Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 d)

Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2016/1 Dnro ESAVI/310/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 8.4.2016 ASIA Harjun kaatopaikan kunnostaminen, Lohja LUVAN HAKIJA Lohjan kaupunki PL 71 08101 Lohja Y-tunnus 1068322-0 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kaatopaikan kunnostaminen Harjun kaatopaikka, Lohjan kaupunki, Neitsytlinnan kaupunginosa, Lohjanharjuntie 240 Kiinteistöt: 444-465-1-155, 444-465-1-91, 444-465-1-267 ja 444-465-1-139 Kiinteistöjen omistaja: Lohjan kaupunki Kiinteistö: 444-895-2-2 Kiinteistön omistaja: Suomen valtio ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 22.11.2013. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 13 d) ja 13 f) sekä 1 :n 2 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 d) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (38) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 31.12.2012 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelle antama ilmoituspäätös, joka koskee Harjun kaatopaikan kunnostamista kiinteistöllä 444-895-2-2 (UUDELY/621/07.00/2012). Alueen kaavoitustilanne Maakuntakaava on hyväksytty Uudenmaan maakuntavaltuustossa 14.12.2004. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 8.11.2006. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset 15.8.2007 antamallaan päätöksellä taltionumero 1995. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty Uudenmaan liiton maakuntavaltuustossa 17.12.2008 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 22.6.2010. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty Uudenmaan liiton maakuntavaltuustossa 20.3.2013 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 30.10.2014. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi. Alueella ei ole asemakaavaa eikä lainvoimaista yleiskaavaa. Alue sijaitsee Lohjan kaupungin taajamaosayleiskaavan alueella. Lohjan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 17.4.2013, mutta kaava ei ole vielä lainvoimainen. Osayleiskaavassa alue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alue on tarkoitettu päivittäiseen lähiliikuntaan ja virkistäytymiseen. Alueella sijaitsee ohjeellinen ulkoilureitti. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet Kaatopaikka sijaitsee Lohjanharjulla valtatien 25 luoteispuolella tien välittömässä läheisyydessä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Neitsytlinnassa noin 200 metriä kaatopaikasta länteen luoteeseen. Neitsytlinnan koulu sijaitsee noin 400 metriä kaatopaikasta luoteeseen. Ympäristön tila Luontoarvot Välittömästi kaatopaikan lounaispuolella sijaitsee Lohjanharjun ja Ojamonkankaan Natura 2000 -alueen itäinen osa (FI0100031). Kyseessä on valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva harjualue. Luontodirektiivin mukaisista luontotyypeistä alueella esiintyy seuraavia; harjumuodostumien

3 (38) metsäiset luontotyypit, letot sekä Fennoskandian lähteet ja lähdesuot. Alueella ei ole tavattu luontodirektiivin liitteen II tai lintudirektiivin liitteen I lajeja. Harjun kaatopaikan eristerakenteiden rakentaminen vastaa luonteeltaan normaalia maanrakennustyötä. Töistä ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat Natura-alueen suojeluperusteisiin (harjualue). Vanhan kaatopaikan eristäminen ei vaikuta suojelualueella tavattaviin luontotyyppeihin (lähdesuot, letot, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit). Edellä esitetyistä syistä johtuen tarvetta Natura-tarveharkinta-arvion laatimiselle ei ole. Maaperä Kaatopaikka sijaitse Lohjanharjun harjanteella. Harjun maanpinta viettää kaakko luodesuunnassa kohti Lohjanjärveä. Kaatopaikan korkein kohta on noin tasolla +97,5 metriä ja matalin kohta noin tasolla +87,5 metriä. Maanpinta kaatopaikan koillispuolella on noin tasolla +96 metriä, lounaispuolella alimmillaan noin +90 metriä ja länsipuolella noin +95 96 metriä. Maaperä jätetäytön alapuolella ja ympärillä on hiekkaa tai hiekkaista soraa. Pohjavesi Kaatopaikka sijaitsee Lohjanharjun I luokan pohjavesialueella (0142851A), pohjaveden muodostumisalueella. Muodostumisalueen pinta-ala on 4,74 km 2 ja alueella muodostuvan pohjaveden määrä noin 3 500 m 3 /d. Pohjaveden virtaussuunta on kaatopaikalta luoteeseen kohti Lohjanjärveä. Pohjaveden pinta on kaatopaikan kohdalla noin tasolla +49 metriä. Kaatopaikka sijaitsee Myllylammen ja Porlan vedenottamoiden valumaalueella. Etäisyys Myllylammen vedenottamolle on noin 900 metriä ja Porlan vedenottamolle noin 700 metriä. Myllylammen vedenottamon antoisuus on noin 1 300 m 3 /d. Porlan vedenottamo on ollut aiemmin varakäytössä, mutta ottamo otettiin käyttöön vuonna 2009. Vesistöt Lähin merkittävä pintavesimuodostuma on Lohjanjärvi, joka sijaitsee noin 800 metriä kaatopaikasta länsi luoteeseen. Kaatopaikka-alueella muodostuva pohjavesi purkautuu Lohjanjärven suuntaan. Ilman laatu Alueella ei ole tehty erillisiä ilman laatuun liittyviä selvityksiä. Merkittävin ilman laatua heikentävä tekijä on valtatien 25 liikenteen aiheuttamat päästöt.

4 (38) Liikenne Liikennöinti kaatopaikalle tapahtuu valtatieltä 25. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Osa kaatopaikasta kunnostettiin vuonna 2013 tierakentamisen yhteydessä massanvaihdolla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 31.12.2012 antaman pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituspäätöksen (UUDELY/621/07.00/2012) mukaisesti. Jäljelle jäänyt kaatopaikka kunnostetaan peittämällä jätetäyttö tiiviillä pintarakenteella. Kunnostustyön on arvioitu kestävän 6 12 kuukautta. Työ ajoittuu vuosille 2016 2017. Kunnostustyötä tehdään arkipäivisin (ma pe) klo 7.00 19.00. KAATOPAIKAN TOIMINTA Kaatopaikan käyttöhistoria Kaatopaikka oli käytössä 1950 1960 -luvuilla, jolloin vanhalle soranottopaikalle kuljetettiin yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä täyttömaata. Vuodelta 1974 olevassa ilmakuvassa kaatopaikka-alue on jo peitetty ja tasattu. Kaatopaikka ympäristöineen on tällä hetkellä viheraluetta ja sen läpi kulkee ulkoilureitti. Vuonna 2013 tehdyn jätetäytön poiston jälkeen jätetäytön pinta-ala on noin 0,375 ha ja täyttötilavuus noin 11 200 m 3 ktr. Jätetäytön paksuus on enimmillään noin yhdeksän metriä. Alueella tehdyt tutkimukset Kaatopaikka-alueella ja sen ympäristössä on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia 26 27.3.2012 (A-insinöörit Suunnittelu Oy) sekä 31.8.2012, 13.9.2012 ja 15.1.2015 (Ramboll Finland Oy). Keväällä 2012 alueelle tehtiin yhteensä 16 koekuoppaa (KK1 KK16), joista neljä (KK4, KK5 KK6 ja KK16) sijoittui nyt kunnostettavan jätetäytön alueelle. Jätetäyttöalueelle sijoittuvista koekuopista yksi ulotettiin jätetäytön alapuoliseen pohjamaahan saakka. Koekuopista otettiin näytteet noin metrin välein ja kaikista otetuista näytteistä mitattiin kenttämittarilla metallit. Osasta näytteitä tutkittiin lisäksi laboratoriossa metallien (As, Ba, Be, Cd, Cr, Co, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Sn, V, Zn), öljyhiilivetyjen (C 10 C 40), polttoaineiden lisäaineiden (BTEX, MTBA, TAME), haihtuvien hiilivetyjen (VOC),

