Trenditutkimus Yhteenveto raportista Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen
Liite 07.05.2012 Yhteenveto raportista Big Dreams Small Spaces. Ikkuna unelmakodin etsimiseen Näkemyksiä nykypäivän kodista Koti on keskeinen osa identiteettiä Koti on tärkeä tekijä suomalaisen identiteetin rakentamisessa, vastanneiden mukaan usein jopa tärkeämpi kuin esimerkiksi ammatti, kieli, koulutus tai sukupuoli. Sillä on kuitenkin vähemmän tekemistä statuksen tai esteettisyyden kanssa kuin muissa Pohjoismaissa. Erityisesti ruotsalaisille kaunis koti on tänä päivänä statussymboli. Kuusi kymmenestä ruotsalaisesta ja norjalaisesta uskoo hienon kodin tekevän ihmisiin vaikutuksen. Suomalaiset ja tanskalaiset huolehtivat vähemmän siitä, mitä naapurit ajattelevat heidän kodistaan. Koti on sijoitus tulevaisuuteen Asumiskustannukset ovat usein iso osa jokapäiväisiä kulujamme. Vaikka kodin kunnostus voi olla kallista, joka viides suomalainen suunnittelee tekevänsä kotiinsa huomattavia parannuksia vuoden sisällä ja enemmistö kolmen ja viiden vuoden kuluessa. Asumisen tason nostaminen ja kodin kunnostaminen nähdään järkevänä sijoituksena tulevaisuuteen, ei niinkään kuluina. Koti ja energiatehokkuus Kodin kunnostuksesta ollaan valmiita maksamaan, mutta energian suhteen kuluttajat ovat tarkempia. Energiakustannukset koetaan monesti aivan liian korkeiksi, joten investoinnit tätä edesauttavaan designiin ja energiatehokkuuteen ovat nousussa. 77 prosenttia suomalaisista vastaajista pitää energiatehokkuutta tärkeänä ikkunoiden hankintaan vaikuttavana tekijänä. Myös ulkonäöllä on merkitystä: kuusi kymmenestä pitää ikkunoiden ulkonäköä tärkeänä ostopäätöstä tehdessä. Näkemykset energiatehokkuuden tärkeydestä eroavat huomattavasti eri sukupuolten välillä. Suomalaisista miehistä 31 prosenttia sanoo energiatehokkuuden kuuluvan unelmakodin viiden tärkeimmän ominaisuuden joukkoon, kun taas naisista 15 prosenttia listaa sen tärkeimpiin ominaisuuksiin. Tilaa ja valoa Suomalaiselle unelmien koti on suuri ja valoisa. Jopa 60 prosenttia suomalaisista vastaajista sanoo valon olevan ratkaiseva tekijä heidän hyvinvointinsa kannalta. Valon vaikutusta kodin viihtyvyyteen pidetään olennaisena, ja valoisuus on kilpailuetu asuntokaupoissa. Tulevaisuuden koti Raportti esittelee seitsemän tulevaisuuden asumiseen ja koteihin vaikuttavaa trendiä. Trendi 1 Yhdessäolo Epävakaassa ja muuttuvassa maailmassa kaivataan turvaa ja läheisyyttä. Lähes yhdeksän kymmenestä sanoo kodin olevan paikka, jossa tuntee olevansa turvassa. Kolme neljäsosaa vastanneista sanoo myös kodin olevan ensisijaisesti paikka, jossa voi olla lähellä perhettä ja ystäviä.
Trendi 2 Downscaling Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin on maailmanlaajuinen jatkuva trendi, joka tulee kasvamaan myös jatkossa. Kaupunkien kasvu asettaa vaatimuksia tiiviimpiin ja tehokkaampiin asumisratkaisuihin. Trendi 3 Valo ja maisemallisuus Värit ja kuosit saattava muuttua, mutta valo on ja pysyy. Kuusi kymmenestä vastanneesta on sitä mieltä, että valo on kodin viihtyvyyden kannalta ratkaiseva tekijä. Tämä tarkoittaa suurempia ikkunoita yhä pienemmissä asunnoissa, mikä puolestaan voi olla haaste energiatehokkuuden näkökulmasta. Trendi 4 Maalaiselämää kaupungissa Yhä useampi suuntaa asumaan suurkaupunkiin ja muuttoliike maalta kaupunkiin on vahva, mutta samanaikaisesti moni vieroksuu tätä kehitystä. Tutkimus osoittaa että joka viides kaupungissa asuva asuisi mieluummin maaseudulla, kun taas maaseudulla asuvista vain joka kahdeskymmenes haluaisi mieluummin asua kaupungissa. Tätä kaupunki-maaseutuasetelman paradoksia moni pyrkii käsittelemään tuomalla kaupunkiasumiseen mahdollisimman paljon maalaiselämän tuntua muun muassa materiaalivalinnoilla, kasveilla ja koristeilla. Trendi 5 Käsityön ja perinteen paluu Kaupallistuneessa maailmassa on alettu etsiä asioita, jotka mielletään aidoiksi. Tämä näkyy käsityön ja perinteiden paluuna koteihin ja kodin suunnitteluun. Vanhan ja uuden yhdistäminen on myös trendi, joka toimii vastapainona valon ja raikkauden trendille. Trendi 6 Energia on kuluttajan valuuttaa Pohjoismaissa raha ei ole enää se ainoa ja tärkein valuutta, josta koetaan puutetta merkittävää on myös ajan ja