Vastaanottaja. Mondi Lohja Oy. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä Viite MONDI LOHJA OY LIETEALTAAN SULKEMIS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Mondi Lohja Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite MONDI LOHJA OY LIETEALTAAN SULKEMIS- SUUNNITELMA

2 MONDI LOHJA OY LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA Päivämäärä 30/11/2015 Laatija Tarkastaja Kuvaus Tiina Soini Kare Päätalo Lietealtaan sulkemissuunnitelma Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LIETEALLAS JA LIETTEEN LAATU Lietealtaan historia Lietealtaan sijainti ja ympäristö Lietteen laatu Jätevedenpuhdistamon prosessikuvaus Lietealtaan lietteen tutkimustulokset 3 3. LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA Vanhan avolouhoksen sulkemisratkaisu Vesienhallintasuunnitelma Lietealtaan sulkeminen Sulkemisen vaiheistus 7 4. YHTEENVETO 7 LIITTEET Liite 1 Laboratorion tutkimustodistukset Liite 2 Suunnitelmapiirustukset - asemapiirros - poikkileikkaukset A-A ja B-B

4 LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA 1 1. JOHDANTO Mondi Lohja Oy toimii Pitkäniemen teollisuusalueella, Lohjanjärven rannassa, lähellä Lohjan kaupungin keskustaa. Tuotantolaitos käsittää kaksi paperikonetta. Lisäksi tehtaalla on paino- ja pienrullauskoneita. Mondi Lohja Oy:n omistuksessa on maa-alueen lisäksi myös tehdasalueen edustalla oleva vesialue. Mondi Lohja Oy on päättämässä toimintansa ja sen myötä lietealtaan sulkeminen on ajankohtainen. Lieteallas on rakennettu 1970-luvun lopulla. Jätevedenpuhdistamon seisokkien aikana altaaseen on pumpattu jätevettä luvuilla. Alueen toiminnan lopettamiseen liittyen kiinteistöllä tehtiin pohjavesi- ja maaperätutkimuksia mahdollisen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen selvittämiseksi. Tutkimukset koskivat myös lieteallasta. Tässä raportissa esitetään lietealtaan sulkemissuunnitelma pohjavesi- ja maaperätutkimusten tulokset huomioiden. 2. LIETEALLAS JA LIETTEEN LAATU 2.1 Lietealtaan historia Lieteallas on rakennettu jätevedenpuhdistamon lietteitä varten pengertämällä maamassoilla reunat lietealtaalle. Rakentamisesta ei ole säilynyt tarkempia suunnitelmia. Lieteallas on rakennuttu jätevedenpuhdistamon kanssa samoihin aikoihin luvun lopussa. Lietealtaan liete koostuu jätevedenpuhdistamon lietteestä. Jätevedenpuhdistamo on aloittanut toimintansa vuonna 1979, minkä jälkeen jätevedenpuhdistamon lietteitä on poikkeustilanteissa sijoitettu lietealtaaseen. 2.2 Lietealtaan sijainti ja ympäristö Lieteallas sijaitsee Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan pohjoisosassa lämpölaitoksen eteläpuolella. Lieteallas on leveydeltään noin 30 metriä ja pituudeltaan noin 50 metriä. Lietealtaan pinta-ala on noin 1500 m 2. Lietealtaan pinta-alasta noin ¾ osaa on veden peitossa. Kuvassa 1 on esitetty lieteallas nykypäivänä.

5 LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA 2 Kuva 1 Lieteallas nykypäivänä Lieteallasta kiertävä maavalli on etureunasta 2,0 2,5 metriä korkea ja takareunasta 2,5 3,0 metriä. Maavallin leveys on keskimäärin 5 metriä. Altaan lietteen paksuus on noin 1 1,5 metriä. Lietettä on altaassa noin m 3. Altaassa olevan veden syvyys vaihtelee 0 1,0 metrin välillä. Vettä altaassa on noin 1000 m 3. Lieteallas sijaitsee kiinteistöllä Lietealtaan pohjoispuolella kulkee Kiviniemenkatu, jonka pohjoispuolella sijaitsee lämpölaitos. Lietealtaan itäpuolella kulkee rautatie ja länsipuolella ajotie. Eteläpuolella lieteallasta on tehtaan varastoja. Lietealtaan reunoilla on puita ja pensaita. Kuvassa 2 on esitetty lietealtaan sijainti tehdasalueella.