5 (38) polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), PCB- yhdisteiden sekä torjuntaaineiden pitoisuudet. Syksyllä 2012 alueelle tehtiin 19 kairauspistettä (RF1 RF19), joista kahdeksan (RF11 RF17 ja RF19) sijoittui nyt kunnostettavan jätetäytön alueelle. Kahta pistettä lukuun ottamatta kairaus ulotettiin jätetäytön alapuoliseen pohjamaahan saakka. Kairauspisteistä otettiin näytteet noin metrin välein ja yhteensä kolmestatoista näytteestä tutkittiin metallien (Sb, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V), polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) ja öljyhiilivetyjen (C 10 C 40) pitoisuudet. Talvella 2015 jätetäytöstä otettiin kaksi kokoomanäytettä, joista analysoitiin kaksivaiheisella ravistelutestillä (SFS-EN 12457/3) orgaanisen hiilen (DOC), sulfaatin, kloridin, fluoridin sekä metallien (As, Ba, Cd, Cr, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, V, Zn) liuenneet pitoisuudet (L/S = 10). Pohjaveden virtaussuuntaan jätetäytön alapuolelle asennettiin 9.1.2015 pohjaveden havaintoputki (RF1 15). Pohjavesiputkesta otettiin 21.1.2015 näyte, josta tutkittiin ulkonäkö, haju, väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, alkaliteetti sekä analysoitiin hapen, kloridin, fluoridin, sulfaatin, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, COD Mn:n, öljyhiilivetyjen (C 10 C 40), helposti haihtuvien hiilivetyjen ja liukoisten metallien pitoisuudet. Kaatopaikalla tehtiin 13.9.2013 kaatopaikkakaasumittaus. Keväällä 2012 tehdyistä tutkimuksista laadittu raportti Selvitys maa-alueen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arviointi, Harjun kaatopaikka, Lohja, 4.6.2012, A-Insinöörit Suunnittelu Oy on liitetty lupahakemukseen. Muita tutkimuksia ei ole raportoitu erikseen vaan ne on sisällytetty hakemukseen. Pintakerrokset ja luiskat Jätetäyttö on peitetty 0,2 2,0 metrin paksuisella maakerroksella. Peittokerros on hiekkaa ja soraa. Jätetäytön luiskakaltevuudet ovat noin 1:1,5 1:3,0. Jätetäytön lakiosalla kaltevuus on paikoin pienempi kuin 1:20. Jätetäytön sisäinen tila Tutkimuksissa jätetäytössä on todettu olevan muun muassa talousjätettä, lasia, metalliromua, rakennusjätettä, kuten betonia ja tiiliä. Jätetäytöstä otetuissa näytteissä havaittiin maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) asetettujen ylempien ohjearvojen ylittäviä antimonin, kromin, kuparin, sinkin, lyijyn sekä PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi kahdessa kaksivaiheisella ravistelutestillä tutkitussa näytteessä todettiin kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) liitteen 3 taulukon 2 pysyvän jätteen kaatopaikalle hyväksyttävälle jätteelle

6 (38) asetetun raja-arvon ylitys. Yhdessä näytteessä kadmiumin liukoisuus oli 0,14 mg/kg (raja-arvo 0,04 mg/kg) ja toisessa näytteessä fenoli-indeksi oli 1,5 mg/kg (raja-arvo 1 mg/kg). Antimonin liukoisuus (0,062 mg/kg) oli pysyvän jätteen kaatopaikkasijoituskelpoisuuden tuntumassa (0,06 mg/kg) näytteessä, jossa todettiin kadmiumin liukoisuuden ylitys. Orgaaninen jäte on jo pääosin hajonnut ja kaatopaikan metaanintuotanto on käytännössä loppunut. Syksyllä 2013 suoritetussa mittauksessa kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus (CH 4) oli 0,4 %, hiilidioksidipitoisuus (CO 2) 0,2 % ja happipitoisuus (O 2) 19,7 %. Mittauksessa ei havaittu rikkivetyä (H 2S). Jätetäytössä ei todettu tutkimusten aikana vettä. Kaatopaikan vakavuus ja painumat Jätetäytön painuminen on jo pääosin tapahtunut. Kunnostustyön aikaisten massanvaihtoalueiden painumisen arvioidaan olevan tasaista. Kaatopaikka-alueen tuleva käyttö Kunnostettu jätetäyttö maisemoidaan ja alueesta tulee viheralue. KAATOPAIKAN KUNNOSTAMINEN Valmistelevat työt Kunnostettava alue aidataan ja merkittään selkeästi kunnostustyön ajaksi. Työmaalle johtava ajoportti varustetaan lukittavalla puomilla. Ulkoilureitti siirretään kaatopaikka-alueen ulkopuolelle. Jätetäyttöalueen muotoilu Jätetäyttöalue muotoillaan. Lakialue muotoillaan niin, että siinä ei esiinny alle 1:20 kaltevuuksia. Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Nykyisiä pintamaakerroksia leikataan muotoilun helpottamiseksi ja tarpeettomien massansiirtojen välttämiseksi. Leikattu pintamaa hyödynnetään kaatopaikan muotoilussa ja pintaeristysrakenteen pintakerroksen alaosassa. Pintaeristysrakenteet Muotoillun esipeittokerroksen päälle rakennetaan pintaeristysrakenteet. Pintarakenteet ylhäältä alaspäin lueteltuna ovat: nurmetus pintakerroksen yläosa (kasvukerros) 300 mm

