Havaintoja ja kokemuksia Keski-Uudenmaan kuntien kuntajakoselvityksestä Johanna Viita 8.12.2015 Hyvinkää*Järvenpää*Mäntsälä*Pornainen*Tuusula
Valmistelun eteneminen NYKYTILA 8 ERILLISTÄ KUNTAA (syksyllä 2013) TULEVAISUUS 8 ERILLISTÄ KUNTAA (alkuvuonna 2014) TULEVAISUUS YHTENÄ KAUPUNKINA (keväällä 2014) VERTAILU JA JOHTO- PÄÄTÖKSET (syksyllä 2014) YHDISTYMIS- SOPIMUS- LUONNOS JA PÄIVITETTY LOPPU- RAPORTTI 5 KUNTAA (keväällä 2015)
Organisointi
KESKI-UUDENMAAN KAUPUNGIN LUOMISPROSESSI Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve viiden kunnan osalta yht. 78 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko Palvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko ASUKAS Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.
Talouden sopeuttamistarve ja potentiaali 2020 mennessä viiden kunnan yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 78 Me tasapainottamisen tarve johtuu valtionosuusleikkauksista verotulojen kasvun alenemasta väestön kasvun ja ikääntymisen vaikutuksesta palvelujen tarpeeseen erillisten kuntien itse arvioima sopeuttamispotentiaali oli 28 Me eli 35% tasapainottamistarpeesta Keski-Uudenmaan kaupungin sopeuttamispotentiaali olisi ollut 53Me eli 68% tasapainottumistarpeesta
PROSESSI Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve viiden kunnan osalta yht. 78 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko Palvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko ASUKAS Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.
PALVELUJEN SAAVUTETTAVUUS JA YHDYSKUNTARAKENNE
PROSESSI Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve viiden kunnan osalta yht. 78 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko Palvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko ASUKAS Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.
Palvelujen organisointi (tuotantotapa) Markkinointiajattelun kehittyminen 1800-luvulta lähtien
HS 12.3.2015
HS 7.12.2015 Ei enää samaa hoitoa kaikille Helsinki antaa jatkossa apua sen mukaan, kuinka ihminen pärjää
PROSESSI Lähtökohdat: Talouden sopeuttamistarve viiden kunnan osalta yht. 78 Me Visiona älykäs, verkostomainen kaupunki Palvelujen saavutettavuus: lähi-, keskitetyt ja sähköiset palvelut Yhdyskuntarakenne, palvelujen sijainti ja kiinteistöverkko Palvelujen organisointi ml. henkilöstö Lähidemokratia ja päätöksenteko ASUKAS Talous Etujen ja haittojen arviointikriteerit: kustannustehokkuus, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky, segregaatio jne.
Lähidemokratia -selvitysaineisto avoin suomenkielinen asukaskysely toteutettiin 6.3.-13.4.2014 avoin ruotsinkielinen asukaskysely toteutettiin 12.3.-13.4.2014 asukaskyselyyn vastasi 989 Keski-Uudenmaan kuntien asukasta sekä 319 Vihti-Kirkkonummi -alueen asukasta ruotsinkieliseen kyselyyn vastasi Sipoon ja Kirkkonummen alueella yhteensä 38 vastaajaa. kaikkiaan asukaskyselyyn vastasi 1346 asukasta. opiskelijoiden tekemät haastattelut nuorille ja nuorten parissa työskenteleville täydentävät vahvasti asukaskyselyjen aineistoa (112 haastattelua) päättäjäkyselyyn vastasi 38 henkilöä Järjestöt ja kunta iltaan 29.4.2014 osallistui noin 50 henkilöä asukasillat ja ryhmätyöt: Tuusulassa 1.4.2014, Mäntsälässä 8.4.2014, Hyvinkäällä 10.4.2014, Vihdissä 6.5.2014 ja Kirkkonummella 2.9.2014 (yhteensä noin 200 hlöä) yhteensä aineisto sisältää noin 1750 hlön mielipiteet
Kuntalaiset kaipaavat: Avoimuutta Kuulemista ja kuulluksi tulemista Asioiden käsittelyn avoimuutta ennen päätöksentekoa Vaikuttamismahdollisuuksia vireillä oleviin asioihin Avoimia tilaisuuksia joissa tiedotetaan asukkaille ja jossa kuullaan asukkaita Kuntalaiset tarjoavat omia asiantuntijataitojaan kunnan virkamiesten tueksi ja poliittiseen päätöksenteon valmisteluun Ehdotetaan kuntalaispankkia, luottokuntalaispankkia, tilaisuutta lausua asioita ennen päätöksentekoa monen eri kanavan kautta Ehdotetaan joidenkin aiempien toimintojen palauttamista ( koulujen johtokunnat) Halutaan toimia talkoilla ja ihan oma-aloitteisesti lasten ja nuorten hyväksi
Yleistiedottaminen ei enää riitä. Kunnan pitää olla aktiivinen alueiden omissa facebook-ryhmissä tai perustaa itse erilaisia sähköisiä tiedotusryhmiä eri teemoja tai alueita varten. Tärkeää on myös, että iäkkäät ja vammaiset huomioidaan yhdenvertaisesti. Viestinnän ja palveluiden vuorovaikutteisuus. Asukkaan tulee helposti nähdä kunnan reaktio omaan viestiinsä sekä sen käsittelyn edistyminen. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja uudet vuorovaikutuskeinot käyttöön
KUUMA-kunnille kouluarvosanaksi 7 siitä, miten kuntalaisen mielipide otetaan huomioon kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa.
Havaintoja ja pohdintoja lähidemokratiasta
Lähidemokratian kehittäminen entistäkin tärkeämpää: (poliittinen) osallistuminen keskittyy yhä harvemmille (Demokratiaindikaattorit 2015 -raportti) digitalisaatio ja sähköiset palvelut miten käy itsehallintoalueita perustettaessa (perustuslakikysymys?) - erityisesti sote-palveluiden osalta turvapaikanhakijoiden ja saajien kotouttamisessa ja kotiutumisessa
Kuntalaki, 1 Tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Hallitusohjelma Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Kunta on ihmisten yhteisö. Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi.
Itsehallintoalue Lain täytyy luoda edellytykset alueen asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle itsehallintoalueen toiminnassa. muutenhan johto johtaa itsehallintoa itsevaltiaana?!?!
1. Isot kaupungit järjestävät ja tuottavat palveluita tulevaisuudessakin itse, ja niillä on myös enemmän resursseja kehittää lähidemokratiaa. Niiden asukkailla paremmat vaikutusmahdollisuudet itsehallintoalueilla. 2. Pienissä kunnissa paikallisuus on jo nyt erittäin suuressa roolissa, koska palvelut tuottaa suureksi osaksi jo joku muu / palvelut tuotetaan yhteistyössä jonkun muun kanssa. Niiden asukkailla ei ole mitään vaikutusmahdollisuutta itsehallintoalueilla. 3. Keskikokoiset kunnat?
Hyvää Joulun Aikaa!