidastunut. Toimenpide g. Oma Tesoma -hankkeessa luodaan malli kaupunginosien tasapainoiseen kehittämiseen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen keinoin.
Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio 1 KS 28. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. OTK 18. Sähköiset palvelut ovat korvanneet perinteisiä palveluita niin, että tuottavuus ja asiakastyytyväisyyys on parantunut. Toimenpide b. Kehitetään uusi ehdottavia palveluita kuntalaisten palvelukokemuksen ja tuottavuuden parantamiseksi. HVS 23. Parannetaan kuntalaisten ja muiden palveluiden käyttäjien sähköistä tiedonsaantia, yhteydenpitoa ja asiointia. Toimenpide a. Kuntalaisten ja muiden palveluiden käyttäjien sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään. Toimenpide b. Kuntalaisille ja muille palvelun käyttäjille tarjotaan tietoa kaupungin palveluista sähköisen palvelukartan avulla. HVS 22. Palveluverkkoa tehostetaan lähialue keskitetyt -palvelujaon periaatteiden mukaisesti. Toimenpide a. Hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma tehdään vuoden 2014 aikana nivoen se kantakaupungin yleiskaavan valmisteluun ja PALMohjelmointiin. Kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon sähköisten palvelujen kehittäminen sekä alueellisten monipalvelukeskusten toteuttaminen.
Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio 2 KS 29. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. HVS 3. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee vähintään 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012 = 24,6 %). Toimenpide a. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan parantamalla konsultaatiomahdollisuuksia ja lisäämällä sosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön osaamista. HVS 5. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden painopistettä on siirretty ennaltaehkäisyyn siten, että vahvan tuen palveluiden tarve ja kustannukset ovat vähentyneet. Toimenpide c. Ehkäisevää perhetyötä on saatavilla nykyistä useammalle perheelle toimintatapojen tarkastelun ja uusien, peruspalvelujen yhteyteen tehtävien avausten myötä. HVS 20. Tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista hyödynnetään hyvinvointipalvelujen kehittämisessä ja resurssien suuntaamisessa. Toimenpide a. Tunnistetaan ja profiloidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkuuksia palvelujen kohdistamiseksi oikein.
Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio 3 KS 31. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. OTKS 5. Kaupunki on houkutteleva ja vetovoimainen työnantaja. Toimenpide b. Kesätyöpaikkoja ja harjoittelupaikkoja lisätään.