Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 94/2010/1 Dnro LSSAVI/168/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.9.2010 Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee teollisuuden ja yhdyskuntien jätemateriaalien keräystä ja hyötykäyttöön toimittamista. Päätös sisältää ratkaisun YSL 101 :n mukaisesta hakemuksesta aloittaa uusi toiminto mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Stena Recycling Oy Pajakatu 7-9 Yhteyshenkilö Marko Walavaara 11130 RIIHIMÄKI TOIMINTA JA AIKAISEMMAT LUVAT HAKEMUKSEN VIREILLETULO Stena Recycling Oy:n Vaasan palveluyksikkö kerää, käsittelee ja välivarastoi teollisuuden ja yhdyskuntien kierrätyskelpoista hukkamateriaalia ja toimittaa sitä edelleen hyötykäyttöön. Vastaanotettavat ja käsiteltävät materiaalit ovat pääasiassa romumetallieriä teollisuudesta, kuntien keräyskampanjoista, yksityisiltä romunkerääjiltä sekä yksityisiltä yhdistyksiltä ja henkilöiltä. Vastaanotettavat materiaalit tulevat pääasiassa Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista, mutta toiminta-alueena on koko Suomi. Materiaalit toimitetaan edelleen jalostettavaksi muille käsittelylaitoksille tai suoraan teollisuuden raakaaineeksi. Nykyiselle toiminnalle (Metalliyhtymä Oy Vaasan Romu - Vasa Skrot) on Länsi-Suomen ympäristökeskus 13.1.2000 myöntänyt ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 3.1.2005. Hakemusta on täydennetty 21.12.2009 ja 9.4.2010. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyvät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivalle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin, 2 momentin 4) kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f mukaan Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 f ja g -kohdan nojalla tämän ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LAITOKSEN SIJAINTI, LÄHIYMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE LAITOKSEN TOIMINTA Laitos sijaitsee Vaasan kaupungin Klemetsön kylän teollisuusalueella Vaasa-Seinäjoki radan vieressä tilalla Varasto RN:o 123:32, jonka pintaala on 1,8 ha. Alue on vuokrattu VR-Yhtymä Oy:ltä. Osayleiskaavassa laitoksen alue on merkitty rautatiealueeksi (LR). Lähimmät asemakaavoitetut (TTV) teollisuus- ja varastoalueet sijaitsevat laitoksen pohjoispuolella noin 80-100 m:n etäisyydellä. Laitoksen eteläpuolella sijaitsevat asuinkerrostalojen (AK) sekä hallintorakennusten- (YH) ja toimistorakennusten (KT) korttelialueet. Lähimmät neljä asuinkerrostaloa ja kaksi konttorirakennusta sijaitsevat noin 100 m:n päässä laitoksesta kapean puisto-, rata- ja katualueen erottamana. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. Yleiskuvaus toiminnasta Hakemuksen mukaan Stena Recycling Oy:n toiminta-ajatuksena on koota teollisuudesta ja yhdyskunnista muodostuvaa metalliromua ja muuta metallipitoista jätettä sekä uutena toimintona välivarastoida puuta, paperia, pahvia, muovia, alkulajiteltua rakennusjätettä ja joidenkin ongelmajätteiden pieneriä sekä kuljettaa kerätty materiaali mahdollisimman tehokkaasti hyödyntävälle teollisuudelle tai omiin keskitettyihin käsittelylaitoksiin. Keräys- ja kuljetustoiminta optimoidaan mah-
3 dollisimman tehokkaaksi siirtämällä täysiä kuormia ja/tai suurimpia mahdollisia kuljetusyksikköjä. Tuotteistamistoimenpiteitä ovat metalliromun lajittelu, leikkaaminen ja paalaaminen, romuajoneuvojen esikäsittely sekä alkulajitellun rakennusjätteen lajittelu. Muita jätteitä vain välivarastoidaan. Toiminta-aika ja selvitys melua tuottavasta toiminnasta Palveluyksikössä toimitaan pääasiassa arkipäivisin. Melua aiheuttavat työvaiheet rajoitetaan klo 7-16 väliseen aikaan. Klo 16-22 välisenä aikana alueelle voidaan satunnaisesti tuoda ja sieltä viedä tyhjiä lavoja tai muuta vastaavaa kuljetuskalustoa sekä materiaalia kuljetuslavoille tai muuhun kalustoon valmiiksi lastattuna. Pientuojat ja kuluttajat voivat tuoda pieniä eriä jätemateriaaleja ympäristöluvan