TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti kesäkuu 2/2010 Mukavat ihmiset syynä Tampereen suosioon sivu 5 Rehellisyys on ase populismia vastaan sivu 6 sivut 8-9 Monitoimihalli on tärkeä elinkeinopoliittinen hanke
2 Odotettu suuravaus Tampereelta Tampereen pormestari ja valmistelijat toivat julkisuuteen ja päätöksentekoon lopulta ripeällä tahdilla suunnitelmat ja esityksen Tampereen uudesta monitoimihallista ja sen mahdollistavasta infrastruktuurista. Avausta oli ehditty odottaa ja se tuli tarpeeseen. Tampereen hallihanketta ei pidä nähdä jäähallin tai seinien rakentamisena, vaan laajana elinkeinopoliittisena kehittämishankkeena. Se on nykyaikainen jatkumo 1960- ja 1970-luvun vetovoimahankkeille eli Tampereen yliopistoille, Näsinneulalle, Särkänniemelle ja 1980-luvulla liikkeelle laitetulle Tampere-talolle. 1990- ja 2000-luvuilla panostettiin koulutukseen, osaamiseen ja teknologiatoimintaan. Se tapahtui ennen muuta kohdistamalla kaupungin kehittämisresursseja professuureihin, tutkimuksen edellyttämään infrastruktuuriin ja teknologiakeskuksiin. Osaamiskeskusohjelma sekä etampere- ja BioNext-ohjelmat synnyttivät alueelle tutkimusosaamista, uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Toteutettava hallihanke yhdistää edelliset lähestymistavat. Se rakentaa kaivattua uutta infrastruktuuria, luo uutta liiketoimintaa erityisesti elämystalouden alalle ja mahdollistaa kokonaan uuden vetovoimaisen kaupunkikeskusta-alueen syntymisen nyt retuperällä olevalle Sorin alueelle. Kun aluetaloudessa on nyt vaikeaa ja rakentaminen on alhaisella tasolla, voi hallihanke aikataulussa toteutuessaan tuoda myös suhdannepoliittisen piristysruiskeen Pirkanmaalle. Hyvinvointipalvelujen järjestämistä ja niihin tarvittavia varoja ei pidä asettaa vastakkain investointien kanssa taloudellisesti vaikeinakaan aikoina. Tulevaisuusinvestoinnit ovat edellytys sille, että Tampere on jatkossakin vetovoimainen ja että yritystoiminta kannattaa tuottaen työtä ja hyvinvointia. Tulevan hallin ja siihen liittyvien rakennusten ulkonäöstä ja sopivuudesta kaupunkikuvaan on kannettu huolta. Toteuttamistapa on ainutlaatuinen ja siksi on lupa odottaa myös kokonaisuuden olevan sitä. Tampere tarvitsee kaupunkimaista rakentamista. Uuden keskustan osan on oltava keskustamaisen tiivis ja korkea. Sijainniltaan alue sopii erinomaisesti monumentaaliselle rakentamiselle. Kunnon kaupunkikuva on kerroksellinen ja tätä kerroksellisuutta lähiympäristöstä löytyy esimerkiksi monumentaalisten rautatieaseman ja linja-autoaseman sekä ortodoksisen kirkon ja 1980-lukua edustavan Koskikeskuksen muodossa. Elinkeino- ja kehittämispolitiikassa kaupungin rooli on olla mahdollistaja. Näin kaupunki toimii myös tässä hankkeessa. Se investoi tarvittavaan infrastruktuuriin ns. kannen osalta ja ostaa kaupunkilaisten käyttöön palveluita tulevasta hallista. Veronmaksajien rahaa halliin ei investoida, eikä pidäkään. Halli tuo tulevaisuudessa osaltaan käyttövoimaa kaupungille, joka muuttaa sen hyvinvointipalveluiksi ja julkiseksi infrastruktuuriksi tamperelaisille. Harri Airaksinen Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Totuuden hetket ovat ovella Ei ollut ilouutinen, että bruttokansantuote oli edelleenkin laskenut alkuvuodesta. Kohta on ovella totuuden hetket, miten selvitään tästä kurimuksesta. Kuntatalous on jo nyt tiukan paikan edessä, ja mitä sitten, jos vielä huonommin menee. Valtuustosopimus on saanut jotain rotia taloudenhoitoon. Valtuustosopimuksen tarkoitus oli löytää keinot taantuma-ajan ongelmien hoitamiseksi, ei niiden lisäämiseksi. Siksi sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korottamatta jättämiseen ensi vuoden budjetissa jouduttaneen palaamaan syksyllä, jos alamäki jatkuu. Vaikka palkankorotukset ovat olleet maltilliset, ne vievät kaiken liikkumavaran palvelutuotannossa ja supistavat toimintamahdollisuuksia. Keskustan elinvoimaisuudesta pidettävä huolta Keskustan elinvoimaisuus on suorassa suhteessa koko kunnan elinvoimaisuuteen, siksi sen kehittäminen on Tampereen selviytymisen elinehto. Ei ole rahaa palvelujen tuottamiseen ja järjestämiseen, ellei tänne saada työtä ja veromarkkoja. He, jotka ovat tosissaan huolissaan lapsista ja nuorista, Koukkuniemestä, mummuista ja papoista, vievät innovatiivisia, elinkelpoisia hankkeita eteenpäin, kuten Sorin alueen kehittämistä, Hämpin Parkkia, lasken myös Rantatunnelihankkeen tähän, vaikka hedelmät kannetaankin vasta myöhemmin. Meidän tulee pitää huolta tamperelaisista jatkossakin. Tampereen imago on vetovoimainen. Se tuo kasvua ja uutta verta kaupunkiin. Työttömyysluvut ovat täällä muutaman prosentin korkeammat kuin muualla Suomessa, osasyynä juuri vetovoimaisuus ja ihmisten hakeutuminen tänne työn ja palvelujen perään. Kun ottaa huomioon, että kolmasosa uusista toimeentulotukihakijoista on ollut tänne juuri muuttaneita, niin Tampere on mielestäni puutteistaan huolimatta selvinnyt velvoitteistaan hyvin. Tekemätöntä työtä kyllä on, kunhan palkanmaksaja löytyy. Kaupungin pitäisi tällaisena aikana yhä enenevässä määrin nostaa toimeentulotukilaisia työhön palkkatuella, jolloin työllistämiskustannukset ja menot ovat lähes fifty-fifty. Pelkkä rahanjako ei tuo tuloksi Vaikka lama on kurjistanut Tamperetta ja sen yksittäisiä asukkaita, niin totuuden nimessä on sanottava, että yhä useampi on pystynyt pärjäämään näissäkin olosuhteissa paremmin kuin edellisen laman aikana. Pelkästään rahaa jakamalla ei saada kunnon tuloksia, vaan rakenteiden uudistaminen, niin kliseiseltä kuin sanonta kuuluukin, on ainoa tie rakentaa parempaa ja ihmisläheisempää Tamperetta. NYKY-TAMPERE Kokoomuksen Tampereen kaupunkilehti Riitta Koskinen Kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Kustantaja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö ry. Kuninkaankatu 13 B 33210 TAMPERE Puh. 040 766 8421 Päätoimittaja Harri Airaksinen Ilmoitukset Seppo Kovala P. 0400 630188 Toimitus ja ulkoasu Plenty s Oy Painos 44.000 kpl Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, 2010 Jakelu Tamperelaisiin koteihin ja julkisiin tiloihin
Kokoomuksen vappujuhlassa viitisensataa juhlijaa Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön perinteinen vappujuhla keräsi tänä vuonna hyvin väkeä paikalle, arviolta viitisensataa kuulijaa. Puhujina tilaisuduessa olivat valtuustoryhmän varapuheenjohtajaksi valittu Leena Kostiainen ja kansanedustaja Marja Tiura. Tilaisuuden juontajina toimivat valtuustoryhmän puheenjohtaja Riitta Koskinen ja aluejärjestön puheenjohtaja Harri Airaksinen. Suomen kevään kunniaksi Mieskuro Laulajat kajautti komeat sävelet ilmoille. Puheessaan Leena Kostiainen muistutti, että Tampereen menestyksen turvaamiseen tarvitaan ihmisiä ja rahaa. Tarvitsemme yrityksiä ja veronmaksajia, jotta pystymme huolehtimaan yhä kasvavista palvelutarpeistamme. Monesti asetetaan vastakkain joku kallis investointi ja vaikkapa Koukkuniemi. Ajatellaan, että esimerkiksi monitoimihalliin sijoitettavat rahat pitäisi käyttää Koukkuniemeen. Vanhuksista pitää ehdottomasti pitää hyvää huolta, mutta ei meillä riitä rahat, jos meillä ei ole verotuloja. Siksi meidän pitäisikin ajatella, että tarvitsemme monitoimihallin, jotta pystymme huolehtimaan paremmin vanhuksistamme. Tarvitaan rohkeita avauksia, joilla houkutellaan yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja Tampereelle. Tarvitsemme veronmaksajia. On tärkeää pitää kiinni nykyisistä asukkaistamme. Nykyisin liian monet nuoret perheet muuttavat pois Tampereelta omakotitalon tai järvinäköalan perässä. Tampereen pitää rohkeasti kaavoittaa omakotitontteja, kyllä meillä tilaa on, Kostiainen muistutti. Marja Tiuran mielestä Tmapere on Suomen vetovoimaisin alue siksi, että täällä on aina uskallettu tehdä päätöksiä. Samaa ei aina voi sanoa valtakunnallisesta päätöksenteosta. Politiikan lainalaisuudet ovat johtaneet siihen, että hallituksen poliittinen dynaamisuus on vaihtunut pelkoon poliittisesta dynamiitista. Ikävä myöntää, mutta liian monet tärkeät ratkaisut ovat antaneet odottaa itseään ja jopa välttämättömiä päätöksiä on siirretty tulevaisuuteen. Kun pääministeri nyt vaihtuu, on hallituksessa löydettävä uusi vaihde silmään ja nopeasti! Aivan ensimmäiseksi on saatava aikaan kestävä valtion talousarvio ensi vuodelle ja viimeistään syksyllä on annettava poliittinen signaali siitä, kuinka julkisen alan pidemmän aikavälin kestävyysongelmaa ryhdytään ratkomaan. Pelkkä puhe siitä, että suunnittelemme rakenteellisia uudistuksia, ei nyt riitä, Tiura muistutti. Suomen tulevaisuus tehdään tänään ja nyt. Meidän on luotava mahdollisuuksia menestymiselle. Emme saa aikailla tai odottaa parempaa poliittista säätilaa. Kansanedustaja Marja Tiura puhui kokoomuksen vappujuhlassa Hämeenpuistossa. 