6 LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA 3 Lieteallas Kuva 2 Lietealtaan sijainti tehdasalueella 2.3 Lietteen laatu Jätevedenpuhdistamon prosessikuvaus Mondi Lohja Oy:n oma jätevedenpuhdistamo on lopettanut toimintansa heinäkuussa Jätevedenpuhdistamolle johdettiin paperitehtaan prosessivedet, jäähdytys- ja tiivistevedet sekä pesuvedet. Muut tehdasalueella syntyvät jätevedet johdetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Omalle jätevedenpuhdistamolle johdetut jätevedet kerättiin paperitehtaan kellarissa sijaitseviin kanaaleihin ja välppäaltaaseen. Altaasta ja kanaaleista jätevesi pumpattiin välpän kautta selkeytysaltaalle. Selkeytysaltaassa veteen lisättiin alumiinihydroksidikloridia ja tarvittaessa alumiinisulfaattia selkeytyksen tehostamiseksi. Selkeytysaltaasta laskeutunut liete pumpattiin suotonauhapuristimelle. Suotonauhapuristimella lietteeseen lisättiin polymeerejä vedenpoiston tehostamiseksi. Lisäksi kesäaikaan lietteeseen annosteltiin vetyperoksidia käymisen ja hajun ehkäisemiseksi. Jätevedenpuhdistamon lietettä eli kuitusavea syntyi vuosittain noin tonnia. Jätevedenpuhdistamon toiminnan alkuvuosina kuitusavea toimitettiin maatäyttöön kaatopaikoille ja louhostäyttöön. Vuodesta 2010 eteenpäin kuitusavi kierrätettiin maanparannusaineeksi Lietealtaan lietteen tutkimustulokset Lietealtaasta on tehty tutkimuksia heinäkuussa 2015 (Ramboll Finland Oy). Tutkimuksissa lietealtaasta otettiin vesinäyte ja kuivuneesta osasta (länsireuna) suokairalla lietenäyte. Analyysitodistukset ovat liitteenä 1. Vesinäytteestä analysoitiin öljyhiilivedyt, aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit sekä klooratut alifaattiset hiilivedyt. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin tarkistelussa on perusteltua käyttää maaperän pilaantuneisuuden parametreja, minkä takia lietettä tarkastellaan ja analysoidaan Valtioneuvoston asetuksen

7 LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA 4 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin (214/2007) mukaisesti. Lietteessä analysoituja haitta-ainepitoisuuksia verrataan Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin ohjearvoihin ja puhdistustarpeen arviointi tehdään asetuksen mukaisesti, minkä takia niiden vertailu öljyjen pitoisuuksiin ei perusteltua. Lietealtaan vesinäytteen tuloksia on esitetty taulukossa 1. Vesinäytteessä ei todettu aromaattisia hiilivetyjä ja oksygenaatteja, kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC). Taulukko 1 Lietealtaan vesinäytteen analyysituloksia Määritys Vesinäyte V4 Lämpötila [ C] 20,4 BOD 7 [mg/l] 4,0 COD cr [mgo 2 /l] 51 Öljyhiilivetyjakeet C 10 C 40 [mg/l] <0,05 Keskitisleet C 10 C 21 [mg/l] <0,05 Raskaat öljyjakeet C 21 C 40 [mg/l] <0,05 Lietenäytteestä analysoitiin metallit ja öljyhiilivedyt. Analyysitulokset ovat esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 Lietealtaan lietenäytteen analyysituloksia Metallit (mg/kg) Hiilivetyjakeet (mg/kg) Piste Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V C 5 C 10 Bensiini C 10-C 21 Keskit. C 21-C 40 Raskaat C 10-C 40 sum RF4 0,77 2,8 <0, ,8 <0, tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Metallipitoisuudet alittivat Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot lukuun ottamatta kobolttia. Koboltti ylitti niukasti kynnysarvon ja alittaa reilusti alemman ohjearvon. Öljyhiilivetyjakeista raskaat öljyhiilivetyjakeet ylittivät Vna 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Todetut raskaat öljyhiilivedyt eivät ole öljyhiilivetyjä vaan puun omia hiilivetyjä. Lietealtaan näyte oli pääosin tiivistynyttä kuitulietettä. Kuvasta 2 nähdään metrin kerroksen keskellä olevan tiiviimpi vaalea kerros (kalkki/meesa).