puitteissa palveluyksikön miehitettyinä aukioloaikoina. Toimintaa voi olla poikkeuksellisesti viikonloppuisin noin kaksi kertaa vuodessa esimerkiksi erilaisten kampanjoiden aikaan (keväisin tai pitkien pyhien jälkeen). Tällaisista ja muista poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan etukäteen valvovalle viranomaiselle. Vastaanotto ja varastointi Vastaanottotoimintoja ovat vastaanottotarkastus, laadunmääritys ja punnitus. Materiaalit tuodaan alueelle autoilla. Vastaanoton jälkeen lastit puretaan eri jakeille varatuille alueille, joissa materiaalin laatu tarkistetaan ja luokitellaan materiaalien mukaisesti. Vaasan tulosyksikössä vastaanotettavat ja siellä käsiteltävät materiaalit kuuluvat mm. seuraaviin jäteluokkiin: - Termisissä prosesseissa syntyvät metallipitoiset jätteet (10); - Pintakäsittelyteollisuuden metallipitoiset sakat ja metallijätteet (11); - Metallien mekaanisen käsittelyn sakat ja metallijätteet (12); - Metalli-, paperi- tai kartonki-, puu- ja muovipakkaukset (15); - Käytöstä poistetut ajoneuvot ja niiden osat (16 01); - Sähkö- ja elektroniikkalaitteistot (16 02); - Epäkurantit tuotteiden valmistuserät ja käyttämättömät tuotteet (16 03); - Paristot ja akut (16 06); - Rakentamisesta ja purkamisesta syntyvät metalli-, puu- ja muovijätteet (17); - Jätteiden poltosta syntyvät metallipitoiset jätteet (19 01); - Yhdyskuntajätteen erilliskerätyt metalli-, puu- ja muovijätteet (20 01); - Kotitalouksien, yhdyskuntien ja teollisuuden ongelmajätteiden pienerät. Laitoksella voidaan satunnaisesti vastaanottaa em. luettelossa mainitsemattomia metallipitoisia jätteitä. Laitoksella esikäsiteltäviä ongelmajätteitä ovat ainoastaan romuajoneuvot. Yhteensä terminaalissa käsitellään
4 noin 80 000 tonnia em. materiaaleja vuodessa. Vastaanotettavien, varastoitavien ja/tai esikäsiteltävien materiaalien määrät jakautuvat arviolta seuraavasti: Materiaali u Rautapitoinen metalliromu, ruostumaton teräsromu, muu teräsromu Määrä tn/v 56 000 Ei-rautapitoinen metalliromu (mm. alumiini, kupari, muut 6 000 värimetallit, kaapelit) Romuajoneuvot 5 000 Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) 2 000 Akut 500 Alkulajiteltu rakennusjäte 5 000 Puu, paperi, pahvi ja muovi 5 000 Ongelmajätteiden pienerät 500 Yh Yhteensä 80 0 80 000 Metalliromu varastoidaan ulkona joko pinnoitetuilla tai pinnoittamattomilla alueella. Öljyä mahdollisesti sisältävät materiaalit varastoidaan pinnoitetulla alueella, josta valumavedet ohjataan öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle avo-ojaan. Arvometallit sekä sähkö- ja elektroniikkaromu varastoidaan lukittavissa konteissa tai hallissa. Akkuromu varastoidaan VAK-hyväksytyissä varastoastioissa sisätiloissa. Poikkeustapauksissa akkuromua voidaan varastoida ulkona, mutta tällöinkin asianmukaisissa vesitiiviillä kannella varustetuissa astioissa. Muut toiminnassa mahdollisesti syntyvät ongelmajätteet varastoidaan tarkoitusta varten varatuissa asianmukaisissa astioissa tai varastopaikoissa. Nestemäiset ongelmajätteet varastoidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa. Nykyisessä ympäristöluvassa määritetty laitoksen suurin kertavarastomäärä kierrätysmateriaalille on 2 000 tonnia. Tästä on jouduttu ajoittain poikkeamaan ja ylityksistä on raportoitu valvovalle viranomaiselle VAHTIraporteissa. Ympäristölupahakemuksessa on esitetty, että suurin kertavarastomäärä olisi 5 000 tonnia. Kierrätysmateriaalin kertavarastointimäärä riippuu oleellisesti mm. kierrätystoiminnan sesonkiajoista (mm. kevät- ja syyskeräykset), kierrätysmateriaalien markkinatilanteesta, varastoitavien materiaalien laadusta ja kuljetusten saatavuudesta. Alueella kerralla välivarastoitavan materiaalin määrän arvioidaan jatkossa olevan enintään noin 3 500 tonnia. Toiminnan tavoitteena on kuitenkin tehostaa materiaalin kiertoa ja saada se mahdollisimman nopeaksi siten, ettei hyvin suuria varastoja pääse muodostumaan.
