Järjestöneuvos, Kuurojen maailmanliiton kunniapuheenjohtaja Liisa Kauppinen Kansainvälinen vammaisseminaari ihmisoikeuksista 12.3.2008 Vammaiset naiset näkyviksi kaikilla areenoilla
Naistenpäivä vuonna 2008 YK:n pääsihteeri on lähettänyt vuoden 2008 kansainvälisen naistenpäivän viestin maailmalle. Viestisään pääsihteeri lainasi YK:n vuoden 2005 huippukokouksessa kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisesti hyväksymän kannanoton, jonka mukaan progress for women is progress for all eli se edistys mitä tehdään naisten eteen näkyy kaikkialla, hyödyntää kaikkia. Samaa voimme sanoa, että se mitä tehdään vammaisten naisten aseman edistämiseksi, hyödyntää myös muita ihmisiä.
Tämän vuoden kansainvälisen naistenpäivän teemana on Sijoittakaa naisiin ja tyttöihin (Investing in Women and Girls ). Tätäkin teemaa voimme jatkaa: Satsatkaa myös vammaisiin naisiin jos haluatte rakentaa parempaa maailmaa. Tämä tarkoittaa panostamista mm. vammaisten naisten koulutukseen, työhön, yrittäjyyteen, siis tämän tapahtuman teeman mukaisesti tasa- arvoiseen toimimiseen ja näkyvyyteen kaikilla areenoilla. Tänä vuonna olemme YK:n vuosituhatohjelman puolivälissä. Maailma on paljon jäljessä vuosituhatohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Naisten ja tyttöjen asian edistäminen myös auttaa ratkaisevasti pääsyä lähemmäksi vuosituhatohjelman toteutumista.
Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja vammaisten naisten panos Meillä on nyt hyviä välineitä edistää vammaisten naisten asioita.. Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (tässä tekstissä lyhyesti vammaisten oikeuksien sopimus) on merkittävä väline yhdessä muiden sopimusten kanssa.
Ei pidä unohtaa miten suuri panos kansainvälisten vammaisjärjestöjen vammaisilla naisilla itsellään on ollut vammaisten oikeuksien sopimuksen valmistelussa. Yhteen aikaan kaikkien kansainvälisten vammaisjärjestöjen puheenjohtajat olivat naisia. Naisten panos näkyy erityisesti sisällöllisissä kysymyksissä, siinä, että vammaiset voivat tuntea tämän vammaisten oikeuksien sopimuksen omakseen.
Ensimmäisessä asiantuntijakokouksessa v. 2002 Meksikossa YK:n asetettua Ad Hoc komitean valmistelemaan vammaisten oikeuksien sopimusta, tyrmäsivät vammaiset naiset (erityisesti Kicki) Meksikon valtion esityksen sopimuksen sisällöksi heikkona sosiaalisena asiakirjana vaatien ihmisoikeussopimuksen tasoista velvoittavampaa sopimusta. Tämän jälkeen haluttavan tuloksen saaminen kahdeksassa YK:n Ad Hoc kokouksessa ja työryhmässä on ollut yhtä taistelua. Tavoitteet silti suurimmaksi osaksi saavutettiin. Koko prosessi niin kulisseissa kuin kulissien takanakin on oma mielenkiintoinen historiansa, josta voisi kirjoittaa monta eri versiota. Yksi olisi vammaisten naisten näkökulma.
Historiallista taustatietoa YK:n yleiskokous asetti 19.12.2001 Ad Hoc komitean valmistelemaan vammaisten oikeuksien sopimusta. Sopimuksen tarpeellisuuteen vaikuttivat samat syyt kuin naisten oikeuksien sopimuksen syntyyn aikoinaan vaikuttaneet tarpeet. Vammaiset henkilöt kokivat, että voimassa olevat ihmisoikeudet eivät saavuttaneet heitä. AD Hoc kokous kokoontui 8 kertaa ja luonnosta laativa työryhmä kerran. Kansainväliset vammaisjärjestöt osallistuivat aktiivisesti kaikkiin kokouksiin. Lisäksi vammaisjärjestöt kuten International Disability Caucus kävi nettikirjeenvaihtoa kaikkien kokousten välillä valmistaessaan omia vammaisten yhteisiä esityksiään Ad Hoc kokoukselle.
YK:n yleiskokous hyväksyi Yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista 13.12.2006. YK avasi sopimuksen jäsenvaltioiden allekirjoitusta varten 30.3.2007 Tämän sopimuksen ovat kohta ratifioineet vaadittavat 20 YK:n jäsenvaltiota, joten sopimuksen odotetaan tulevan voimaan tämän kevään aikana.
Uusi näkökulma ja ajattelutapa Sopimuksen suurin merkitys on uudessa ajattelutavassa, siirtyminen vammaisten kohtelussa lääketieteellisestä lähestymistavasta ihmisoikeusnäkemykseen ja lähestymistapaan, täyteen ihmisarvoon ja syrjinnän kieltoon.