energian riittämättömyys. Vastaukset eroavat toisistaan eri Pohjoismaissa: neljä kymmenestä suomalaisvastaajasta kokee puutetta ajasta ja kolmannes katsoo, ettei heillä ole tarpeeksi energiaa tehdä haluamiaan asioita. Suomalaisvastaajien joukossa eniten koetaan puutetta rahasta (43 %), kun taas ruotsalaisvastuksissa tärkeämpinä nousevat ajan ja energian puute, ja rahanpuutteen mainitsee vain 23 prosenttia. Trendi on erityisen selvä nuorten keskuudessa: 35 prosenttia 80-luvulla syntyneistä nuorista kaipaavat energiaa, kun taas 40-luvulla syntyneiden joukossa vastaava luku on 10 prosenttia. Vaikka ajankäytön statistiikka osoittaa, että Suomessa vapaa-ajan määrä on kasvanut viime vuosikymmenen aikana tunnilla viikossa, harva tuntee, että hänellä olisi enemmän vapaa-aikaa. Vaivattomat ratkaisut, jotka säästävät tai antavat energiaa, ovat tämän trendin valossa mahdollisuuksia tulevina vuosina, esimerkkeinä yksinkertaiset ja aikaa säästävät kalusteet, jotka palvelevat useampaa tarkoitusta ja hyödyntävät tekniikkaa. Trend 7 Äly käyttöön The Internet of Things Internetin hyödyntäminen laajentuu tietokoneesta ja puhelimesta televisioon, jääkaappiin ja lämmitykseen. Tekniikkaa voidaan käyttää energian-, tilan- ja ajansäästöön. Esimerkiksi tv-valmistaja Samsung on ilmoittanut suunnittelevansa älyikkunaa, joka yhdistää tv:n läpinäkyvään ikkunaan.
Kodin ja asumisen arkkityypit Raporttiin koottujen 3 000 vastauksen pohjalta kategorisoitiin eri persoonallisuuksia ja heidän suhtautmisensa kotiin. Kotini on linnani Tälle ryhmälle koti on pyhä paikka, joka suojelee epävarmalta ympäristöltä. Ryhmä edustaa tyypillistä suomalaista kodinomistajaa ja siihen kuuluu 63 prosenttia ihmisistä, jotka ovat useimmiten syntyneet 50- tai 60-luvulla. Unelmakotia kuvaillaan seuraavasti: Valoisa, lämmin, avoin, moderni ja pieni puutarha. Maalainen Jalat maassa ja kädet mullassa koti on tärkeä. Tämä ihmistyyppi on useimmiten syntynyt 50- tai 60-luvulla, ja ryhmään kuuluu 42 prosenttia ihmisistä. Oikea elämänlaatu löytyy maaseudulta. Taloudellinen Rahan tuhlaaminen on syntiä! Tähän ryhmään kuuluu noin kolmasosa ihmisistä, ja he ovat useimmiten syntyneet 40-luvulla. Heille unelmien koti on energiatehokas, kodikas, tilava, lämmin, turvallinen ja mielellään maaseudulla. Ryhmään kuuluu 23 prosenttia ihmisistä. Sosiaalinen keräilijä Minun kotini on sinun kotisi tervetuloa sisään, sanoo joka kolmas kodinomistaja. Tähän ryhmään kuuluvat ovat useimmiten syntyneet 50- tai 60-luvulla. Unelmien koti palvelee tiettyä tarkoitusta: Helppo pitää siistinä, valoisa, mukavalla alueella ja ystävälliset naapurit. Ryhmään kuuluu 22 prosenttia ihmisistä. Statuksen etsijä Statuksen etsijä saattaa olla epävarma siitä, mitä itse haluaa kodiltaan, mutta jonain päivänä hän löytää oman unelmakotinsa. Tämä ihmistyyppi on yleensä syntynyt 70-luvulla, ja ryhmään kuuluu 30 prosentista ihmisistä. Unelmien kotia kuvataan näin: Hyvä sijainti, juuri remontoitu, uusia kodinkoneita, kylpyamme, parveke, korkea huonekorkeus. Huoleton Elämässä on paljon asioita, jotka ovat tärkeämpiä kuin täydellinen koti. 20 prosenttia ihmisistä kuuluu tähän kategoriaan, ja he ovat yleensä syntyneet 50- tai 60-luvulla. Heille unelmien koti on puhdas, hieno, eikä liikaa tavaroita. Kaikella on paikkansa. Asiantuntija Tämä asiantunteva trendsetteri etsii alituisesti täydellistä kotia. Ryhmään lukeutuu 13 prosenttia ihmisistä, ja he ovat useimmiten syntyneet 70-luvulla. Unelmakotia kuvaillaan tyypillisesti näin: Herään valoisasta kodista jossa on ikkunat kadulle. Kalusteeni ovat tyylipuhtaita, ja valaistusta voi säädellä. On tärkeää, että keittiö on moderni ja inspiroiva. Kotini tulee olla moderni sen on reagoitava ilmastoon
Kodin ja asumisen arkkityypit Haastatellut henkilöt saattavat kuulua useampaan ryhmään mistä johtuen arkkityyppien yhteissumma on yli 100 %. Tutkimuksesta Tutkimus perustuu useaan eri menetelmään: asiantuntijahaastatteluihin ja trenditutkimuksiin sekä kvantitatiiviseen tutkimukseen, johon vastasi 3 000 kodinomistajaa. Tietojenkeruu kvantitatiiviseen tutkimukseen toteutettiin verkkopohjaisella paneelikyselyllä, jonka vastaajat edustavat laajasti väestörakennetta maantieteellisesti ja ikäryhmittäin.