Vastaanottaja Nurmijärven kunta Tutkimuskohde Lepsämäntie n. 116, Nurmijärvi Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.8.2012 LEPSÄMÄNTIEN LÄ- HEISYYDESSÄ SIJAIT- SEVAN MAANLÄJITYS- ALUEEN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS
LEPSÄMÄNTIEN LÄHEISYYDESSÄ SIJAITSEVAN MAANLÄJITYSALUEEN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS Päivämäärä 07/08/2012 Laatijat Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jaakko Laine Timo Salmi Juha Oksanen, Nurmijärven kunta Lepsämäntien läheisyydessä sijaitsevan maanläjitysalueen pilaantuneisuustutkimus Viite 82144159 Ramboll PL 25 (Säterinkatu 6) 02601 Espoo T +358 20 755 6940 F +358 20 755 6941
3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSKOHDE 4 2.1 Sijainti 4 2.2 Rajaukset ja koko 4 2.3 Omistus 4 2.4 Käyttöhistoria 4 2.5 Nykyiset rakenteet ja toiminta 4 2.6 Kaavatilanne 5 2.7 Naapurusto 5 2.8 Maaperä 5 2.9 Pinta-, orsi- ja pohjavedet 5 2.10 Aikaisemmin tehdyt tutkimukset 5 3. TUTKIMUKSET 5 3.1 Maaperänäytteenotto 5 3.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit 5 4. TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 6 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot 6 4.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit 6 4.3 Epävarmuustarkastelu 6 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 6 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Kenttämittausten ja laboratorioanalyysien koontitaulukko Laboratorion tutkimustodistukset PIIRUSTUKSET 82144159-1 Sijaintikartta 1: 10 000 82144159-2 Tutkimuspisteiden sijainti 1: 1 000
4 1. JOHDANTO Nurmijärven Klaukkalassa, osoitteessa Lepsämäntie noin 116 sijaitsevalla maanläjitysalueella suoritettiin maaperän pilaantuneisuustutkimus kesäkuussa 2012. Tutkimuksen aikana alueelle tehtiin 8 kpl koekuoppia, joista otetuista näytteistä tehtyjen kenttämittausten ja laboratorioanalyysien perusteella selvitettiin maaperän mahdollista pilaantuneisuutta. Pilaantuneisuustutkimus tehtiin Nurmijärven kunnan toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä työssä toimi suunnittelupäällikkö Juha Oksanen. Rambollissa tutkimuksesta vastasi projektipäällikkönä Timo Salmi ja näytteenoton, sekä raportoinnin suoritti Jaakko Laine. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Sijainti Tutkimuskohde sijaitsee Nurmijärven kunnan Klaukkalan kylässä. Kohteen sijainti on esitetty piirustuksessa 82144159-01. 2.2 Rajaukset ja koko Tutkimusalue rajautuu pohjoisessa ja koillisessa n. 5 m korkeaan melu- ja näköestevalliin, ja muilta sivuiltaan tutkimusalue rajautuu peltoalueisiin. Tutkimusalueen pinta-ala on noin 0,9 ha. 2.3 Omistus Tutkimusalue on Nurmijärven kunnan omistuksessa. 2.4 Käyttöhistoria Ennen nykyistä käyttötarkoitustaan tutkimusalue on ilmeisesti ollut peltoaluetta, jonka kunta on lunastanut käytettäväksi maanläjitysalueena. Tutkimusalueen pohjois- ja koillispuolella sijaitseva melu- ja näköestevalli on ilmeisesti rakennettu tutkimusalueelta kuoritusta pintamaa-aineksesta. 2.5 Nykyiset rakenteet ja toiminta Tutkimusaluetta on käytetty Nurmijärven kunnan eri yksiköiden maanläjitysalueena. Alueella on varastoitu puhtaita maa-aineksia, sekä esim. leca soraa ja kuorikatetta. Tutkimusalueella oli havaittavissa useita maa-aineskasoja. Alueella ei ole kiinteitä rakenteita.