3 Kevään kauniista sävelistä vastasivat Mieskuoro Laulajat, jotka esiintyivät vappujuhlassa. Hämeenpuistoon oli saapunut viitisensataa kokoomuslaista juhlistamaan työn ja ylioppilaiden juhlaa. Jaana Ahonkivi (vas.) oli tyttärensä Krista Uusitalon kanssa juhlistamassa vappua. Kokoomus tavoittelee kuutta kansanedustajapaikkaa Pirkanmaalla E nsi kevään eduskuntavaalien työ on alkanut. Kokoomuksen menestyksen kannalta tärkein askel otettiin kesäkuun 3. päivä, jolloin Pirkanmaan Kokoomus ry nimesi piirikokouksessaan 18 kansanedustajaehdokasta. Tätä edelsi 33:n ehdokkaan vaalitaistelu piirin jäsenäänestyksessä. Tässä lehdessä esitellään kansanedustajaehdokkaamme. Viime eduskuntavaaleissa, EU-vaaleissa sekä kaksissa edellisissä kunnallisvaaleissa kokoomus on ollut Pirkanmaan suurin puolue. Kunnallisvaalien 2008 kokoomuksen äänisosuss oli 26,8 prosenttia, kun kilpailijallamme Sdp:llä vastaava osuus oli 22,9 ja Keskustalla 13,2 prosenttia. mutta tämän päivän kannatuksen perusteella se on kokoomukselle mahdollista. Hihat on jo kääritty nyt hommiin! Tule mukaan ehdokkaittemme tai piirin vaalityöhön! Yhteystiedot löydät kotisivuiltamme www.pirkanmaankokoomus.fi Lähdemme vaalityöhön kokoomuksen periaatteiden pohjalta: Kokoomuksen aatteessa yhdistyvät vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Keskeistä on vapauden ja vastuun tasapainon tavoittelu sekä yksilöllisyyden ja yritteliäisyyden korostaminen. Kokoomus tukee demokratian kehittämistä ja kansalaisten aitoa osallisuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. paus ajatella ja toimia itsenäisesti sekä vähemmistöjen oikeudet ovat vapausaatteiden ydinasioita. Kokoomuksessa uskotaan mahdollisuuksien tasa-arvoon ja valinnanmahdollisuuksiin. Yksilöt tekevät päätöksiä ja valintoja yhteiskunnassa. Kokoomus rakentaa aloitteellisesti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuutta sekä etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Kokoomus luottaa ihmisen kykyyn tiedostaa ja korjata virheitään. Kokoomukselle on tärkeää perustusturvan toteutuminen ja mahdollisuus itsensä sivistämiseen ja kehittämiseen. Haluamme parantaa ihmisten elinolosuhteita sekä luoda koko kansalle hyvän elämän edellytykset ja mahdollisuuden kehittää itseään. Erityistä huolenpitoa tarvitsevista on huolehdittava. Tavoitteena on edistää sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä perusturvan ja huolenpidon toteutumista. nattoman tai kirjoittamattoman tietotaidon, perinteen ja osaamisen vaalimista sekä siirtämistä seuraaville sukupolville. Kokoomuksen aatetta määrittelevät lähiyhteisön vastuun korostaminen, ihmisten eettisen arvopohjan ja pohdinnan tukeminen sekä isänmaanrakkaus yhdistettynä aktiiviseen kansainvälistymiseen ja globaaliin vastuullisuuteen. Terveisin Jari Porraslampi Tämä vuosien aikana kehittynyt suuntaus antaa realistisen tavoitteenasetannan kokoomuksen menestykselle seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kuuden kansanedustajapaikan saavuttaminen Pirkanmaalla ei ole helppo tehtävä, Kokoomus on aktiivinen ja avoin uudistaja Kokoomus korostaa arvokysymyksissä yksilöiden omantunnon merkitystä ja moniarvoisuutta. Yksilöiden va- Kokoomus on perinteiden säilyttäjä. Tahdomme säilyttää sen perinteisen ja arvokkaan henkisen, hengellisen ja aineellisen pääoman, jonka edeltävät sukupolvet ovat meille jättäneet. Se tarkoittaa myös hiljaisen tiedon eli sa- toiminnanjohtaja Pirkanmaan Kokoomus ry
4 Uusi valtuutettu Matti Höyssä haluaa innostaa tamperelaiset busseihin ja pyörän satulaan Ympäristötyö lähtee yksilöstä Tiepalvelupäällikkö Matti Höyssä (kok) nousi huhtikuussa ensimmäiseltä varasijalta kaupunginvaltuutetuksi ja on tarttunut heti toimeen. Hän haluaa tehdä joukkoliikenteestä ja pyöräilystä entistä houkuttelevampia vaihtoehtoja liikkua Tampereella. Ydinkeskustan liikennejärjestelyt kaipaavat Höyssän mielestä kokonaisvaltaista kehittämistä, jonka myötä Tampereelle voitaisiin saada upea kävelykeskusta ja ehkäpä raitiovaunulinjakin. atti Höyssä M tuli valtuustoon Särkänniemen toimitusjohtajaksi valitun Miikka Seppälän tilalle. Pitkään varavaltuutettuna toiminut Höyssä toteaa, ettei ole varsinainen poliitikko, vaan virkamies, joka haluaa vaikuttaa omalla asiantuntemuksellaan kaupungin kehittämiseen. Koivistonkylässä asuva Höyssä on omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ja puhuu omakotitalojen kaavoittamisen puolesta. Pelkkiä pientaloalueita hän ei kuitenkaan kaipaa, vaan peräänkuuluttaa mahdollisimman monimuotoista kaavoitusta. Nuoret parit voisivat hankkia ensiasunnon kerrostalosta ja muuttaa perheen kasvaessa samalla alueella sijaitsevaan rivi- tai omakotitaloon. Vanhempana voisi sitten taas palata kerrostaloon. On mukavaa niin lapsille kuin aikuisillekin, että oppii tuntemaan hyvin asuinpaikkansa ja voi asua koko ajan sillä seudulla, johon on kiintynyt, Matti Höyssä tietää kokemuksesta. Hän viihtyy hyvin Koivistonkylässä 70-luvulla rakennetussa omakotitalossa, jota on vuosien varrella kunnostanut. Asuimme ensin rivitalossa ja päätimme jäädä alueelle. Emme kuitenkaan silloin löytäneet omakotitonttia, joten ostimme vanhan talon, Matti Höyssä kertoo. Nuorille perheille olisi tärkeää, että kaupunki tarjoaisi edullisesti omakotitontteja. Asuminen voidaan toteuttaa kohtuullisen edullisesti, kun käytetään talkooporukkaa ja voidaan tarvittaessa venyttää rakentamista vähän pidemmälle ajalle. Matti Höyssän työpaikalla Pirkanmaan ELY-keskuksen tiloissa sijaitsee Tampereen tieliikennekeskus, joka valvoo liikennettä. Lukuisat monitorit kertovat reaaliaikaista tietoa liikenteen häiriöistä ja keliolosuhteista. Hölkkääminen on yksi Matti Höyssän suosikkiharrastuksista. Hän kulkee mieluiten jalkaisin, pyörällä tai bussilla. Höyssä lähettää toiveen omakotitalojen suunnittelijoille. Nykyisin omakotitaloista tahdotaan tehdä melkoisia linnoja, mutta kannattaisi varmastikin piirtää entistä enemmän tavallisen perheen kohtuuhintaisia asuntoja. Kävelykeskusta Pantin kortteliin Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen palveluksessa tiepalvelupäällikkönä työskentelevä Matti Höyssä on ammattinsa puolesta liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun asiantuntija. On siis luontevaa, että valtuustossakin hän haluaa vaikuttaa nimenomaan kaupungin kaavoitukseen ja liikennesuunnitteluun. Yksi suuri asia on keskustan liikenteen kehittäminen. Nyt keskustelu on hyvin irrallista; välillä puhutaan pikaratikasta, seuraavaksi pyöräilystä Hämeenkadulla ja hetken päästä Hallituskadun muuttamisesta hidaskaduksi. Keskustan liikenteen kehittäminen pitäisi suunnitella ensin kokonaisvaltaisesti ennen kuin mennään yksityiskohtiin. Mietittävää on esimerkiksi siinä mihin tulevat keskustan kävelyalueet, millä keskustassa liikutaan ja mitkä ovat järkevimmät pyöräilyakselit. Höyssän mukaan monesti suunnitelmia tehtäessä unohdetaan, että keskustassakin asuu ihmisiä. Jos me siirrämme liikennettä pois Hallituskadulta, niin silloin Satamakadun ja Näsilinnankadun asukkaat joutuvat kärsimään kasvavan liikennemäärän aiheuttamista haitoista. Tämä on vain yksi esimerkki siitä miksi näitä asioita täytyisi Uusi valtuutettu on innokas kalamies varsinkin talviaikaan. miettiä kokonaisvaltaisemmin. Höyssä ei näe mielekkäänä kävelykatupätkien sijoittelua eri puolille keskustaa. Jos hän saisi päättää, niin Tampereelle tehtäisiin upea kävelykeskusta-alue niin sanottuun Pantin kortteliin Aleksis Kiven kadun, Puutarhakadun, Kauppakadun ja Kuninkaankadun rajaamalle alueelle. Siellä on jo olemassa kävelykeskustaan sopiva sisäpihaalue. Hämeenkadusta tekisin nykyistä bussipainotteisemman. Jalkakäytävät olisivat vain jalankulkijoiden käytössä ja siellä olisi nykyistä enemmän katukahviloita, Höyssä visioi. Henkilöautotkin tulee huomioida Tiepalvelupäällikkö uskoo tavallisesta raitiovaunusta olevan pikaratikkaa enemmän hyötyä tamperelaisille. Ratikkalinja palvelisi parhaiten keskustassa. Niinhän Helsingissäkin ratikat kulkevat nimenomaan kaupunkirakenteessa. Bussi on hyvä vaihtoehto esimerkiksi kuljettaessa keskustasta Hervantaan. Siinä kun on välissä pitkä matka ilman asutusta, jolloin ratikan pitäisi kulkea lujaa. Toisaalta taas Kalevaan tultaessa sen pitäisi ajaa hiljaa. Liikennesuunnittelijan näkökulmasta tämä ei toimi. Höyssä pitää pikaratikkaa liian kalliina vaihtoehtona. Hän onkin tyytyväinen, että pikaratikasta tehdään selvitys ja sen plussat ja miinukset punnitaan kaikessa rauhassa. Ammatillisessa mielessä en voisi hyväksyä huutoäänestystä noin merkittävässä asiassa, joka sitoo myös tulevia sukupolvia. Kävelijöiden, pyöräilijöiden, linja-autojen ja mahdollisen ratikan lisäksi keskustan tulisi olla Höyssän mielestä toimiva myös henkilöautolla liikkuville. Jo keskustassa oleva asutus synnyttää tietyn määrän henkilöautoliikennettä, joka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. On väärää politiikkaa todeta autoilun olevan kaiken pahan alku, sillä suomalaiset tarvitsevat väistämättä autoa. Kehut ympäristölinjaukselle Tehdään keskustasta sitten minkälainen tahansa, yksi asia on Matti Höyssän mielessä ylitse muiden: Pyöräilyä ja joukkoliikennettä pitää kehittää, se on ihan vissi asia. Niistä tulee tehdä niin houkuttelevia, että henkilöauto valitaan keskustaliikenteessä vain silloin, kun se on välttämätöntä. Esimerkiksi Tampereen pyörätieverkot tulee saada nykyistä paremmiksi, jotta pyöräily kiinnostaisi yhä suurempaa joukkoa. Lisäksi keskustaan tarvitaan selkeät pyöräilyakselit, joita voisivat olla Puutarhakatu, Satamakatu, Hämeenpuisto, Kuninkaankatu ja Rautatienkatu. Höyssä myöntää olevansa ympäristöorientoitunut työssään ja kotonaan. Siksi hän kulkee kävellen neljän kilometrin työmatkan kotoa Attilaan ja myös linja-auto sekä polkupyörä ovat hänelle tuttuja kulkupelejä. On upeaa, että Kokoomus on halunnut profiloitua entistä voimakkaammin ympäristön puolesta, sillä puolueen jäsenet ja äänestäjät tunnustavat ympäristöarvoja. Olen ihan samaa mieltä Jyrki Kataisen kanssa siitä, että ympäristötyö lähtee yksilöstä. Ihmiset voivat omilla henkilökohtaisilla valinnoillaan huolehtia siitä, että luonto säilyy tuleville sukupolville. Yksilöiden arvoista muodostuvat myös organisaatioiden arvot. Matti Höyssä on lähellä luontoa myös heinäkuisella kesälomallaan. Silloin hän menee Nokialle vaimonsa kotitilalle raivaamaan metsää ja tekemään maataloustöitä. Rakentamista ja rakennussuunnittelua harrastava yli-insinööri miettii myös uuden lomarakennuksen rakentamista tiluksille. Siitä on tulossa taatusti energiapihi. Muuten loma meneekin Suomen kesästä nauttiessa. Käyn kesäteattereissa ja kalastan Pyhäjärvestä verkolla kuhaa, jonka vaimo valmistaa ruuaksi. Kuha onkin erinomaisen hyvä ruokakala, Höyssä kehuu.
