Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016



Samankaltaiset tiedostot
Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016

Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2015

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Vaalan kunta

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Iin kunta

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Vaalan kunta

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Utajärven kunta

Palvelutuotannon raportointi, Touko-elokuu 2016

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Simon kunta

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016

2014 Toimintakertomus

Palvelutuotannon raportointi, syys-joulukuu 2015

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

Järjestämissopimuksen toteutuminen syys-joulukuu 2013

Ikäihmisten palvelut

Palvelutuotannon raportointi: tammi-huhtikuu 2016

Palvelutuotannon raportointi, Touko-elokuu 2016

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2014

Palvelutuotannon raportointi, Touko-elokuu 2016

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Palvelutuotannon raportointi, Syys-joulukuu 2016

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät Si TP15. Si TP14

Palvelutuotannon raportointi, syys-joulukuu 2016

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Palvelutuotannon raportointi, Touko-elokuu 2016

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Johdon ja esimiesten raportointi

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

Lastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on Naantalissa kasvanut useana vuonna peräkkäin ja alkuvuoden 2019 perusteella kasvu jatkuu.

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Palvelutuotannon raportointi: touko-elokuu 2016

Sisäinen hanke/suunnitelma

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Palvelutuotannon raportointi: syys-joulukuu 2016

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Espoon kaupunki Pöytäkirja Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Mielenterveystyö

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä Eija Janhunen, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2015

Oulun palvelumalli 2020:

Miten tästä eteenpäin?

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Palvelutuotannon raportointi, syys-joulukuu 2014

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Palvelutuotannon raportointi, syys-joulukuu 2015

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Palveluneuvo Mikkeli, Juva, Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Palvelutuotannon raportointi, heinä-joulukuu 2012

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot ovk Terveyspalvelut

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin , josta erikoissairaanhoidon osuus on

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille

Transkriptio:

Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016 Vaalan kunta Väritunnisteet: Etenee Viivästynyt Ei etene, suunnitellusti keskeytynyt 1

Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain Perhepalvelut Vastuuhenkilö: perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalityö, vammaispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päihdepalvelut, neuvolapalvelut, erityisryhmien asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Palvelut on tuotettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla palvelutakuun rajoissa. Perhepalveluissa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. eri toimintojen/palveluiden kehittämisessä, yhteisten asiakkaiden asioiden hoitamisessa, yhteisissä verkostoissa ja moniammatillisissa tiimeissä/työryhmissä. Perhepalveluissa seurataan aktiivisesti mm. kustannusten kehittymistä, asiakasmääriä, henkilöstömitoitusta, palvelutakuiden toteutumista. Tiedolla johtaminen on palveluiden ja toimintojen kehittämisen pohjana. Perhepalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakastietojärjestelmän kirjaamiskäytänteisiin, jotta tietojärjestelmästä saatavat tilastotiedot olisivat luotettavia. Varhaisen tuen palveluiden vahvistamiseksi on otettu käyttöön mm. Lapset puheeksi -toimintamalli, vanhempainkoulu ja perheasioiden sovittelu. Lisäksi perheneuvolapalvelut toimivat matalan kynnyksen palveluna, jolloin asiakkaat voivat itse hakeutua palveluun suoraan ilman erillisiä lähetteitä. Kehitteillä olevassa palveluohjauksen toimintamallissa korostetaan myös ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Oulunkaaren nettisivuilla olevalla chat-toiminolla esim. aikuissosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän keskustelutunneilla pyritään antamaan ohjausta ja neuvontaa varhaisessa vaiheessa. Asiakassuunnitelman tekemisessä asiakas on mukana ja hänen mielipiteensä ja näkemykset kirjataan. Kuntalaisten osallisuutta on vahvistettu mm. asiakasraadeissa ja kehittäjäasiakkaiden mukaan ottamisessa. Toimeentulotuen, lastensuojelun ja vammaispalveluiden määräaikojen toteutumista seurataan säännöllisesti. 2

Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Käytyjen Lapset puheeksi -keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste/ perhekeskus. Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Perhepalveluissa Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Työntekijöiden työn tukena toimivat mm. seudullinen lastensuojelu-, vammaispalvelu-, perheoikeudellisten asioiden sekä työikäisten palveluiden tiimi. Lisäksi eri toimijoiden kanssa kehitetään niin hankkeissa kuin omana toimintanakin esim. palveluohjausta, perhekuntoutusta, huolen polkua ja perheasioiden sovittelua. Eri asiakasryhmille suunnattuja ryhmätoimintoja on otettu käyttöön tarve- ja asiakaslähtöisesti. Palveluohjauksen toimintamallia kehitetään parhaillaan. Palveluohjauksen toimintamallia on alettu toteuttamaan sosiaalitoimistoissa. Palveluohjauksen toimintamallia on rakennettu yhdessä sosiaaliohjaajien (ja palveluohjaajien) sekä palveluesimiesten kanssa. Kaste-hankkeen järjestämissä työpajoissa on työstetty palveluohjauksen toimintamallia; sovittu ohjauksen sisällöistä, ajankohdista, työkaluista, tiedonkeruusta (esim. asiakasmäärät) ym. yhteisistä asioista. Toimintoja järjestetään verkostomaisesti perhekeskusmaisesti olemassa olevien toimitilojen puitteissa. Koulutukset menetelmän käyttöön ovat jatkuneet ja Lapset puheeksi -menetelmä on vakiintumassa. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin tulee edelleen jatkaa aktiivisesti. Palveluohjaaja osallistuu asiakaspalvelukoulutukseen 5/2016. Jatketaan sisältöjen työstämistä loppuun niin, että toimintamalli on kokonaisuudessaan käytössä 8-9/2016. Perhe- ja sosiaalipalvelupisteen perustaminen syksyllä 2016. Lapset puheeksi -menetelmästä (keskustelut, neuvonpi- 3

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä on työstetty yhdessä työikäisten palvelujen tiimin kanssa Virta II -hankkeen tuella. Työstetty työntekijöiden kanssa yhdessä alustavat työtehtävärungot Virta II -hankkeen tuella. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 1.1.2017. Henkilöstölle (etuuskäsittelijät) on asiasta pidetty tiedotustilaisuus 24.3.2016. Kela on kohdentanut rekrytoinnin toimeentulotuen tehtävissä työskenteleville henkilöille. dot) kerätään määrällistä tietoa maakunnalliseen vertailuun 2 krt vuodessa. Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja järjestetään yhdessä ELYkeskuksen MYP-hankkeen kanssa 5/2016 ja yhteistyötahojen kanssa 6/2016. Työnjaon selkiinnyttäminen tuottaa resurssien oikeanlaista kohdentamista asiakastyössä. Oulunkaarella on 3 päätoimista ja yksi 60 % työajalla työskentelevä etuuskäsittelijä. Hyödynnetään Virta II hanketta TYPtoiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää Koulukuraattorin työpanoksen nostaminen 60 %. - Perhetyöntekijä-koulukuraattorin vakanssi jakaantunut aiemmin 40 % / 60 % Utajärvi-Vaalan yhteinen palveluohjaaja. - 50 % palveluohjaaja (osallistuu myös perhetyöhön, jolloin mahdollistetaan koulukuraattorin työpanoksen lisääminen 60 %) Aikuissosiaalityössä on tehty mm. arviota sosiaalityön piiriin jäävistä asiakasmääristä ja tuen tarpeista. Lisäksi aikuissosiaalityössä/virta II -hankkeessa on mietitty uusia työmenetelmiä. TYP-toiminta on käynnistynyt. Virtahanke on toteuttanut mm. sosiaalisen kuntoutuksen työpajan 5/2016. Koulukuraattorin työpanos on nostettu 60 %. Seuraava työpaja tulossa 6/2016. TYP-toimintaa tulee edelleen selkiinnyttää. Sähköiset palvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena on sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto Omahoidosta on pidetty infotilaisuus/käyttöopastus sosiaalitoimen henkilöstölle. Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen neljännekseen. Oulunkaaren nettisivuilla on otettu käyttöön chat-toiminto. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin jatketaan, jotta käyttöä saataisiin edelleen lisättyä. Lastensuojelu Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 4

Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). - Tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen - Seurataan avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrää ja kestoa Lisätään sosiaalityöntekijän resurssia 20 % sekä lastensuojeluun että sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. Perhekuntoutuksen toimintamallia on luonnosteltu sekä kartoitettu perhekuntoutuksesta hyötyvät perheet. Tällä hetkellä tehdään arviota mahdollisesti syntyvistä kustannuksista. Kustannuksia vertaillaan ostopalveluna tuotettavaan perhekuntoutukseen. Lastensuojelun asiakasmäärä on 46/ sosiaalityöntekijä. Lisäksi shl:n mukaisia asiakkaita. Määräaikoja on noudatettu. Asiakasmäärä ylittää suositukset Vammaispalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä (esim. ICF-luokitus) - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko - Palveluasumisen myöntämiskriteerit - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä Erityisryhmien asumispalvelut ja työja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena Mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen kehittämisessä jatketaan Pudasjärven mallin toimeenpanoa. - Tuetun asumisen asiakasmäärä - Ostopalveluiden ja oman toiminnan suhdeluvun kehitys Vammaispalveluissa on kartoitettu mm. henkilökohtaisen avun palvelutarpeita. Henkilökohtaisen avun järjestämistapana yhtenä vaihtoehtona ollaan valmistelemassa palvelusetelin käyttöönottoa. Sosiaalityöntekijöiden päätöksenteon tueksi on laadittu vammaispalvelulain soveltamisohjeet 1/2016. Vammaispalvelutiimi kokoontuu kuukausittain. Tapaamissa käsitellään mm. palveluien myöntämisperiaatteita ja ajankohtaisia oikeusratkaisuja. Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Toimintojen sisällöllinen kehittäminen on käynnissä. Henkilöstön yhteiskäyttöä on lisätty. Säännölliset yhteiset henkilöstöpalaverit ovat käytössä. Ensimmäinen seudullinen asiakasfoorumi on suunniteltu ja toteutetaan 13.6.2016 Oulussa. Asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti ja uusien palveluasumispaikkojen tarve on pysähtynyt. Ostopalveluja on saatu purettua ja omaa toimintaa vahvistettua. 5

Päihdepalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä kehitetään uusia ryhmämuotoisia toimintoja. Päihdetyön asiakkaiden oikea hoidonporrastus sekä päihdetyöntekijän erityisasiantuntijuuden oikea kohdentuminen. Tiimityöskentely on tiivistä ja jatkuu saumattomasti (päihde- ja korvaushoitoasiakkaat). Ryhmämuotoisia toimintoja kehitetään. Päihdeasiakkaan avohoitopainotteisuus. Kuntoutusjaksoille motivoituneet asiakkaat, erityistilanteet otetaan huomioon. Vertaisryhmätoimintoja on paikkakunnalla. Seudullista yhteistyötä ja linjauksia kehitetään edelleen. Neuvolapalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Isyyslain muutos 1/2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Perhekeskustoiminnan kehittäminen: erityistyöntekijöiden (psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuminen neuvolaan ja kotikäynneillä. Terveystarkastusten sisältö noudattelee työttömien terveystapaamisen sisältöä, on sujuva ja asiakkaat ohjautuvat esim. lääkärinvastaanotolle yksilöllisen tarpeen mukaan terveystarkastuksen jälkeen. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja (ja sijaisuuksia siellä tekevä kouluth) osallistuneet aluehallintoviraston koulutukseen ja pidettyyn seudulliseen työpajaan yhdessä muiden äitiysneuvolan terveydenhoitajien ja lastenvalvojien kanssa. Työpajassa sovittu yhteisesti missä vaiheessa asia neuvolassa otetaan asiakasperheen kanssa puheeksi ja koska varsinainen tunnustus ja tarvittaessa yhteistyöhuoltajuussopimus tehdään (kirjattu toimintaohjeeksi). Isyydentunnustuksia ja yhteishuoltajuussopimuksia on tehty uuden isyyslain mukaisesti. Tehdään tiivistä yhteistyötä perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa sekä muiden peruspalveluiden, kuten perhetyön kanssa. Hiotaan konsultaatiokäytänteitä äitiysneuvolan terveydenhoitajien ja lastenvalvojien välillä. Jatketaan verkostoituneen perhekeskusmallin mukaista työtä ja kiinnitetään erityistä huomiota moniammatillisten kotikäyntien toteutumiseen. Oppilashuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Seudullinen huolipolkumallipilotti on tehty työpajassa yhdessä perhepalvelujen ja varhaiskasvatuksen sekä opetuksen henkilöstön ja esimiesten kanssa. Mallissa painottuu huolen puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen. Työkaluna puheeksi otossa käytetään Lapset puheeksi -keskustelua ja neuvonpitoa. Mallinnuksessa otettu huomioon eri lait, kuten oppilashuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki. Selvittelyä jatketaan. Seudulliset kuraattoreiden tapaamiset jatkuvat. Seudullinen toimintamalli jalkautuu perhepalvelujen-varhaiskasvatuksen sekä perhepalvelujen-opetuspalvelujen käyttöön syksyn aikana. 6

Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Tuula Saukkonen ja hoitotyön päällikkö Ritva Väisänen Vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, osastohoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan Hoitotakuu toteutunut. Yhteistyötä tiivistetty ja asiakasrajapintoja tarkasteltu vammaispalveluiden, mt-asiakkaiden ja osastokotihoito-asumispalveluiden näkökulmasta. SAP- ja ASO- työryhmät toteutuvat säännöllisesti. Tilastointikäytäntöjä yhtenäistetty. Yhtenäinen kirjaamistapa sekä oikeanlainen tilastointi vaativat kuitenkin edelleen kehittämistä. 75-vuotiaiden terveystarkastukset toteutuvat kaikissa kunnissa. Omahoitopalvelun sisältö tukee kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä. Hoitosuunnitelmien laatimiseksi on aloitettu kehittämistyö kaikilla Oulunkaaren terveysasemilla. Laaditaan yhtenäinen kirjaamiskäytäntö käyttämällä THL:n valtakunnallisia otsikoita sisältäen ohjeistuksen otsikoiden alle kirjattavaan sisältöön. HOITOS-näkymä on hankittu Efficaan, johon hoitosuunnitelmat konkreettisesti kirjataan. Omahoitopalvelussa rekisteröityneitä käyttäjiä yhteensä 6898. Kevään aikana otettu pilottikäyttöön Iissä parantumattomasti sairaan osio Omahoitoon. Yksiköissä on järjestetty kehittämisiltapäivä ja kehittämistarpeet ovat olleet sekä yksikön tarpeista nousevia että seudullisesti kehitettäviä asioita. Syksylle järjestetään etä-in- FOJA kirjaamiseen ja tilastointiin liittyen. Hoidonsaatavuusdialogin käytön suhteen havaittavissa yksilöstä riippuvia eroavaisuuksia. Omahoitopalvelun käytönopastukseen liittyvää markkinointia lisättävä. Sairaanhoitajan sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto suunnitteilla Pudasjärvelle ja mallin lanseeraaminen loppuvuodesta myös muihin kuntiin, mikäli todetaan toimivaksi. 7

- Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen. Henkilöturvakoulutukset toteutuvat syksyllä. Oppiportin verkkokoulutukset aloitettu potilasturvallisuuteen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi (laiteturvallisuus, kaatumisten ennaltaehkäisy, hygienia). Asia ideointiasteella. Asia vielä suunnitteluasteella. Potilasturvallisuussuunnitelmaa ollaan päivittämässä ja siihen liittyen laitteisiin liittyvän seurantajärjestelmän luominen on myös työn alla. Tavoite etenee suunnitellusti vuoden loppuun mennessä. Vastaanotto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto -toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. - Seurataan kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 lääkärit 14-21 päivää, hoitajat 3-5 päivää Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen vuonna 2015 suunnitellun toimintamallin mukaan. - 75-vuotiaiden terveystarkastusten käyttöönotto Omahoito-palvelujen laajentaminen. - Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Lääkäritilanne on hyvä. Kiireettömän ajan lääkärille ja hoitajalle saa hyvin. Lääkärille 21 pv ja hoitajalle 3 pv. Hoitosuunnitelmat systemaattisesti käyttöön erit. pitkäaikaissairaille, hoidon laadun parantamiseksi, potilaan omahoitoon motivoimiseksi sekä lääkäri- ja hoitajakäyntien vähentämiseksi. 75-vuotiaiden terveystarkastukset ovat toteutuneet suunnitellun mukaan. Asiakasohjausta annetaan edelleen Omahoito-palvelujen käytön lisäämiseksi. Puhelinoperaattori vaihtunut. Kaikkiin jätettyihin soittopyyntöihin vastataan samana päivänä. Diabeteshoitaja ottaa käyttöön päivittäisen puhelinajan klo 12-13 tavoitettavuuden parantamiseksi. Otetaan käyttöön uusi HOI- TOS-lomake. Fraasit käyttöön laadun parantamiseksi ja ajan säästämiseksi. Seurataan tehtyjen hoitosuunnitelmien määrän kehitystä sekä niiden sisällön kehittämistä. Syksyllä 2016 tulossa koulutusta Motivoivasta haastattelusta. Teknisiä ongelmia on esiintynyt uuden operaattorin aikana. Kuntoutus Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Ryhmätoiminnan juurruttaminen. Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. - Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano Ryhmätoiminta on vakiintunut, joka viikko pidetään yksi tuki- ja liikuntaelinryhmä, kaksi neurologista ryhmää ja yksi tekonivelleikattujen ryhmä. Kesän ajan ryhmät tauolla. Suunnitellusti tämä kehittäminen aloitetaan toukokuussa. Uusi ft aloittanut tammikuussa. Lisäksi 0,25 ft resurssi, mikä on mahdollistanut mm. työterveysfysioterapian palvelujen lisäyksen. 8