5 2.6 Kaavatilanne Tutkimusalueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueelle ollaan kaavoittamassa uutta asuinaluetta. Alueelle tullaan sijoittamaan kerros-, pienkerros- ja pientaloasumista. 2.7 Naapurusto Tutkimusalueen pohjois-, sekä itäpuolella sijaitsee lähimmillään noin 400 m etäisyydellä asustusta, sekä mm. liikuntahalli ja koulu. 2.8 Maaperä Tutkimusalueelle kaivetuista koekuopista tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella alueen maaperän pintaosa (0-0,5 m syv.) on pääasiassa sorasta koostuvaa täyttömaata. Täyttömaakerroksen alla havaittiin savesta ja siltistä koostuvaa, luonnontilaiseksi tulkittua maa-ainesta. 2.9 Pinta-, orsi- ja pohjavedet Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Valkjärvi, tunnus 0154303) sijaitsee n. 960 m etäisyydellä tutkimusalueelta länteen. Tutkimuksen aikana havaittiin erittäin vähäisiä määriä orsivettä kaikissa tutkimuspisteissä. Lähin pintavesistö on Valkjärvi, joka sijaitsee n. 1,4 km etäisyydellä tutkimusalueelta luoteeseen. Tutkimusalueen eteläpuolella noin 200 m etäisyydellä sijaitsee Isosuo, joka on Natura-aluetta. 2.10 Aikaisemmin tehdyt tutkimukset Tutkimusalueella ei ole tiettävästi suoritettu aiemmin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. 3. TUTKIMUKSET 3.1 Maaperänäytteenotto Tutkimusalueelle tehtiin kaivinkoneella yhteensä 8 kpl koekuoppia 26.6.2012. Koekuopat ulotettiin alueen luontaiseen pohjamaahan, joka tavattiin kaikissa koekuopissa n. syvyydellä 0,5 m. Tutkimusalueelle tehdyistä koekuopista otettiin pintamaanäyte syvyydeltä 0-0,5 m (koekuopassa KK 4 syvyydeltä 0-0,8 m), jonka jälkeen luontaisesta pohjamaakerroksesta (savi/siltti) otettiin yhden metrin pituiset näytteet. Koekuopissa ei havaittu rakennus- tai muita jätteitä. Koekuoppien paikat mitattiin DGPS-laitteella ennen kaivutyön aloittamista. Koekuoppien sijainnit on esitetty piirustuksessa 82144159 2. 3.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Koekuopista otetuista maanäytteistä määritettiin yleisimpien alkuaineiden (Zn, Pb, Cu, As) pitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Kenttämittaus suoritettiin yhteensä 16 maanäytteestä. Kenttämittausten tulosten perusteella valittiin laboratorioanalyysiin lähetettävät näytteet. Valituista maanäytteistä tehtiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa Lahdessa seuraavat analyysit:
6 metallit ja puolimetallit ICP-MS-tekniikalla: 3 kpl PAH-yhdisteet: 2 kpl Öljyhiilivetyjakeet (C 10 -C 40 ): 2 kpl 4. TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot Maanäytteistä määritettyjä haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin, jotka on määritelty joko ekologisten riskien tai terveysriskien perusteella. kynnysarvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka alittuessa maaperän haitta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä voidaan pitää merkityksettöminä maankäytöstä ja muista ympäristön olosuhteista riippumatta. Kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava alempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu ylempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu 4.