Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki
Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia näkymiä? 13.4.2011 Peppi Saikku 2
2004 Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Joulukuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu 2006 Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Joulukuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu 2008 Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Joulukuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu 2010 Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Elokuu Lokakuu Joulukuu Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys) 2004-2010 (TEM/ työnvälitystilasto 25.1.2011/Findikaattori) 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Yli vuoden työttömänä yhtäjaksoisesti Toimenpiteeltä työttömäksi Yli vuoden työttömänä 16 kuukauden aikana Toimenpiteeltä toimenpiteelle 13.4.2011 Peppi Saikku 3
Kelan kuntoutus Kelan kuntoutusta sai 3 602 työtöntä vuonna 2009: - mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 45 % - tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 33 % 34% Ammattillinen kuntoutus (n=1242) Vaikeavammaisten kuntoutus (n=89) 63% 3% Harkinnanvarainen kuntoutus (n=2271) Pitkäaikaistyöttömien kursseilla ollut 265 henkilöä > IP-kursseilla keskimäärin 300 henkilöä vuodessa 13.4.2011 Peppi Saikku 4
TE-hallinnon ammatillinen kuntoutus Vajaakuntoinen = henkilö, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia Pitkäaikaistyöttömiä noin 24 000 henkilöä eli kolmannes oli vajaakuntoisia vuonna 2010 Vajaakuntoisilla pitkäaikaistyöttömillä yleisimmät diagnoosit liittyivät tuki- ja liikuntaelintauteihin (37 %) ja mielenterveyden häiriöihin (22 %) Ammatinvalinnanohjausta ja kuntoutustoimia sai 1 023 yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita v. 2009 TE-hallinnon palvelutarjonta vähenee työttömyyden pitkittyessä 13.4.2011 Peppi Saikku 5
Kuntien toteuttama kuntoutus Kuntien lääkinnällisen ja psyko-sosiaalisen kuntoutuksen kohdentumisesta (pitkäaikais)työttömille ei ole tilastotietoa Kuntouttava työtoiminta - vuosittain noin 12 000 henkilöä - yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet (aktivointisuunnitelma) > tavoitteellisuus, polut eteenpäin ammatilliseen kuntoutukseen? 13.4.2011 Peppi Saikku 6
Miksi pitkäaikaistyöttömiä on niin vähän kuntoutuksessa? 13.4.2011 Peppi Saikku 7
Ohjautuminen Kuntoutustarpeita ei tunnisteta - ei työterveyshuoltoa > terveydentilan ja työkyvyn seuranta puuttuu > ei sairauslomia Työttömien terveystarkastukset ja -palvelut Mikään sektori ei ota vastuuta kuntoutukseen ohjauksesta/ prosessin hoidosta - lyhyet asioinnit eri tahoilla - pallottelu viranomaiselta toiselle Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät, TYP-toiminta Sata-komitean linjaus: kolmen viikon sisällä selvitettävä kuntoutustarpeen selvittämisen vastuutaho työttömien kohdalla selvitysvastuu TEtoimistolla, muiden osalta Kelalla 13.4.2011 Peppi Saikku 8
Valikoituminen Kuntoutukseen ei hakeuduta - ei uskalleta, ei uskota Kuntoutukseen ei valita - etenkin ammatillisen kuntoutuksen myöntämisessä arvioidaan henkilön työllistymisen todennäköisyyttä kuntoutukseen jälkeen > pitkäaikaistyöttömällä työllistyminen voi vaatia pidemmän prosessin - osaamisvajeet esim. perusterveydenhuollon lausunnoissa Työkyvyttömyyden uhka -käsite vaikea arvioida työttömän kohdalla? 13.4.2011 Peppi Saikku 9
Palvelutarjonta Kuntoutuspalvelutarjonta vastaa heikosti pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin - omassa elinympäristössä - psyko-sosiaalinen (arjen taidot, elämänhallinta, mielenterveys, päihteet) kuntoutus - työtehtäviin kiinnittyvä ammatillinen kuntoutus - vaiheittaisuus, palveluohjauksellisuus Tarpeita vastaavaa toimintaa tällä hetkellä virallisen kuntoutusjärjestelmän ulkopuolella > työvoiman palvelukeskuksissa > kuntouttavassa työtoiminnassa > aikuissosiaalityössä > ESR- ym. projekteissa 13.4.2011 Peppi Saikku 10