5 Tampere on Suomen houkuttelevin asuinpaikka, jo kuudennen kerran peräkkäin Tampere menestyy aitoudellaan Tampere arvioitiin parhaaksi asuinpaikaksi Taloustutkimuksen Muuttohalukkuus 2010 -tutkimuksessa. Tutkimusta on tehty kahden vuoden välein vuodesta 2000 lähtien ja Tampere on joka kerta ollut vetovoimaisin kaupunki. Nyt ykkössija kirkastui entisestään. ampere on T kirkkaasti houkuttelevin asuinpaikka. Muuttohalukkuus-tutkimukseen vastasi yli 4 000 suomalaista ja he kertoivat käsityksiään 36 kaupungista kouluarvosanoilla 4 10. Kaikkien tutkittujen kaupunkien keskiarvo oli 6,74 ja Tampere sai arvosanaksi 7,9. Seuraavaksi tulivat Turku, 7,49 ja Jyväskylä 7,46, jota pidetään kaikkien viihtyisimpänä asuinympäristönä. Vastaajien mielestä Tampereella on paras sijainti, harrastusmahdollisuudet ja kunnalliset palvelut. Pitäisiköhän näin komeaa tulosta hyödyntää nykyistä enemmän kaupungin markkinoinnissa? Mainosalan ammattilaisen mielestä ei. Mainostoimisto Mainion johtaja Hannele Hietikko on tyytyväinen, ettei Tampere ole lähtenyt rummuttamaan voittojaan näyttävästi. Ei ole tarvetta, sillä kaikki nämä voitot osoittavat, että viesti on jo mennyt perille. Mainonnan ammattilaisen näkökulmasta olisi tietysti hienoa päästä tekemään mahtavaa Tampere-mainoskampanjaa, mutta se olisi aika turhaa, Hietikko arvelee. Hän on tyytyväinen Kaikem paree Tampere -tyyliseen, jalat maassa olevaan markkinointiin. Se on semmoista Tampereen näköistä. Paha täällä olisi lähteä tekemään hienostunutta helsinkiläistä kampanjaa tai korostamaan omaa erinomaisuuttamme. Ei se sopisi ollenkaan! Hietikolla on selvä mielipide siihen Tampereen menestykseen imagotutkimuksissa. Minun mielestäni päällimmäinen syy on aitous. Me emme yritä täällä Tampereella olla yhtään sen kummempaa kuin mitä olemme. Onhan tämä meidän murrekin semmoinen, että jos sillä alkaa snobbailla, niin on kyllä aika naurettava. Täällä rehtiys, suomalaisuus ja juuret ovat arvossaan. Tamperelaiseksi synnytään ja ollaan tamperelaisia ties kuinka pitkässä sukuhaarassa. Tampereella on notkea ilmapiiri Mainostoimistojohtaja Hannele Hietikko on tyytyväinen, ettei Tampere tee numeroa erinomaisuudestaan. Mahtava mainoskampanja ei istuisi kaupungin luonteeseen. Tamperelaiset arvostavat juuriaan, mutta eivät koe muualta tulevia uhkana. Tänne on varmasti helppo tulla. Muuttaja tuntee itsensä tervetulleeksi, koska täällä on niin notkea ilmapiiri, Hietikko sanoo osittain omasta kokemuksestaan. Hän muutti Urjalasta Tampereelle yli 30 vuotta sitten, eikä koskaan edes miettinyt mitään muuta vaihtoehtoa tulevaksi kotikaupungikseen. Olin täällä asioinut koko ikäni ja pidänkin itseäni ihan tamperelaisena. Nyt minulle antaa perspektiiviä se, että olen asunut kahdeksan vuotta myös Kankaanpäässä. Minulla on siellä toinen asunto ja siksi tulee väkisinkin tehtyä vertailua Porin ja Tampereen välillä. Sanotaan mitä sanotaan, niin kyllä ihmisissä on eroa eri puolilla Suomea. Minun mielestäni tamperelaiset ovat tosi hyviä tyyppejä, mutkattomia ja rentoja. Hienoa, että Turku on takana Hietikko uskoo, että kunnista tehtävillä imagotutkimuksilla on merkitystä silloin, kun ihmiset pohtivat minne muuttaisivat. Tutkimukset luovat osaltaan kaupungin vetovoimaisuutta, joten kyllä niillä on painoarvoa. Ihminenhän on laumaeläin, joka menee sinne minne muutkin tykkäävät mennä. Onkin hienoa, että kaupunkien vetovoimaa tutkitaan ja että Turku on meidän takana! Minulla on jokusia asiakkaita Turusta ja olen siellä ohimennen maininnut Tampereen voitoista, sellaisella vaatimattomalla Ei tehrä tästä ny numeroo -tyylillä tietysti, Hannele Hietikko naurahtaa. Tampere siis on vallan mainio kaupunki, mutta löytyisikö vielä parantamisen varaa? Keskustassa on melkoinen pysäköintiongelma. On lähes mahdotonta asioida keskustan liikkeissä, jos on liikkeellä omalla autolla. Se on huono homma. Työpaikka toi Tampereelle Tammelantorilla vastaan astelee Raimo Kukkola, joka muutti Tampereelle Helsingistä noin 45 vuotta sitten. Leivän perässä tulin, täältä löytyi töitä, Kukkola perustelee Tampereen valintaa kotikaupungiksi. Ei hän tosin vieläkään itseään ihan täysin tamperelaiseksi tunne, mutta viihtyy kaupungissa. Kaupunginosaksi on valikoitunut Tesoma. Täällä on hyvät liikuntamahdollisuudet. Kävelen, hiihdän ja harrastan vesikävelyä, tosin Nokian uimahallissa, Kukkola sanoo. Harrastusmahdollisuuksien lisäksi hän kiittelee luontoa ja ympäristöä. Tampereella, tai ainakin Tesomalla on puhdas ilmasto. Se vaikuttaa paljon asumismukavuuteen. Raimo Kukkola ei ole Tampereelle muutettuaan harkinnut vakavasti muuta asuinpaikkaa. Täällä asuu koko jälkikasvu, joten kyllä minäkin täällä pysyn. Kukkolan tuttava, seitsemänkymppinen mies, ei kerro nimeään, mutta kertoo muuttaneensa Tampereelle työn perässä Ruovedeltä ja tottuneensa kaupungin meininkiin niin, ettei muualla enää osaisi asuakaan. Kun vielä saisi jollain konstilla nuoret työttömät töihin, niin kaikki olisi tässä kaupungissa hyvin. Työttömiä on aivan liikaa, hän miettii. Tampereen pärjääminen imagotutkimuksissa vuodesta toiseen saa miesten ilmeet hymyyn. Kai ne muutkin on huomannut, että Tampere on hyvä paikka. Kyllä se on voittonsa ansainnut. Raimo Kukkola ei ihmettele, että Tampere pärjää hyvin imagotutkimuksissa. Pormestari uskoo, että hyvä tutkimustulos lisää Tampereen asukasmäärää Mukavien ihmisten kaupunkiin on helppo tulla Pormestari Timo P. Nieminen ilahtuu jokaisesta imagotutkimuksesta, jossa Tampere on kärjessä. Vaikka voittoja on monta, niihin ei koskaan kyllästy. ksi voitto Y voisi olla sattumaa, mutta kun kaupunki pärjää näin erinomaisen hyvin usean vuoden ajan, niin siitä voi tehdä vain sen johtopäätöksen, että Tampere todella on hyvä asuinpaikka. Usein toistuva hyvä tutkimustulos jää ihmisten mieleen ja vaikuttaa varmasti muuttopäätökseen, Nieminen uskoo. Hän kertoo, että muuttajien lisäksi myös kunnat ja kaupungit seuraavat tarkasti imagotutkimusten tuloksia. Useat voitot heijastuvat tamperelaisten arvovaltaan, kun olemme kanssakäymisessä muiden kuntien kanssa. Pormestari keksii helposti lukuisia syitä siihen, mikä tekee Tampereesta niin vetovoimaisen muun Suomen silmissä. Timo P. Nieminen on itsekin muuttanut aikanaan Tampereelle ja todennut, että tänne on helppo kotiutua. (Kuva: Susanna Lyly) Tärkein syy lienee se, että tamperelaiset ovat sen verran mukavia ihmisiä. Moni helsinkiläinen onkin minulle sanonut, että Tampere on ainoa kaupunki, johon voisivat kuvitella muuttavansa pääkaupungista. Heidän mielestään tamperelaiset ovat mukavaa väkeä, Timo P. Nieminen sanoo. Hänen mielestään Tampere on myös sopivan kokoinen kaupunki, suuri ja pieni. Lisäksi se sijaitsee kauniissa paikassa kahden ison järven välissä. Tampereella on paljon positiivisia puolia. Se on kulttuurikaupunki, urheilukaupunki, teollisuuskaupunki, nykyaikainen ja eteenpäin menevä kaupunki. Meillä on myös hyvä palveluvarustus muihin kaupunkeihin verrattuna ja vaikka taloudelliset ajat ovat vaikeat, niin myös Tampereen kaupungin talous on maan parhaimmistoa. Muuttajat ovat tervetulleita Pormestaria ei huoleta, että Tampereesta voi tulla pitkän voittoputken myötä liiankin vetovoimainen kaupunki. Uudet asukkaat tuovat lisää elinvoimaa ja Tampere haluaa olla kasvava, ei näivettyvä kaupunki. Minä toivotan muuttajat tervetulleeksi! Viime vuonna Tampereelle muutti parituhatta uutta asukasta. Timo P. Nieminen uskoo, että he kotiutuvat nopeasti. Yli puolet tamperelaisista on syntynyt muualla kuin Tampereella. Täällä on teollisuuskaupungin kasvaessa totuttu muuttajiin eikä heitä ihmetellä. Niinpä tänne on ollut aina helppo tulla. Nieminen tietää tämän omasta kokemuksestaan, sillä hän muutti 1960-luvulla vanhempiensa mukana Varsinais-Suomesta Tampereelle. Mielestäni tänne oli helppo tulla. Ainahan muuttajalla on aluksi yksinäistä, mutta jos on itse aktiivinen ja hakeutuu erilaisiin harrastuksiin, niin saa nopeasti kavereita. Tampere pärjäsi muuttohalukkuustutkimuksessa erityisen hyvin harrastuspaikkojen suhteen. Myös pormestari on niihin erittäin tyytyväinen. Tampere tarjoaa valtavan määrän harrastusmahdollisuuksia, muun muassa tennistä harrastava pormestari kehuu. Vielä enemmän häntä ilahduttaa tuoretta tutkimusta lukiessa, että vastaajien mielestä Suomen parhaimmat kunnalliset palvelut ovat Tampereella Tutkimus osoittaa, että kunnallisten palveluiden yleinen taso on meillä erinomainen. Palvelujen kehittäminen jatkuu koko ajan, vaikkakin nyt hieman hitaammalla tahdilla taloustilanteen vuoksi.