8 LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA 5 Kuva 3 Suokairalla otettu näyte lietealtaasta 3. LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA Kiinteistön tulevien käyttötarkoitusten mahdollistamiseksi tulee lieteallas sulkea paperitehtaan toiminnan päätyttyä. Sulkemisessa huomioidaan pohjavesi- ja maaperätutkimustulokset. Lieteallas täytetään puhtailla mailla ja muotoillaan ympäristöön sopeutuvaksi. 3.1 Vanhan avolouhoksen sulkemisratkaisu Mondin alueella on hyödynnetty lietettä vanhan avolouhoksen täyttämisessä ja muotoilussa avolouhosalueen ympäristöluvan ja jäteluvan (DNRO 015Y , No YS 226) mukaisesti. Avolouhoksen täyttämisessä käytetyn puhdistamolietteen päälle on rakennettu viranomaisten hyväksynnällä pintarakenne puhtaista maista riittävillä kallistuksilla. Aiemmin tehdyn täytön pinnassa ei ole todettu painumia rakenteessa. Täytön pintaan ei ole ollut tarvetta tehdä korjaustoimenpiteitä valmistumisen jälkeen. Vanhan avolouhoksen täyttö on valmistunut jo vuonna 2008, minkä takia täyttöä voidaan pitää vakaana. Alueella on rehevä kasvillisuus, joka sitoo täytön pintaa ja lisää samalla vakavuutta. Täytön sisäisen veden laatu ei ole muuttunut tarkkailun aikana merkittävästi. Avolouhoksen täytössä puhdistamolietteiden hyötykäyttö on todettu toimivaksi ratkaisuksi. Vanha avolouhos on ollut suljettuna jo kahdeksan vuotta, minkä ajan sitä on tarkkailtu. Tarkkailutulosten perusteella voidaan todeta, ettei ratkaisulla ole ollut vaikutuksia ympäristöön ja rakenne on kestävä ja vakaa. Hyväksi todettua ratkaisua voidaan käyttää myös lietealtaan sulkemisessa. Märän lietemateriaalin poistaminen altaasta aiheuttaisi kohtuuttomasti kustannuksia verrattuna pintarakenteiden rakentamisen kustannuksiin. Rakentamalla asialliset pintarakenteet lietealtaan päälle saadaan lietteestä aihetuvat ympäristövaikutukset minimoitua kohtuullisilla kustannuksilla.

