Talousesitys Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, poliisihallinnosta, yksityisestä turvallisuusalasta, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta, rajaturvallisuudesta ja meripelastustoiminnasta, siviilikriisinhallinnan koulutuksesta ja kotimaan valmiuksista sekä aluehallinnon yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin. Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa, paluumuuttoa ja kansainvälistä suojelua koskevista asioista sekä hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Sisäasiainhallinnon strategisen tilan mukaan Suomi on Euroopan turvallisin ja yhdenvertaisin maa. Tavoitteen saavuttamiseksi toiminta kohdistetaan turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn kilpailukykyisen, suvaitsevaisen ja monimuotoisen Suomen rakentamiseen palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamiseen perusoikeuksia kunnioittaen ja hyvää hallintoa noudattaen lisäksi pyritään eri toimenpitein varmistamaan tulevaisuuden toimintakyky. Toimintaympäristön kuvaus Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton näkökulmasta toimintaympäristöä voidaan tarkastella useista näkökohdista. Sisäinen turvallisuus on valtion perustehtäviä ja siksi on tärkeätä turvata turvallisuuspalvelut kaikilla alueilla. Monimuotoistuva, nopeasti muuttuva globaali turvallisuustilanne asettaa uusia haasteita sisäisen turvallisuuden varmistamiselle. Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin asettavat haasteita sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottamille turvallisuuspalveluille. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Ikääntymisen myötä myös onnettomuusriskit kasvavat. Kansainvälistyminen, teknologinen kehitys ja ympäristötietoisuuden sekä toisaalta riskitietoisuuden lisääntyminen saattavat muuttaa sisäisen turvallisuuden tehtäväkenttää jo lähitulevaisuudessa. Keskeisenä haasteena on poliittisen, taloudellisen, teknologisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen ennakoiminen sekä nopean ja joustavan muutoksiin reagoinnin varmistaminen. Myös kansainvälistyminen on tuonut mukanaan joukon ulkoisia tekijöitä, joiden huomioiminen on välttämätöntä. Globaalit haasteet korostavat yhteistyön merkitystä niin ympäristöuhkien, kansainvälisen rikollisuuden kuin terrorisminkin laajenemisen torjumisessa. Euroopan unionin ja rahaliiton alueella julkisten talouksien vaikeudet kasvavat edelleen. Myös Suomen julkinen talous elää velkaantumisvaihetta. Euroopan unionin merkitys kaikilla yhteiskunnan sektoreilla säilyy kuitenkin huomattavana myös jatkossa. Julkisen talouden sopeuttamistoimet pyritään sisäasiainministeriön hallinnonalalla toteuttamaan siten, että hallinnonalan viranomaisten toimintakyky tärkeimmissä tehtävissä kyetään turvaamaan. Maahanmuuton avulla voidaan ehkäistä mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Työperusteinen maahanmuutto tulee lisääntymään edelleen ja monilla toimialoilla maahanmuutolla on jo huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä vaikuttaa osaltaan myös sisäasiainhallinnon toimintaan. Käytettävissä olevan työvoiman supistuminen edellyttää toimintojen tehostamista ja rationalisointia sekä työn tuottavuuden parantamista hyödyntämällä entistä enemmän mm. yhä erilaisia teknisiä ratkaisuja ja sähköisiä palveluja. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Poliisitoimi, pelastustoimi ja Rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen, jonka tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet vahvistetaan hallinnonalan strategiassa vuosille 2015 ja hallitusohjelman mukaisesti valmisteltavassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys Varmistetaan, että maahanmuuttopolitiikassa toteutuvat perus- ja ihmisoikeudet, hallinto on toimivaa ja oikeusvarmaa sekä noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. Hallinnon tietotekniikkakeskus Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (HALTIK) yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on: 1. Kriittisten, sisäiseen turvallisuuteen liittyvien tietojärjestelmien häiriötön toiminta turvataan kaikissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. 2. Sisäasiainhallinnon hallinnonalan keskeiset kehityshankkeet turvataan ja valtion verkkoturvallisuutta parannetaan. 3. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden ICT-palveluiden käytettävyys ja tehokkuus ovat korkeaa tasoa. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen tuottamat palvelut mahdollistavat sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnan integraation ja vapauttavat niiden resursseja operatiiviseen toimintaan. 4. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden palvelu- ja teknologia-arkkitehtuuri ovat yhteensopivat muiden turvallisuusviranomaisten ja valtion arkkitehtuurin kanssa. Tunnusluku/mittari 1) ICT-varautuminen (ind) 2,90 3,00 3,20 1) HALTIKin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarina voidaan pitää ICT-varautumisindeksiä. Nimi viittaa HALTIKin strategian mukaiseen tehtävään. Se kuvaa nykyisellään sitä, kuinka hyvin HALTIK on varautunut tuottamaan palveluitaan kaikissa oloissa. Poliisitoimi Poliisitoimen osalta painotetaan rikosten, järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisemistä ja vähentämistä, harmaan talouden torjuntaa sekä poliisin toimintavalmiuden ja palvelukyvyn turvaamista. Lisäksi poliisitoimi edistää osaltaan myönteistä turvallisuusajattelua sekä kansalaisten turvallista elinympäristöä. Kehityskuvaaja Rikoslakirikosten määrä, enintään 525 725 520 000 530 000 Katuturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 1) 78,7 80,0 80,0 Liikenneturvallisuusindeksin arvo, vähintään (1999=100) 2) 143,9 144,0 144,0 Kansalaisten antama yleisarvosana poliisin toiminnasta (4 10) 3) 8,0-8,2 1) Katuturvallisuusindeksissä painotetaan poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumuksien lukumäärät ja lasketaan yhteen. Saatu summaluku suhteutetaan alueen asukaslukuun. Mitä suurempi indeksiluku, sitä parempi tilanne verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon vuodelta 1999. 2) Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. 