Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Samankaltaiset tiedostot
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta

Kuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

TAUSTAMUISTIO 1 lausuntoon kuhan alamitan muutosten vaikutuksista

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen

Kuhan ala- ja ylämittasäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA

Merimetsojen vaikutus kalakantoihin

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Itäisen Suomenlahden kuha tutkimustuloksia vuosilta

Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

kalakannan kehittäminen

Meritaimen Suomenlahdella

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Karhijärven kalaston nykytila

KUHAN (Stizostedion lucioperca) SUKUKYPSYYSKOKO HIIDENVEDELLÄ VUONNA 2005

KUHAN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN SELVITYS RUOVEDEN-KUOREVEDEN KALASTUSALUEELLA VUONNA Ari Westermark Kirjenumero 972/13

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Pyhäjärven kalataloudelliset velvoitetarkkailut + muita selvityksiä

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Puulan kalastustiedustelu 2015

Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Heinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ekologisesti ja evolutiivisesti kestävä kuhan kalastus Oulujärvessä

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalastuksen kehitys Koitereella

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

Kuhan lisääntyminen ja kasvu Pirkanmaan järvillä

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Verkon solmuvälin suurentamisen vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuhaja ahvensaaliin arvoon

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MMM:n ajankohtaiskatsaus

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Drno --/---/2002

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Särkikalaseminaari Klaus Berglund

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Transkriptio:

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella

Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen alamitta 42 cm I-ryhmän kaupallisilla kalastajilla 1) vähintään 4 senttimetriä Suomenlahdella ja sisävesillä vuoden 218 loppuun; 2) vähintään 37 senttimetriä 1 :n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilla Suomenlahden ulkopuolisilla merialueilla vuoden 218 loppuun ja sen jälkeen vähintään 4 senttimetriä 2 15.3.216

Kuhan keskikoko alkaa kasvaa Vapaa-ajan kalastajilla 216 tullee olemaan hiljainen kuhavuosi, koska yli 42-senttisiä kuhia on vaikea saada Saaristomereltä etenkään ennen syksyä => Olettaen, että vapaa-ajan kalastus on vuosittain ottanut Saaristomeren kuhasaaliista noin puolet, ja että ammattikalastuksen kuhasaalis ei olennaisen paljon kasva suhteessa kuhakannan runsauteen, mereen jäävien, yli 37- senttisten kuhien keskipituus alkaa kasvaa 216 alkaen - vapaa-ajan kalastuksen saalisarviot hyvin epävarmoja 3 15.3.216

Saaliskalan keskipituus mm 4 15.3.216

Pituus (cm) Takautuvasti laskettu pituus 1 6-vuotiailla Saaristomeren rysänäytekuhilla vuosiluokissa 1989 28. 4 35 3 25 2 15 1 5 199 1995 2 25 1-vuotiaat 2-vuotiaat 3-vuotiaat 4-vuotiaat 5-vuotiaat 6-vuotiaat Vuosiluokka 5 15.3.216

6 15.3.216

Pituus (cm) Takautuvasti laskettu pituus 1 6-vuotiailla Saaristomeren rysänäytekuhilla vuosiluokissa 1989 28. 4 35 3 25 2 15 1 5 199 1995 2 25 1-vuotiaat 2-vuotiaat 3-vuotiaat 4-vuotiaat 5-vuotiaat 6-vuotiaat Vuosiluokka 7 15.3.216

Jos keskimääräinen pituudenlisäys pyyntikoon kynnyksellä olevilla kuhilla on 2 4 cm vuodessa, 37-senttiset kuhat saavuttavat 4 cm pituuden keskimäärin vuodessa paljon vaihtelua: joillakin puoli kasvukautta riittää, hitaimmilla menee 2 tai useampia kasvukausia 8 15.3.216

Ikäryhmän osuus (%) Ikäryhmän osuus (%) Eri-ikäisten kuhien osuus verkkosaalisnäytteissä vuonna 213 Saaristomerellä ja Suomenlahdella sekä alamittaisten (< 37 cm) kuhien osuus ikäryhmittäin Saaristomeri Suomenlahti 4 4 3 3 2 2 1 1 2 4 6 8 1 12 14 2 4 6 8 1 12 14 Ikä (v.) Ikä (v.) Alamittaiset Mitan täyttävät Alamittaiset Mitan täyttävät 9 15.3.216

Ikäryhmän osuus (%) Ikäryhmän osuus (%) Eri ikäisten kuhien keskimääräiset osuudet verkkosaaliissa 198 213 Saaristomeri Suomenlahti 35 3 3 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 2 4 6 8 1 12 14 2 4 6 8 1 12 14 Ikä (v.) Ikä (v.) Alamittaiset Mitan täyttävät (>37 cm) Alamittaiset Mitan täyttävät 1 15.3.216