7 (38) pintakerroksen alaosa (suojakerros) 700 mm kuivatuskerros, salaojamatto keinotekoinen eriste, 1,5 mm LLDPE tai vastaava mineraalinen tiivistyskerros, bentoniittimatto olemassa oleva esipeittokerros. Kaatopaikan sulkemisrakenteiden valmistuttua kaatopaikan ylin pinnantaso on noin +98 metriä. Esipeittokerros Jos kaatopaikan muotoilun yhteydessä leikataan kaatopaikan pintamaita siten, että jätettä tulee esiin, lopetetaan jätetäytön pinnan leikkaus ja jäte peitetään vähintään 250 mm:n kerroksella pilaantumatonta ylijäämämaata. Esipeittokerros tiivistetään ja tasataan. Yläpinnasta poistetaan kivet ja mahdollinen muu terävä materiaali, joka voisi vaurioittaa tiivistyskerroksessa käytettävää bentoniittimattoa. Mineraalinen tiivistyskerros Mineraalinen tiivistyskerros tehdään bentoniittimatosta. Mattolaatuna käytetään neulasidottua, neulavapaata, itsesaumautuvaa, bentoniittijauheella yläpinnasta kyllästettyä mattoa. Käytettävän bentoniittimaton on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset: bentoniitin määrä matossa on vähintään 4 000 g/m² bentoniitti on luonnon natriumbentoniittia bentoniitin montmorilloniittipitoisuus on noin 90 % XRD-määrityksellä tai 300 mg/g metyleenisinimäärityksellä bentoniitin paisuntaindeksi on vähintään 24 ml/2 g yläkangas on neulasidottu ja painoltaan vähintään 200 g/m 2 tukikangas on kudottu ja painoltaan vähintään 100 g/m 2. Rakenne tehdään vastaamaan vähintään 0,5 metrin paksuista mineraalista tiivistyskerrosta, jonka tiiveys K-arvolla ilmoitettuna on vähintään 1 10 9 m/s. Bentoniittimatto on geokomposiitti, joka muodostuu geotekstiileistä ja bentoniittisavesta. Bentoniitti on luonnon savimineraali, joka hydratoituessaan paisuu ja muuttuu paineen alla käytännössä nestettä läpäisemättömäksi. Bentoniittimatto ei sisällä ympäristön tai terveyden kannalta haitallisia aineita. Maton vetolujuus on hyvä, joten sen repeäminen rakenteessa on hyvin epätodennäköistä. Bentoniittimatto kestää hyvin alustan epätasaisia muodonmuutoksia, joten se soveltuu hyvin kaatopaikan rakenteisiin. Mattojen limityksenä käytetään 0,5 metriä, mikä sallii epätasaisen muodonmuutoksen. Käytettävän bentoniittimaton pitkittäissaumat ovat itsestään saumautuvia. Tällöin bentoniittijauheen määrä pitkittäissaumoissa on vakio. Bentoniittimatto kestää hyvin

8 (38) jäätymisen ja sulamisen aiheuttamia rasituksia, sekä kuivumista luonnon maa-aineksia paremmin. Rakennettaessa tiivistyskerros bentoniittimatolla voidaan varmistua tiivistyskerroksen tasalaatuisuudesta helpommin kuin mineraalisesta tiivistyskerroksesta tehtäessä. Bentoniittimaton levittämisen seuranta ja dokumentointi on selkeää, jolloin mahdolliset työnaikaiset virheet on helppo havaita. "Kaatopaikkojen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008" -julkaisussa on otettu kantaa bentoniittimaton pitkäaikaiskestävyyteen ja esitetty laatuvaatimukset bentoniittimatolle. Oppaassa esitettyjen laatuvaatimusten täyttyminen varmistaa, että bentoniittimaton pitkäaikaiskestävyys on riittävä. Esitetty bentoniittimatto täyttää ympäristöhallinnon oppaassa esitetyt vaatimukset. Keinotekoinen eriste Bentoniittimaton päälle asennetaan 1,5 mm (± 5 %) paksuinen LLDPEmuovikalvo tai vastaava. Luiskassa käytetään kitkakuvioitua kalvoa. Kuivatuskerros Kuivatuskerros tehdään salaojamatosta. Salaojamattona käytetään kahteen suuntaan vettä johtavaa mattoa. Käytettävän maton vedenjohtokapasiteetin on vastattava mineraalista kuivatuskerrosta, jonka paksuus on 0,5 metriä ja vedenläpäisevyys (K-arvo) 1 10 3 m/s. Laskelmassa kuivatuskerroksen kaltevuus on ollut vähintään 1:20. Salaojamaton on kestettävä 20 kpa kuormitusta. Salaojamaton päällä ei liikuta työkoneilla ennen kuin sen päällä on vähintään 300 mm maakerros. Hakemukseen on liitetty laskelma salaojamaton vastaavuudesta mineraaliseen kuivatuskerrokseen verrattuna. Jotta riittävä vedenjohtokapasiteetti saavutetaan, on salaojamaton paksuuden oltava vähintään 5 mm ja vedenjohtavuuden 0,1 m/s. Hakemuksessa maton sydänosan minimipaksuudeksi on esitetty 6,0 mm. Pintakerros Pintakerroksen alaosa (suojakerros) tehdään pilaantumattomasta ylijäämämaasta. Alimmassa 0,15 metrin paksuisessa kerroksessa käytettävän maa-aineksen raekoko on enintään 64 mm ja sen yläpuolisissa kerroksissa enintään 200 mm. Ojapainanteissa käytetään vettä heikosti läpäisevää maa-ainesta, esimerkiksi moreenia. Pintakerroksen yläosa (kasvukerros) tehdään humuspitoisesta maa-aineksesta. Kerroksessa käytetään myös kaatopaikan pintaosasta kaivettuja maa-aineksia.

9 (38) Pintakerroksessa käytettävä maa-aines ei sisällä jätteitä ja sen sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja. Kerroksen alaosassa käytettävän maaaineksen määrä on 3 700 m 3 rtr ja yläosassa 1 600 m 3 rtr. Viimeistelytöiden päätyttyä pinta vaaitaan ja siitä laaditaan tarkempi piirustus. Viimeistellyn alueen pintaan kylvetään nurmi. Kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä Hakija esittää, että kaasunkeräyskerrosta ei rakennetta. Vesien johtaminen ja käsittely Kuivatuskerrokseen suotautuva vesi johdetaan kaatopaikan reunoille rakennettaviin salaojiin ja puretaan tarkkailukaivon kautta maastoon. Salaojalinjat varustetaan tarkistuskaivoilla, joista ne voidaan tarvittaessa huuhdella. Pintavesien kulkeutuminen kaatopaikan ympäriltä jätetäyttöalueelle estetään niskaojilla. Laadunvalvonta Laadunvalvonnan suorittaminen Rakennushankkeen pääurakoitsijalla on päävastuu rakenteiden tekemisestä suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Vaatimusten täyttyminen todetaan työnaikaisin laadunvarmistusmittauksin. Urakoitsija laatii erillisen laadunvalvontasuunnitelman, jonka tulee sisältää kaikki rakentamiseen, työmenetelmiin ja materiaaleihin liittyvät valvontatoimenpiteet. Niistä saa poiketa vain rakennuttajan ja ympäristölupaviranomaisen suostumuksella. Rakennuttaja nimeää ulkopuolisen riippumattoman laadunvalvojan, jonka tehtävänä on valvoa laadunvalvontamittauksia sekä tarkastaa, että urakoitsija tekee työnsä suunnitelmien ja lupaehtojen mukaisesti. Laadunvalvontasuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: työ- ja laadunvalvontamenetelmien hyväksyttämismenettely työjärjestys ja aikataulu kuka/ketkä suorittavat testit mittaussuunnitelmat näytteenottosuunnitelmat ja -menetelmät tutkittavat parametrit ja niille määrätyt vaatimustasot