6 Puheenjohtaja Jyrki Kataisen kokoomus on kantanut vastuuta vaikeina aikoina Populismin sijaan tarvitaan rehellisyyttä Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kritisoi linjapuheessaan voimakkaasti tahoja, jotka pakoilevat vastuuta. On epärehellistä vastustaa kaikkia hankalia päätöksiä. Se on populismia ja ihmisten sumuttamista. Me lupaamme olla rehellisiä. Kerromme aidosti, miten asiat ovat ja mitkä ovat vaihtoehtomme. Vaikeammat ajat kestää helpommin, kun näkee tien parempaan tulevaisuuteen. Kerromme siksi ratkaisumme hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Se luo toivoa, Katainen totesi kokousväelle. opulismi P syntyy liian helpoista vastauksista vaikeisiin asioihin. Populismi on myös ihmisten ymmärryksen aliarvioimista. Populisti ei kerro koko totuutta ja toivoo, että kuulija ei hahmota koko kuvaa. Valtioiden talouksien erot eivät johdu siitä, että jotkut meistä olisivat valittua kansaa ja toiset taas tuomittuja ikuiseen kurimukseen. Maat joiden taloudet ovat vahvoja, ovat rakentaneet sen omalla työllä, päättäväisyydellä, rehellisyydellä, innostuksella ja jopa uhrauksilla. Siinä työssä populismilla ei ole ollut käyttöä, Jyrki Katainen sanoi. Populismin vastakohtia ovat rehellisyys ja vastuullisuus. Vastuunkantaminen ja rehellisyys myös kaatavat populismin. Minä uskon fiksuun suomalaiseen, joka vaikeina aikoina saattaa aivan ymmärrettävästi vähän purnata hankalista päätöksistä. Sisimmissään fiksut suomalaiset kuitenkin ymmärtävät, että vaikeat ratkaisut ovat parhaaksi pidemmällä ajalla. Fiksut suomalaiset eivät pidä siitä, että heitä yritetään fuulata pelottelulla ja puolitotuuksilla. Kokoomus on vastavoima populismille sen kaikissa muodoissaan. Kokoomus on rehellinen: me kerromme totuuden sellaisena kuin se on, Katainen lupasi. Kokoomus on myös vastuullinen. Olemme valmiita vaikeisiin, kyseisellä hetkellä epäsuosittuihinkin päätöksiin, kun meidän kaikkien suomalaisten etu sitä vaatii. Silloin kun populisti pelottelee maailman lopulla, kokoomuslaiset analysoivat tilanteen, tekevät päättäväiset ja vastuulliset ratkaisut ja toteavat, että kyllä tästä selvitään. Populisti ajaa omaa etuaan Populisti tuo pelkoa ja epätoivoa Kokoomus tuo tulevaisuudenuskoa ja toivoa. Populisti toimii niin kuin toimii maksimoidakseen oman etunsa. Kokoomus toimii niin kuin toimii tuodakseen maalle ja ihmisille toivoa ja hyvän tulevaisuuden. Kokoomuksen erottaa muista puolueista eräs merkittävä piirre. Me emme tarkastele yhteiskuntaa ja päätöksentekoa eri ihmisryhmien etunäkökohdista. Emme ole etujärjestö. Pyrimme jokaiselle ihmiselle parhaisiin ratkaisuihin, Jyrki Katainen kiteytti. Kannustavuus, sivistys, suvaitsevaisuus ja välittäminen... Kun lukee artikkeleita, missä todetaan, että demarit edustavat työntekijöiden intressiä ja kokoomus pääoman intressiä, niin ei voi muuta kuin ihmetellä missä maailmassa nämä kirjoittajat elävät. Me toki ymmärrämme myös elinkeinoelämän tarpeet, mutta emme siksi, että pitäisimme yrityksen arvoa suurempana kuin työn tekijän arvoa. Tämä vanhakantainen vastakkainasettelu on mieletön. Vastakkainasettelun maailmassa elävät eivät ymmärrä, miten maailma aidosti toimii tai sitten heillä on tietoinen tarve levittää vastakkainasettelua. Kokoomuslaisen päätöksenteon ainoita ohjenuoria ovat puolueen arvot. Päätösten pitää palvella jokaista suomalaista, koko Suomea ja sen tulevaisuutta. Kokoomus on jokaisen suomalaisen koko Suomen puolue. Kun olemme julistaneet jo vuosikausia vastakkainasettelun olevan ohi, ei sitä ole vieläkään ymmärretty oikein. Se ei tarkoita, että ei saisi olla eri mieltä. Päinvastoin, perustellut erilaiset mielipiteet ovat arvokkaita. Keskustelu ja rakentava kritiikki ovat kaiken edistyksen alku. Se tarkoittaa sitä, että eri ihmisryhmien etulähtökohdista tarkastelemalla ja niistä pukaroimalla emme saa rakennettua parempaa Suomea, parempaa maailmaa. Meidän on katsottava yhteistä etua, jokaisen etua, Katainen vaati. Tällaisina vaikeina aikoina etupoliitikkojen on helppo käpertyä edelleen. Kun vastaukset ovat vaikeita, kovennetaan vaatimuksien ääntä, jätetään omista vaihtoehdoista totuus nurkkaan, sorrutaan populismiin. Kokoomus seisoo tämän kaiken vastavoimana. Me emme käperry, vaan seisomme selkä suorana ja katsomme tulevaisuuteen. Me emme kerro vain sitä, mitä kuvittelemme ihmisten haluavan kuulla, vaan olemme rehellisiä silloinkin kun totuus on vaikea. Siitä, mitä me sanomme, ei välttämättä tarvitse aina pitää, mutta jokainen suomalainen voi siihen luottaa. Suomen on uudistuttava Taantuma ja talouden rakenneuudistus on vienyt Suomelta yrityksiä ja työpaikkoja. Maa tarvitsee nyt oikeita töitä ja niitä saadaan vain uudistumalla. Meidän on osattava tehdä valintoja ja päätöksiä, jotka vahvistavat Suomea maana, jossa kannattaa yrittää, jonne kannattaa investoida, eli että voisimme maksimoida työllisyyden. Miksi? Siksi, että haluamme, että Suomi on tasa-arvoa tuottava hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa, Jyrki Katainen linjasi. Hyvinvointi syntyy vain ja ainoastaan työstä. Meidän tehtävämme on tehdä Suomesta maa, missä uusia ajatuksia syntyy. Kansainvälinen talouskriisi iski vientivetoiseen Suomeen kaikkein kovimmin euroalueella. Lamaa torjuttiin valtavalla elvytyksellä. Inhimilliset vauriot jäivät merkittävästi pienemmäksi, kuin mitä liki 8 prosentin talouden romahdus antoi olettaa. Me torjuimme laman osamaksulla. Erät on maksettava. Kun fiksuilta suomalaisilta kysytään, pitääkö talous laittaa laman jäljiltä kuntoon vai jättää hunningolle, niin vastauksesta ei liene epäselvyyttä. Tässäkin meidän kokoomuslaisten pitää olla rehellisiä. Meidän yksiselitteinen päämäärämme on se, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevina vuosina. Tämä ei voi jäädä sattumien varaan. Puheet siitä, että talouskasvu hoitaa kaikki ongelmat, eivät ole totta. Moni pelkää kriisin jälkeistä talouskuuria. Ei sitä kannata pelätä. Ketään ei jätetä heitteille ja jokainen lapsi saa koulutuksen. Uudistusmieltä, rehellisyyttä ja lujuutta viedä uudistukset läpi sen sijaan tarvitaan, Katainen huomautti. Taloudesta huolehtiminen on yhteiskunnan kaikkein heikoimmista huolehtimista. Talous on ihmistä varten, eikä ihminen taloutta varten. Talous on väline hyvinvoinnin edistämiseksi. Laskun maksun viisi tapaa Jyrki Kataisen mukaan laman laskun voimme maksaa viidellä maksutavalla; nykyistä pidemmät työurat, valtion ja kuntien hallinnon ja palveluiden uudistus, talouskasvua vahvistavat verouudistukset ja muut toimet, menosäästöt ja veronkorotukset. Politiikka on täynnä vaihtoehtoja: voimme esimerkiksi valita teemmekö reilun 15-20 vuoden päästä keskimäärin pari vuotta pidemmät työurat vai leikkaammeko tarpeettomasti julkisia menoja. Kokoomus ei halua leikata heikoimpien turvaa! Voimme valita vähennämmekö kuntien määrää ja poistamme hallinnon päällekkäisyyksiä vai viemmekö veronkorotuksilla enemmän pois palkansaajien ja eläkeläisten taskuista ja yritysten työllistämismahdollisuuksista. Haluan tehdä tämän selväksi: Kokoomus ei kannata tarpeettomia veronkiristyksiä. Ne, jotka vastustavat työurien pidentämistä, tuottavuusohjelmaa