5 Käsittely Metalliromun käsittely on lähinnä lajittelua, leikkaamista ja paalaamista. Lajittelu tehdään pääsääntöisesti koneellisesti (kouralla tai magneetilla varustettu materiaalinkäsittelykone), mutta mahdollisesti myös käsin. Suuret metallikappaleet leikataan tarvittaessa laatuluokkien edellyttämiin mittoihin. Leikkaamista tehdään laitoksella olevalla kiinteällä leikkurilla tai materiaalinkäsittelykoneeseen liitettävällä hydraulileikkurilla. Tarvittaessa leikkaus suoritetaan polttoleikkaamalla. Paalaaminen tehdään sekä omalla kiinteällä paalaimella taikka laitokselle ajoittain tuotavalla liikuteltavalla paalaimella. Paalaaminen on perusteltua kuljetusten tehokkuuden lisäämiseksi ja sitä kautta ympäristörasituksen pienentämiseksi. Suhteellisen kevyet materiaalit, kuten esikäsitellyt romuajoneuvot, voidaan paalata pienemmän kuljetustilavuuden saavuttamiseksi. Stena Recycling Oy:llä on käytössä rekka-autoon sijoitettu paalainyksikkö, joka kiertää Suomen toimipisteissä. Laitos toimii sekä esikäsiteltyjen että esikäsittelemättömien romuajoneuvojen vastaanotto- ja esikäsittelypaikkana. Esikäsiteltyjen romuajoneuvojen osalta käsittely on välivarastointia ja paalausta. Esikäsittely, jolla tarkoitamme vaarallisten aineiden poistamista romuajoneuvoista, tapahtuu nestetiiviiksi pinnoitetulla alustalla katoksessa kompaktilla käsittelylaitteistolla. Laitteistoon kuuluu kiinteästi romuajoneuvon asianmukaiseen esikäsittelyyn tarvittava välineistö, kuten paineilmatyökalut ja -pumput sekä säiliöt romuajoneuvon sisältämien nestemäisten jätteiden säilytykseen. Esikäsittely tapahtuu ritilän ja valuma-altaan päällä niin, että valumat saadaan kerättyä talteen. Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Renkaat ja akut toimitetaan kierrätykseen. Myöhemmässä vaiheessa, kun autojen lasille, muoville ja kumiosille on löydetty hyötykäyttökohteet, poistetaan ne ainakin osittain ennen esikäsitellyn romuajoneuvon toimittamista eteenpäin. Alkulajiteltu rakennusjäte lajitellaan pääasiassa koneellisesti tai käsin siten, että saadaan erilleen metallit, puu, kaapelit ja muu aines. Kaikki lajitellut materiaalit toimitetaan eteenpäin jatkojalostukseen ja/tai hyötykäyttöön. Sähkö- ja elektroniikkaromu välivarastoidaan ja toimitetaan eteenpäin asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Lisäksi laitoksella otetaan vastaan ja välivarastoidaan myös paperia, pahvia ja muovia. Vastaanotettujen ja käsiteltyjen materiaalien toimittaminen Stena Recycling Oy:n palvelut kattavat teollisuuden romuhuollon järjestämisen, mitä varten tuotantolaitoksille toimitetaan yleensä keräyslava tai
6 muu vastaavat keräily-, varastointi- tai kuljetusastia. Lavalle tai astiaan kertyvän romun kuljetuksesta laitokselle vastaa kuljetusliike. Vastaanotettu ja käsitelty materiaali toimitetaan edelleen mahdollisimman tehokkaasti hyödyntävälle teollisuudelle, omiin keskitettyihin käsittelylaitoksiin tai ulkopuolisille yrityksille pääasiassa seuraavasti: - Rauta- ja teräsromu toimitetaan hyötykäyttöön metalliteollisuuden raa ka-aineeksi. - Sekapeltiromu ml. esikäsitellyt romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkaromu ja metallipakkaukset toimitetaan Stena Recycling Oy:n Porin tulosyksikköön tuotteistettavaksi. - Alumiini- kupari- ja muu värimetalliromu toimitetaan hyötykäyttöön metalliteollisuuden raaka-aineeksi. - Kaapeliromu toimitetaan omalle Pusulassa sijaitsevalle kaapeligranulointilaitokselle tai muille kaapeliromun hyödyntäjille. - Lajiteltu rakennusjäte toimitetaan rakennusjätteen hyödyntäjille. - Akkuromu, paperi, pahvi ja muovi toimitetaan hyötykäyttöön. - Metallipitoiset liuokset toimitetaan hyötykäyttöön ja käsiteltäväksi asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen. Rakenteet ja niiden sijainti Laitosalueesta on pinnoitettu asfalttipinnoitteella AB 16/120 noin 0,7 ha. Sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan pinnoitetulta alueelta öljynerotuskaivon kautta avo-ojaan. Laitosalueella on betonilattialla varustettu halli, jossa sijaitsee työpaja, koneiden huoltotila sekä materiaalivarasto. Alueella on lisäksi katos, jota käytetään materiaalien varastointiin. Laitoksella on oma ajoneuvovaaka. Koko alue on valaistu ja aidattu umpiaidalla. Energian käyttö Laitoksen käyttämä energia on polttoaineita ja sähköä. Polttoaineina käytetään työkoneiden vaatimaa kevyttä polttoöljyä sekä polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua. Polttonesteet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä. Muut koneiden tarvitsemat kemikaalit varastoidaan sisätiloissa. Laitoksen kiinteä paalain toimii sähköllä. Laitoksen sähkön kulutus on ollut noin 200 MWh/v. Energian käyttöä seurataan ja valvotaan. Erityishuomiota kiinnitetään esim. lämpimien tilojen ovien ja ikkunoiden tiivistämiseen.