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Tutkimusalueelle tehdyistä koekuopista KK2 ja KK8 syvyydeltä 0,5-1,5 m otetuissa maanäytteissä havaittiin laboratorioanalyysien perusteella kohonneita, kynnysarvotasot ylittäviä arseeni-, koboltti-, kromi-, nikkeli- ja vanadiinipitoisuuksia. Pääkaupunkiseudulla erityisesti savissa esiintyy kuitenkin luontaisesti kynnysarvotason ylittäviä alkuainepitoisuuksia, mikä on todettu mm. Geologian tutkimuskeskuksen suorittamissa tutkimuksissa [Alkuaineiden taustapitoisuudet pääkaupunkiseudun kehyskuntien maaperässä. Tarvainen, T. (toim.) 2006]. Tästä johtuen tutkimuskohteen pilaantuneisuuden vertailuarvoina voidaan käyttää myös valtakunnallisen taustapitoisuusrekisterin (TAPIR) alueellisia tilastollisia tunnuslukuja. Etelä-Suomen arseeniprovinssin alueella savisessa maaperässä suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot ovat: arseenille 15 mg/kg, koboltille 37 mg/kg, kromille 120 mg/kg, nikkelille 65 mg/kg ja vanadiinille 140 mg/kg. Kyseiset taustapitoisuusarvot eivät ylity näytteissä KK2/0,5-1,5 m ja KK8/0,5-1,5 m). Maanäytteistä analysoiduissa näytteissä ei havaittu polyaromaattisten hiilivetyjen, eikä öljyhiilivetyjen kynnysarvotasojen ylityksiä. Kenttämittausten ja laboratorioanalyysien tulokset on esitetty liitteessä 1 ja laboratorion analyysitodistus on liitteessä 2. 4.3 Epävarmuustarkastelu Tutkimusalueella suoritetussa maaperän pilaantuneisuustutkimuksessa otettiin näytteitä yhteensä kahdeksasta tutkimuspisteestä. Tutkimuspistetiheyden arvioidaan olevan riittävä haittaaineiden esiintymisalueiden tunnistamiseksi. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Klaukkalassa sijaitsevan maa-ainesten läjitysalueen maaperästä otetuissa kahdessa pohjasavinäytteessä todettiin kynnysarvotasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia viiden alkuaineen (arseenin,
Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Liite 1 Sivu (1/2) Asiakas: Nurmijärven kunta Kohde: Lepsämäntie noin 116 Projektinumero: 82144159 pvm. 16.7.2012 Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Pistetunnus Syvyys Maalaji Lisätietoja Aistihav. 15 Viitearvot Cu Pb Zn Kuiva- Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Kerrospaksuus arvio havainnot aine kynnysarvo 100 60 200 2 5 1 20 100 100 60 50 200 100 alempi ohjearvo 150 200 250 10 50 10 100 200 150 200 100 250 150 ylempi ohjearvo 200 750 400 50 100 20 250 300 200 750 150 400 250 0 3 L/T (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) RF KK 1 0,0-0,5 0,5 Sr, ki Rakennekerros 0 T < < 73 1,0 Si, Sa Luont. maa 0 L < < 91 KK 2 0,0-0,5 0,5 Sr, ki Rakennekerros 0 T < 29 62 1,0 Si, Sa Luont. maa 0 L 98 < 92 73,0 % <0,5 12 <0,2 21 100 56 17 55 170 120 KK 3 0,0-0,5 0,5 Sr, ki Rakennekerros 0 T < < < 1,0 Si, Sa Luont. maa 0 L < < 94 KK 4 0,0-0,8 0,8 Sr, ki Rakennekerros 0 T < 24 51 0,8-1,8 1,0 Sa Luont. sa 0 L < 24 91 KK 5 0,0-0,5 0,5 Sr, ki Rakennekerros 0 T < 22 67 86,0 % <0,5 3,7 <0,2 10 44 31 8,8 25 75 57 1,0 Sa, Si Luonnontil. sa, si 0 L < < 85 KK 6 0,0-0,5 0,5 Sr, ki Rakennekerros 0 T < < 53 1,0 Sa, Si Luonnontil. sa, si 0 L < 28 97 KK 7 0,0-0,5 0,5 Sr, ki Rakennekerros 0 T < 22 58 1,0 Sa, Si Luonnontil. sa, si 0 L < 24 80 KK 8 0,0-0,5 0,5 Sr, ki Rakennekerros 0 T < 34 72 1,0 Sa, Si Luonnontil. sa, si 0 L < 24 91 75,0 % <0,5 8 <0,2 21 110 56 15 52 160 130 Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon Huomautukset: 1.-12. = kts. VnA 214/2007 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton 1 = lievä 2 = kohtalainen 3 = voimakas L = Luonnonmaa T = Täyttömaa
Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Liite 1 Sivu (2/2) Asiakas: Nurmijärven kunta Kohde: Lepsämäntie noin 116 Projektinumero: 82144159 pvm. 16.7.2012 Indeno Pistetunnus Syvyys Antraseenteentyleeni antraseeni pyreeni fluoranteeni peryleeni fluoranteeni antraseeni treeni teeni Asenaf- Asenaf- Bentso(a) Bentso(a) Bentso(b) Bentso(g,h,i) Bentso(k) Dibentso(a,h) Fenan- Fluoran- PAH 5 C 10 -C 21 C 21 -C 40 C 10 -C 40 Fluoreeni (1,2,3- Kryseeni Naftaleeni Pyreeni c,d) sum. Keskit. Raskaat sum. RF KK 1 0,0-0,5 KK 2 0,0-0,5 KK 3 0,0-0,5 KK 4 0,0-0,8 0,8-1,8 KK 5 0,0-0,5 KK 6 0,0-0,5 KK 7 0,0-0,5 KK 8 0,0-0,5 Polyaromaattiset hiilivedyt Öljyhiilivetyjakeet 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 - - 300 5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 300 600-15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 1 000 2 000 - (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <10 <10 <10 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0,2 <10 <10 <10