ja talouskasvua vauhdittavia verouudistuksia, ajavat Suomea kovempiin veronkiristyksiin ja menosäästöihin. Jokainen aiemmin tehty toimenpide kolmessa ensimmäisessä vähentää tarvetta tehdä paljon ikävämpiä ratkaisuja julkisissa menoissa ja veroissa. Vihreällä ainakin 5 miljoonaa sävyä Moni on kysynyt, mitä Kokoomus ajaa, kun se kampanjoi ympäristöteemalla. Jyrki Katainen avasi linjapuheessaan tätä teemaa. Me olemme epäonnistuneet pahoin kertomaan uskottavasti omat ajatuksemme ympäristöpolitiikasta. Kokoomuksen ympäristöprofiili on ollut häpeällisen ohut. Me olemme tässä hallituksessa tehneet todennäköisesti historian suurimman ekologisen verouudistuksen ja siirtäneet verotuksen painopistettä työstä ja työllistämisestä kulutukseen yhteensä kahden miljardin euron arvosta. Verotusta on muutenkin muokattu ympäristöperusteiseksi päästöihin perustuvine autoveroineen, ajoneuvoveroineen ja työn alla olevine polttoaineveroineen. Ympäristövastuu ei ole vain ympäristöpolitiikkaa, vaan se on järkeviä, fiksuja valintoja, joita tekemällä kaikki voittavat: ympäristö, ihminen ja hyvinvointi. Ympäristöfiksuja suomalaisia on miljoonittain. Emme ole täydellisiä, mutta olemme halukkaita ja kyvykkäitä tekemään ympäristöfiksuja tekoja. Niiden tekojen arvo täytyy tunnustaa, päästää ihmiset epätietoisuudesta omien valintojen merkityksestä ja kannustaa kantamaan oma kortensa kekoon. Ympäristövastuun ei tarvitse olla kurjuuden harjoittelua eikä tuomiopäivän julistamista. Kaikesta ei tarvitse luopua, jos valitsemme oikein. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön pilaaminen ovat ihmiskunnan ylivoimaisesti suurimmat uhat. Ne huolettavat meitä kaikkia. Siksi vihreällä on ainakin viisi miljoonaa eri sävyä. Ne ovat myös asioita, joissa maailman pitää toimia yhdessä. Suomen pitää näyttää esimerkkiä Euroopassa. Euroopan unionin on taas oltava ympäristö- ja ilmastopolitiikan edelläkävijä maailmassa. Ilmastonmuutosta ei torjuta tuomiopäivän julistamisella. Ympäristöfiksu politiikka on konkreettisia tekoja tuomitsemisen ja haaveilun sijaan.
Katainen kutsui mielenosoittajat avoimeen keskusteluun Ydinvoimaa vastustavat mielenosoittajat häiritsivät kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen poliittista linjapuhetta pariinkin otteeseen Jyväskylässä pidetyssä kokoomuksen puoluekokouksessa. Katainen oli valmis keskusteluun energiapolitiikasta, mutta toivoi keskustelulle asiallisempaa paikkaa. Anne-Mari Virolainen nousi uutena kasvona varapuheenjohtajaksi Puoluekokouksessa iloisia ilmeitä 7 Yksimielisesti puheenjohtajaksi uudelle kaksivuotiskaudelle valittu Jyrki Katainen oli pitämässä linjapuhettaan, kun puhujapöntön eteen tuli joukko ydinvoimaa vastustavia mielenosoittajia levittäen banderollin kokoomusjohtajan eteen. Saa kertoa mitä mieltä on ydinvoimasta. Saa osoittaa mieltään, Katainen muutti puheensa sisältöä nähdessään, mitä lavan edessä tapahtui. Kyllä hallituksen energiaratkaisusta saa olla eri mieltä, Katainen totesi. Banderollit häädettiin puhujapöntön edestä, mutta Kataisen puheen jatkuessa yksi mielenosoittaja ryntäsi uudestaan lavalle. Olemme valmiita keskustelemaan ydinvoimasta, mutta jos voisitte kunnioittaa myös meidän sananvapauttamme, käyttäisimme tämän tilaisuuden tähän tarkoitukseen, Katainen sanoi mielenosoittajalle. Tämä häädettiin lavalta, ja Katainen jatkoi puhettaan populismin uhista ja taloustilanteesta. Mielenosoittajat olivat ilmeisesti päässeet sisään puoluekokoukseen väärentämällä nimilappuja, jotka tarkastetaan kokouksen ovella. Televisiohaastattelussa Jyrki Katainen toivotti vielä uudelleen mielenosoittajat tervetulleiksi keskustelemaan asioista avoimesti, ilman kyräilyjä ja luvattomia tunkeutumisia. Ei ole mitään tarvetta ripustaa itseään roikkumaan mihinkään saadakseen mielipiteensä esiin. Meillä on täällä paljon näytteilleasettajia, Greenpeace olisi voinut tulla ja laittaa oman ständinsä pystyyn. Kokoomuksessa ollaan valmiita avoimeen keskusteluun esimerkiksi energiapolitiikasta, puheenjohtaja totesi. Kansanedustajat kärjessä jäsenäänestyksessä Piirikokous nimesi Kokoomusehdokkaat Kansallisen Kokoomuksen puoluekokous järjestettiin viime viikonloppuna Jyväskylässä. Pirkanmaalta paikalla oli satakunta jäsenyhdistysten edustajaa. Puheenjohtaja Jyrki Katainen valittiin yksimielisesti jatkokaudella ja puolueen varapuheenjohtajiksi valittiin Sampsa Kataja (Pori), Henna Virkkunen (Jyväskylä) sekä Anne- Mari Virolainen (Lieto). Ohessa kuvasatoa Jyväskylän kokoustapahtumista ja iltajuhlasta. Entinen JYP-maalivahti, jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu Sinuhe Wallinheimo (vas.) löysi sporttista puheseuraa Seppo Kovalasta, Pekka Salmisesta ja ministeri Alexander Stubbista. Pirkanmaan Kokoomuksen piirikokous nimesi kesäkuun alussa 18 ehdokastaan vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Ennen listan nimeämistä pidettiin jäsenäänestys, jonka äänestysprosentti nousi 50,7:ään. Äänestyksen kärjessä olivat istuvien kansanedustajien kolmikko Arto Satonen, Harri Jaskari ja Kimmo Sasi. Kymmenen eniten ääniä saaneen joukossa oli kuusi ehdokasta, jotka eivät ole olleet ennen eduskuntavaaliehdokkaina. Äänet jakautuivat myös maantieteellisesti tasaisesti, useimmista kunnista pääsi ehdokas 18 ensimmäisen joukkoon. Jäsenäänestyksen tulos ei ole lopullinen, vaan piirikokous voi poiketa siitä neljän ehdokkaan kohdalla. Muutoksia ei voi kuitenkaan tehdä yhdeksän eniten ääniä saaneen osalta. Kesäkuun 3. päivänä pidetyssä Pirkanmaan Kokoomuksen ylimääräisessä piirikokouksessa vahvistettiin piirin ehdokkaat vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Kokouksessa oli läsnä yhteensä 191 henkilöä, joista 155 äänivaltaista kokousedustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Harri Airaksinen Tampereelta. Piirikokouksessa käydyn vaalin jälkeen valituiksi tulivat ehdokkaat, jotka ovat: Ritva Asula-Myllynen Tampereelta, Jari Haapaniemi Nokialta, Matti Helin Lempäälästä, Harri Jaskari Tampereelta, Aleksi Jäntti Lempäälästä, Marja Kallioniemi Parkanosta, Pauli Kiuru Valkeakoskelta, Heikki Lyytinen Kangasalta, Sanna Ojanen Tampereelta, Antero Saksala Pirkkalasta, Kimmo Sasi Tampereelta, Arto Satonen Sastamalasta, Tarja Soukko Hämeenkyröstä, Marko TaipaleYlöjärveltä, Satu TelemäkiYlöjärveltä, Marja Tiura Tampereelta, Sofia Vikman Tampereelta ja Jussi Viljanen Orivedeltä. Kokousta ennen kuultiin Kokoomuksen puoluekokousta silmälläpitäen puolueen varapuheenjohtajaehdokkaiden ja puoluevaltuuston puheenjohtajaehdokkaiden esittelyt. Paikalla olivat puolueen varapuheenjohtajuudesta kisanneet Pirkanmaan piirin oma ehdokas Sofia Vikman sekä Sampsa Kataja, Tapani Mäkinen, Henna Virkkunen ja Anne-Mari Virolainen sekä puoluevaltuuston puheenjohtajaehdokkaat Sari Rautio ja Laura Räty, joista jälkimmäinen valittiin tehtävään. www.finnpark.fi Harri Airaksinen (vas.) ja Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen iltajuhlassa. Krista Uusitalo on Benin tallin uusin jäsen. Pysäköintiä ihmistä varten. Pirkanmaalaisedustajia odottelemassa äänestysvuoroaan. Pekka Salminen (vas.) jututti puheenjohtaja Jyrki Kataista.
