Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö



Samankaltaiset tiedostot
Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari Kuopio

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät , M/S Viking Grace

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Yhdyskuntalietteen käyttö

Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Biovakan yritysesittely

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Karjanlannan käyttö nurmelle

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari Messukeskus, Helsinki

Kerääjäkasveista biokaasua

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Envor Group Hämeenlinna

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Vesistövaikutusten arviointi

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

Biokaasuteknologian vientimahdollisuudet

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Biokaasulaitos. Teknologiaa ja kiertotaloutta. Porin seudun biokaasuratkaisut -seminaari

Kaura vaatii ravinteita

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Novarbo luomulannoitteet

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Biokaasuala sijoittajan silmin Taaleritehtaan Biotehdas

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Biobisnestä Pirkanmaalle

Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet Juha Luostarinen

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä

Maatalouden biokaasulaitos

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nitraattiasetus (1250/2014)

Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Transkriptio:

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme tuottavat eloperäisistä jätteistä lähienergiaa ja lannoitevalmisteita. Investoimme parhaillaan vahvasti nykyaikaisiin biokaasulaitoksiin kotimaisella yksityisellä pääomalla.

Biotehdas konserni Taaleritehtaan Biotehdas Omistus Biotehdas Oy Operointi Watrec Oy Teknologia ja urakointi Huittisten Biotehdas Tuotanto Kuopion Biotehdas Tuotanto Honkajoen Biotehdas Tuotanto Oulun Biotehdas Tuotanto Riihimäen Biotehdas Tuotanto

Biotehdas on Suomen ainoa valtakunnallisesti toimiva biokaasuyritys o Tuotannossa olevat Biotehtaat o Huittinen o Kuopio o Honkajoki o Oulu Nykyinen tuotantokapasiteetti: Biojätehuolto: 220 000 tn/v Bioenergia: 15 MW Lannoitevalmisteet: n. 500 000 kg/v P, 1 000 000 kg/v N Oulu o o o Rakenteilla ja luvitusvaiheessa olevat Biotehtaat o Riihimäki o Lohja Pääkonttori Forssassa Etätoimisto Jyväskylässä Honkajoki Jyväskylä Huittinen Forssa Riihimäki Lohja Kuopio

Biotehtaalla on kotimainen konsepti biohajoavan jätteen kestävään, resurssitehokkaaseen kierrätykseen. Teknologiapartnerimme Watrec Oy vastaa laitostemme teknisestä toteutuksesta. Biojätehuolto

Biotehdas Oy on vahvasti panostanut biokaasuprosessissa jalostettavien ravinnetuotteiden hyödyntämiseen lannoitteena laitosten lähialueiden maatiloille. Biotehtaan orgaanisesta lannoitteesta on tullut haluttu peltolannoite. Yli 200.000 tn lannoitevalmisteita yli 300 maatilalle vuonna 2015 Biotehtaamme tuottavat eloperäisistä jätteistä turvallisia peltolannoitteita. Kuljetamme ne maatilojen lietesäiliöihin ja teemme vastaanottosopimuksia lannoitteesta jopa 5-6 vuodeksi jolla taataan tilalle toimitus veloituksetta max 50 km säteellä laitokselta.

Biokaasulaitoksen mädätteen hyötykäyttö peltolannoitteena Nestemäinen lannoitevalmiste Biotehtaan Perus olomuodoltaan tumma tasalaatuinen neste, kuiva-aine 5-7 %, ph 7.8-8,4 hygienisoitu, lähes hajuton Pääravinteet riippuvat raaka-ainejakeista. Vahvempaa kuin sian tai naudan lietelanta Ravinteita tyypillisesti N 3,0-5,0 kg / m3 P 0,5-1.5 kg / m3 K 0,3-0,8 kg / m3 Käyttö sellaisenaan peltokasvien lannoitukseen Mikäli raaka-ainejakeissa on yli 10 % puhdistamolietettä, tulee käytön rajoitukset. Tuote soveltuu silloin mm. viljalle, öljykasveille, tärkkelysperunalle, nurmen perustamiseen

Linkoamalla tuotettava kuivajae ja typpinestejae Biokaasulaitoksen ravinnejäännös voidaan lingota jolloin syntyy kahdenlaista lopputuotetta: Kuivajae Biotehtaan Maanparannuslannos - Käyttö maaparannusaineena peltokäyttöön - Mullantuotantoon, mullan ravinnepitoinen raakaainekomponentti - Mahdollista tuottaa kuiva-aineeltaan yli 30 % tuotetta, tuoretta multaa muistuttava rakenne, ei valu nestettä Nestejae Biotehtaan Typpineste - Hyödynnetään Biotehtaan omassa tuotantoprosessissa - Toimitetaan teollisuuteen typenlähteeksi - Tällä hetkellä ei lannoitestatusta (soveltuvaa tyyppinimeä)