Mielenterveystyö Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. - Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet Päivätoiminnan alkuvuosi on ollut vireää. Päivätoiminnan asiakkaat ovat osallistuneet kevään aikana terveydenhoitajan ohjaamille ensiapukursseille. Psykologin resurssia on hyödynnetty rentoutusohjauksessa muun toiminnan ohessa. Lähihoitajaopiskelijat pitivät koko kevään ajan kerran viikossa erilaisia toimintapäiviä. 90 % :lla ohjattuun päivätoimintaan osallistuvista on sairaanhoitajan ohjaamana laadittu yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Päivätoiminnan avoimet ovet järjestetään 17.5. Osastohoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva- /asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. - Mikäli malli toimii hyvin, se otetaan pikaisesti käyttöön myös muissa kunnissa Kuntouttavan työotteen vahvistamisen tukena toimii edelleen kerran viikossa kokoontuva osaston sisäinen kuntoutusryhmä. Toiminta käynnistetty syksyllä 2015. Kotihoidon tukemisen tehostamiseksi on pidetty edelleen kiitettävästi hoitoneuvotteluita sekä tarvittaessa yhteistyöpalavereita. Hoitajat ovat sisäistäneet hyvin mobiilikotihoito hankkeen osaksi myös heidän työtään. Parantumattomasti sairaan potilaan hoidon toimintamallin pilotointi edistyy yhteistyössä Iin osaston kanssa. Odotellaan Iin kokemukset ennen toimintamallin siirtämistä muihin kuntiin Suun terveydenhuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Otetaan käyttöön Hyvä Potku toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. - Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 hammaslääkärit 40 päivää, suuhygienistit 20 päivää T3 aikoja on mitattu viikoittain ja tavoitteessa on pysytty. Hyvä Potku -toimintamallin mukaan kutsuvälejä on pidennetty ja koululaisten tarkastuksia siirretty suuhygienistille mahdollisuuksien mukaan. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Suuhygienistin työpanosta kohdennetaan tehostetusti riskiperheisiin. 9

Työterveyshuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. - Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta - Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve Tarvetta sairasvastaanoton lääkärille on. Laatukäsikirja on valmistunut. Asiakastyytyväisyyttä myös yritysten osalta mitataan lähiaikoina. Erikoissairaanhoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Erikoislääkärinpalveluita ollut käytettävissä. 10

Vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Matti Vähäkuopus Kotihoito, asumispalvelut, hoivahoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelukokonaisuuksia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Palvelut tuotetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Aikarajat pitävät. Mahdollisimman hyvään yhteistyön pyritään resurssien sallimissa rajoissa. Tietyt käytänteet hakevat vielä paikkaansa. Tilastointia on kehitetty ja suoritetietojen keräämiseen on saatu tukea. Tiedolla johtaminen on vahvistunut ja asenne tiedon keräämiseen on parantunut. Kansa-hanke kouluttaa syksyllä vanhuspalveluihin 3 kirjaamisosaajaa ja he vievät asiaa osaltaan eteenpäin. Palveluohjaus ja neuvonta tuovat oman osansa hyvinvointiin ja kuntalaiset ovat löytäneetkin palveluohjauksen hyvin. Palvelujen piirissä olevat osallistuvat itse oman palvelu- ja hoitosuunnitelman laadintaan. Asiakasta osallistetaan toimintakykynsä mukaisesti mahdollisimman paljon. Omahoito-palvelu menee eteenpäin myös vanhuspuolella, toistaiseksi puhelut eivät ole kuitenkaan vähentyneet. Toiminnan kehittämistä tehdään koko ajan. Pyritään muuttamaan toimintatapoja resursseja ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi niin, että olemassa olevilla resursseilla saataisiin maksimaalinen hyöty kustannustehokkaasti. Kehityskeskustelut on aloitettu ja niiden pohjalta tehdään tarvittavia muutoksia toimintaan. Työkiertoa suositaan. Toiminta kehittyy koko ajan. Ohjauksen ja neuvonnan osuus on kasvanut. 11

Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) - Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) - Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi - Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017 mennessä) - Hyvinvointi ja yhteisöllisyys - Koti toimivana asuinympäristönä - Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito Työ on käynnissä. Työ on käynnissä. Kotona asumista tukevat palvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. - STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona 91-92 % - Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset) - SenioriPisteiden toiminta kehittyy Koti toimivana asuinympäristönä. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 % Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %) - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä. - Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laajaalaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu 2 kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3) - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne Vaalassa kotona asuvia ikääntyneitä on STM:n suositusten mukaisesti. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit on aloitettu. SenioriPisteen toiminta on vakiintunut ja kuntalaiset ovat ottaneet sen hyvin vastaan. Toimintavuoden 2016 alkaessa kotihoidon piirissä oli 23,6 % asiakkaista. Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintumassa toimintaan. Tablet-tietokoneiden käyttö ollut vähäistä. Päivätoiminta toimii palvelutuotteena hyvin. Vaikuttavuuden arviointia tehdään systemaattisesti. Kehittämistä viedään eteenpäin tavoitteiden mukaisesti. Palveluohjausta kehitetään edelleen ja säännöllisen kotihoidon piiriin tulevien henkilöiden palveluntarvetta selvitellään laajasti. Lähtökohtana kuitenkin että turvallisuus huomioidaan. 12

Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvoinnin tukena Henkilöstörakenne ja -mitoitus turvaavat laadukkaan palvelun - 100 % lähihoitajan vakanssi (80 % kotihoitoon, 20 % asumispalveluihin) Omaishoidontuen arviointikäynnit tehdään kahdestaan, jotta arvioinnista tulisi mahdollisimman luotettava. Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat hyvin, intervallihoitoa pyritään kehittämään perhehoidon suuntaan. Lähihoitajaresussi on ollut tarpeen turvallisen yöhoidon järjestämiseksi. Särkymävaraa resursseissa ei ole ja sijaisia on hankala saada. Asumispalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 6-7 % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä. Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internet-verkkoon pohjautuvia malleja. Henkilöstörakenne ja -mitoitus turvaavat laadukkaan palvelun. - 20 % lähihoitajan vakanssi (80 % kotihoitoon, 20 % asumispalveluihin) - 1 lähihoitajan vakanssi muutetaan sairaanhoitajan vakanssiksi Toimintavuoden 2016 alussa tehostetussa asumispalvelussa oli 6,1% asiakkaista. Tämä on suositusten mukainen määrä. Perhehoidosta on hyvät kokemukset. Ongelmana on se, että monet asiakkaat ovat liian huonokuntoisia perhehoitoon. Osallistuvaa arkea kehitetään koko ajan, otetaan huomioon vanhusten voimavarat ja toimitaan niiden mukaisesti. Arjen mielekkyys on painopisteenä. Kehittäminen käynnissä, mutta ei ole vielä konkretisoitunut toimintaan. Tavoitteena sähköiset palvelut ja päivätoiminta yhteistyökumppanina. Lähihoitajan vakanssi on muutettu sairaanhoitajan vakanssiksi. Yöhoito on turvattu Valviran vaatimalle tasolle. Resurssit riittävät, mutta särkymävaraa ei ole. Sijaisia on hankala saada. Hoivahoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 2-3 % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena Palvelurakenne toteutuu laatusuositusten mukaisesti. Laitospaikkoja on 16, paikat käytössä täysimääräisesti. Asiakassiirtoja laitoshoidosta kotihoidolla tuettuun asumiseen tehty. Osastolla 4 paikan odottelijaa. Keskimääräinen hoitoaika ollut 6 8 vrk. Osaston sisäisen kuntoutusryhmän toiminta käynnistetty syksyllä 2015. Tämä lisännyt asiakaslähtöisyyttä, toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä asiakkaiden keskuudessa. Kolmannen sektorin edustajia käynyt ystävyys vierailuilla, musiikkituokioita pitämässä. 13