10 (38) raportointimenettely ja dokumentointi toimenpiteet, mikäli poikkeamia ilmenee katselmukset ja tarkastukset laadunvarmistusorganisaatio. Keinotekoisista materiaaleista toimitetaan tarvittavat materiaalitodistukset ennakkoon hyväksyttäväksi. Materiaalitodistukset toimitetaan jokaisesta valmistuserästä. Materiaalitodistuksissa esitetään vähintään seuraavat tiedot: Bentoniittimatto bentoniittijauheen määrä bentoniitin laatu bentoniitin montmorilloniittipitoisuus bentoniitin paisuntaindeksi kankaiden paino. Keinotekoinen eriste (LLDPE) kalvon paksuus kierrätysmateriaalipitoisuus hiilimustan määrä OIT-arvo. Salaojamatto rakenne vedenjohtavuus kankaiden neliöpaino tuotteen kokonaispaksuus. Pintakerroksen alaosassa käytettävästä materiaalista sekä salaojasorasta esitetään materiaalin rakeisuus. Pintakerroksen yläosassa käytettävästä materiaalista osoitetaan sen soveltuvuus kasvukerrokseen. Lisäksi pintakerroksen ylä- ja alaosasta todennetaan valmiin rakenteen paksuus. Käytettävistä kaivoista ja putkista esitetään laatutodistus/ce-merkintä. Laadunvalvonnan seuranta Laadunvalvontaan liittyvistä kokeista, tarkemittauksista ja mahdollisista toimenpiteistä pidetään laadunvalvontapöytäkirjaa. Laadunvalvontapöytäkirja ja siihen liittyvät dokumentit pidetään työmaalla nähtävillä ja viranomaisvalvojan sekä rakennuttajan valvojan tarkastettavana. Rakennustyön valmistuttua urakoitsija laatii laadunvalvonnasta loppuraportin, johon liitetään aineisto suoritetuista laadunvalvontaan liittyvistä kokeista ja mittauksista.

11 (38) Tarkemittaukset Kunnostusalue mitataan vähintään alueen muotoilun jälkeen, pintakerroksen alaosan levityksen jälkeen sekä pintarakenteen valmistuttua. Alue mitataan 10 10 m ruudukkoon. Luiskien ala- ja yläreunat mitataan taiteviivoina. Lisäksi mitataan alueelle asennettavien kaivojen ja putkien sijainnit sekä vesijuoksut. Mittaustulokset tulostetaan paperille sekä sähköisessä muodossa. Noudatettavat asiakirjat ja määräykset Laadunvalvonnassa noudatetaan suunnitelma-asiakirjoja, voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä. Polttoaineet Työkoneiden käyttämä polttoaine varastoidaan muovikalvon päälle sijoitettavassa siirrettävässä 2-vaippasäiliössä. Kerralla varastoitava polttoainemäärä on enintään 200 litraa. Työmaalle varataan tarvittava määrä imeytysainetta. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö Hakijan käsityksen mukaan kaatopaikan eristäminen nykyisen lainsäädännön vaatimusten mukaan edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pintarakenteissa hyödynnetään puhtaita täyttömaita ja säästetään siten neitseellisiä maa-aineksia ja maankaatopaikkojen kapasiteettia. Kaatopaikka sijaitsee valtatien 25 välittömässä läheisyydessä ja jätetäytön poiskaivaminen olisi kaivuteknisesti vaativaa. Lisäksi kaatopaikka on poistettu käytöstä noin 50 vuotta sitten, joten orgaaninen jäte on jo pääosin hajonnut. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään, pohjaveteen ja vesistöön Ennen pintarakenteiden toteutusta sadannasta arviolta 35 % suotautuu jätetäyttöön ja muodostuvan suotoveden määrä on noin 850 m 3 /a. Kaatopaikka-alueella tehdyissä pilaantuneisuustutkimuksissa jätetäytön alapuolisessa maaperässä ei ole todettu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) asetetut kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

12 (38) Hakemustietojen mukaan pohjaveden virtaussuuntaan jätetäytön alapuolelle asennetusta havaintoputkesta RF1 15 21.1.2015 otettu pohjavesinäyte oli samea. Näytteessä havaittiin kohonneet liukoisen molybdeenin (81 μg/l) ja raudan (2 600 µg/l) pitoisuudet. Hakemuksen mukaan tuloksiin on voinut vaikuttaa havaintoputken asennuksen aiheuttama häiriö pohjaveden luontaisessa tilassa. Lisäksi vesinäytteiden nikkelipitoisuus (12 µg/l) ja kobolttipitoisuus (5,7 µg/l) ylittivät vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) mukaiset pohjaveden ympäristölaatunormit (koboltti 2 µg/l ja nikkeli 10 µg/l). Pohjavesinäytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä tai haihtuvia hiilivetyjä tutkimusmenetelmän määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Suunniteltujen pintarakenteiden rakentamisen jälkeen jätetäyttöön suotautuvan veden määrän arvioidaan olevan alle 5 % sadannasta eli alle 120 m 3 /a. Pintarakenteiden valmistumisen jälkeen haitta-aineiden kulkeutuminen veden mukana maaperään, pohjaveteen ja vesistöön arvioidaan erittäin vähäiseksi. Päästöt ilmaan Kunnostustöiden aikana syntyvät pakokaasupäästöt ja toiminnasta aiheutuva pölyäminen arvioidaan vähäisiksi. Synteettisten pintarakennemateriaalien käyttäminen vähentää pölyämistä. Tarvittaessa pölyämistä ehkäistään kastelemalla. Jätetäytöstä muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä arvioidaan erittäin vähäiseksi. Kunnostettava kaatopaikka on noin 50 vuotta sitten käytöstä poistettu, joten oletetaan, että kaasua tuottava materiaali on jo hajonnut ja kaasun tuotto loppunut. Melu ja tärinä Kunnostustyöstä aiheutuu maanrakennustyömaalle tyypillistä melua. Meluhaittoja rajoitetaan ajallisesti. Lisäksi huolehditaan työkoneiden kunnosta. Rakentamisesta aiheutuvan melun ei arvioida ylittävän lähimmissä häiriintymiselle alttiissa kohteissa melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia ohjearvoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Rakennustyön aikana syntyvä sekajäte sekä mahdolliset vaaralliset jätteet kuten öljyt toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Jos kunnostettavan alueen ulkopuolella havaitaan jätetäyttöä, se kaivetaan pois ja viedään asianmukaiseen käsittelyyn. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että kunnostustyön aikana syntyisi poisvietäviä massoja.