Työkyvyn arviointi Työkyky > miten arvioida pitkään työttömänä olleen työkykyä? > vrt. työllistymiskyky, toimintakyky > kuntoutusjärjestelmässä (sosiaalivakuutus) edelleen kapea lääketieteellinen näkemys työkyvystä: vika, vamma tai sairaus Employability työllistyvyys laajana käsitteenä > henkilökohtaiset tekijät (ikä, koulutus, terveys, työkokemus) > sosiaaliset tekijät (huoltovastuut, talous, liikkuminen) > ympäristötekijät (työpaikat, työvoiman kysyntä) Henkilön oma arvio lähtökohdaksi Näkökulman laajennus tulisi huomioida myös sosiaalivakuutusjärjestelmässä, ei vain arvioinnissa 13.4.2011 Peppi Saikku 11
Poliittinen tahto Vaikeasti työllistyvien kuntoutuksen kehittäminen on poliittinen kysymys > vrt. Lehto 2011; STM 2011; TEM 2011 Halutaanko oikeasti panostaa voimavaroja tämän ryhmän palveluiden ja tilanteen parantamiseen? Nähdäänkö työikäisten kuntoutuksella muitakin tavoitteita kuin täysipäiväinen työelämä? > työelämäosallisuus > hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen > syrjäytymisen ehkäisy Yksilökuntoutuksen lisäksi tärkeää vaikuttaa myös työmarkkinoihin > vastaanottovalmius 13.4.2011 Peppi Saikku 12
Näkymiä Vaikeasti työllistyvien ja pitkäaikaistyöttömien tilanteet nousemassa (taas) agendalle > eriarvoisuuden kasvu > työurien pidentäminen Työttömien terveyspalvelun laajeneminen > uuden terveydenhuoltolain 13 velvoittaa kuntia järjestämään terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia työikäisille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä Ehdotus STM, TEM ja Kuntaliitto 2011 > sisällytetään seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan toimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden lisääminen 13.4.2011 Peppi Saikku 13
Kiitos! Lähteet/ kirjallisuus Kelan kuntoutustilastot 2004-2009, www.kela.fi Työttömien työkyvyn arviointi ja terveyspalvelut. Työryhmän raportti. TEM raportteja 10/2011. Tiina Huusko: Ammatillisen kuntoutukseen kehittämistarpeet työttömien ja nuorten näkökulmasta. Esitys 8.12.2010/ TEM. Markku Lehto: Kaikki mukaan! Osatyökykyiset työmarkkinoilla. STM työryhmämuistioita 2011:5. Peppi Saikku & Leini Sinervo: Työttömien terveyspalvelun juurrutus. (Valtakunnallisen PTT-hankkeen loppuraportti) THL raportti 42/2010. Ronald W. McOuaid & Colin Lindsey: The Concept of Employability. Urban Studies, (42)2/2005, 197-219. TEM: Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta työvoimavarojen turvaamiseen. Rakennetyöttömyyttä koskevat kehittämislinjaukset. Raportteja 13/2011. Eeva Terävä, Petri Virtanen, Petri Uusikylä & Lassi Köppä: Vaikeasti työllistyvien tilanne ja palvelut, TEM, julkaisematon käsikirjoitus 2011. Jarno Karjalainen & Vappu Karjalainen: Kuntouttava työtoiminta aktiivista sosiaalipolitiikka vai työllisyyspolitiikkaa? THL raportti 38/2010. Peppi Saikku: Pitkäaikaistyöttömien terveyspalvelut ja kuntoutus tarkastelua siirtymätyömarkkinoiden kehikossa. Yhteiskuntapolitiikka 1/2011, 55-64. Työelämäosallisuuden lisääminen on yhteinen asia. Asiantuntijaryhmän ehdotukset heikossa työmarkkinaasemassa olevien henkilöiden työelämäosallisuuden lisäämiseksi. STM raportteja ja muistioita 2011:4. Marketta Rajavaara (toim.): Yksilölliset palvelut ja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyys. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen seurantatutkimuksen loppuraportti. Kela tutkimuksia 54/2000. Asko Suikkanen, Ritva Linnakangas, Minna Harjajärvi & Maria Martin. Kokeilusta KIPINÄÄ. Keski-ikäisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutuskokeilun arviointi. STM selvityksiä 2005:8. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) ehdotukset sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:62. Vappu Karjalainen, Peppi Saikku, Auvo Pasuri & Anja Seppälä: Mitä on aktiivinen sosiaalipolitiikka kunnissa? Näköalapaikkana työvoiman palvelukeskukset. Stakes raportteja 20/2008. 13.4.2011 Peppi Saikku 14