7 Laitos ei ole IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteen I tarkoittamaa teollista toimintaa harjoittava laitos, eikä sen energian käytön tehokkuutta ole erikseen arvioitu. Vedenhankinta ja viemäröinti Laitos saa raakaveden kaupungin vesijohtoverkosta. Alueella ei ole sadevesi- taikka viemäriverkostoa. Pinnoitetun alueen hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle avo-ojaan. Sosiaalija konttoritilojen saniteettivedet johdetaan saostuskaivojärjestelmään ja edelleen ympäristöön. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita voivat aiheuttaa piha-alueen liikenne ja työkoneet (henkilövahinkoriski), koneiden ja laitteiden öljyvuodot (ympäristön pilaantumisriski) sekä polttoleikkaus (tulipalo-, räjähdys- ja henkilövahinkoriski). Riskejä pyritään pienentämään mm. riittävällä valaistuksella, estämällä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle, ennakoivalla kone- ja laitehuollolla, varaamalla laitokselle imeytysaineita ja ensisammutusvälineitä sekä käyttämällä tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä ja noudattamalla varovaisuutta. Kaikki alueella työskentelevät henkilöt koulutetaan ottamaan huomioon sekä työturvallisuus- että ympäristöriskit. Lisäksi työntekijöillä on kunkin työvaiheen vaatimat asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet. Koneet ja laitteet huolletaan ja tarkastetaan säännöllisesti, jotta niistä aiheutuvat riskit jäisivät mahdollisimman pieniksi. Riskejä vähennetään myös toimintojen järkevällä sijoittamisella alueelle. Laitoksella käytössä oleva Stena Recycling Oy:n sertifioitu turvallisuusja ympäristöjärjestelmä sisältää yksikkökohtaiset turvallisuusohjeet poikkeustilanteita varten. Ohjeet löytyvät hätätilanteiden toimintaohjeistuksen lisäksi mm. yleiselle työturvallisuudelle, kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelylle ja varastoinnille, öljynerotuskaivojen ja polttoainesäiliöiden huollolle, valvonnalle ja tarkkailulle, kaasupullojen käsittelylle ja varastoinnille, koneiden ennakkohuollolle, öljyvahinkojen torjunnalle, materiaalien vastaanotolle sekä tulitöille. Lisäksi laitoksella on käytössä ajan tasalla olevat asianmukaiset kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet käytettävistä kemikaaleista. Liikenne Laitokselle tuleva ajoneuvomäärä on keskimäärin 30 autoa ja enintään 60 autoa päivässä. Sisään tuleva materiaali kuljetetaan kuorma-autoilla. Liikennöinti tapahtuu teollisuusalueen kautta. Lähtevä materiaali toimitetaan maanteitse ajoneuvoyhdistelmillä.
8 Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Stena Recycling Oy on Suomen ensimmäinen ympäristösertifioitu raudan ja värimetallien kierrätykseen erikoistunut yritys. ISO14001- standardin mukainen ympäristösertifikaatti on myönnetty 2.10.2000 seuraaville toiminnoille: rauta- ja metallihukkamateriaalin kerääminen, lajittelu ja jalostus sekä raaka-aineen myynti materiaali- ja energiantuotantoon sekä alihankkijoiden raaka-aineiden ja tuotteiden myynti. Vaasan tulosyksikkö on sertifioinnin piirissä. Ympäristöjärjestelmää pyritään toteuttamaan mahdollisimman laajasti myös materiaalintoimittajiin ja alihankkijoihin. Koulutamme yhteistyökumppaneita ja materiaalintoimittajia tarpeen mukaan. Esimerkiksi Suomen Autopurkamoliitto ry:n jäsenyrityksille olemme pitäneet säännöllistä ympäristökoulutusta keväästä 2004 lähtien. Stena Recycling Oy:llä on lisäksi käytössä Osuuskunta Teollisuuden Romun (OTR) laatujärjestelmän mukaan sovellettu laatujärjestelmä ISO 9003, jota noudatetaan koko toiminnassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään ja pinta- ja pohjavesiin Hakemuksen mukaan laitoksella varastoitavat materiaalit sijoitellaan ja niiden kiertonopeus maksimoidaan (varastointiaika minimoidaan) niin, että materiaaleista ei pääse valumaan likaisia vesiä tai muita nestemäisiä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Varastointi suunnitellaan ja toteutetaan ottaen ennen kaikkea ympäristö- ja työturvallisuusriskit huomioon siten, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä pilaantumisvaaraa maaperälle. Pinnoitetun alueen hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle avo-ojaan. Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan saostuskaivojärjestelmään ja edelleen ympäristöön. Varastoimalla materiaalit edellä kuvatulla tavalla, tunnistamalla riskit ja varautumalla onnettomuustilanteisiin ei hakijan mukaan normaaliolosuhteissa aiheudu merkittäviä vaikutuksia maaperään eikä pinta- tai pohjavesiin. Päästöt ilmaan Laitoksen toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan metalliromun käsittelystä ja mahdollisesta polttoleikkauksesta sekä alueella liikennöivien työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasuista. Laitoksen ympäristöön aiheuttamat ilmapäästöt ovat pieniä.