13 (38) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaatopaikan kunnostaminen parantaa yleistä viihtyvyyttä sekä vähentää haitta-aineiden kulkeutumista ja niiden aiheuttamaa kuormitusta maaperään, pohjaveteen, pintaveteen ja ilmaan. Rakentaminen voi aiheuttaa maanrakennustyömaalle tyypillistä kuormitusta, kuten melua ja pölyä, mutta niiden vaikutus on arvioitu vähäiseksi. TARKKAILU, KIRJANPITO JA RAPORTOINTI Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Pintarakenteiden kunto Pintarakenteiden kuntoa ja mahdollisia painaumia seurataan silmämääräisesti. Kaatopaikan sisäinen vesi Kaatopaikan sisäistä vettä ei tarkkailla, koska jätetäytössä ei ole todettu vettä. Kaatopaikkakaasu Suunnittelun aikana tehtyjen havaintojen ja mittaustulosten perusteella ehdotetaan, että kaatopaikkakaasuja ei tarkkailla. Kuivatuskerroksen vedet Kuivatuskerrokseen suotautuvat vedet ohjataan kulkemaan mittakaivon läpi. Mittakaivosta mitataan kerran vuodessa virtaama. Kuivatuskerrokseen suotautuvan veden määrää seurataan kolme ensimmäistä vuotta. Mikäli vesiä ei esiinny merkittäviä määriä, tarkkailu lopetetaan. Pohjavesi Kaatopaikan vaikutusta pohjaveden laatuun seurataan kahdesta pisteestä. Vesinäytteet otetaan pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella olevasta havaintoputkesta 107 ja pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolella olevasta havaintoputkesta RF1 15. Havaintoputki 107 on mukana Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailussa. Havaintoputki RF1 15 asennettiin talvelle 2015. Pohjavesinäytteet otetaan ennen kunnostustöiden aloittamista ja töiden valmistuttua. Näytteenoton yhteydessä mitataan pohjaveden pinnankorkeus. Näytteet ehdotetaan otettavan kerran vuodessa. Vesinäytteistä

14 (38) määritetään sameus, sähkönjohtavuus, ph, happipitoisuus, metallit, mineraaliöljyt, PAH-yhdisteet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, COD Mn sekä kokonaisfosforin, ammoniumtypen, kokonaistypen, ammoniumtypen, sulfaatin ja kloridin pitoisuudet. Tarkkailu liitetään Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailuun. Hakija esittää, että pohjaveden tarkkailun jatkamisesta päätetään kahden vuoden kuluttua pintarakenteiden valmistumisesta. Kunnostustyön aikainen kirjanpito Kunnostustyön suorittaja pitää koko kunnostustyön ajan työmaapäiväkirjaa, johon merkitään päivittäin tärkeimmät tapahtumat työmaalla. Työmaavalvoja tarkistaa työmaapäiväkirjan. Kunnostustyön aikana pidetään työmaakokouksia, joista laaditaan muistio. Työn suorittaja pitää kirjaa alueelle tuotavista massoista sekä mahdollisesti alueelta pois vietävistä massoista. Raportointi Tarkkailun tulokset raportoidaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Merkittävin päästöjä aiheuttava poikkeustilanne on polttoainevuoto. Vuotojen varalle alueelle varataan imeytysainetta. Vuodon sattuessa polttoaine imeytetään imeytysaineeseen ja mahdollinen öljyllä pilaantunut maa-aines kaivetaan heti pois. Käytetty imeytysaine ja pilaantunut maa-aines toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle käsittelypaikalle. Työmaalla työskenteleville henkilöille annetaan toimintaohjeet vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle. Kaikista öljy- ja ympäristövahingoista ilmoitetaan viipymättä pelastuslaitokselle ja ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 10.2.2015, 20.2.2015, 14.9.2015, 17.2.2016. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 14.10. 13.11.2015 Etelä- Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen sekä Lohjan kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutus on julkaistu aluehallintoviraston internetsivuilla osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.

15 (38) Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Lohjan kaupungilta, Lohjan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Liikennevirastolta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus toteaa 20.11.2015 saapuneessa lausunnossaan, että kaatopaikan eristäminen on paras käyttökelpoinen tekniikka verrattaessa sitä vaihtoehtoiseen ratkaisuun, jätetäytön poiskaivamiseen tässä tapauksessa. ELY-keskus katsoo edelleen, että kaatopaikan eristäminen voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti ja siinä esitetyin rakentein ja materiaalein. Yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat tulee toimittaa ELY-keskukselle tarkastettavaksi ennen rakentamistoimenpiteiden aloittamista. Kaatopaikka sijoittuu pohjavesialueella sellaiseen osaan, jossa pohjaveden virtaussuunnissa voi olla paikallisesti eroja johtuen topografiasta ja reunamuodostumassa esiintyvistä kompleksisista kerrosrakenteista. Vedenottamoiden ja kaatopaikan välissä ei ole käytettävissä olevien tietojen mukaan kalliokynnyksiä tai muita esteitä, jotka katkaisisivat mahdollisen hydraulisen yhteyden kaatopaikan alueelta vedenottamoiden suuntaan. Siten kaatopaikan suotovedet aiheuttavat riskin Lohjanharjun pohjavesialueelle ja sen käytölle yhdyskuntien vedenhankintaan. ELY-keskuksen mielestä esitetty tarkkailuohjelma ei ole riittävä, vaan sitä tulee muuttaa niin, että pohjaveden tarkkailemiseksi on ennen kunnostustöiden alkamista asennettava RF1 15 havaintoputken lisäksi toinen havaintoputki kaatopaikan ja vedenottamoiden välille. Pohjavedestä on tehtävä hakemuksessa esitettyjen analyysien lisäksi alkaliteetti. Pohjavesien analyysituloksia tulee vuosiraportoinnissa verrata terveysviranomaisten asettamiin talousveden enimmäispitoisuusarvoihin, pohjavettä pilaavien aineiden ympäristönlaatunormeihin ja alueen pohjaveden taustapitoisuuksiin. Pohjaveden laadun tarkkailua tulee tehdä ainakin kaksi vuotta sulkemistöiden valmistumisen jälkeen. Tämän jälkeen putket tulisi liittää osaksi Lohjanharjun pohjaveden yhteistarkkailua. Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut 19.11.2015 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena ja Lohjan kaupungin edustajana seuraavan lausunnon: Kaatopaikka tulee sulkea siten, ettei kaatopaikasta enää aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Varmimmin tähän tavoitteeseen päästäisiin