8 Kaupunki sitoutui 18,7 miljoonan investointeihin Tampereen monitoimihallihanke etenee Tampereen Keskusareena on hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa uusi monitoimihalli Tampereelle. Pitkään ajatuksen tasolla ollut hanke on vihdoin saanut tuulta purjeisiinsa, kun sitä lähti vetämään purjehtija, Rikard Bjurström. Toukokuussa valtuusto päätti osallistua hankkeeseen 18,7 miljoonan euron investoinneilla. Tampereen Keskusareenasta esitellyt piirustukset ovat vasta alustavia konsepteja, ja yksi visio siitä, kuinka ympäristössä oleva alue voidan liittää kokonaisuuteen. Hankkeeseen perustetaan arkkitehtuurityöryhmä kokonaisuutta suunnittelemaan. alli on tarkoitus ra- H kentaa Tampereen keskustaan rautatie- ja linja-autoasemien läheisyyteen, junaradan päälle Sorin sillasta etelään. Sorin silta ja areena liitetään toisiinsa kannella. Uusi kansi, jolle on suunniteltu hallin lisäksi toimisto- ja asuinrakentamista, tuo Tampereen keskustaa monipuolisesti elävöittävää toimintaa ympäri vuorokauden. Hankkeen vetäjinä toimii Tampereen Keskusareena Oy ja NCC -yhtiöt. Yhteistyö Tampereen kaupungin, VR:n ja Liikenneviraston kanssa on keskeisessä asemassa hankeen toteutumisen kannalta. Areenan suunniteltu valmistumisaika on talvi 2013 ja tavoitteena on, että jääkiekon MM-kilpailut voidaan pelata uudella Areenalla keväällä 2013. Jääkiekon liigaseuroille, Ilvekselle ja Tapparalle, tarjoutuu uuden hallin myötä mahdollisuus kehittää toimintaansa ja laajentaa kannattajakuntaansa. Myös Tampere-talon mahdollisuudet tarjota isoja tapahtumia paranevat huomattavasti. Maailmanluokan konsertteja voidaan vuoden 2013 jälkeen järjestää Tampereella viihtyisissä sisätiloissa. Areenaan mahtuu suunnitelmien mukaan yli 10 000 katsojaa. Aitioita halliin on suunniteltu yli 50 kappaletta ja pysäköintipaikkoja noin 700. Areenan yhteyteen tulee myös harjoitushalli. Kouluille ja urheiluseuroille on tarkoitus tarjota jääaikaa niin Areenasta kuin harjoitushallista. Lisäksi jää tulee olemaan esimerkiksi yleisöluistelukäytössä silloin, kun se on mahdollista. Jääkiekko on kuitenkin vain osa uuden hallin toimintaa. Kyse on elinkeinopoliittisesti paljon suuremmasta ja merkittävämmästä hankkeesta. Areenan yhteyteen on suunniteltu kaupallisia tiloja esimerkiksi kuntosalitoiminnalle, urheiluvälinekaupoille, fanimyymälöille ja ravintoloille. Areenan ensimmäinen kerros on varattu pääasiassa liiketiloille, joiden käyttö on ympärivuorokautista ja tapahtumista riippumatonta. Kaupunki mukaan Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19. toukokuuta kaupunginhallituksen esityksen Tampereen Kannen ja Keskusareenan rakentamisesta. Päätöksen mukaisesti kaupunki vuokraa omistukseensa tai hallintaansa tulevan asemakaavalla muodostuvan monitoimiareenan, harjoitushallin ja pysäköintilaitoksen tontin 60 vuoden maanvuokraussopimuksella hallikiinteistöosakeyhtiölle sillä edellytyksellä, että vuokramies rakentaa tontille kannen. Kaupunki osallistuu tontin rakennuskelpoiseksi saattamisen kustannuksiin enintään 18,7 miljoonalla eurolla, edellyttäen että asemakaavassa oleva rasite raideliikenteelle on mahdollista toteuttaa. Kaupunki avustaa 30 vuoden ajan monitoimiareenan, harjoitushallin sekä pysäköintilaitoksen omistamaa kiinteistöyhtiötä sen vuosittain kaupungille maksaman tontinvuokran ja kiinteistöveron verran. Lisäksi kaupunki ostaa monitoimiareenasta erikseen sovittavia palveluita 500 000 eurolla vuodessa 15 vuoden ajan. Hankkeen etenemisestä informoidaan kaupunginhallitusta ja valtuustoa vaiheittain. Ennen rakentamispäätöstä kaupunginvaltuustolle tuodaan selvitys hankkeen arkkitehtuurista ja vaikutuksista kaupunkikuvaan, ja arviointi hankkeen vaikutuksista kaupungin talouteen ja investointisuunnitelmaan. Monitoimiareenan valmistuttua Hakametsän jäähalli 1. poistetaan jäähallikäytöstä ja muutetaan sisäurheilukeskukseksi. Kaupungin päätös oli merkittävä piristysruiske hallin rahoitusneuvotteluille. Yksityistä rahaa on tarkoitus kerätä noin 65 miljoonaa euroa. Asemakaavoitettava Sorinsillan ja rautatien alue on nyt katu- ja liikennealuetta. Sorinkadun varrella aiemmin aloitettu paria korttelia koskeva kaavamuutos asuinkäyttöön liitetään osaksi monitoimihallihankkeen kaavaa. Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla ja on kaupunkirakenteen sekä kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittävä, joten kyseessä on arkkitehtuurin kärkihanke. Siksi hankkeeseen perustetaan arkkitehtuurityöryhmä, jonka tarkoituksena on saada aikaan paikan muodostamista tiukoista reunaehdoista lähtevä, arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus. Valmis vuonna 2013? Areenan arvioitu rakennusaika on kaksi vuotta. Tavoitteena oleva Areenan valmistuminen vuoden 2013 jääkiekon MM-kisoihin edellyttää asemakaavan ja rakennusluvan lainvoimaisuutta vuoden 2011 alkupuolella. Niin linja-autoaseman suunnalta kuin rautatieasemalta on tarkoitus rakentaa yhteydet Areenaan. Pysäköinti ratkaistaan erillisellä pysäköintitalolla, jonka päälle tulee harjoitushalli. Sekä harjoitushallista että pysäköintitalosta on suora yhteys Areenaan. Pysäköintipaikkoja hallin yhteyteen on suunniteltu vain reilut 700 kpl. Tarkoitus on, että hallin käyttäjät tulevat halliin pääasiallisesti julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Areena on osa laajempaa kokonaisuutta, johon on tarkoitus liittää toimistotiloja, hotelleja ja asuntoja. Niiden toiminnot tukevat toinen toisiaan ja mahdollistavat Areenan kaupallisen käytön myös silloin kun varsinaista tapahtumaa hallissa ei ole. Kannen ja Keskusareenan rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Deloitten tekemä tutkimus taloudellisista vaikutuksista Tampereelle ja seutukunnalle lupaa rakentamisen aikana keskimäärin 360 työpaikkaa/vuosi ja huippuvuonna jopa 630 työpaikkaa. Hanke tuo arvonlisäystä Tampereen seudulle 119 miljoonaa euroa rakentamisen aikana ja verovaikutusta jopa 600 miljoonaa euroa. Koko hankeen valmistuttua luvut ovat vielä merkittävämmät 2.300 pysyvää työpaikkaa, 134 miljoonaa euroa arvonlisäystä vuosittain ja Tampereelle tuleva verokertymä yli 8 miljoonaa euroa per vuosi. Hallihankeen vaiheet 1990-luvun puolivälistä tähän päivään 1990-luvun puolivälissä idea uudesta suurhallista sai tuulta alleen. 1996 perustettiin Monitoimihalli Oy, jonka toimitusjohtajana aloitti entinen maajoukkuehyökkääjä Lasse Oksanen. Hallille etsittiin paikkaa mm. Ratinan, Tampellan, Lakalaivan, Nekalan, Sarankulman ja Sorsapuiston alueilta. Kaksi vuotta myöhemmin hanke oli mukana esitellyssä Ratina-suunnitelmassa. Hallille ei kuitenkaan myönnetty tonttia eikä kunnallistekniikkaa ja innostus hiipui. Osakeyhtiö palautti siihen mennessä osakkailta keräämänsä rahat. Kymmenen vuotta myöhemmin eli 2008 kaupunki teetti selvityksen hallin rakentamisesta Sorsapuistoon. Selvityksessä olivat mukana YIT:n tekemät luonnokset. Halukkailla oli mahdollisuus lähteä viemään hanketta eteenpäin, mutta ketään ei vetäjäksi ilmoittautunut. Keväällä 2009 liikemies ja purjehtija Rikard Bjurström perusti Tampereen Keskusareena Oy:n ja lähti omalla riskillään viemään hanketta eteenpäin. Paikaksi valittiin Sorin alue. Neuvotteluissa kaupungin kanssa Bjurströmille osoitettiin vihreää valoa sen osalta, että kaupunki voisi lähteä mukaan hankkeeseen osallistumalla kannen kustannuksiin, rakentamalla kunnallistekniikan ja ostamalla halliyhtiöltä palveluita. Huhtikuussa 2010 kaavoitus pantiin vireille ja toukokuussa kaupunginhallitus otti myönteisen kannan edellä esitettyihin sitoumuksiin. Tampereen kaupunginvaltuusto siunasi päätöksen äänestyksien jälkeen. Kesän aikana käynnistyy insinöörisuunnittelu kannen rakentamiseksi ja arkkitehdit alkavat suunnitella hallia. Asemakaavaluonnokset on tarkoitus asettaa nähtäville syyskuussa ja lokakuussa osapuolten välisen sopimuksen on tarkoitus tulla kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Loppuvuoteen mennessä halliyhtiön on löydettävä uskottavat rahoittajat hallihankkeelle. Mikäli kaikki etenee suunnitellusti, asemakaava vahvistuu kevään ja kesän 2011 aikana, jonka jälkeen rakentaminen voidaan kaavoituksen puolesta aloittaa. Tavoitteena on, että halli valmistuu alkuvuodesta 2013. Jääkiekon MM-kisat pelataan Suomessa huhti-toukokuussa 2013 ja jääkiekkoväen toiveena on, että uusi monitoimihalli olisi tuolloin MM-kisojen otteluareenana.