Kuhasaaliiden kehitys Ruotsin suurilla järvillä Hjälmaren: alamitta 4 45 cm, solmuväli 5 mm 6 mm Vänern alamitta 4 45 cm, solmuväli 5 mm 55 mm Fiskbestånd och miljö i hav och sötvatten. Resurs- och miljööversikt 212. SLU 11 15.3.216

Kuhasaaliiden kehitys Ruotsin suurilla järvillä (SLU) Hjälmaren: alamitta 4 45 cm, solmuväli 5 mm 6 mm Vänern alamitta 4 45 cm, solmuväli 5 mm 55 mm 12 15.3.216

SLU (Sveriges lantbruksuniversitet), Resursöversikt 213 Saalis pyyntiponnistusta kohden Vuosiluokkien runsaus Kuhanpoikasmäärän perusteella 13 15.3.216

Kuhasaalis verkoista kg/ 1 2-v. yksilöä 23 käytetty malli ja kuhasaaliin kehitys siirryttäessä 5 mm solmuväliin ja 4 cm alamittaan solmuväli alamitta Lähtöarvot 47 37 FALSE Kalastus alkaa 2-vuotiaista kuhista, yhteensä 1 kpl 5 37 FALSE 47 4 FALSE kpl Luonnollinen kuolevuus,2 18 % 5 4 TRUE Hidaskasvuisia 25 Isojen kuhien luonn.k.,1 1 % Keskim. kasvuisia 5 OLETETTU RAJOITUS VUONNA 24 Nopeakasvuisia 25 Solmuväli 47 tai 5 mm 5 mm Yhteensä 1 Alamitta 37 tai 4 cm 4 cm TULOS Vuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Verkkosaalis kg/1 2-v. 217 217 13 165 222 249 258 261 262 262 262 262 262 Muutos % -52-24 3 15 19 2 21 21 21 21 21 Verkkosaalis ikäryhmittäin (kg/1 2-v.), solmuvälirajoitus vuonna 1 11 3 25 1 9 8 2 7 15 6 5 1 4 5 3 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Vuosi 14 15.3.216

Kuhasaalis verkoista kg/ 1 2-v. yksilöä 23 käytetty malli ja kuhasaaliin kehitys siirryttäessä 5 mm solmuväliin ja 4 cm alamittaan solmuväli alamitta Lähtöarvot 47 37 FALSE Kalastus alkaa 2-vuotiaista kuhista, yhteensä 1 kpl 5 37 FALSE 47 4 FALSE kpl Luonnollinen kuolevuus,2 18 % 5 4 TRUE Hidaskasvuisia 25 Isojen kuhien luonn.k.,1 1 % Keskim. kasvuisia 5 OLETETTU RAJOITUS VUONNA 24 Nopeakasvuisia 25 Solmuväli 47 tai 5 mm 5 mm Yhteensä 1 Alamitta 37 tai 4 cm 4 cm TULOS Vuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Verkkosaalis kg/1 2-v. 217 217 13 165 222 249 258 261 262 262 262 262 262 Muutos % -52-24 3 15 19 2 21 21 21 21 21 Verkkosaalis ikäryhmittäin (kg/1 2-v.), solmuvälirajoitus vuonna 1 11 3 25 1 9 8 2 7 15 6 5 1 4 5 3 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Miten lieventää kuoppaa? Vuosi 15 15.3.216

Onko ajankohdan hienosäädöstä hyötyä alamitan nostamisessa? normaalitilanne: kuhat kasvavat kesällä ja alkusyksystä, ja täysmitan saavuttaneita yksilöitä sitten hyödynnetään syksyllä ja seuraavana keväänä jos alamitta nousee vuodenvaihteessa, jo syksyllä pyynnissä olleet kuhat ovat uudelleen pyynnissä keväällä, mutta 3 cm suuremmalla mittarajalla => keväällä huonot saaliit jos alamitta nostetaan syyskuun alusta, syyspyyntiin saadaan kuhia, jotka ovat ehtineet kasvaa kevään pyyntikoosta tai melkein pyyntikoosta (yli ja alle 37 cm) syksyn pyyntikokoon (yli 4 cm) saaliskuoppa jää matalammaksi, toisaalta matalampi kuoppa saattaa olla myös pitempi 16 15.3.216