Sopimuksen kattavuus, velvoitteita valtioille ja haasteita vammaisille naisille Vammaisten oikeuksien sopimuksessa ei ole uusia oikeuksia, vaan sen avulla vahvistetaan kaikkien muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten koskevan myös vammaisia. Näin ollen naisten oikeuksien sopimuksen velvoitteet ja myös YK:n suositukset, ohjelmat ja muut strategiat koskevat vahvemmin myös vammaisia naisia. Tämä on selvästi kirjattu vammaisten oikeuksien sopimuksen artiklaan 6 vammaiset naiset.
Lisäksi kaikki oikeudet on yksilöity vammaisten oikeuksien sopimuksen johdanto-osassa laajasti. Sopimuksen 3 artiklan yhtenä koko sopimuksen kattavana periaatteena on miesten ja naisten välinen tasa-arvo.
Artikla 4 yleiset velvoitteet kohdassa kolme edellyttää valtioita neuvottelemaan vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä kanssa, kun laaditaan ja toimeenpannaan vammaisten oikeuksien sopimukseen pohjautuvaa kansallista lainsäädäntöä ja politiikkaa. Tämä on välttämätöntä, mutta saadaksemme oikeudet kirjatuksi kattavasti ja siten turvatuksi kaikille kansalaisille kuuluvat oikeudet nauttia täysipainoisesti kaikista oikeuksista, ohjelmista, strategioista,, tarvitaan edelleen meidän vammaisten naisten panosta, osaamista, aktiivisuutta kaikilla areenoilla. Pelkästään julkisen vallan neuvottelu kanssamme ei riitä.
Artikla 8 tietoisuuden lisääminen sisältää kohtia, joissa kehotetaan puuttumaan ongelmiin, esim. sellaisiin, jotka vain me itse tunnemme. Tunnemme kokemuksesta haitalliset käytännöt kaikilla elämän alueilla, meihin naisiin kohdistuvat ennakkoluulot, stereotypiat ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Näiden vähentämiseksi ja poistamiseksi voimme kehittää ja käynnistää kunnioittavaan kohteluun liittyvää asennekoulutusta, positiivista informaatiota itsestämme näkyvän ja toimivan vammaisen naisen naiskuvan luomista.
Seurannan kehittäminen ja seurantaan osallistuminen Vammaisten oikeuksien sopimuksen toteuttaminen käytännössä tulee olemaan iso tehtävä. Huomioi artikla 33 kansallinen täytäntöönpano ja seuranta.. Artiklan mukaan täytäntöönpanoa varten tarvitaan valtiollinen koordinaatio-järjestelmä. Lisäksi tarvitaan rakenne, johon kuuluu yksi tai useampi riippumaton järjestelmä, joiden avulla edistetään, suojellaan ja seurataan tämän vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa.
Lisäksi artiklan mukaan erityisesti vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt on osallistettava ja heidän on osallistuttava valvontaprosessiin täysimääräisesti. Tämä on suuri yhteistyön haaste monille osapuolille, jotta kaikki eri vammaisryhmät ja myös vammaiset naiset voivat olla mukana tasaveroisesti. Vammaiset naiset helposti unohtuvat täytäntöönpanossa ilman näkyvyyttä ja aktiivista toimimista kaikilla areenoilla.
Kansainvälinen yhteistyö ja seuranta Artiklan 34 mukaan YK perustaa kansainvälisen vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean.. Alussa komiteaan valitaan 12 jäsentä. Sen jälkeen, kun 60 maata on ratifioinut sopimuksen, lisätään komitean jäsenmäärää 18 henkilöön. Komiteaan voivat tulla valituiksi vain niiden maiden edustajat, jotka ovat ratifioineen sopimuksen. Tällä hetkellä suurin osa ratifioineista maista on Etelä-Amerikan maita. YK:n pääsihteeri tulee lähettämään kutsun sopimuksen ratifioineille maille pyytäen nimeämään ehdokkaita komiteaan.
Ehdokkaiden valintaprosessi tulee olemaan pitkä aikaa voi kulua noin vuosi sopimuksen voimaantulopäivästä ennen kuin komitean jäsenet on nimetty. Ainoastaan valtiot voivat nimetä ehdokkaita toivottavasti nimeävät myös vammaisia henkilöitä Kansainväliset vammaisjärjestöt ovat yhteistyössä YK:n kanssa laatineet viime marraskuussa komitean jäseniksi valittaville asetettavat kriteerit, jotka pohjautuvat artikla 34:n kaikkiin 13:toista kohtaan. Vammaisten naisten saaminen mukaan komitean jäseniksi tulee olemaan myös haaste, sillä kilpailu paikoista voi olla kova.
Raportointi Jäsenvaltioiden nelivuotiskausien raporttien valmisteluun vammaisten oikeuksien sopimuksen toteuttamisesta ja vammaisten naisten tilanteesta on toinen haaste. Vammaisten naisten kannattaa pitää yhteyttä oman maansa raportoijaan myöskin naisten oikeuksia koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta raportoidessa, koska vammaisten oikeuksien sopimuksessa viitataan tähän naisten oikeuksien sopimukseen.
Käyttäkäämme hyödyksemme yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja kaikista niistä asiakirjoista, joihin sopimuksessa viitataan niin omassa kansallisessa vammaisten naisten strategiassa kuin myös valtion strategiassa unohtamatta kansainvälisen yhteistyön merkitystä.