Biotehtaan toimintamalli kierrätyslannoitteiden osalta Tuotannossa tällä hetkellä (2015) - 3 laitosta 60,000 tonnia lannoitevalmistetta / laitos - 1 laitos Oulu 19,000 tonnia TOIMITAMME LANNOITEVALMISTEEN LÄHIALUEEN TILOILLE PELTOLANNOITTEEKSI. LISÄKSI TOIMITAMME MAANPARANNUSLANNOSTA TILOILLE JA MULLANTUOTTAJILLE, SEKÄ TYPPINESTETTÄ TEOLLISUUTEEN Tuotteen käyttömäärä lannoitteena kasville riippuu 1. kasvilajista / lajikkeesta 2 satotasosta, viljelyvyöhykkeestä, maalajista 3 pellon ravinnetasosta ( P- luokka ) 4 tuotteen ravinnepitoisuudesta Keskimääräisenä käyttömääränä voi pitää 22-30 tn / ha kevätlevitys. Syyslevityksissä Nitraattiasetuksen 35 kg liukoisen typen maksimi rajaa levitysmäärää noin 15 m3/ha

Paljonko tarvitaan levitysalaa laitosta kohden? Jos keskimääräinen levitysmäärä / vilja hehtaari on noin 25 m3, on vuosittainen levitysala noin 2400 ha Tarkoittaa käytännössä n. 50 kpl 50 peltohehtaarin tiloja. Käytännössä hyvä olla 80-100 sopimustilaa / laitos Uusi ympäristökorvausjärjestelmä tarkensi P määriä / hehtaari alaspäin Orgaanisissa lannoitteissa laskennassa huomioitava P nousi 40 % 60 % Osalla tiloista P luvut luokissa korkea / arveluttavan korkea, jolloin P lisäys tukikautena on kielletty

Orgaaninen lannoite viljelijän näkökulmasta Kysymyksiä mm. raskasmetallit, muut jäämät Kustannukset, levitys, varastointi, kannattavuus Käytön rajoitukset viljelykiertoon puutarhoissa, perunaja nurmitiloilla, luomutiloilla Vanhoista 90-luvun alun asetuksista jäänyt 5 vuoden varoaika puutarha- ja perunaviljelyyn jos käytetty yli 10 % puhdistamolietteitä sisältävää lannoitetta onko tähän nykyään vielä perusteita? Pääravinteista on Kalia (K) suhteellisen vähän, laatutai lakovaara jollei kalin riittävyydestä huolehdita

Hyödyt viljelijän näkökulmasta Lannoitteen mukana tulee myös hivenravinteita Erityisesti rikki, kupari, sinkki, natrium Typpeä sekä nopealiukoisessa että hitaasti liukenevassa muodossa hidas liukoinen typpi varmistaa myöhempää kasvua. Jyväkoko, valkuaispitoisuus Orgaanista ainesta tulee peltoon, mikä lisää pellon kasvukuntoa Vaikutukset seuraavina vuosina yleensä positiivisia: fosfori vapautuu, hivenravinteita mahdollisesti jäljellä

Viljelijän taloudelliset edut Lannoitelasku pienenee Jos tilalla on esim. sikatalouden jäljeltä levityskalusto ja todellinen levityskustannus on vain palkka + polttoainekustannus, lannoitelaskun säästö voi olla 80 euroa / ha Lannoitelaskuun varattu raha vapautuu maatalouden muihin maksuihin, maksuvalmius paranee Mahdollinen lannoitelaskun rahoituskulu poistuu

Mahdollisia käytännön ongelmia Huolehdittava että kuljetusmatkat sopiville tiloille eivät ole liian pitkiä, ja kustannukset eivät kohoa liikaa Viranomaisvaatimukset tiukentuneet Ympäristökorvausjärjestelmän ehdot tiukentuneet Lannoiteasetuksen puolelta 5 vuoden varoaika ennen puutarhakasvien viljelyä tai perunan viljelyä, tätä pitäisi selvittää enemmän, onko näin pitkä aika tarpeellinen?

Tuotteella on kysyntää Aktiiviset tilat jotka hakevat säästöjä ja koittavat parantaa kannattavuutta ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita Osa isoista viljatiloista on halukkaista tekemään tiivistä yhteistyötä Biotehtaan kanssa ja suunnittelemaan yhdessä toimintamalleja lannoituksen ja varastoinnin suhteen Biotehtaan sopimustilat tehneet arviolta 30 kpl ja noin 40 000 m3 uutta varastotilaa lannoitteen vastaanottoon talvikautena

Kuvassa Honkajoen Biotehtaan sopimusviljelijä tyytyväisenä

Kuva Biotehdas-verkoston esimerkkilaitoksesta VamBion biokaasulaitos, Huittinen 120 000 kg fosforia ja 300 000 kg typpeä vuodessa 200 viljelijää käyttää lannoitevalmisteita jatkuvasti

Oulun Biotehdas Lannoitetoimitukset alkaneet laitokselta paikallinen toimija Kuljetus Syrjäpalo Oy Liminka toimitti 16.6. ensimmäisen kuorman