Ramboll Analytics Pvm: 11.7.2012 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 82144159/1 Ramboll Finland Oy / Espoo PL 25 02601 ESPOO Tutkimuksen nimi: Nurmijärven kunta, Lepsämäentien läheisyydessä sijaitseva maanläjitysalue Näytteenottopvm: 26.6.2012 Näyte saapui: 3.7.2012 Näytteenottaja: Laine Jaakko Analysointi aloitettu: 3.7.2012 Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine KK2 0,5-1,5 12MM 01860 KK5 0-0,5 12MM 01861 KK8 0,5-1,5 12MM 01862 0,5-1,5 0-0,5 0,5-1,5 Yksikkö m Menetelmä 73 86 75 m-% RA4016 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit, PIMA maa ok ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni <0,5 <0,5 <0,5 mg/kg ka RA3000* 12 3,7 8,0 mg/kg ka RA3000* <0,2 <0,2 <0,2 mg/kg ka RA3000* 21 10 21 mg/kg ka RA3000* 100 44 110 mg/kg ka RA3000* 56 31 56 mg/kg ka RA3000* 17 8,8 15 mg/kg ka RA3000* 55 25 52 mg/kg ka RA3000* 170 75 160 mg/kg ka RA3000* 120 57 130 mg/kg ka RA3000* <10 <10 mg/kg ka RA4020* <10 <10 mg/kg ka RA4020* <10 <10 mg/kg ka RA4020* <0,2 <0,2 mg/kg ka RA4053* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Fax 020 755 7911 Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics Pvm: 11.7.2012 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 82144159/1 Naftaleeni Pyreeni 12MM 01860 12MM 01861 12MM 01862 Yksikkö Menetelmä * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, +358 20 755 7930 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu elina.harkkonen@ramboll.fi; jaakko.laine@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet, maa PAH + PCB yht., kiinteä Öljyhiilivedyt määritettiin kaasukromatografisesti asetoni/heksaaniuuton ja florisilpuhdistuksen jälkeen käyttäen FI-detektoria. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 31 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO 11046 ja ISO 16703. PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MStekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus 23-42 %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS 18287. PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus 20-34 %. Laboratorion sisäinen tutkimusmenetelmä. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, 15140 Lahti Puh 020 755 7800 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Fax 020 755 7911 Y-tunnus 0101197-5, Kotipaikka Espoo
Tutkimuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Nurmijärven kunta Lepsämäntie 116 hyv. M ittakaava Tutkimuskohteen sijainti Ramboll Finland Oy PL25, Säterinkatu 6 02601 ESPOO puh. 020 755 6200 fax 020 755 6206 Suunn. ala Projektinumero Piirustusnumero Piirtäjä LAIJ 82144159 Piirustus 1 Suunnittelija LAIJ 1:10 000 Tiedosto M uutos Pvm. 16.7.2012
$ Merkinnät Tutkimusalueen rajaus Tutkimusalue Maaperän pilaantuneisuus ") Pitoisuudet < kynnysarvo ") Pitoisuudet > alempi ohjearvo ") Pitoisuudet > kynnysarvo ") Pitoisuudet > ylempi ohjearvo ") KK 7 ") KK 8 KK 5 ") ") 0,9 ha KK 6 ") KK 4 ") KK 1 ") KK 2 ") KK 3 Tutkimuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö M ittakaava Maanläjitysalue Nurmijärven kunta Lepsämäntie n. 116 Tutkimuspistekartta 1:1000 (A3) 0 510 20 30 40 Metriä Ramboll Finland Oy PL25, Säterinkatu 6 02601 ESPOO puh. 020 755 6200 fax 020 755 6206 Suunn. ala Projektinumero Tiedosto Piirustusnumero hyv. Piirtäjä Suunnittelija Pvm. LAIJ 82144159 LAIJ 2 M uutos 3.8.2012