9 LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA Vesienhallintasuunnitelma Lieteallas tyhjennetään vedestä. Vesi johdetaan hiekanerotuskaivon läpi Lohjanjärveen tai viemäriin vedenlaadusta riippuen. Loput vedet lietteen pinnasta imetään imuautolla ja kuljetetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Altaassa olevat vedet pumpataan tehtaan viemärilinjan kautta järveen tehtaan ympäristöluvan mukaisesti. Vesimäärä on noin 1000 m 3, josta laskettu kuormitus on seuraava; biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) noin 5 kg o 4,0 g/m 3 * 1000 m 3 = 4 kg kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 60 kg o 51 g/m 3 * 1000 m 3 = 51 kg Lietealtaan veden päästöt Lohjanjärveen ovat hyvin pienet verrattuna Mondi Lohja Oy:n oman jätevedenpuhdistamon toiminnan aikaisiin jätevesien ympäristökuormitukseen (BOD 7 = kg/d ja COD Cr =800 kg/d). Lietealtaan tyhjentämisen yhteydessä pumpataan allas tyhjäksi arviolta 5-10 vuorokauden kuluessa, jolloin BOD- kuorma on arviolta alle 1 kg vuorokaudessa ja COD- kuormitus on noin 5-10 kg vuorokaudessa. Lietealtaan tyhjentämisestä aiheutuva vesistökuormitus on BOD:n osalta promillen luokkaa ja COD:n osalta prosentin tehtaan toiminnan aikaisesta kuormituksesta. 3.3 Lietealtaan sulkeminen Veden poiston jälkeen liete peitetään keskimäärin vähintään 1,0 metrin paksuisella puhtaiden maiden kerroksella. Lietealtaan ympärillä olevat maapenkereet voidaan hyödyntää peitekerroksessa. Maakerros tiivistetään puolen metrin välein. Lopuksi alue muotoillaan puhtailla mailla kuperaksi siten, että sade- ja sulamisvedet ohjautuu maastoon eikä kerry lietealtaan alueelle. Alue sopeutetaan ympäristöön, kasvattamalla kasvillisuutta alueelle. Lietealtaan rakenteissa huomioidaan, etteivät pintavedet (sade- ja sulamisvedet) pääse suotautumaan lietteeseen asti. Lietealtaan rakenteissa on kasvukerros, joka imee suurimman osan alueelle syntyvistä pintavesistä. Lisäksi lietealtaan rakenteissa on kuivatuskerros, mikä johtaa mahdolliset suotautuneet vedet ympäristöön. Lietealtaan muotoilulla ohjataan pintavedet ja mahdollisesti suotautuneet vedet ympäristöön. Mondin tehdasalueella on täytetty ja suljettu avolouhos, jonka sisäistä vesimäärää on tarkkailtu. Vesimäärä on ollut hyvin vähäinen. Lietealtaan sulkeminen toteutetaan samankaltaisesti kuin avolouhoksen sulkeminen, joten oletettavasti vesiä suotautuu myös hyvin vähän. Lietealtaan rakenteiden läpi mahdollisesti suotautuvat vedet ovat enintään 5-10 % sadannasta, mikä tarkoittaa määrällisesti noin m 3 /vuosi. Mahdollisesti suotautuvat pintavedet ohjautuvat todennäköisesti viereiseen Lohjanjärveen. Alueella ei muodostu talousvetenä hyödynnettävää pohjavettä. Alueella on laajasti kallio, jonka päällä on ohuet pintamaalajit. Pintamaalajit ovat heikosti vettä läpäiseviä maalajeja. Alueella on kallion alapuolella kaivosrakenteita. Lietealtaan tarkempia sulkemissuunnitelmia varten tehdään lietealtaasta tarkentavat mittaukset. Mittausten perusteella saadaan lietealtaasta poikkileikkaus ja suunniteltua vesienjohtaminen yksityiskohtaisemmin. Liitteenä on periaatteelliset poikkileikkaukset altaan pintarakenteista.

10 LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA Sulkemisen vaiheistus - Allas tyhjennetään, talvi Tarkemmat mittaukset altaan ollessa kuiva kesällä Puhtaiden ylijäämämaiden ajaminen suodatinkankaan päälle kesällä Pinnan muotoilu syksyllä Maisemointi ja nurmetus syksyllä Tarkkailu pintarakenteen vakavuudesta vuoden ajan 2017 syksyyn asti - Tarkkailun loppuraportti joulukuussa YHTEENVETO Mondi Lohja Oy:n paperitehdas lopettaa toimintaansa Lohjalla Pitkäniemessä. Toiminnan päättymisen myötä on tehdasalueella tehty pohjavesi- ja maaperätutkimuksia mahdollisen pilaantumisen selvittämiseksi. Tutkimuksissa otettiin vesinäyte lietealtaan vedestä ja lietenäyte lietteestä. Tutkimuksissa ei todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia vedestä. Lietenäytteestä todettiin raskaiden öljyhiilivetyjakeiden ylittävän VNa 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Todetut raskaat öljyhiilivedyt ovat puun omia hiilivetyjä eikä raskaita öljyhiilivetyjä. Lietealtaan sulkemisratkaisussa käytetään jo hyväksi todettua vanhan avolouhoksen sulkemisratkaisua. Lieteallas tyhjennetään vedestä ja vedet käsitellään laadun mukaisesti. Lieteallas täytetään keskimäärin vähintään metrin paksuisella puhtaiden maiden kerroksella. Lieteallas muotoillaan tasaiseksi tai hieman korkeammaksi ympäristöstä, jolloin sade- ja sulamisvedet valuvat ympäristöön. Lietealtaan päälle tulee ympäristöön soveltuva kasvipeite. Lahdessa RAMBOLL FINLAND OY Kare Päätalo ryhmäpäällikkö Tiina Soini suunnittelija