Lannoitteen levitys Lietelannan levityskalustolla Maanparannuslannos kuivalannan levityskalustolla Ympäristökorvaus/ lietelannan sijoitus tuki n 40 euroa /ha (mädätysjäännös tukioppaan lista) la

Lisätiedot: Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö, lannoitetuotteet juhani.viljakainen@biotehdas.fi 040 824 5575 www.biotehdas.fi

Oulun Biotehdas Sijainti Ruskossa Oulun Jätehuollon jätteenkäsittelykeskuksen alueella Jätteiden käsittelykapasiteetti 19 000 t/a Ei rajoitteita viljelyyn, raaka-aineena alle 10 % puhdistamolta Biokaasun tuotanto noin 14 GWh/a hyödyntäminen paikalliseen kaasuverkkoon mm. teollisuuden ja yritysten käyttöön Lannoitevalmisteita, fosforia n. 45 000 kg/a ja typpeä n. 120 000 kg/a hyödyntäminen kierrätysravinteina viljelykiertoon, teollisuuteen ja mullantuotannon raaka-aineiksi Watrec Oy

Lannoitevalmisteet ovat lannoiteasetuksen mukaisia tuotteita valvova viranomainen Evira Lannoitevalmistelain lähtökohtana turvalliset ja käyttökohteeseensa soveltuvat lannoitevalmisteet tuotteiden sisältö ja käytön rajoitteet ilmoitettava tuoteselosteessa Evira valvoo toimintaa myös pistokokein Biotehtaan lannoitetuotteiden laatuvaatimukset: Oltava hygieenisiä: Ei saa sisältää salmonellaa, e.coli -pitoisuus oltava < 1000 pmy/g analysoidaan 1krt/kk Raja-arvot raskasmetallipitoisuudelle alitettava aina analysoidaan 4 krt/v Biotehtaan lannoitetuotteiden käyttötarkoitus ja käytön rajoitteet: Nykytilanne Oulun Biotehdas ei puhdistamolietteitä joten ei käytön rajoituksia tavanomaisen viljelyn osalta,,varoajat ja vesistörajoitteet kuin nestemäisellä karjanlannalla,.,,samoin P on laskennassa 100% kuten karjalannalla.. Ei sovellu luomuviljelmille.

Tuote voidaan varastoida tilalla lietesäiliössä ja on levitettävissä peltoon lietteen levityskalustolla Tuotteen hyödyt karjan lantaan verrattuna Pääravinne- ja hivenainepitoisuudet karjalantaa korkeampia Typpi helpommin kasvien käytettävissä Tuotteen laadunvalvonta korkeatasoista Raskasmetallipitoisuudet analysoitu Ravinne- ja hivenainepitoisuudet tutkitusti tiedossa Tuote hygienisoitu (1 tunti, 70 C) Ei sisällä taudinaiheuttajia Ei sisällä rikkakasvin siemeniä Tuote lähes hajuton, biokaasuprosessi hajottaa lähes kaikki hajuyhdisteet Tutkittua tietoa myös orgaanisista haitta-ainejäämistä (esim. lääkeainejäämät) Tutkimustulokset osoittavat että tuote sopii viljelykäyttöön: MTT on yhdessä Eviran ja VTT:n kanssa tutkinut biokaasulaitosten lopputuotteiden käyttöä kasviravinteina maataloudessa. Tutkimukset vahvistavat biokaasulaitosten tuottamien lannoitevalmisteiden soveltuvan viljelykäyttöön. Biokaasuprosessit parantavat ravinteiden käyttökelpoisuutta ja vähentävät jätemateriaalien sisältämiä taudinaiheuttajia. Lue lisää MTT:n tiedotteesta: Biokaasulaitosten lopputuotteet sopivat kasviravinteiksi Lannan osalta vastaavaa kotimaista tutkimustietoa ei ole saatavissa. Muualla lannan lääkeainejäämistä jonkin verran tutkimustietoa.

Valmis lieteallas tai uusi maatilalle rakennettava lietesäiliö mahdollistavat tuotteen joustavan käytön Biotehtaan lannoitevalmistetuotanto jatkuvatoimista, tuotantoa ympäri vuoden Vain osa tuotteesta varastoidaan Biotehtaan tuotantolaitoksella pääosa varastoinnista tilojen omissa säiliöissä. Tuotteen varastointi tilojen omissa säiliöissä mahdollistaa oikea-aikaisen käytön pellolla sekä helpottaa kevään kulutuspiikin aiheuttamaa logistiikkahaastetta Tilalla käyttämättömäksi jäänyt lietesäiliö mahdollistaa laadukkaiden ja edullisten kierrätysravinteiden käytön. Mikäli omalla tilalla ei ole tarvetta tuotteen käytölle, voi säiliön vuokrata toisen tilan käyttöön. Tarkoitusta varten voi myös rakentaa säiliön.