3) Poliisiin yhteyttä ottaneiden kansalaisten yleis poliisin toiminnasta. Valtiovarainministeriön tilaama Julkisten palveluiden laatubarometri ja Julkishallinnon verkkopalvelut -tutkimus. Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen. Nämä vaikuttavuustavoitteet tuotetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys Tunnusluku/mittari Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 103 104 105 Vaikuttavuus (ind) 94 92 92 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1 5) 3,9 3,8 3,8 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1 5) 4,3 4,3 4,2 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1 5) 4,1 3,5 3,4 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1 5) 4,1 3,9 3,9 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1 5) 3,8 3,8 3,9 Kustannusvaikuttavuus (ind) 108 108 111 Painotetut suoritteet (1 000 kpl) 111 958 109 993 109 298 Kustannukset (milj. euroa) 239,7 235,0 233,33 Pelastustoimi Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Tunnusluku Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 11 967 11 000 11 000 josta rakennuspalojen määrä, enintään (kpl) 6 013 5 400 5 400 Palokuolemien määrä, enintään (hlö) 67 60 56 Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika, enintään 9:20 9:20 9:20 Rakennuspaloista aiheutuneiden palovahinkojen korvausten arvo, enintään (milj. euroa) 160 150 Luottamus pelastustoimeen, % väestöstä 1) 96,0 - - 1) Lähde: TNS Gallup-tutkimus, joka toteutetaan joka kolmas vuosi. Vuoden : 96 % asukkaista. Hätäkeskustoiminta Suomessa on vuonna 2015 yhtenäinen, verkottunut ja luotettava valtakunnallinen Hätäkeskuslaitos, joka ensimmäisenä lenkkinä vastaa avun tarpeeseen viipymättä ja ammattitaitoisesti. Tunnusluku Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 91 90 90 Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin (asteikolla 1 5), vähintään 4,22 4,4 4,4 Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus Hätäkeskustietojärjestelmän toimintavarmuus (käyttöaste), (%) 100 100 100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys Maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on edistää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä sekä tukea suvaitsevan, turvallisen ja monimuotoisen Suomen rakentamista. Lainsäädäntöä uudistettaessa otetaan huomioon työvoiman tarve, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat ja tarpeet sekä kansainväliset velvoitteet. Vahvistetaan laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan vastaista toimintaa laaja-alaisen viranomaisyhteistyön ja verkostoitumisen kautta. Varmistetaan kansainvälisen suojelun velvoitteiden toteutuminen turvapaikkamenettelyssä ja vastaanotossa. Keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttohallinnon tehostaminen ja tähän liittyvien lupaprosessien nopeuttaminen. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kokonaiskustannuksia sopeutetaan turvapaikanhakijoiden määrää ja käsittelyaikojen lyhenemistä vastaavaksi. Panostetaan kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymisen nopeutumiseen yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tunnusluku Käsittelyaika keskimäärin (vrk) Maahanmuutto työntekijän oleskelulupa (sis. TE-toimiston osapäätöksen) 108 65 65 josta Maahanmuuttoviraston osuus - 30 30 oleskelulupa, opiskelija 38 40 30 Kansainvälinen suojelu, kokonaiskäsittelyaika ilman muutoksenhakua turvapaikka (kaikki) 263 180 134 josta Maahanmuuttoviraston osuus - 150 120 normaali menettely 370 255 190 josta Maahanmuuttoviraston osuus - 212 170 nopeutettu menettely 97 65 49 josta Maahanmuuttoviraston osuus - 54 42 Kansalaisuushakemukset, kokonaiskäsittelyaika kansalaisuushakemukset (kaikki) 373 300 265 Maahanmuuttoviraston päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%) 1) 98,4 >95 >95 Kuntaan sijoituksen odotusaika vastaanottokeskuksissa, keskimäärin enintään kk 2) 3,8 2,0 2,0 1) Tavoitteena on, että niiden muutoksenhakutuomioistuinten päätösten, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan sillä perusteella, että virasto on tehnyt laintulkinta- tai menettelyvirheen on alle 5 % valitusten kokonaismäärästä. Niitä päätöksiä, joissa Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan olosuhteiden perusteella, ei oteta tässä huomioon. 2) Oleskeluluvan myöntämiseen tiedoksisaannista kuntaan muuttoon kuluva aika. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys Sisäasiainministeriön hallinnonalan henkilötyövuodet Sisäasiainministeriö 256 245 243 Hallinnon tietotekniikkakeskus 416 430 410 Vähemmistövaltuutetun toimisto ja syrjintälautakunta 12 12 14 Poliisitoimi 10 580 10 609 10 530 Rajavartiolaitos 2 809 2 806 2 771 Pelastusopisto (ml. CMC) 133 133 133 Hätäkeskuslaitos 750 790 772 Maahanmuuttovirasto 287 278 285 Valtion vastaanottokeskukset 97 100 95 Yhteensä 15 340 15 403 15 253 Tasa-arvovaikutukset Sukupuolinäkökulma pyritään ottamaan huomioon kaikessa sisäasiainhallinnon toiminnassa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistetään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luodaan ja vakiinnutetaan sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Säädöshankkeissa idaan tarvittaessa sukupuolivaikutukset ja vaikutukset vähemmistöihin sekä tehdään tarkastelu kaikkien syrjintäperusteiden osalta. Ministeriössä seurataan käytettävissä olevan tilastoinnin avulla toiminnan sukupuolivaikutuksia. Ministeriön toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on laadittu yhteistyössä osastojen ja henkilöstön edustajien kanssa vuonna. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden toiminta ministeriössä on organisoitu uudelleen vuoden alusta alkaen. Poliisihallinnossa sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään tulosohjauksen ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien avulla. Poliisin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan henkilöstöstrategian yhteydessä. Vuoden aikana toimeenpannaan valtakunnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja poliisiyksikkökohtaiset suunnitelmat päivitetään. Tuloksellisuuden ja toiminnan imisessa seurataan naisten prosenttiosuutta eri henkilöstöryhmissä (poliisit, opiskelijat ja muut) sekä johtotehtävissä (päälliköt, päällystö ja alipäällystö). Naisten osuus on pitkällä aikavälillä tasaisesti kasvanut. Koko henkilöstöstä naisia on ollut vuonna 28 %. Kun poliisikoulutuksen sisäänottomäärät laskevat ja poliisimiesten määrää joudutaan vähentämään, oletettavasti naisten osuus tulee myös vuonna jonkin verran laskemaan. Rajavartiolaitos ottaa yhdenvertaisuussuunnitelmansa mukaisesti moniperustaisen syrjinnän huomioon kaikessa toiminnassa eikä hyväksy syrjintää missään muodossa. Viranomaisena ja työnantajana Rajavartiolaitoksella on velvollisuus edistää miesten ja naisten tasa-arvoa. Rajavartiolaitoksen päivittäinen toiminta rajaturvallisuus- ja merellisissä tehtävissä kohdistuu miehiin ja naisiin sekä etniseltä alkuperältään monipuoliseen joukkoon. Maahanmuuttovirastossa ja kaikissa vastaanottokeskuksissa on laadittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Turvapaikanhakijat tilastoidaan sukupuolen perusteella. Vuonna turvapaikanhakijoista oli miehiä 72 %. Alaikäisistä yksin, ilman huoltajaa tulleista turvapaikanhakijoista oli poikia 77 %. Vastaanoton kustannukset hakijoiden sukupuolijakaumasta johtuen kohdentuvat enemmän miehiin kuin naisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousesitys Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 101 162 108 989 122 086 13 097 12 01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 916 20 868 21 510 642 3 03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 535 2 331 921-1 410-60 04. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 919 980 1 011 31 3 20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) 4 711 9 888 8 588-1 300-13 (21.) Sisäasiainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 426 0 22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 11 337 14 990 22 100 7 110 47 23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) 1 530 1 415 1 439 24 2 29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 60 489 57 500 65 500 8 000 14 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (määräraha) 1 299 1 017 1 017 0 10. Poliisitoimi 700 357 705 962 727 039 21 077 3 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 696 913 702 462 723 539 21 077 3 20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (määräraha) 3 444 3 500 3 500 0 20. Rajavartiolaitos 248 895 263 305 299 786 36 481 14 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 223 985 221 305 223 786 2 481 1 70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 24 910 42 000 76 000 34 000 81 30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 85 681 87 256 90 309 3 053 3 01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 155 13 985 13 632-353 -3 02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 59 372 58 505 65 171 6 666 11 20. Erityismenot (määräraha) 1 544 3 406 3 406 0 (31.) Pelastustoimen valtionavustukset (siirtomääräraha 2 v) 3 510 3 260-3 260-100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousesitys v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v) 7 100 8 100 8 100 0 40. Maahanmuutto 97 467 82 921 74 231-8 690-10 01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 18 967 18 418 18 066-352 -2 20. Paluumuuttajien muuttovalmennus (määräraha) 592 876 876 0 63. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (määräraha) 77 908 63 627 55 289-8 338-13 Yhteensä 1 233 563 1 248 433 1 313 451 65 018 5 Henkilöstön kokonaismäärä 15 340 15 403 15 253 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti poliisitoimen, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen sekä maahanmuuttohallinnon strategisia linjauksia ja toiminnallisia tulostavoitteita, jotka on tarkemmin kerrottu pääluokan eri lukujen perusteluissa. Hallinnonalan tietohallinto Sisäasiainministeriön tietohallinto vastaa ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tietohallinnon kehittämisestä, strategisesta ohjauksesta, valvonnasta ja tietoturvallisuudesta. Sen tulosohjaukseen kuuluva Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) hankkii, kehittää ja ylläpitää hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. Hallinnonalan yhteisten tietojärjestelmähankkeiden suunnittelu ja valmistelu maksetaan pääsääntöisesti hallinnonalan yhteiseltä tietohallintomomentilta. Solid-rahastot Sisäasiainministeriö vastaa Euroopan unionin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007 kansallisesta hallinnoinnista. Rahastojen rahoituksella tuetaan Haagin ja Tukholman ohjelmissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista, mm. tukemalla turvapaikkaprosessin ja palauttamismenettelyjen hallinnoinnin kehittämistä, pakolaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista sekä EU:n ulkorajojen valvontaan liittyvää kehittämistoimintaa. Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriö vastaa Suomen valmiuksista osallistua kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksia vahvistetaan edelleen vastaamaan Suomen osallistumistasoa yhteen sovittamalla siviilikriisinhallinnan kansallisia valmiuksia valtioneuvostotasolla ja tehostamalla kokonaisvaltaisuutta siviilikriisinhallintatoiminnoissa mm. tiivistämällä yhteistyötä sotilaallisten ja siviilivoimavarojen käytössä. 01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 510 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousesitys 2) EU:n Progress-ohjelman kansallisen syrjinnän vastaisen hankkeen sekä maahanmuuton kehittämisestä aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Tuotokset ja laadunhallinta Toteutetaan hallitusohjelmaa ja sisäasiainministeriön hallinnonalan strategiaa vuosille 2015. Ministeriön toimialan ohjaus edistää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteiden toteutumista. Toimitaan hallinnonalan osalta sekä muiden ministeriöiden kanssa yhteistyössä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi sellaisten toimintasektoreiden osalta, joiden voidaan katsoa kuuluvan ensisijaisesti sisäasiainministeriön vastuualueelle. Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta on systemaattista ja kokonaisvaltaista. Ministeriön lainsäädäntötyö täyttää valtioneuvoston asettamat laatuvaatimukset. Vahvistetaan suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja osaamista lainsäädännön valmistelussa. Toiminnallinen tehokkuus Luodaan edellytyksiä ministeriön vaikuttavuuden ja tuottavuuden paranemiselle. Toteutetaan ministeriön hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisia hankkeita. Henkisten voimavarojen kehittäminen Henkilötyövuodet 256 245 243 Sairauspoissaolot (pv/htv) 7,9 7,5 7,5 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,7 3,7 3,7 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 20 380 21 368 22 010 Bruttotulot 854 500 500 Nettomenot 19 526 20 868 21 510 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 404 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 794 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -60 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -65 Palkkausten tarkistukset 616 Toimintamenosäästö (osuus 60 milj. eurosta) 68 Siirto momentilta 26.30.01 (7 htv) 437 Kehyspäätöksen lisäsäästö -100 Siirto momentille 26.30.02-7 Siirto momentille 26.30.01-2 Siirto momentille 26.40.01-2 Siirto momentille 26.10.01-84 Tuottavuusohjelmavähennys -135 Palkkausten tarkistukset (siirto momentille 26.01.23) -24 Yhteensä 642 talous 21 510 000 II lisätalous 301 000 talous 20 868 000 tilinpäätös 19 916 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousesitys 03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 921 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) kehittää, hankkii, tuottaa ja ylläpitää sisäasiainministeriön hallinnonalan strategisena palvelukeskuksena hallinnonalan virastojen ja laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden tieto- ja viestintätekniset palvelut. HALTIKin päätehtävänä on tuottaa sisäisen turvallisuuden keskeiset tietojärjestelmät, hankkia hallinnonalan yhteiset palvelut ja hallinnollisten palveluiden integraatiopalvelut sekä tuottaa ICT-asiantuntijapalvelut. HALTIKin palvelutuotannon menojen kokonaismäärän vuonna idaan olevan yhteensä 55,4 milj. euroa. Lisäksi HALTIK tuottaa erikseen asiakkailta laskutettavia projekti- ja asiantuntijapalveluita sisäasiainministeriön hallinnonalalle noin 13,9 milj. eurolla. HALTI- Kin toiminta rahoitetaan palvelusopimuksiin perustuvilla palvelumaksuilla. Sisäasiainministeriö asettaa Hallinnon tietotekniikkakeskukselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : HALTIKin keskeisin tulos on palvelutuotannon turvaaminen ja sen laadun varmistaminen. Virastossa jatketaan ja syvennetään ITIL-prosessien (Information Technology Infrastructure Library) käyttöönottoa. Tietoliikennepalvelut Tietoliikennepalveluiden palvelutaso säilyy korkealla ja muiden kuin suunniteltujen katkojen määrä vähenee. Viranomaisten tietoliikenteen häiriötön toiminta turvataan kaikissa oloissa ja verkkoturvallisuutta parannetaan edelleen. Hallinnonalan lähiverkkojen yhdistäminen etenee suunnitellusti. Tietoliikennepalvelut Taloudellisuus Tietoliikennepalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 875 900 1 388 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 326 303 254 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,55 2,7 2,7 Suoritteet Tietoliikennepalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 4 651 4 842 5 084 Käyttöpalvelut Käyttöpalveluissa varmistetaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuus konesali- ja palvelinympäristöjen osalta. Hallinnonalan palvelinten keskittämistä ja rationalisointia pääsaleihin jatketaan. Käyttöpalvelut Taloudellisuus Käyttöpalvelussa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 1 325 2 093 2 519 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 154 151 144 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,75 2,8 3,0 Suoritteet Käyttöpalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 2 991 3 021 3 172 Järjestelmien ylläpitopalvelu Tietojärjestelmien (sovellukset, sovelluspalvelimet, tietokannat) ylläpitopalvelu painottuu turvallisuuskriittisten tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä annettavaan asiantuntijatukeen. Käytön tukea ja ongelmanratkaisua kehitetään edelleen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Talousesitys Järjestelmien ylläpitopalvelut Taloudellisuus Järjestelmien ylläpitopalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 1 158 1 360 1 723 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 176 149 139 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,42 2,5 2,7 Suoritteet Järjestelmien ylläpitopalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 9 601 9 697 10 182 Työasemapalvelu Työasemapalvelussa tuotetaan sisäasiainministeriön hallinnonalan vakioitujen, varmennettujen ja hyväksyttyjen päätelaitteiden koko elinkaaren mittainen palvelu. Vuonna jatketaan toimialojen siirtämistä Windows 7 -ympäristöön erillisen suunnitelman mukaisesti. ITILprosessien käyttöönottoa jatketaan ja syvennetään. Työasemapalvelut Taloudellisuus Työasemapalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 211 236 212 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 473 466 506 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 3,05 3,1 3,2 Suoritteet Työasemapalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 54 410 54 954 57 702 Viestintäpalvelut Viestintäpalveluiden keskeinen on varmistaa se, että sisäisen turvallisuuden toimijoiden viestintäratkaisut ovat käytettävissä ja viranomaisten ttavuus on teknisesti mahdollista. Huolehditaan 071-numeroinnin kehityksestä ja hallinnasta sekä puhepalvelujärjestelmien elinkaarenhallinnasta ja käyttöpalveluista. Viestintäpalvelut Taloudellisuus Viestintäpalveluissa päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 135 133 137 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 827 813 778 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys (puhe- ja videopalveluiden toimivuus) 3,01 2,9 3,0 Suoritteet Viestintäpalveluissa päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 14 482 14 627 14 773 Service Desk -palvelut Palvelutuotantomallin tilana on, että palvelut toimivat yhtenäisen prosessin mukaisesti. Palvelupyynnöt vastaanotetaan asiakkaan näkökulmasta lähtökohtaisesti yhdessä palvelupisteessä (Service Desk), joka toimii virtuaalisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Talousesitys Uuden käyttöönotetun toiminnanohjausjärjestelmän kehitystyötä jatketaan. Service Desk -palvelut Taloudellisuus Service Deskissä päätetyn palvelupyynnön kustannus ( ) 75 65 75 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden päätettyjen palvelupyyntöjen määrä (kpl/htv) 1 176 1 234 1 296 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 3,26 3,1 3,3 HelpDeskissä I-tasolla päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista palvelupyynnöistä (%) 28,1 30,0 31,0 Suoritteet ServiceDeskissä I-tasolla päätetyt palvelupyynnöt (kpl) 39 934 40 733 42 769 Aluepalvelut Aluepalvelun tavoitteena on tuottaa tukipalveluita alueellisesti asiakkaiden operatiivisten tehtävien tukemiseksi. Vuoden aikana pyritään edelleen parantamaan palvelun laatua siten, että palvelun käyttäjien tyytyväisyys palvelun laatuun kasvaa. Toimintaa kehitetään uuden työnohjausjärjestelmän käyttöä terävöittämällä ja ITIL-prosesseja käyttöönottamalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Aluepalvelut 1) Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys 2,98 3,1 3,2 Aluepalvelussa keskitetysti päätettyjen palvelupyyntöjen osuus kaikista aluepalvelun päättämistä palvelupyynnöistä (%) 40,1 42,5 43,5 1) Aluepalvelun henkilötyö ja kustannukset kohdennetaan muille palveluille. Yhteyspalvelut Yhteyspalveluun kuuluvat seuraavat palvelut: puhelunvälitys, siihen liittyvä asiakaspalvelu, asiakastietokannan tietojen ylläpito sovituilta osin ja raportointi. Yhteyspalveluyksikkö tuottaa puhelunvälityspalvelut keskitetysti koko sisäasiainministeriön hallinnonalalle sekä lisäksi valtiovarainministeriön hallinnonalalta maistraateille sekä aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Keskeisimpinä kehittämiskohteina ovat sisäasiainministeriön hallinnonalan ympäristön kalenteri- ja kulunvalvontaliitännät sekä tietokannan sisällöntuoton kehittäminen. Yhteyspalvelut SM ja maistraatit AVIt ja ELYt SM ja maistraatit SM ja maistraatit Taloudellisuus Käsitellyn puhelun kustannus ( ) 1,14 1,30 1,24 1,24 Tuottavuus Henkilötyövuotta kohden käsitellyt puhelut (kpl/htv) 53 600 36 600 65 500 65 500 Palvelukyky ja laatu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Talousesitys Yhteyspalvelut SM ja maistraatit AVIt ja ELYt SM ja maistraatit SM ja maistraatit Asiakastyytyväisyys 3,68 2,8 3,7 3,72 Suoritteet Yhteyspalveluissa käsitellyt puhelut (1 000 kpl) 1 813 2 000 2 000 Projekti- ja asiantuntijapalvelut Tehtävät painottuvat neljään hankekokonaisuuteen. Poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistus (VITJA) sekä kansainvälisen tiedonvaihdon (SIS II) järjestelmäuudistukset jatkuvat ja niitä toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti. LUPA 2016- sekä sähköisen asioinnin hankekokonaisuuksien tehtävät laajenevat viraston osalta. Projekti- ja asiantuntijapalvelutoiminnan laatua parannetaan yhtenäistämällä projektikäytäntöjä ja testausprosesseja sekä käyttöönottamalla järjestelmäarkkitehtuurien hallinnan ja järjestelmäkehityksen työkaluja. Projekti- ja asiantuntijapalvelut Taloudellisuus Projektien ja asiantuntijapalveluiden henkilötyökustannukset 6 892 000 8 385 516 5 309 806 Tuottavuus Projekteille ja asiantuntijapalveluille kohdennettu työaika (htv) 71,1 81 38 Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys (tyytyväisyys lopputulokseen) 2,7 2,8 3,0 Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet: Henkiset voimavarat Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,4 3,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,6 9 8 Henkilöstö yhteensä, htv 416 430 410 josta vakinaisessa palvelussuhteessa 316 330 330 Naisia, %-osuus 35 35 36 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 71 712 83 848 69 244 Bruttotulot 70 435 81 517 68 323 Nettomenot 1 277 2 331 921 Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Talousesitys siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 142 siirtynyt seuraavalle vuodelle 400 varsinainen talous esitys Yllä olevissa luvuissa on mukana sekä palvelusopimustoiminnan että erillisten projektien kulut. Bruttomäärärahan itu käyttö (euroa) Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 28.30.03) -153 Yhteensä -1 410 Palvelusopimus 55 344 000 Projektitoiminta 13 900 000 Yhteensä 69 244 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -118 Toimintamenosäästö (HO) -1 000 Vakiomuotoiset tietoluovutukset (siirto momentille 32.40.03) -25 Siirto momentille 28.01.01 (-1 htv) -113 Muu muutos -1 talous 921 000 II lisätalous -24 000 talous 2 331 000 tilinpäätös 535 000 04. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 011 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vähemmistövaltuutettu on sisäasiainministeriön yhteyteen sijoitettu itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Vähemmistövaltuutetun neuvontapalveluiden kehittyminen Neuvonta 505 410 390 Lausunto/kannanotto/aloite 120 110 120 Vireille avustajana tai hakijana esim. tuomioistuimessa tai syrjintälautakunnassa 0 2 6 Vähemmistövaltuutetun toimisto on kehittänyt neuvontapalvelujaan, jotta ihmiset eri puolella Suomea saavat neuvontaa mahdollisimman helposti. Toimistoon tulevien neuvontayhteydenottojen määrä on tavoitteiden mukaisesti jo jonkin verran vähentynyt. Tavoitteena on ollut tätä kautta vapauttaa resursseja asioiden syvempään tarkasteluun esim. sovittelemalla juttuja enemmän tai viemällä niitä eteenpäin. Valtioneuvoston nimittämä syrjintälautakunta on yhdenvertaisuuslakiin perustuva etnistä syrjintää koskevia hakemuksia käsittelevä sisäasiainministeriön ohessa toimiva itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin, joka voi antaa syrjintää koskevan kieltopäätöksen, jonka noudattamista se voi tehostaa uhkasakolla ja tuomita sen maksettavaksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Talousesitys Asiakastapausten lukumäärä syrjintälautakunnassa Syrjintälautakunta 350 370 370 Henkilötyövuosien lukumäärä Vähemmistövaltuutettu 11 10 12 Syrjintälautakunta 2 2 2 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 911 1 030 1 061 Bruttotulot 50 50 50 Nettomenot 861 980 1 011 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 71 siirtynyt seuraavalle vuodelle 129 Määrärahan itu käyttö (1 000 euroa) Vähemmistövaltuutettu 900 Syrjintälautakunta 111 Yhteensä 1 011 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toimintamenosäästö (HO) -2 Palkkausten tarkistukset 32 Muu muutos 1 Yhteensä 31 talous 1 011 000 II lisätalous 14 000 talous 980 000 tilinpäätös 919 000 20. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 588 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon runkoverkon ja ministeriön lähiverkon, yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin sekä Turvallisuusverkko-hankkeen (TUVE) käyttömenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö (euroa) TUVE-käyttömenot 4 640 000 Palvelusopimus 3 140 000 Strateginen ohjaus 178 000 Asiankäsittelyjärjestelmät 200 000 Julkaisujärjestelmät 100 000 Muut järjestelmät 140 000 Sähköinen asiointi 50 000 Tietoturvallisuus 50 000 Lähiverkko 50 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Talousesitys Muut tietohallintomenot 40 000 Yhteensä 8 588 000 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -60 Toimintamenosäästö (HO) -100 TUVE-käyttökustannukset -1 140 Yhteensä -1 300 talous 8 588 000 talous 9 888 000 tilinpäätös 4 711 000 22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 22 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Euroopan unionin mukaisiin yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman 2007 alaisten rahastojen mukaisesti toteutettaviin hankkeisiin (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset 575/2007/EY, 573/2007/EY ja 574/2007/EY sekä neuvoston päätös 435/2007/EY) 2) teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan ja näihin tehtäviin kohdennettavan sisäasiainministeriön hallinnonalan eri virastojen, enintään 16 henkilötyövuotta vastaavan, henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen 3) hankkeisiin sisältyvien arvonlisäveromeno-osuuksien maksamiseen 4) siirtomenojen maksamiseen. Momentille voidaan nettouttaa virastolle työnantajana maksetut tulot. S e l v i t y s o s a : Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva yleisohjelma koostuu neljästä rahastosta: Euroopan pakolaisrahasto, paluurahasto, ulkorajarahasto sekä kotouttamisrahasto. Yleisohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä koskevat jäsenvaltion velvollisuudet on määritelty rahastoja koskevissa päätöksissä. Sisäasiainministeriö vastaa rahastojen kansallisesta hallinnoinnista. Rahastoille yhteisen kansallisen hallintoja valvontajärjestelmän kuvauksen mukaisesti ministeriöön on nimetty vastuu-, todentamis- ja tarkastusviranomaiset. Rahastojen idut maksatukset vuosiohjelmittain (1 000 euroa) Vuosiohjelma 2007 2009 2010 Yhteensä Pakolaisrahasto - 706 810 1 578 843 3 937 Ulkorajarahasto - 1 026 2 214 4 864 6 574 14 678 Kotouttamisrahasto - 45 348 680 677 1 750 Paluurahasto - 30 230 700 775 1 735 Yhteensä - 1 807 3 602 7 822 8 869 22 100 Kansallinen vastinrahoitus on budjetoitu momenteille 24.01.01, 26.01.01, 26.10.01, 26.20.01 ja 70 sekä 26.40.01 ja 63 sekä momentille 28.10.02 ja 32.70.03. Komissiosta saatavat tulot on budjetoitu momentille 12.26.98. Yleisohjelman 2007 alaisten rahastojen tulot ja menot tasapainottuvat ohjelmien loppuun mennessä. Hankkeille tältä momentilta maksettavaan EU:n tukiosuuteen on mahdollista sisältyä arvonlisäveroa. EU:n tukiosuus maksetaan hankkeille pääsääntöisesti kahtena ennakkomaksuna ja yhtenä loppumaksuna, jolloin tukikelpoisten kustannusten raportointi (ml. alv-menot) tapahtuu jälkikäteen eikä alv-osuuden iminen etukäteen ole mahdollista. Pakolaisrahastosta tuetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteiden kehittämistä, turvapaikkaprosessia, pakolaisten uudelleensijoitusohjelmia ja pakolaisten integroitumista yhteiskuntaan. Ulkorajarahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään maahantuloa edeltäviä tarkistuksia, viisumien myöntämistä rajoilla, maahantulon sujuvuutta siihen oikeutetuille henkilöille, laittoman maahantulon vähentämistä ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Kotouttamisrahasto kohdentuu kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoon ja integraation tukemiseen pois lukien pakolaiset (myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Talousesitys Paluurahasto on tarkoitettu laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten palauttamiseen, turvapaikanhakijoiden, jotka eivät ole vielä saaneet päätöstä, vapaaehtoisen paluun tukemiseen ja pakolaisten vapaaehtoisen paluun avustamiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Maksatusten aikataulun muuttuminen 7 110 Yhteensä 7 110 talous 22 100 000 talous 14 990 000 tilinpäätös 11 337 000 23. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 439 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin liittyvään toimintaan 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien siviilikriisinhallintahankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 3) enintään 33 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Pelastusopiston yhteydessä toimiva Kriisinhallintakeskus vastaa sisäasiainministeriön ohjauksessa kokonaisvaltaisesti siviilikriisinhallinnan operatiivisesta toiminnasta: koulutuksesta, rekrytoinnista, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, materiaali- ja logistiikkavalmiuksista sekä vaadittavasta tilannekuvasta. Siviilikriisinhallintatoimintaan ulkomailla osallistuvien henkilöiden aiheuttamat menot maksetaan momentilta 24.10.21. Sisäasiainministeriö asettaa toiminnalle seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Kriisinhallintakeskus kouluttaa Suomen osallistumistasoa vastaavan määrän siviiliasiantuntijoita lähetettäväksi siviilikriisinhallintatehtäviin. Kriisinhallintakeskus lähettää vuositasolla asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin valtioneuvoston linjausten mukaisesti. Naisten osuus lähetettävistä asiaintuntijoista nousee edelleen. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien toiminta on suunnitelmallista ja kustannustehokasta. Toiminnan tunnuslukuja Siviilikriisinhallintakoulutettavapäivät 1 251 1 500 1 500 Koulutettavapäivän hinta 636 460 460 Kriisinhallintatehtäviin tehtävät nimitykset 59 85 75 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 1 425 1 439 Bruttotulot 10 0 Nettomenot 1 415 1 439 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Talousesitys Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkausten tarkistukset (siirto momentilta 26.01.01) 24 Yhteensä 24 talous 1 439 000 II lisätalous 22 000 talous 1 415 000 tilinpäätös 1 530 000 29. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 65 500 000 euroa. talous 65 500 000 talous 57 500 000 tilinpäätös 60 489 008 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet ulkomaille (määräraha) Momentille myönnetään 1 017 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon kansainvälisten järjestöjen (Interpol, FATF 1), IGC 2), IOM, ICMPD 3), COSPAS-SARSAT 4) ja ICAO PKD 5) ) jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja vastaavien velvoitteiden suorittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Poliisin kansainvälisessä yhteistyössä ja sen kehittämisessä erityinen pääpaino on EU:n puitteissa suoritettavalla poliisiyhteistyöllä sekä lainsäädännön että käytännön toiminnan tasolla. Huomiota kiinnitetään myös lähialueyhteistyön, YK:n ja Euroopan neuvoston sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden piirissä tapahtuvaan poliisin toimialaan liittyvään kehitykseen. IGC:ssä käsitellään kaikkia kansainvälisten maahanmuuttovirtojen hallintaan liittyviä merkittäviä kysymyksiä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on hallitustenvälinen järjestö, joka harjoittaa laaja-alaista siirtolaisuuteen liittyvää toimintaa. ICMPD on riippumaton hallitustenvälinen tutkimuslaitos. Se pyrkii edistämään kestävää maahanmuuttopolitiikkaa ja keskittyy Länsi- ja Itä-Euroopan kannalta tärkeisiin maahanmuuttokysymyksiin ja toimii Budapest-prosessin sihteeristönä. Määrärahan itu käyttö (euroa) Interpol 526 000 FATF 30 000 IGC 85 000 IOM 300 000 ICMPD 5 000 COSPAS-SARSAT 45 000 ICAO PKD 26 000 Yhteensä 1 017 000 talous 1 017 000 talous 1 017 000 tilinpäätös 1 299 212 10. Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Jatketaan v. käynnistettyä poliisin hallintorakenteen kehittämishanketta (Pora III). Kehittämishankkeella llaan poliisin toiminnan tehokkuuden lisäämistä vähenevien voimavarojen tilanteessa siten, että poliisi kykenee turvaamaan parhaalla mahdollisella tavalla sisäisen turvallisuuden säilymisen hyvällä tasolla, sekä johto-, tuki- ja hallintoresurssien karsimista muuan muassa keskushallintoa keventämällä, yksiköiden määrää vähentämällä ja toiminnallisia rakenteita kehittämällä. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa operatiivisissa tehtävissä, erityisesti kenttä- ja rikostorjuntatehtävissä, toimivien poliisimiesten riittävyys. Uudistus koskee paikallispoliisia, valtakunnallisia yksiköitä ja Poliisihallitusta. Osana hallintorakenteen uudistamista toteutettavalla palveluverkkouudistuksella llaan 1) FATF=Financial Action Task Force 2) IGC=Inter-Governmental Consultations on Asylum, Refugee and Migration Policies in Europe, North America and Australia 3) ICMPD=International Centre for Migration Policy Development 4) COSPAS-SARSAT=satellittipaikannusta maalla, merellä ja ilmassa hyödyntävä maailmanlaajuinen etsintä- ja pelastusjärjestelmä 5) ICAO PKD=kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön sähköinen varmennepankki Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Talousesitys toiminnallista tehokkuuden kasvua sekä tilakustannusten kasvuun vaikuttamista parantamalla tilatehokkuutta huomioiden yhteispalvelujen kehittäminen, sähköinen asiointi sekä poliisin tietojärjestelmien uudistaminen. Poliisi pitää yhdessä sidosryhmien ja toimijoiden kanssa mukaan lukien yksityiset palveluiden tuottajat, järjestöt ja vapaaehtoiset (kansalaistoiminta) turvallisuuden tason ja yleisen turvallisuuden tunteen hyvänä. Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa tietojohteisesti yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin. Poliisi varmistaa poliisin peruspalveluiden saatavuuden, mukaan lukien kielelliset palvelut, palveluiden laadun ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Poliisi panostaa tietoliikenneinfrastruktuurin hyödyntämiseen tiedon ja palveluiden luomisessa, välittämisessä ja tarjoamisessa verkostoissa, asiakaspalveluissa ja arjen monialaisessa turvallisuustyössä. Vuonna 2009 käynnistettyä poliisiasiaintietojärjestelmän uudistamista (Vitja-hanke) jatketaan, tavoitteena on uuden järjestelmän käyttöönotto vuoden 2014 alussa. Kokonaisuudistuksen toteuttaminen on edellytys uusien, kansalaisille suunnattujen palveluiden käyttöönotolle sekä poliisin tehokkuustavoitteiden saavuttamiselle. Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuus. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin torjutaan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta jo lähtömaissa. Poliisitoiminnassa hyödynnetään myös tarpeen mukaan Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet. Poliisi torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta edistämällä kuudennen talousrikosohjelman täytäntöönpanoa tehostamalla talousrikostorjuntaa ja rikoshyödyn jäljittämistä. Harmaata taloutta kitketään monipuolisella keinovalikoimalla. Vahvistetaan korruptionvastaista toimintaa johtavaa viranomaisverkostoa ja kartoitetaan korruptiolle riskialttiit alat ja tilanteet, jotta niihin voidaan puuttua. Poliisi osallistuu eri rikoslajit huomioivan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoon. Syvennetään poliisin, tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä, samoin näiden tahojen yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa. Toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti lähialueiden viranomaisten kanssa turvataan rikosvastuun toteutuminen tekijän kotimaassa. Jatketaan päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen radikalisoitumisen torjuntaa. Valmistaudutaan vuoden 2014 alussa voimaan tulevaan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakiuudistukseen. Huolehditaan lainsäädäntöuudistusten edellyttämästä koulutuksesta. Jatketaan rikosprosessin nopeuttamista edistävien toimenpiteiden kehittämistä. Tavanomaisten rikosten osalta korostuu koko prosessin sujuvuus ja nopeus sekä ns. yhden kosketuksen periaatteen soveltaminen mahdollisimman laajasti. Jatketaan tietoverkkojen avulla tehtävien rikosten tehostettuja torjuntatoimenpiteitä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Poliisi torjuu väkivaltarikollisuutta painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Parannetaan haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamista ja edistetään naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoa. Niin sanotun kunniaväkivallan samoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan. Poliisi jatkaa rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaista työtään ja torjuu viharikoksia parantamalla niiden tunnistamista. Poliisi jatkaa LUPA 2016 -hankkeessa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian, hallinnonalan TTS-asiakirjan ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: lupahallinto keskittyy ydintehtäviinsä, joita ovat aseasioihin, yksityiseen turvallisuusalaan, yleisötilaisuuksiin ja henkilöllisyyttä osoittaviin asiakirjoihin liittyvät tehtävät. Poliisi ulkoistaa sellaiset lupahallinnon menettelyt (esim. asiakirjojen postittaminen), joista huolehtiminen ei sisällä julkisen vallan käyttöä. Lisäksi poliisi lisää sähköistä asiointia ja poliisin lupahallinnon palvelut ovat henkilökohtaisesti saatavilla pääsääntöisesti ajanvarausta käyttämällä. Poliisi huolehtii näiden tehostamistoimenpiteiden seurannaisvaikutusten hallinnasta suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Näillä kehittämistoimilla toteutetaan hyvää hallintoa sekä parannetaan asiakaspalvelun joustavaa saatavuutta. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Talousesitys Poliisi osallistuu aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen ja tekee osaltaan monialaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi kaupunkien turvallisuuden ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistamiseksi. Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteuttaminen. 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 723 539 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen 2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Valvonta- ja hälytystoiminta Hälytyspalveluiden saatavuus ei heikkene. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentäviin tekoihin puututaan. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan puuttumalla aktiivisesti liikenteessä havaittuihin rikkomuksiin ja hyödyntämällä teknisiä valvontamenetelmiä. Teknistä liikennevalvontaa lisätään. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään. Valvonta Tuottavuus Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv) 355 366 347 Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 197 132 208 027 199 697 Henkilötyövuodet 2 998 3 004 2 940 Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 242 401 246 347 249 752 Taloudellisuus (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa 228 224 245 Palvelukyky ja laatu Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, arvosana 4 10 1) 7,6 8,0 8,0 Onnistuminen liikennevalvonnassa, arvosana 4 10 7,8 8,1 8,1 Poliisin partiointi, arvosana 4 10 7,4 8,1 8,1 Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 633,4 630,0 625,0 Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 406 504 410 000 410 000 Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv 29,4 18,0 26,0 Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvo, vrk 41 30 14 Suoritteet Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 064 022 1 100 000 1 020 000 josta oma-aloitteiset tehtävät, % 28 29 29 Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu 15 Vahingonteko 34 Päihtynyt henkilö 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 10,1 10,0 11,0 1) Julkisten palvelujen laatubarometri ja verkkopalvelut ; Valtiovarainministeriö Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
Talousesitys Hälytystoiminta Tuottavuus Tuottavuus (hälytystehtävät, määrä/htv) 1 085 1 045 969 Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 62 866 63 667 62 224 Henkilötyövuodet 981 1 052 1 052 Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 78 188 78 039 79 263 Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 93 87 89 Palvelukyky ja laatu Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 10,1 10,0 10,0 Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 16,9 16,9 16,9 Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, tehtävistä) 73,2 73,0 73,0 Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, tehtävistä) 91,4 92,0 92,0 Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, arvosana 4 10 1) 8,09 8,10 8,10 Suoritteet Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm 21 077 21 000 21 000 A ja B hälytystehtävien määrä, kpl, enintään 841 558 896 000 887 000 A, B ja C hälytystehtävien määrä, kpl 1 064 024 1 100 000 1 020 000 1) Julkisten palvelujen laatubarometri ja verkkopalvelut ; Valtiovarainministeriö Rikostorjunta Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia on korkea. Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota. Poliisi painottaa harmaan talouden torjuntaa. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan ja avoinna olevien juttujen määrää vähennetään, tutkinta-aikoja lyhennetään ja takaisin saadun talousrikoshyödyn määrä kasvaa. Vakavan väkivallan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Rikosten ennalta estävää toimintaa tehostetaan lisäämällä moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta sekä kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Väkivaltarikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja väkivaltatapausten paremmalla tunnistamisella. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään muun muassa hallinnollisten haittaamistoimien avulla. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan tiiviillä yhteistyöllä tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen sekä ihmiskauppaan aktiivisesti. Rikostorjunta vastaa herkästi toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja kykenee estämään ennalta rikoksia, paljastamaan piilossa olevaa rikollisuutta sekä toteuttamaan rikosvastuuta. Rikostorjunta Tuottavuus Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 84 85 87 Taloudellisuus Toimintamenomääräraha, 1 000 euroa 274 594 291 682 280 733 Henkilötyövuodet 3 999 4 050 3 924 Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 335 948 340 214 344 718 Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 001 1 031 1 014 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20