11 LIITE 1

12 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /2 Ramboll Finland Oy / Lahti Niemenkatu LAHTI Tutkimuksen nimi: Mondi Lohja Oy, maanäytteet Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: ESAK; ANIR Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet RF1 RF2 RF3 RF4 RF5 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Yksikkö Menetelmä 0,5-1,0 1,0-1,8 2,0-2,8 0-1,0 0-1,0 m Kenttät m-% RA4016* Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit (PIMA), maa ok ok ok ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) <0,50 <0,50 <0,50 0,77 <0,50 mg/kg ka RA3000* 1,1 2,1 1,3 2,8 1,4 mg/kg ka RA3000* <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg ka RA3000* 2,0 4,4 3,8 23 5,9 mg/kg ka RA3000* 6, mg/kg ka RA3000* < mg/kg ka RA3000* 3,7 4,3 5,1 11 6,5 mg/kg ka RA3000* 4,7 11 7, mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* 9, ,8 37 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA4020* <10 <10 < mg/kg ka RA4020* mg/kg ka RA4020* VOC-PIMA, maa ok ok RA4049* Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMAmaa Vinyylikloridi 1,1-dikloorieteeni Cis-1,2-dikloorieteeni Trans-1,2-dikloorieteeni Trikloorieteeni Tetrakloorieteeni Dikloorimetaani Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+p-ksyleeni ok ok RA4049* ok ok RA4049* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,02 <0,02 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

13 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /2 o-ksyleeni MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) DIPE (di-isopropyylieetteri) Bensiinijakeet C5-C Yksikkö Menetelmä <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,5 <0,5 mg/kg ka RA4049C Maanäytteet Näytteenottopisteet RF6 RF7 RF8 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Yksikkö Menetelmä 0-1,0 1,0-1,5 1,0-2,0 m Kenttät m-% RA4016* Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit (PIMA), maa ok ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) <0,50 <0,50 <0,50 mg/kg ka RA3000* 4,6 1,6 3,0 mg/kg ka RA3000* <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg ka RA3000* 7,2 3,0 4,3 mg/kg ka RA3000* 30 9,4 18 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* 11 4,1 8,0 mg/kg ka RA3000* 20 7,0 9,6 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA4020* <10 mg/kg ka RA4020* mg/kg ka RA4020* VOC-PIMA, maa ok RA4049* Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMAmaa Vinyylikloridi 1,1-dikloorieteeni Cis-1,2-dikloorieteeni Trans-1,2-dikloorieteeni Trikloorieteeni Tetrakloorieteeni Dikloorimetaani Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+p-ksyleeni o-ksyleeni MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) ok ok RA4049* RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,02 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

14 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /2 DIPE (di-isopropyylieetteri) Bensiinijakeet C5-C Yksikkö Menetelmä <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,5 mg/kg ka RA4049C * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Johanna Vainio FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu kare.paatalo@ramboll.fi; esa.karjalainen@ramboll.fi; tiina.soini@ramboll.fi; Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet, maa VOC, maa Bensiinihiilivedyt (C5-C10) Öljyhiilivedyt määritettiin asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/FI-tekniikkaa. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 31 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO ja ISO Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan. Metanolikestävöidystä näytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet käyttäen HS/GC/MStekniikkaa. Bentseenin normaali määritysraja on 0,02 mg/kg ka ja TEX-yhdisteiden ja oksygenaattien 0,05 mg/kg. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen normaali määritysraja on 0,01 mg/kg ka. Mittausepävarmuudet: %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B, EPA Method 5021, ISO Bensiinihiilivedyt (C5-C10) määritettiin HS/GC/MS-tekniikalla kokonaisionikromatogrammin (TIC) avulla. Bensiinijakeeseen lasketaan kuuluvaksi kaikki ne yhdisteet, joiden signaali on tällä tekniikalla n-pentaanin ja n-dekaanin välillä. (Ympäristöhallinnon ohje 6/2014). Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna normaali määritysraja on 0,5 mg/kg ka. Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu pitoisuuksia yli toteamisrajan, mutta alle määritysrajan. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