Lukumäärä Lukumäärä Pituusjakaumat 9 8 7 6 5 4 3 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Pohjoinen Saaristomeri, näytekuhat 212 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 Pituus (cm) Eteläinen Saaristomeri, näytekuhat 212 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 Pituus (cm) 17 15.3.216 Kevät Syksy Kevät Syksy

Lukumäärä Lukumäärä Kuhanäytteet pohjoiselta Saaristomereltä 214 Pituusjakaumat 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 Pituus (cm) Kuhanäytteet eteläiseltä Saaristomereltä 214 Kevät Syksy 6 5 4 3 Kevät Syksy 2 1 15 2 25 3 35 4 45 5 55 6 65 7 75 8 Pituus (cm) 18 15.3.216

Lukumäärä Lukumäärä Pituusjakaumat 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuhanäytteet pohjoiselta Saaristomereltä 215 15 2 25 3 35 4 45 5 55 Pituus (cm) Kuhanäytteet eteläiseltä Saaristomereltä 215 Kevät Syksy Kevät Syksy 15 2 25 3 35 4 45 5 55 Pituus (cm) 19 15.3.216

Vahvoja kuhavuosiluokkia syntyy lämpiminä kesinä Saaristomeren lämpötilat ja vuosiluokan vahvuus Outi Heikinheimo 2 15.3.216

Jos vahva vuosiluokka on kasvamassa pyyntiin, saaliskuoppa saattaa olla tuskin havaittava, heikkojen vuosiluokkien aikana kuoppa puolestaan on syvempi kuin muulloin Saman vuosiluokan kuhia kasvaa pyyntikokoon useana vuonna, mutta kun arvioidaan 5 7-vuotiaiden mukaan ainakin keskivahvat, ehkä paremmatkin vuosiluokat 21 ja 211 5 7-vuotiaita 215 218 oletettavasti heikko vuosiluokka 212 pyyntikokoon (5 7- vuotiaiksi) 217 219 odotettavissa keskivahvat vuosiluokat 213 ja 214 5 7- vuotiaiksi 218 221 vuosiluokkien runsauden lisäksi kesälämpötilat vaikuttavat kasvunopeuteen ja siihen, koska mistäkin vuosiluokasta pääosa kasvaa pyyntikokoon 21 15.3.216

Jos kuhasaaliit ovat runsaat 216, saattaisi olla hyödyllisintä nostaa kaupallisen kalastuksen alamitta 4 cm:iin syksyllä 217 => todennäköisyys mahdollisimman tasaisille saaliille melko hyvä (toinen mahdollisuus syksyllä 218) Yhteisvaikutuksena - suurista/keskisuurista vuosiluokista - 42 cm alamitasta vapaa-ajan kalastajilla (kuhan koon kasvu) - kesän kasvukauden hyödyntämisestä Hyvässä tapauksessa saaliskuoppa jäisi mahdollisimman matalaksi (tai saattaisi jopa jäädä väliin) mikään ei kuitenkaan ole varmaa vaikka hyvät lämpötilat ennakoivat runsasta vuosiluokkaa, ne eivät takaa sitä! 22 15.3.216

Tai kuvio ihan uusiksi. suuri suolapulssi Itämereen joulu-tammikuussa 214 215 uusi, pienempi suolapulssi kuluvana talvena turskavuosiluokka 215 on suurin vuosikymmeniin => hyvin todennäköisesti turskien määrä kasvaa myös Suomen rannikkovesissä tulevina vuosina turskavuosiluokasta 216 emme vielä tiedä saattaa myös olla runsas, toisaalta nyt hyvin runsas kilohaili (vuosiluokka 214) saattaa syödä turskan mätimunat ja poikaset vähiin Jos turska runsastuu voimakkaasti, vaikutukset kalastukseen 219 näkyvät monellakin tavalla, mutta maltillinen runsastuminen on myös mahdollista. 23 15.3.216

Riskejä mitä tasoa vapaa-ajan kalastuksen kuhasaalis on suhteessa ammattikalastuksen saaliiseen? mitä suurempi, sitä helpompi siirtymä ja päinvastoin asetuksessa pysyvä etu kaupallisille kalastajille 4 cm alamitta, kun muilla 42 cm Jos tulevina vuosina markkinoille tulee hyvin kuhaa, mutta kotitarve- ja vapaa-ajan kalastajat kokevat jäävänsä ilman saaliita => konflikti (vrt. Pikkalanlahti) => melko suurella todennäköisyydellä 42 cm alamitta koskemaan kaikkia kalastajaryhmiä jos turska runsastuu oikein voimakkaasti, koko paletti menee uusiksi mutta se sinänsä ei olisi varsinainen riski 24 15.3.216

Kiitos! 25 15.3.216