9 Elinkeinoelämä näkee hallihankkeen piristysruiskeena Tampereen monitoimihallin suunnitelmat on otettu positiivisin mielin vastaan tamperelaisen elinkeinoelämän keskuudessa. Hanke on Tampereen kannalta monella tapaa positiivinen. Se virkistää kaupungin imagoa. Suunniteltu sijoituspaikka on joukkoliikenteen näkökulmasta ja ekologisesti ajatellen erinomainen, toteaa Tampereen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Jukka Terhonen. Suunnitelmien kehityssuunta on elinkeinoelämälle mieluinen. Aluksi näin hankkeen pelkkänä hallina, eikä se tuntunut kovin lupaavalta. Ratkaisun infra on pelkkään hallikäyttöön aivan liian raskas. Nyt kun siinä on mukana asuntoja, toimistoja ja liiketilaa, tilanne on aivan toinen. Ajatus on, että alueella on elämää ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä, ja se tekee suunnitelmasta aivan erilaisen, Jukka Terhonen sanoo. Hallin sijoituspaikkaa on vuosien varrella etsitty suurennuslasilla. Terhonen pitää nykyistä ratkaisua monella tapaa erittäin hyvänä. Se on keskellä kaupunkia, mikä on edellytys ympärivuorokautiselle toiminnalle. Turussa Turku-halli tai Pasilassa Hartwall Areena ovat sivussa kaupunkien keskustoista. Sijainti on erinomainen myös liikenteellisesti. Rautatie lisää potentiaalisten käyttäjien määrää merkittävästi, kun Jyväskylästä, Pohjanmaalta tai Helsingistä on helppo tulla hallin tapahtumiin. Sijainti antaa mahdollisuuksia saada merkittäviä tapahtumia halliin, vaikka kilpailutilanne on tietysti kova, Terhonen arvioi. Hanke toteuttaisi osaltaan myös Tampereella pitkään suunniteltua matkailukeskusideaa. Ainakin se yhdistää luontevasti rautatie- ja linja-autoaseman. Ne kasvavat ikään kuin yhteen tämän hankkeen myötä. Toimistoihin löytyy vuokralaisia Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Jukka Terhonen tietää, että rahoittajien löytäminen edellyttää tuottomahdollisuuksien osoittamista sijoittajille. Laitan peukut pystyyn, että hankkeen taloudelliset edellytykset täyttyvät, tarvittava rahoitus löytyy ja hallille saadaan luotettava vuokralainen. Rakentamiseen sijoittavat odottavat sellaista kahdeksan prosentin tuottoa sijoitukselleen. Jos nämä edellytykset täyttyvät, ei muuta kuin ostamaan lippuja konsertteihin ja peleihin. Jukka Terhonen uskoo, että ainakaan suunniteltuihin toimistotiloihin ei ole vaikeuksia saada vuokralaisia. Alueelle on tullut paljon uusia yrityksiä, palvelukeskuksia ja Technopolis. Tilat ovat täyttyneet nopeasti. Vaikka kaupungissa on jonkun verran tyhjää toimistotilaa, tässä paikassa tilat löytävät varmasti vuokralaiset. Sinne on hyvät joukkoliikenneyhteydet ja helppo tulla. Alueen työpaikkojen määrä on voimakkaassa kasvussa. Asuntorakentamisessa Terhonen keskittyisi pienten asuntojen tuotantoon. Onhan se asuinpaikkana urbaani. Rautatien päälle rakennettavat talot eivät tietenkään ole mitään lapsiperheiden ihannepaikkoja. Keskusta-asumista haluaville nuorille, yksinasuville ja lapsensa maailmalle lähettäneille senioreille alue on varmasti kuitenkin mielenkiintoinen vaihtoehto. Hankkeisiin vauhtia Ratikka on paljon muutakin kuin joukkoliikenneväline Tampereen kaupunkiseudulla haetaan modernista katuraitiotiestä pitkäjänteistä ratkaisua kasvaviin liikennetarpeisiin. Kahdeksan kunnan alueella on arvioitu väkiluvun nousevan 90 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Tästä on tarkoitus houkutella keskuskaupunkiin puolet, mikä tarkoittaa sitä, että Tampereen liikennejärjestelmän tulee kyetä vastaamaan nykyajan ilmasto-, liikennetalous- ja energiatavoitteiden haasteisiin. Kun liikenne vetää keskustassa, se vetää myös seudulla ja koko maakunnassa, eikä aiheuta seudun tieverkon enenevää ruuhkautumista. Ruuhkautuminen on omiaan vaikeuttamaan elinkeinoelämän ja asukkaiden arkea. Kaupunkiseudun tahtotilaksi on asetettu elinvoimaiset keskustat. Kauppa on merkittävä tekijä elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Valtaosa asiakkaista tulee keskustaan joukkoliikennevälineellä ja merkittävä osa tulee pyörällä ja kävellen. Lisäksi Tampereen keskusta on seudun ainoa kilpailukykyinen paikka, missä on riittävät edellytykset monipuoliselle erikoiskaupalle. Tähän kuvioon parhaiten ja tehokkaimmin asiakkaita tuo ratikka. Nyt keskustan pääkatua täyttävät henkilöautot, joissa ihmiset ovat matkalla keskustan läpi, eivät pysähtyäkseen ostoksille. Euroopassa yleinen ratkaisu Kauppakamarin puheenjohtajana Jukka Terhonen on iloinen uudesta avauksesta. Tampereella on ennenkin esitetty innovatiivisia ideoita ja ajatuksia, mutta valitettavan moni on jäänyt idean asteelle. Nytkin meillä on joukko hankkeita, kuten pikaraitiotie, tunneli, Ranta-Tampella tai Ratinan kauppakeskus, jotka eivät näytä juurikaan etenevän. Onneksi Ratinan rannassa on nyt saatu rakennustyöt käyntiin. Vielä kun Ranta-Tampella lähtee liikkeelle, molempien järvien rannat rakentuvat. Yksi pitkään vireillä ollut hanke on Lahdesjärven alue, jonne on kaavailtu puolen miljoonan neliön verran liike- ja tuotantotilaa. Toistaiseksi vain IKEA on tälle alueelle sijoittunut, sekin poikkeusluvalla. Investointihankkeita Lahdesjärvelle olisi olemassa, mutta kaava seisoo ja hidastaa niiden eteenpäin viemistä. Kaavoituksen kehittämisessä Tampereen kaupungilla on vielä töitä tehtävänä, Jukka Terhonen toteaa. Mutta ratikka on muutakin kuin joukkoliikenneväline. On tutkittu, että se parantaa alueen sosiaalista rakennetta ja nostaa sen varrella sijaitsevien kiinteistöjen arvoa reippaasti. Asuntojen rakentajat edellyttävät, että heidän kohteensa sijoittuvat hyvien ja nopeiden joukkoliikennereittien varrelle. Palvelutkin voivat sijoittua helpommin sinne, missä ihmiset asuvat ja asioivat. Vetovoimaisena opiskelijakaupunkina Tampereen tulee huomioida nuorten muuttuvat arvot pois henkilöautoriippuvuudesta kohti tiiviimpiä ja elinvoimaisempia yhdyskuntia ja moderneja kansainvälisiä liikenneratkaisuja. Ratikkahan on tuttu jo monessa eurooppalaisessa Tampereen kokoisessa kaupungissa. Uudenaikaisia ratikkajärjestelmiä on rakennettu Eurooppaan pelkästään 2000- luvulla yli 50 kpl. Suurilla kaupunkiseuduilla on joukkoliikenteen tehostamisen paikka juuri nyt. Tähän asti on voitu tukeutua pelkästään tehottomampiin busseihin, mutta nyt on ylitetty se kynnys, että lisäkasvu edellyttää ratikan kaltaisia investointeja tulevaisuuteen. Tampereen tulisi nostaa kestävän kehityksen imagoa ja tehdä määrätietoisia päätöksiä kohti tulevaisuuden kaupunkiseutua ja joukkoliikennejärjestelmää. Järjestelmä perustuisi nykyaikaiselle raitiotie- ja lähijunaliikenteelle sekä ekotehokkaille busseille. Myös trollikoille on tarvetta siellä, missä ei ole raiteita tai raideliikenteelle riittäviä käyttäjämääriä. Lähijunaliikennettä on tarkoitus kehittää niihin kuntiin, jotka ovat valmiit tehostamaan maankäyttöään nimenomaan raiteiden varsilla. Jos maakunnan veturi ei pysty ottamaan sille suunniteltua kasvua vastaan, koko maakunta alkaa näivettyä. Ratikka ei siis ole vain Tampereen juttu, vaan panostamalla raidevetoiseen liikennekokonaisuuteen on Tampere koko Pirkanmaan käyntikortti, joka voimistaa kaupunkia myös matkailun kärkikohteena. Ritva Asula-Myllynen Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestö varapj. Elinkeinokehityksen KOKOAVA VOIMA Tampere Region Economic Development Agency Juhlatalonkatu 5 33100 Tampere Puhelin (03) 5653 4969 Faksi (03) 5653 4630 etunimi.sukunimi@tredea.fi Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö SUOMEN HOPEALINJA JA RUNOILIJAN TIE Reittiliikenne 1.6.-14.8. Tampere-Hämeenlinna / Tampere-Virrat RISTEILEVÄ RAVINTOLA LAIVA 18.5.-31.8. lounasristeilyt ti-su klo 12.30 ja iltaristeilyt ti-la klo 19.00 1.9.-30.9. iltaristeilyt ke, pe ja la klo 19.00 25 /32 sis. risteilyn, buffetruokailun ja ohjelman. VIIKINSAARI KEIDAS KESKELLÄ KAUPUNKIA Reittiliikenne 28.5.-15.8. Vain n. 20 min. laivamatkan päässä Laukontorilta. Järjestämme myös tilausristeilyjä toiveidenne mukaan. info@hopealinja.fi p. 010 422 5600 www.hopealinja.fi www.runoilijantie.fi Kiertori on maksuton kanava, jossa voit ostaa, myydä ja lahjoittaa hyväkuntoisia tavaroita ja vaatteita sekä välittää käytettyjä jäteastioita. www.pirkanmaan-jatehuolto.fi/kiertori www.tredea.fi