15 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /1 Ramboll Finland Oy / Lahti Niemenkatu LAHTI Tutkimuksen nimi: Mondi Lohja Oy, vesinäyte Näytteenottopvm: Näytteenottopiste: V4 Näyte saapui: Näytteenottaja: ESAK; ANIR Analysointi aloitettu: Vesitutkimus Määritys 15SL04982 Yksikkö Menetelmä Ulkonäkö k Kenttät. Haju h Kenttät. Lämpötila 20,4 C Kenttät. BOD 7 4,0 mg/l RA2006* CODCr 51 mgo2/l RA2011* Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) <0,05 mg/l RA4019* Keskitisleet (C10-C21) <0,05 mg/l RA4019* Raskaat öljyjakeet (C21-C40) <0,05 mg/l RA4019* VOC-PIMA, vesi ei tod. RA4050* Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ei tod. Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMA ei tod. µg/l RA4050* Vinyylikloridi <0,1 µg/l RA4050* 1,1-dikloorieteeni <0,2 µg/l RA4050* Cis-1,2-dikloorieteeni <0,2 µg/l RA4050* Trans-1,2-dikloorieteeni <0,2 µg/l RA4050* Trikloorieteeni <0,2 µg/l RA4050* Tetrakloorieteeni <0,2 µg/l RA4050* Dikloorimetaani <1 µg/l RA4050* Bentseeni <0,0001 Tolueeni <0,001 Etyylibentseeni <0,0005 m+p-ksyleeni <0,0005 o-ksyleeni <0,0005 MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) <0,0005 TAME (tert.amyylimetyylieetteri) <0,0005 TAEE (tert.amyylietyylieetteri) <0,0005 ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) <0,0005 DIPE (di-isopropyylieetteri) <0,0005 Bensiinijakeet C5-C10 <0,05 mg/l RA4050C Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

16 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /1 * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Johanna Vainio FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu kare.paatalo@ramboll.fi; esa.karjalainen@ramboll.fi; tiina.soini@ramboll.fi; Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Bensiinihiilivedyt (C5-C10) Öljyhiilivedyt määritettiin kaasukromatografisesti käyttäen heksaaniuuttoa ja FIdetektoria standardin SFS-EN ISO mukaisesti ("hiilivetyöljyindeksi"). Menetelmällä määritettiin poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani) verraten pitoisuuksia kevyen polttoöljyn (diesel) ja voiteluöljyn vasteeseen. Menetelmän normaali määritysraja on 0,05 mg/l ja mittausepävarmuus 26 %. Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu alle määritysrajan olevia pitoisuuksia analysoituja yhdisteitä. Näytteestä määritettiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) kaasukromatografisesti käyttäen HS/GC/MS-tekniikkaa. Menetelmän mittausepävarmuus % yhdisteestä riippuen. Tuloksissa esim. "tutkittuyhdiste <0,5 μg/l" tarkoittaa, että kyseistä yhdistettä on havaittu alle määritysrajan oleva pitoisuus. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit sekä klooratut alifaattiset hiilivedyt menetelmissä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu alle määritysrajan olevia pitoisuuksia analysoituja yhdisteitä. Bensiinihiilivedyt (C5-C10) määritettiin HS/GC/MS-tekniikalla kokonaisionikromatogrammin (TIC) avulla. Bensiinijakeeseen lasketaan kuuluvaksi kaikki ne yhdisteet, joiden signaali on tällä tekniikalla n-pentaanin ja n-dekaanin välillä. (Ympäristöhallinnon ohje 6/2014). Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna normaali määritysraja on 0,05 mg/l (50 µg/l). Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu alle määritysrajan olevia pitoisuuksia analysoituja yhdisteitä. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

17 LIITE 2

18 W:\1386\Mondi\ _Lohja\Tekstit\Lieteallas\Liite_2_Asemapiirros_A4.dwg LIETEALLAS A Lohjanharju I B Lohjanharju I LIITE 2 Asemapiirros 1: Mondi Oy, Lohja Lietealtaan sulkemissuunnitelma K. Päätalo / T. Soini / KIRH m Pohjakartta c Maanmittauslaitos 6/2015 Ramboll Finland Niemenkatu Lahti vaihde:

19 POIKKILEIKKAUS A-A Kasvukerros, 200 mm Pintakerros, <500 mm Kuivatuskerros (sora/murske) mm Muotoilumassat, mm Suodatinkangas Liete, mm 1:20 30 m

20 POIKKILEIKKAUS B-B Kasvukerros, 200 mm Pintakerros, <500 mm Kuivatuskerros (sora/murske) mm Muotoilumassat, mm Suodatinkangas Liete, mm 1:20 50 m