9 Romun käsittely, lähinnä varastokasojen siirtely ja liikenne, aiheuttavat pölyämistä. Pölyäminen on paikallista ja rajoittuu laitosalueelle. Pölyämistä vähennetään siivoamalla piha-aluetta ja kulkureittejä, jolloin syntyvällä pölyllä ei ole huomattavaa vaikutusta alueen ulkopuolelle. Satunnaisen polttoleikkauksen yhteydessä syntyy vähäinen määrä savua. Päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Polttoleikkauksen päästöt muodostavat lähinnä työsuojelullisen riskin, joka on hoidettavissa henkilökohtaisin suojavälinein. Päästöt ovat pääasiassa pinnoittamattoman raudan polttoleikkauksessa syntyviä rautaoksideja. Polttoleikkausta vältetään suosimalla alueella mekaanista leikkausta. Pakokaasupäästöt ovat lähinnä diesel- ja polttoöljykäyttöisten työkoneiden sekä kuorma- ja henkilöautoliikenteen päästöjä. Melu ja tärinä Laitosalueella melua aiheutuu metalliromun lajittelusta sekä työkoneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Alueella toimivat koneet ovat pyöräalustaisia työkoneita, joilla ajoneuvoja tyhjennetään ja lastataan sekä materiaaleja siirrellään tontilla. Materiaalileikkurit ovat hydraulisesti toimivia laitteita, jotka on kytketty työkoneisiin. Siirrettävä paalain toimii hydraulisesti. Näistä koneista ei aiheudu normaalia koneenkäytön melua korkeampaa ääntä. Toiminnat on sijoiteltu alueelle siten, että melua muodostuu mahdollisimman vähän. Koko alue on aidattu umpiaidalla, joka toimii meluesteenä. Melua pyritään vähentämään ja välttämään työmenetelmien kehittämisellä ja seurannalla. Hakemuksen täydennykseksi luvanhakija on liittänyt hakemukseen melumittausraportin. Mittauksen on suorittanut Ramboll Finland Oy 23.3.2010. Raportin mukaan mittaushetken toiminta varmistettiin etukäteen yksikön kanssa. Mittaushetkellä käynnissä oli murskattavan metalliromun (kaapeleita) kuormaus täysperävaunullisiin rekka-autoihin. Mittauspisteiden sijainti esitetään kuvassa 3.1.1. Piste 1 on asuintalojen etupuolella suhteessa Stenaan, mittauspiste 2 sijoitettiin talojen oleskelupihalle kohtaan josta on mahdollisimman esteetöntä suhteessa käynnissä olevaan toimintaan. Mittausalueella oli runsaasti lunta, parkkipaikkojen ja liikenneväylien varrella oli korkeita lumipenkkoja. Mittaustulosten yhteenveto on esitetty taulukossa 4.1. Tuloksissa ilmoitetaan mittausjakson kokonaisäänitaso, joka sisältää kaikki melulähteet (tie-, raide ja Stena) sekä mittaustuloksista eroteltu Stenan toiminnan äänitaso. Melun impulssimaisuutta on tutkittu mittausohjeen mukaisesti mitattujen LAImax ja LASmax tasojen erotuksen avulla. Mikäli tietyllä ajanhetkellä
10 erotus on ollut 5 db tai enemmän, kyseisen ajanhetken LAeq tasoon on lisätty impulssimaisuuden korjausterminä 5 db. Impulssimaista melua aiheutui ajoittain metallin kuormauksen yhteydessä kuormattavan materiaalin osuessa kuorma-auton lavarakenteisiin. Alueen pääasiallinen melulähde on tieliikenne, metallin kuormauksesta aiheutuva melu erottuu kuitenkin selvästi. Mittauspisteessä 1 ei kuulu Stenan toiminnan ääniä jos Ratakadulla on samaan aikaan liikennettä. Taulukko 4.1 Mittaustulokset Mittauspiste ja mittauskorkeus Mittausjakson impulssikorjattu kokonaisäänitaso (sis. tie-,raide- ja Stenan melu) LAeq, db Stenan toiminnan impulssikorjattu äänitaso LAeq, db Impulssimaisen melun osuus % Mittausepävarmuus, db Piste 1 2 m Piste 1 5 m Piste 2 1,5 m 52 45 4 +- 3 62 55 5 +- 3 45 45 10 +- 3 Mittausepävarmuuden arvioinnissa on sovellettu ympäristöministeriön ohjetta ympäristömelumittauksista, jossa epävarmuus on arvioitu 90 % riskitasolla. 5. Tulosten arviointi Mittauspiste 1 sijaitsee Ratakadun puolella, ja tarkoituksena oli mitata taloihin kohdistuvan melun taso. Mittauskorkeudella 2 m Stenan melu jää selvästi alle ohjearvon 55 db, tuloksiin vaikutti luultavasti kuitenkin lumipenkkojen aiheuttama estevaikutus. Ohjearvoa ei kuitenkaan suoraan sovelleta mittauspisteessä, koska se ei ole varsinaista oleskelualuetta. Pisteessä 1 mittauskorkeudella 5 m haluttiin tutkia talojen julkisivuihin ja parvekkeisiin kohdistuvaa melutasoa. Mitattu melutaso Stenan osalta on ohjearvon lukuarvon 55 db tasalla. Mittaustulosta ei pidä kuitenkaan suoraan verrata ohjearvoon, koska ohjearvot tarkoittavat koko päivän klo 7-22 keskimääräistä melutasoa. Jos lastaustoiminta on Stenan merkittävin melulähde ja sitä tapahtuu 2 tuntia päivässä, on siitä aiheutuva ohjearvoon verrattava melutaso 9 db mittaustulosta alhaisempi eli 46 db. Mittauspiste 2 sijaitsee Ratakadun varrella olevien kerrostalojen sisäpihalla kohdassa, josta on suora näköyhteys kuormauspaikalle. Mitattu melutaso on selvästi alle päiväajan ohjearvorajan 55 db.