16 (38) siirtämällä vanha jätetäyttö kokonaan pois pohjavesialueelta, kuten tiealueella sijainneelle jätetäytön osalle on jo tehty. Lupahakemuksessa tulee selvittää, miten eristysrakenteiden kuntoa voidaan tarkkailla ja miten eristysrakenteiden toimivuus voidaan todentaa. Lupaa harkittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota pintarakenteen materiaalien ja rakennustyön laadunvalvontaan. Lisäksi toiminnanharjoittajalta tulee vaatia erillinen asiantuntevan tahon laatima pohjaveden tarkkailusuunnitelma. Analysoitavien parametrien valinnassa on huomioitava alueen maaperä- ja pohjavesitutkimuksissa esiintyneet haitta-aineet sekä muut mahdolliset tiedossa olevat vanhoihin vastaaviin kaatopaikkoihin liittyvät riskiaineet. Parametrien valinta tulee perustella tarkkailusuunnitelmassa. Pölyn torjuntaan rakennustöiden aikana on myös kiinnitettävä huomiota ja alue on eristettävä ulkopuolisilta työmaan aikana. Lupapäätöksessä tulee ottaa kantaa kaatopaikka-alueen mahdollisiin käyttötapoihin ja huomioida alueen käyttötapojen asettamat vaatimukset sulkemisrakenteille sekä asettaa tarvittaessa alueelle käyttörajoituksia. Liikennevirasto Liikennevirasto toteaa 5.11.2015 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Harjun kaatopaikan kunnostamisella ei näyttäisi olevan merkittäviä vaikutuksia Lohjanharjuntien (valtatie 25) liikenteeseen ja tienpitoon, vaikka asiaa ei ole erityisesti todettu ympäristölupahakemuksessa. Liikennemäärän kasvu on arvioitu ja se on suhteellisen vähäinen, mutta erityisesti on kiinnitettävä huomiota liikenneturvallisuuteen. Kuorma-autojen kääntyminen kunnostusalueelle ja tulo sieltä pois aiheuttaa vaaratilanteita. Alueelle ei ole nykyään varsinaista autotietä eikä liittymää valtatielle 25. Jos työmaa-alueelle on tarkoitus tehdä työnaikainen liittymä, tulee olla yhteydessä Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualueeseen. Mahdollinen kulkeminen työmaa-alueelle suoraan valtatieltä 25 ei saa rikkoa tien varteen rakennettuja pohjaveden suojausrakenteita. Kunnostusalueen vaikutuspiirissä ei ole rautatietä eikä vesiliikenneväyliä, joten Liikennevirastolla ei ole niiden osalta lausuttavaa. Maanteiden osalta kantaa ottaa tarkemmin Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualue. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei annettu muistutuksia eikä mielipiteitä.

17 (38) Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 4.12.2015 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Hakija toteaa 15.12.2015 päivätyssä vastineessa seuraavaa: Liikennevirasto on lausunnossaan ottanut kantaa liittymäasiaan valtatielle 25 ja edellyttänyt yhteydenottoa Uudenmaan ELY-keskuksen L-vastuualueelle. Lohjan kaupunki on tietoinen, että Uudenmaan ELYkeskus on toteuttamassa valtatien 25 pohjavesisuojauksen vuoden 2016 aikana. Lohjan kaupunki on jo neuvotellut ELY-keskuksen edustajien kanssa hankkeiden yhteensovittamisesta. Lohjan kaupunki tulee sopimaan ELY-keskuksen kanssa työnaikaisen liikenteen järjestämisen kaatopaikan sulkemistyömaalle valtatieltä 25. Tavoitteena on käynnistää kaatopaikan sulkemistoimenpiteet keväällä 2016. Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että vanhan kaatopaikan sulkeminen paikalleen hakemuksen mukaisesti on parasta mahdollista tekniikkaa (BAT) saavutettavien ympäristöhyötyjen suhteen. Hakija eli Lohjan kaupunki on samaa mieltä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Lohjan kaupungin näkemyksen mukaan jo asennetuista pohjavesiputkista saadaan luotettava kuva vanhan kaatopaikan vaikutuksista varsinkin, kun vaikutukset pintarakenteiden valmistumisen myötä pienenevät entisestään. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Lohjan kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Harjun kaatopaikan kunnostamiselle seuraavin määräyksin: A. Toiminnan toteutus Toiminta A.1. Lohjan kaupunki saa kunnostaa Harjun kaatopaikan sekä ottaa vastaan ja hyödyntää kaatopaikan rakenteissa maa-ainesjätettä (17 05 04) jäljempänä määräysosiossa B. määrätyn mukaisesti. Kunnostustoimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 7.00 19.00 pois lukien yleiset juhlapäivät. Kunnostettava alue on aidattava tai asiaton pääsy alueelle on estettävä muilla rakenteellisilla ja teknisillä keinoilla. Alue on varustettava kaatopaikan kunnostuksesta kertovin varoituskyltein.

18 (38) Vastuuhenkilöt ja tiedottaminen A.2. Luvan saajan on nimettävä kaatopaikan kunnostamisesta ja siihen liittyvästä toiminnan valvonnasta ja tarkkailusta vastaava vastuuhenkilö nimettävä kaatopaikan pintarakenteiden rakentamisen ja rakennemateriaalien laadunvalvonnasta vastaava riippumaton valvoja käytettävä kunnostuksen ohjauksessa ympäristöteknistä asiantuntijaa, jolla on riittävä asiantuntemus kaatopaikan kunnostuksen valvonnasta. Vastuuhenkilön, riippumattoman valvojan sekä ympäristöteknisen asiantuntijan nimi ja yhteystiedot sekä selvitys riippumattoman valvojan ja teknisen asiantuntijan asiantuntemuksesta on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista. Jos nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muuttuneet tiedot ilmoitettava viipymättä kirjallisesti edellä tarkoitetuille viranomaisille. Kunnostustyön aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Kunnostustyön arvioidusta päättymisestä on ilmoitettava edellä tarkoitetuille viranomaisille hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa, ennen aiottua toiminnan päättymistä. Luvan saajan on varattava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuus tarkastaa kukin pintarakennekerros ennen valmiin rakenteen peittämistä valmiit rakenteet kahden kuukauden kuluessa kaatopaikan pintarakenteiden valmistuttua. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan A.3. Kunnostustoiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa. Pölyämistä on ehkäistävä pölyävien materiaalien kostuttamisella, liikennöintialueiden kastelulla tai muulla asianmukaisella tavalla. Suolan ja muiden pohjaveden laatua vaarantavien kemikaalien käyttö pölynsidonnassa on kielletty. Melu A.4. Kunnostustoiminnasta ja siihen liittyvästä liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää melulle altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistö-