10 Seurakuntavaalit 2010 pidetään marraskuussa Kuunteleeko kirkko? Seurakuntavaalit käydään 14.-15. marraskuuta 2010. Tuolloin seurakuntiin valitaan kirkkovaltuusto ja seurakuntaneuvosto. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9.2010 ja ennakkoäänestys käydään 1.- 5.11.2010. Ensimmäistä kertaa saavat nyt 16-vuotiaatkin äänestää seurakuntavaaleissa. Pirkanmaan kokoomuksen piiritoimisto täyttyi aiheesta kiinnostuneista kuulijoista, kun siellä järjestettiin Kuunteleeko kirkko Kokoomus kuuntelee -tilaisuus. Kokoomuksen kirkollisvaltuuskunnan sihteeri Sari Hintikka-Varis alusti aiheesta ja päälle käytiin vilkas keskustelu. Seurakuntavaalien ehdokkaiden asettaminen on juuri nyt käynnissä. Jos olet 15.8. mennessä merkitty vaaliseurakuntasi läsnä olevaksi jäseneksi ja täytät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 14.11., ilmoittaudu mukaan ehdokkaaksi ja lähde Sari Hintikka-Varis alusti seurakuntavaaliasioista kokoomuksen piiritoimistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. rohkeasti vaikuttamaan seurakuntasi asioihin. Sinun ei tarvitse olla puolueen jäsen ilmoittautuessasi kokoomuksen listalle. Lisätietoja vaaleista löytyy netistä osoitteesta www.seurakuntavaalit.fi. Kokoomuksen vaalilistoille ilmoittautumisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Pirkanmaan kirkkopoliittisen verkoston puheenjohtaja Raimo Niemiseen, puh. 040-506 1453 Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön seurakuntavaalitoimikunnan puheenjohtaja Ritva Asula-Myllyseen, puh. 041-522 4357, sähköposti ritvaasulamyllynen@gmail.com. Nokian Kolmenkulma ON AVATTU Tervetuloa! Seuraa ilmoittelua Aamulehdessä ja netissä www.pirkanmaanosuuskauppa.fi Meille on helppo tulla 3 12 Helsinki 9 11 3 Nokia Pirkkala Pori Ylöjärvi Tesoma Tampere Tampere Navigaattoriin osoite Kaikki navigaattorit (päivityksestä johtuen) eivät tunnista osoitetta Juhansuonkatu. Hakuun kannattaa laittaa osoitteeksi Kolmihaarankatu 13, Tampere. Meille pääset myös bussilla TKL:n bussi numero 13 ajaa ihan ABC:n ja Kodin Terran lähelle. Jää pois bussista Pihtisulunkadun pysäkillä, josta noin 2 minuutin kävelymatka. Golfkesä kutsuu! www.vierumaki.fi VIERUMÄKI GOLF Vierumäen suositut ja laadukkaat golftuotteet rakentuvat Sinun ehdoillasi. Tule pelaamaan ja tuo myös ystäväsi mukana! Upea luonto ja monipuoliset palvelut yhdessä golfin huippuolosuhteiden kanssa tekevät lomastasi nautinnon. Perinteisen kurssitarjonnan lisäksi valinnanvaraa tuovat teemapaketit ja golflomat. Liiku, nauti ja rentoudu! Lisätiedot ja varaukset: mia.himanen@vierumaki.fi GOLFLOMAT Pelitaidon jo omaaville golfareille. Hcp < 53. Pääosassa golftekniikan kertaus, kehittäminen ja omatoiminen pelaaminen. Alkaenhinta sisältää täysihoidon h/päivä sekä harjoitusalue 1:n vapaan käytön harjoituspalloineen omatoimiseen harjoitteluun. Majoitus ja ruokailut Vierumäki Country vuoksi majoitus joko Scandic Vierumäessä puolihoidolla tai Ilkassa täysihoidolla. Katso ajankohdat ja hinnat: www.vierumaki.fi. GOLF PELIPAKETIT Alk. 95 /vrk/hlö 1 x green fee Classic tai Cooke Coursella. GOLFKURSSIT Green Card ja alkeiskurssit aloitteleville pelaajille. Ajankohdat ja ohjelmat löytyvät netistä. GOLF JUNNUKURSSIT Kaikkien kurssien alkaenhinta sisäl- kenttämaksut. Majoitus Ilkassa ja ruokailut Wanhassa Salissa. Kurssit ovat OPM:n tukemaa toimintaa. Kostiainen johtaa yliopiston alumneja Sitran ohjelmajohtaja Juha Kostiainen valittiin Tampereen yliopiston Alumni ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Kostiainen seuraa Matti Parjasta, jonka luopuminen katkaisee 23 vuotta kestäneen professoripuheenjohtajien perinteen yhdistyksen johdossa. Alumnin vuosikokous asetti uuden puheenjohtajan valinnan kriteereiksi yliopiston tuntemuksen, yhteiskuntasuhteet ja niihin liittyvät verkostot työelämässä. Kostiainen tunnetaan parhaiten yritys- ja kunnalliselämän ansioistaan. Hänen toivotaan tuovan yliopistoon kontakteja elinkeinoelämään suuntaan. Kostiainen ottaa tehtävän vastaan 2. syyskuuta. Tampereen yliopiston alumneihin lasketaan kuuluvan kaikki yliopistossa opiskelleet ja työskennelleet henkilöt, joita arvioidaan olevan jopa 40 000. 45-vuotiaalla Kostiaisella on tutkinnot molemmista Tampereen yliopistoista. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1990. Tampereen yliopistosta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1996 ja hallintotieteen tohtoriksi vuonna 2002.Vuodesta 2005 hän on ollut aluetieteen dosentti.
Tampereen Tulevaisuuskokoomus odottaa kaupungin toimien tehostamista Kesäjuhlassa lähtölaukaus vaalityöhön 11 Tampereen Tulevaisuuskokoomuksen jäsenet odottavat kaupungin toimien tehostamista. Ulkoistamista ei ole syytä kaihtaa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kaupungin tehtävä on vastata eri palveluiden järjestämisestä, joko omalla henkilöstöllään tai sitten hankkimalla palvelut muualta. ampereen T Tulevaisuuskokoomus on yksi Kansallisen Kokoomuksen tamperelaisista paikallisyhdistyksistä. Yhdistyksen tavoitteena on kasvaa tämän vuoden aikana Tampereen toiseksi suurimmaksi kokoomusyhdistykseksi. Yhdistyksen jäsenten mielipiteitä on tiedusteltu kyselyllä, jossa satunnaisiin väittämiin pyydettiin kannanottoja. Vastausten pohjalta yhdistyksen hallitus on laatinut kannanoton ja suunnitellut omaa toimintaansa. Yhdistyksen jäsenten mielestä kaupungin taloutta ei pelasteta verotusta kiristämällä. Tampereen kehityksen johdossa tulee olla porvarillinen koalitio, mutta kuntalain mukaisen suhteellisuuden tulee näkyä myös käytännön politiikassa. Liikennepolitiikassa osalta yhdistyksen jäsenet toivovat kaupunkiin lopultakin toimivaa kevyen liikenteen verkostoa. Yhtä voimakkaasti kannatetaan maanalaisen pysäköinnin kehittämistä, jopa maanalaisen asemakaavan laatimista ja mahdollisesti jopa keskustan alittavan tunnelin rakentamista. Joka tapauksessa keskustaan pitää päästä myös yksityisautolla. Keskustan kehittämistä nähdään tärkeäksi. Tiivis rakentamisen kuuluu kaupunkiin, joskin myös lähiöasuminen saa kannatusta, kunhan matkat työpaikoille sujuvat nopeasti. Oikea kaupunki kasvaa myös ylöspäin. Kaupunkikeskusta nähdään lisäksi viihtymiskeskuksena ja kaiken kaikkiaan keskustassa pitäisi olla saatavilla kaikki, mitä ihminen tarvitsee. Kauppakeskusten kasvamista kaupungin laidoille ei nähdä hyvänä, mikä tietenkin kertoo jäsenten näkemyksestä tiiviin ja toimivan kaupunkikeskuksen kehittämisessä. Kotihoitoa lapsille ja vanhuksille Vanhustenhuolto ja -hoito tulisi Tulevaisuuskokoomuksen jäsenten mielestä toteuttaa mahdollisimman pitkälti laitostoiminnan ulkopuolella. Vastaavasti kotihoidon tukea kannatetaan kunnallisen päivähoidon vastapainona esimerkiksi kotihoidon tuen selkeällä korotuksella niin, että aiheutuva kustannuserä lähenisi päivähoitokustannusta. Tämä kannustaisi äitejä ja isiä olemaan lastensa ensimmäisinä vuosina kotona tukemassa lapsensa kehitystä. Terveyskeskusten osalta haluttaan pikemminkin hajauttaa niitä eri kaupunginosiin kuin keskittää suuryksiköiksi. Kyselyyn vastanneiden mielestä kaupungin ei tule periä yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kiinteistöveroa. Yhteisöt tekevät sellaista työtä, joka muutoin olisi kaupunkiorganisaation tehtävä. Jos tästä vielä rangaistaan verotuksella, tilanne on kovin epäsuotuisa kolmannen sektorin työlle. Kulttuuripalveluista säästäminen nähdään yleisesti ottaen mahdottomana, eikä se vaikuta kaupungin kokonaistalouteen. Sen sijaan kulttuuri- ja nuorisopalvelujen välillistä vaikutusta arvostetaan, ne ovat osa ennaltaehkäisevää toimintaa, joka pienentää korjaavan toiminnan resurssitarvetta. Kulttuuripalvelujen tuottamista kaupunkiorganisaation ulkopuolella kannatetaan. Tulevaisuuskokoomuksen teemoja: Kunnallispolitiikka ja eduskuntapolitiikka on erotettava toisistaan Kaupunki vastaa palvelujen järjestämisestä, ei välttämättä tuottamisesta Kaupungin talous ei pelastu veroja korottamalla, vaan toimintoja tehostamalla Tamperelaiset kokoomusyhdistykset Tampereen Kokoomus ry, Tampereen Tulevaisuuskokoomus ry ja Tampereen Sivistysyhdstys ry järjestävät 6. elokuuta yhteisen kokoomuslaisen kesäjuhlan Tampereella Finlayson Palatsissa. Kesäjuhla on suunniteltu pirkanmaalaisten kansanedustajaehdokkaiden vaalityön viralliseksi lähtölaukaukseksi. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki ehdokkaat ja ehdokkaiden tukiryhmät. Yhteisellä kesäjuhlalla pyritään rakentamaan innostava kilvoittelu maakunnan suurimman puolueen asemasta. Tavoitteena on toimia yhdessä ja päämääränä on ei sen vähempää kuin kuudes kokoomuslainen kansanedustaja Pirkanmaalle. Tilaisuus on avoin kaikille, joten se toimii erinomaisena rekrytointipaikkana ehdokkaiden tukiryhmille. Tukiryhmät ja verkostoituminen ovat ehdokkaan tärkeimmät apuvälineet tavoiteltaessa hyvää vaalimenestystä. Kesäjuhlan ohjelma on monipuolinen ja hauska. Esiintyjät takaavat hauskuuden jo pelkällä läsnäolollaan. Järjestäjät toivovat ehdokkaiden ja tukiryhmien vetäjien nopeata varautumista kyseiseen tapahtumaan. Tapahtuman tavoitteena on saada vähintään 400 innokasta juhlijaa. Kaunis ja arvostettu ravintola Finlaysonin Palatsi toimii tilaisuuden pitopaikkana. Tilaisuuteen myydään illalliskortteja, joiden saatavuudesta löydät lisätietoa järjestäjien kotisivuilta. Illallinen on taattua Palatsin laatua ja sopii kaikille herkkusuille. Tule mukaan ja tunne kokoomuslaisen kesäjuhlan syke! Suopursunkatu 10 Aleksis Kiven katu 26 33200 Tampere puh. 010 227 3000 fax 010 227 3091 Vuokra-asunnot: puh. 010 227 3022
12 Olkipolku Eräretki Satamaraitti Taikamatka Kotimatka