11 Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden käsittely Laitoksen toiminnassa muodostuu jätteitä lähinnä pakkauksista ja vastaanotettujen metallierien mukana tulevista kuormiin kuulumattomista tavaroista. Lisäksi alueella muodostuu kiinteistön sekajätteitä ja ongelmajätteitä työkoneiden huoltotoiminnasta. Arvioidut toiminnassa muodostuvat jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat on esitetty taulukossa alla (Ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukainen numerointi): - Sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta (20 03 01) 10 tn/v; - Puujäte, toimitettavan materiaalin mukana (19 12 07) 10 tn/v; - Paperi ja pahvi, omasta toiminnasta ja toimitettavan materiaalin mukana (19 12 01) 1 tn/v; - Jäteöljyt, omasta toiminnasta (13 02 08*) 0,5 tn/v; - Öljynerotuskaivojen liete, omasta toiminnasta (13 05 02*), 5 tn/v; - Akut, työkoneista (16 06 01*) 0,2 tn/v; - Romuajoneuvojen esikäsittelytoiminnoista syntyvät jätteet Romuajoneuvojen esikäsittelystä muodostuu jätteitä. Käytettävä laitteisto on suljettu järjestelmä, joka mahdollistaa mm. nestemäisten jätteiden keruun suoraan laitteiston säiliöihin. Esikäsittelyssä muodostuvia jätteitä ovat (Ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukainen numerointi): Akut (16 06*), moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyt (1302*), polttoaineet (13 07*), öljynsuodattimet (16 01 07*), jäähdytinnesteet (16 01 14*, 16 01 15), jarrunesteet (16 01 13*), tuulilasinpesunesteet (16 01 99) ja renkaat (16 01 03) Romuajoneuvojen esikäsittelystä syntyy nestemäisiä jätteitä seuraavasti: Polttoaineet noin 28 m 3 /v, öljyt noin 18 m 3 /v, jäähdytinnesteet noin 11 m 3 /v, pesunesteet noin 3 m 3 /v sekä jarrunesteet noin 0,8 m 3 /v. Toiminnasta muodostuvan jätteen määrän arvioidaan olevan yhteensä korkeintaan noin 30 tonnia vuodessa. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun, niiden sisältämien ei-metallisten materiaalien määrän ja alueellisen kertymän mukaan. Hyödynnettävät jätteet ja ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiset luvat omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin tai muihin vastaanottopaikkoihin. Arvio parhaasta käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Stena Recycling Oy katsoo, että sen toiminta toteutetaan tässä kohteessa ympäristön kannalta parhaalla taloudellisesti mahdollisella tavalla si-
12 ten, että kokonaisuutena huomioidaan mm. vähän jätteitä tuottavat tekniikat, toimintojen energiatehokkuus sekä ympäristöriskien ja onnettomuuksien ehkäisy. Toiminnoissa suositaan vaarattomien aineiden käyttöä ja pyritään kaikkien materiaalivirtojen mahdollisimman tehokkaaseen talteenottoon ja kierrätykseen teollisessa mittakaavassa. Metallisen hukkamateriaalin keräys: Stena Recycling on organisoinut materiaalikierrätyksen tehokkaasti. Toiminnan lähtökohtana on kerätä pienemmät materiaalivirrat yhteen. Stena Recycling Oy kokoaa metallista hukkamateriaalia laajalta alueelta ja toimittaa sitä joko jalostuksen ja esikäsittelyn jälkeen tai ilman käsittelyä eteenpäin teollisuuden käyttöön. Kuljetuslogistiikka on oleellinen osa toimintojen ympäristövaikutusten ja kustannustehokkuuden optimointia. Metallisen hukkamateriaalin esikäsittely: Epäpuhtauksien määrät metalliromussa ovat useimmiten pieniä, mutta niiden vaikutukset voivat raakaaineena käytettäessä olla merkittäviä. Stena Recycling Oy:llä tarkka lajittelu ja puhdistaminen onkin tärkeä tekijä sekä metallisen hukkamateriaalin käytettävyyden että käytössä mahdollisesti syntyvien päästöjen takia. Myös vaatimukset romun kappalekoolle vaihtelevat romun hyödyntäjän mukaan. Materiaalin käsittely edellyttää mm. lajittelua, erottelua, pienentämistä ja kuljetusten optimointia, joihin tarvitaan teknis-taloudellisesti käyttökelpoisia menetelmiä. Stena Recycling Oy:n Vaasan tulosyksikkö edustaa hakijan mukaan teknistaloudellisesti parasta tekniikkaa sillä: - Imeytysaineiden sijoittelua ja käyttöä valvotaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän vaatimusten mukaisesti. - Varastointiin ja käsittelyyn käytetty toiminta-alue on tarpeellisin osin pinnoitettu ja pohjarakenteet on rakennettu kantaviksi ja kuormitusta kestäviksi. - Kaikki pinnoitettujen alueiden sade-, sulamis- ja valumavedet kootaan öljynerotuskaivon kautta alueen ulkopuolelle. - Käytettävät työkoneet ja laitteet ovat aiottuun tarkoitukseen suunniteltuja ja siten hyvin soveltuvia. - Työkoneet ja -laitteet ovat hyväkuntoisia ja suunnitelmallisella ennakkohuollolla ehkäistään ennalta öljyvuodot ja muut normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet. - Mahdollisille terminaalialueella toimiville urakoitsijoille ja urakoitsijoiden työkoneille ja laitteille asetetaan samat toimintavaatimukset kuin omilla työkoneilla ja laitteilla.