19 (38) jen ja mahdollisesti melulle altistuvien muiden kohteiden, kuten oppilaitoksen, piha-alueilla toiminta-aikana klo 7.00 19.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq) 55 db. Melutilanteen arvioinnissa on otettava huomioon myös alueen muiden melulähteiden aiheuttama melutaso. Jätehuolto A.5. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä jätelajikohtaisesti erilleen muista jätteistä. Mahdolliset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä jätekohtaisissa astioissa. Muut jätteet on varastoitava jätelajeittain keräyslavoilla tai -astioissa tai muutoin asianmukaisesti. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava kohteeseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa hyödyntää kyseisiä jätteitä. Hyödyntämiskelvottomat jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava laitokselle, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisenlaisia jätteitä. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (331/2013) säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Jätelain (646/2011) 121 :n mukaisista jätteistä on tehtävä siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :ssä velvoitetut tiedot. Vesien hallinta ja käsittely A.6. A.7. Kaatopaikan ympärille on rakennettava ympärysojat tai muut tarkoitukseen soveltuvat rakenteet kaatopaikan ulkopuolisten vesien ja puhtaiden pintavalumavesien pitämiseksi erillään jätetäytöstä. Pintarakenteen kuivatuskerrokseen suotautuvat vedet on kerättävä ja johdettava hallitusti hakemuksessa esitetyn mukaisesti kaatopaikan reunoille rakennettuihin salaojiin ja purettava tarkkailukaivon kautta maastoon. Kaatopaikan valmiin pintarakenteen hulevedet on johdettava hallitusti, kuten eroosiota aiheuttamatta, maastoon. Vesien johtamisesta ei saa aiheutua purkualueen liettymistä, vettymistä eikä muuta haittaa. Polttoaineet ja kemikaalit A.8. Polttoainesäiliön on oltava kaksoisvaipallinen tai varustettu kiinteällä valuma-altaalla. Valuma-altaan tilavuuden on oltava vähintään 1,1 kertaa altaaseen sijoitetun suurimman säiliön tilavuus. Säiliö on oltava varustettu laponestolla ja ylitäytönestolaitteella, jos ne täytetään alueella. Tankkaus-

20 (38) laitteistossa on oltava lukittava sulkuventtiili. Polttoaineen jakelulaitteen täyttöpistooli on lukittava, kun alueella ei työskennellä. Polttoainesäiliön sijoituspaikan sekä tankkaus- ja täyttöpaikan on oltava pinnoitettuja tai alueella on käytettävä muovikalvoa tai muuta tiivistysrakennetta. Polttoaineen varasto- ja jakelualueen ympärillä on oltava rakenne, joka rajoittaa ylivuototilanteessa polttoaineen kulkeutumista ympäristöön. Säiliö on suojattava riittävin törmäysestein. Polttoainesäiliön enimmäistilavuuden on oltava mitoitettu ja säiliön sijaintialueen on oltava rakennettu siten, että mahdollisessa vahinkotilanteessa vuotanut polttoaine ei kulkeudu maaperän suojausrakenteen ulkopuolelle. Tankkaus- ja täyttöpaikalla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet A.9. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien ympäristövaikutusten ja vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Päästön aiheuttanut viallinen laite on kunnostettava niin pian kuin mahdollista. B. Kaatopaikan kunnostaminen Pinnan muotoilu ja esipeitto B.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava puusto ja muu kunnostustyötä haittaava kasvillisuus. Kaatopaikan pinta on muotoiltava siten, että kaatopaikan pintakuivatus saadaan järjestettyä tehokkaasti eivätkä sade- ja sulamisvedet lammikoidu alueelle, sekä tiivistettävä tarvittaessa. Kaatopaikan luiskien kaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:3. Jos jätetäytön muotoilussa tulee esiin jätettä, on jäte peitettävä vähintään 0,25 metrin paksuisella pilaantumattomalla maa-aineskerroksella. Esiin tuleva mahdollinen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava jäte on poistettava ja toimitettava käsiteltäväksi edellä määräyksessä A.5. velvoitetun mukaisesti.

21 (38) Jos pintarakenteiden rakentamisen aikana havaitaan, että kaatopaikan pintarakenteen ulkopuolelle jäävillä alueilla on kaatopaikkatoiminnasta peräisin olevaa jätettä tai epäiltävää maaperän pilaantuneisuutta, on maaperän haitta-ainepitoisuudet ja jätetäytön esiintyminen selvitettävä maaperätutkimuksilla. Tutkimuksista on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jatkotoimenpiteet on tehtävä toimivaltaisen viranomaisen päätösten mukaisesti. Pintarakenteet B.2. Esipeittokerroksen päälle on rakennettava tiivistyskerros. Tiivistyskerros on rakennettava hakemuksessa esitettynä ohennetun mineraalisen tiivistysrakenteen ja keinotekoisen eristeen yhdistelmärakenteena. Tiivistyskerroksen mineraalisen materiaalin on hakemuksessa esitetyn mukaisesti vastattava tiivistyskerrosta, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja vedenläpäisevyys K 1 10 9 m/s. Mineraalisena tiivistyskerrosmateriaalina saa käyttää hakemuksessa esitettyä bentoniittimattoa. Bentoniittimaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Mattojen saumat on limitettävä riittävästi. Mineraalisen tiivistyskerroksen päälle on asennettava 2 mm:n LLDPE- tiivistyskalvo tai muu vastaavan suojaustason omaava tarkoitukseen soveltuva keinotekoinen eriste. Eristeen saumat on hitsattava. Tiivistyskerroksen on ulotuttava riittävän kauas jätepenkereen reunasta ja siten, ettei reuna-alueelle mahdollisesti kertyvä vesi pääse jätetäyttöön. Tiivistysrakenteen vaurioituminen rakentamisen aikana on estettävä käyttämällä peitteitä, suojamaa-aineskerrosta tai muita asianmukaisia suojaustoimenpiteitä. Valitun tiivistysrakenteen materiaalitiedot ja rakennesuunnitelma sekä selvitys eristysominaisuuden säilymisestä pitkällä aikavälillä Harjun kaatopaikan olosuhteissa on esitettävä jäljempänä määräyksen B.6. rakennus- ja mittaussuunnitelman erillisenä liitteenä. B.3. Tiivistyskerroksen päälle on rakennettava kuivatuskerros. Kuivatuskerroksen on vastattava hakemuksessa esitetyn mukaisesti mineraalista kuivatuskerrosta, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja vedenläpäisevyys K 1 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen saa rakentaa hakemuksen mukaisena salaojamattorakenteena. Kerrokseen valittavan salaojamaton on oltava tarkoitettu käytettäväksi kaatopaikkarakentamisessa. Salaojamaton on oltava vaakatasossa kahteen suuntaan vettä johtavaa. Salaojamatto on limitettävä riittävästi. Salaojamatolla toteutettavassa kuivatuskerroksessa on varmistettava, että salaojamattorakenteesta purkautuva vesi ei vaurioita kaatopaikan reunarakenteita

22 (38) ja että vesi poistuu tehokkaasti luiskan alaosasta. Kuivatuskerroksen tukkeutuminen on estettävä tarvittaessa suodatinkankaalla tai muutoin tarkoitukseen soveltuvasti. Valitusta kuivatuskerroksen materiaalista ja kerroksen rakentamisesta sekä kuivatusrakenteen veden johtamisesta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmaan on liitettävä selvitys valitun kuivatusrakenteen pitkäaikaistoimivuudesta. Salaojamattorakenteesta on esitettävä myös yksityiskohtaiset mitoituslaskelmat. Suunnitelma sekä tarvittavat selvitykset ja laskelmat on liitettävä jäljempänä määräyksissä B.6 velvoitetun rakennus- ja mittaussuunnitelmiin erillisinä liitteinä. B.4. B.5. Kuivatuskerroksen päälle on rakennettava vähintään yhden metrin paksuinen pintakerros. Kerroksessa on käytettävä pilaantumattomia maaaineksia. Maa-aineksen ja hyödynnettävän maa-ainesjätteen (17 05 04) sisältämien orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja. Epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää VNA (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja eivätkä niiden liukoisuudet kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) liitteen 3 taulukon 2 mukaisia pysyvän jätteen kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen raja-arvoja. Maa-aines ja maaainesjäte eivät saa sisältää jätettä. Pintarakenteiden valmistuttua kaatopaikka-alue on maisemoitava. Alue on nurmetettava ja istutettava tulevan käyttötarkoituksen ja maisemointisuunnitelman mukaisesti. Kaatopaikalle saa istuttaa vain matalajuurisia kasveja eikä alueelle saa muodostua sellaista kasvillisuutta, jonka juuristo voi vaarantaa pintarakenteiden toimivuutta. Suljetulle kaatopaikka-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa rakentaa rakennuksia eikä sijoittaa muita rakenteita, jotka voivat aiheuttaa kaatopaikan pintarakenteiden vaurioitumisriskiä tai vaarantaa rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tai toimivuutta. Suunnitelmat B.6. Jätetäyttöalueen luiskien ja muun alueen muotoilusta sekä esipeitosta on tehtävä suunnitelma. Suunnitelmaan on sisällytettävä muun muassa riittävät kartta- ja poikkileikkauskuvat, joista ilmenevät luiskien leikkaukset ja jätetäyttöalueella tarvittavat täytöt. Lisäksi on esitettävä esipeittokerroksen toteutus. Vesien hallintarakenteiden ja pintarakenteiden rakentamisesta on laadittava rakennus- ja mittaussuunnitelmat. Suunnitelmien on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä materiaaleista, materiaalien laatu- ja käyttökelpoisuustiedot, rakenteiden toteutuksen tekniset asiakirjat sekä tiedot käytettävistä mittausmenetelmistä että maisemointisuunnitelma.

23 (38) Materiaalien ja rakenteiden suunnitelmanmukaisuuden todentamisesta sekä menettelystä poikkeamistilanteissa on laadittava laadunvalvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä laadunvalvontaorganisaatio, laadunvalvontakokeet ja -mittaukset, luvan saajan ja urakoitsijan laadunvalvonta sekä suunnitelma laadunvalvontajärjestelmän varmistamisesta riippumattomalla asiantuntijalla. Suunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Suunnitelmaasiakirjoihin on liitettävä riippumattoman asiantuntijan lausunto suunnitelmien tämän päätöksen ja pintaeristysrakenteiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisuudesta. C. Tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu C.1. Jätetäyttöalueen pinnan tasot on mitattava vähintään nykytilanteessa, muotoilun päätyttyä ennen pintarakenteiden rakentamisen aloittamista sekä pintarakenteiden valmistuttua. Rakentamisen aikana on kirjattava ja/tai mitattava eri rakennekerrosten pintojen tasot. Jälkihoitovaiheen aikana pinnan tasojen mittaus on tehtävä vähintään kolmen vuoden kuluttua rakenteiden valmistumisesta. Jatkotarkkailutarve on arvioitava mittausvuoden vuosiraportissa. C.2. Vesien keräys- ja johtamisjärjestelmien kuntoa ja pintarakenteen mahdollisia vaurioita on tarkkailtava vähintään vuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Havaitut viat on korjattava viivytyksettä. Tarkkailusuunnitelmaan kuuluvien pohjavesiputkien toimivuus on tarkastettava vuosittain. Viallinen putki on kunnostettava tai uusittava viipymättä. Tarkastuksista on tehtävä pöytäkirjat. Pöytäkirjat on liitettävä jäljempänä määräyksessä C.6. velvoitettuun kirjanpitoon. Vaikutustarkkailu C.3. Pohjaveden laatua on seurattava pohjavesiputkista 107 ja RF1 15. Lisäksi on asennettava yksi pohjavesiputki pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan alapuolelle siten, että putkesta otettava vesinäyte edustaa Porlan ja Myllylammen vedenottamoiden suuntaan virtaavaa pohjavettä. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin yleinen ulkonäkö, haju, väri, happi, sameus, ph, sähkönjohtavuus ja alkaliteetti. Lisäksi on analysoitava vähintään fluoridin, kloridin, sulfaatin, fenoliyhdisteiden mukaan lukien kloorifenolien, öljyjakeiden (C 10 C 40), haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, kuten

24 (38) BTEX-yhdisteiden, trikloorieteenin ja tetrakloorieteenin sekä niiden hajoamistuotteiden, PAH-yhdisteiden, COD Mn:n, kokonaisfosforin, kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuudet sekä liukoisen alumiinin, antimonin, arseenin, bariumin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, molybdeenin, nikkelin, raudan, sinkin ja vanadiinin pitoisuudet. Lisäksi vuoden 2016 vesinäytteistä on analysoitava torjunta-aineiden pitoisuudet. Torjuntaaineiden jatkotarkkailun tarve on arvioitava näytteenottotuloksen perusteella ja tarkkailua koskeva esitys on esitettävä tarkkailuvuoden vuosiraportin erilisenä liitteenä. Näytteet on otettava vuonna 2016 vähintään kahdesti, keväällä ja syksyllä ja tämän jälkeen ainakin kerran vuodessa. Jatkotarkkailu on arvioitava ja esitettävä kahden vuoden kuluttua pintarakenteiden valmistuttua viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportissa. Näytteenoton yhteydessä on mitattava pohjaveden pinnankorkeus. C.4. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Tarkkailusuunnitelma C.5. Käyttö- ja vaikutustarkkailusta on tehtävä tämän päätöksen mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta viikkoa ennen kunnostustoiminnan aloittamista. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Kirjanpito ja raportointi C.6. Kaatopaikan kunnostustyön aikana on kirjattava muun muassa seuraavat asiat: tiedot alueen raivaamisesta ja kaatopaikan muotoilusta pinnantasotiedot tiedot päivittäisestä rakentamisesta pintarakennekerrosten materiaalitiedot ja materiaalien määrät