13 - Sekapeltiromu ml. kuivatut ajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkaromu ja metallipakkaukset toimitetaan omalle murskauslaitokselle Poriin tuotteistettavaksi. - Kaikki jätteet pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön sekä omiin että yhtiön yhteistyökumppaneiden laitoksiin. Vaikutukset ympäristöön TARKKAILU JA RAPORTOINTI Hakemuksen mukaan toimimalla ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä varastoimalla materiaalit ja käsittelemällä sade- ja hulevedet edellä kuvatulla tavalla ei toiminnasta normaaliolosuhteissa aiheudu merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luontoarvoihin, ilmaan, maaperään eikä pinta- tai pohjavesiin. Käyttötarkkailu Laitoksen käyttöä eli kierrätettyjä materiaalimääriä tarkkaillaan punnitsemalla kaikki saapuvat ja lähtevät kuormat. Päästötarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty toimenpiteitä päästötarkkailun suorittamiseksi. Raportointi Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen ja pyydetyt lausunnot Lupahakemus on kuulutettu ajalla 13.9.- 12.10.2007. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla, Koulukatu 19 sekä Vaasan kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kansalaisinfo, Vaasan kaupungin pääkirjasto, Kirjastokatu 13, Vaasa. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa, Vaasan kaupungintalo, 2. krs, Senaatinkatu 1 B, Vaasa. Lisäksi hakemuksesta on tiedotettu sanomalehti Pohjalaisessa sekä Vasabladetissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vaasan kaupunginhallitukselta sekä ympäristölautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.
14 Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 12.6.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Lausunnot Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 17.10.2007 antanut seuraavan lausunnon: " Jätteiden käsittely ei aiheuta merkittävää ilmanlaadun pilaantumista eikä meluhaittoja. Myös maaperän pilaantumisriski on hallinnassa. Uusien tiejärjestelyiden myötä ja entisen Agan alueen rakentuessa asuinalueeksi laitoksen näkyvyys ympäristöön on kasvanut. Aluetta ympäröivä aita on varastokasoihin verrattuna matala ja lisäksi aita on ollut ajoittain huonossa kunnossa. Laitoksen luparatkaisussa tulee huomioida ympäristössä tapahtuneet muutokset sekä antaa tarpeelliset laitosalueen siisteyttä ja varastokasojen korkeutta koskevat määräykset yleisen viihtyvyyden edistämiseksi. Toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa huolehtimaan aidan kunnossapidosta ja pitämään varastokasat niin matalina, että maisemalle aiheutuva haitta pysyy vähäisenä. Lähitulevaisuudessa laitoksen toiminnalle tulee löytää soveltuvampi sijoituspaikka." Muistutukset ja mielipiteet As.Oy Vaasan Ruutikellarinhovin, As. Oy Vaasan Ruutikellarinpuiston ja As. Oy Vaasan Ruutikellarinpihan hallitukset esittävät yhteisenä kantanaan, että naapurissa toimiva Stena Recycling Oy:n aiheuttama melu- ja ilmastointihaitat ovat sitä luokkaa, että ne haittaavat merkittävästi asukkaiden asumisterveellisyyttä. Lisäksi ympäristötekijänä ko. yhtiön toiminta vaikuttaa negatiivisesti huoneistojen tulevaan markkina-arvoon. Edellä mainittujen perusteella emme ole puoltamassa haettavan ympäristöluvan myöntämistä Stena Recycling Oy:lle. Muistutuksen liitteenä on 5 kpl valokuvia parvekkeen ja pihan tasolta. Hakijan kuuleminen Hakijan edustaja on tutustunut 12.6.2009 tapahtuneen tarkastuksen yhteydessä annettuun muistutukseen, eikä hakija anna siitä vastinetta. Vastauksena Vaasan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoon laitoksen tulevasta sijoituspaikasta on hakija esittänyt 21.12.2009 laitoksen lähivuosien toimintasuunnitelman: "Stena Recycling Oy toimii Vaasassa Ratahallintokeskukselta vuokraamallaan alueella. Vuokrasopimuksen määräaikaisuus vaikeuttaa toimin-
15 nan pitkäjänteistä kehittämistä. Stena Recycling Oy:n tavoitteena on löytää Vaasan talousalueelta uusi alue, jota pystytään kehittämään sekä ympäristönsuojelun että asiakaspalvelun kannalta tarkoituksenmukaisesti. Sopivan toimipaikan löytäminen kierrätyslaitokselle on kuitenkin haastava tehtävä, sillä alueen on sijaittava hyvien kulkuyhteyksien päässä, eikä lähistöllä saa olla häiriintyviä kohteita. Tällä hetkellä Stena Recycling Oy on pisimmällä alueneuvotteluissa Mustasaaren kunnan kanssa. Sopivan alueen löydyttyä tullaan välittömästi käynnistämään uuden kierrätyslaitoksen toiminnan mahdollistava ympäristölupaprosessi." ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Stena Recycling Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Vaasan kaupungin Klemetsön kaupunginosassa sijaitsevan metallinkierrätyslaitoksen ja muun kierrätysmateriaalin keräys- ja välitystoimintaan tilalla Varasto RN:o 123:32. Laitoksella voidaan käsitellä hakemuksessa esitettyjä jätemateriaaleja enintään 80 000 tonnia vuodessa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 13.1.2000 myöntämä ympäristölupamenettelylain 2 :n mukainen ympäristölupa 0896Y0625-111 raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Lupamääräykset Toimintapaikka ja -aika 1. Toimintaa saa harjoittaa vain hakemuksessa mainitulla 1,8 ha:n suuruisella tilalla Varasto RN:o 123:32. Alue on pidettävä kokonaan umpiaidattuna ja puomilla suljettuna ja lukittuna toiminta-ajan ulkopuolella. Aita on pidettävä kunnossa ja siihen mahdollisesti ilmestyvät graffitit on peitettävä mahdollisimman pian. 2. Toimintaa saa harjoittaa arkipäivisin (ma-pe) klo 06.00-22.00. Melua synnyttävää metalliromun lajittelu- ja paalaustyötä sekä metalliromun purku- ja lastaustyötä saa harjoittaa kuitenkin vain klo 07.00-16.00 välisenä aikana. Metalliromun vastaanottotoimintaa voi olla poikkeuksellisesti viikonloppuisin noin kaksi kertaa vuodessa erilaisten keräyskam-
16 panjoiden aikana. Pienerien tuojat voivat tuoda jätemateriaalia aukioloajan puitteissa laitoksen ollessa miehitettynä. 3. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista laitosalueen ulkopuolelle. Mikäli roskaantumista satunnaisesti tapahtuu, on kyseinen alue viipymättä siivottava. Jätemateriaalin vastaanotto, varastointi 4. Laitos saa ottaa vastaan vuosittain enintään 80 000 tonnia metalliromua, metallipitoista jätettä (mukaan lukien romutettavat autot ja sähkö- ja elektroniikkaromu), akkuja ja paristoja sekä muuta alkulajiteltua rakennusjätettä. Koko jätemateriaalin suurin kertavarasto saa toimintaalueella olla korkeintaan 3500 tonnia. Jätemateriaaleittain suurimmat sallitut vuotuiset vastaanottomäärät ja kertavarastot ovat seuraavat: Materiaali tn/v varasto tn (max) Rautapitoinen, ruostumaton ja muu metalliromu 56000 3000 Ei-rautapitoinen metalliromu 6000 260 Romuajoneuvot 5000 50 Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) 2000 100 Akut 500 30 Alkulajiteltu rakennusjäte 5000 30 Puu, paperi, pahvi ja muovi 5000 20 Ongelmajätteiden pienerät 500 10 Yhteensä 80 000 3500 5. Mahdollisesti öljyä sisältävä metalliromu ja vastaanotetut esikäsittelemättömät romuajoneuvot on varastoitava nestetiiviiksi pinnoitetulla alustalla, josta mahdolliset nestevuodot saadaan kerättyä talteen. Romuajoneuvoja, jotka sisältävät vaarallisia aineita tai osia, ei saa tilapäisestikään säilyttää maapohjalla. Romuajoneuvojen käsittely 6. Vastaanotetut romuajoneuvot tulee esikäsitellä purkamorakennuksessa viipymättä. Romuajoneuvojen käsittelyn aikana tulee edistää osien ja materiaalien kierrätystä sekä uudelleen käyttöä ympäristönsuojelu huomioon ottaen. 7. Ongelmajätteeksi luokiteltavat nesteet Romuajoneuvoista tulee poistaa ongelmajätteeksi luokiteltavat nesteet. Ongelmajätteet ja aineet tulee lajitella ja varastoida tiiviissä, suljetuissa astioissa. Nesteiden varastoinnin tulee tapahtua lukittavassa tilassa kul-
17 lekin nesteelle soveltuvassa säiliössä. Säiliöiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Tilassa, joka on tarkoitettu ympäristölle vaarallisille aineille, niitä sisältävien tai niillä likaantuneiden esineiden varastointiin, tulee olla nestetiiviit lattiarakenteet ja reunukset, jotka estävät esim. nesteiden valumisen tilan ulkopuolelle ja ympäristöön. Tila ei saa olla viemäröity siten, että vuotoja voi tapahtua. Rakenteiden tulee kestää iskuja ja kulutusta sekä siellä varastoitavien aineiden vaikutuksia, esimerkiksi syövytystä. Toiminnanharjoittajan tulee tarkastaa säännöllisesti varastointitilan rakenteiden kunto, esim. mahdolliset halkeamat ja painumat sekä korjata ne viipymättä. Muun muassa seuraavat nesteet luokitellaan ongelmajätteeksi: polttoöljy ja diesel (jätekoodi 13 07 01*), bensiini (13 07 02*), muut polttoaineet (myös sekoitukset) (13 07 03*), erilaiset öljyt (13 02 04*, 13 02 05*, 13 02 06*, 1302 07*, 13 02 08*, 13 01 13*), jarrunesteet (16 01 13*), jäätymisenestoaineet (16 01 14*), jäähdytinnesteet (16 01 99*). 8. Akut Akut (16 06 01*, 16 06 02*, 16 06 05) tulee poistaa ajoneuvoista ja ne tulee varastoida lukittavassa tilassa astioissa tai lukittavissa säiliöissä, jotka kestävät akkunesteitä. Akut tulee poistaa kokonaisina korkit suljettuina. 9. Kiinteät öljyä sisältävät ja muut kiinteät ongelmajätteet Öljy- ja polttoainesuodattimet (16 01 07*), jarrupalat (16 01 11*, 16 01 12), iskunvaimentimet sekä muu öljyinen jäte tulee poistaa romuajoneuvoista. Vaikutukset ympäristöön 10. Piha-alueella varastoitavien metallijätekasojen laki ei saa laitoksen asuinalueen puoleisella osalla ylettyä kahta metriä korkeammalle tontin aitaan nähden. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 11. Hyödynnettävät jätteet tulee varastoida niin, ettei niiden laatu muutu hyötykäyttöön kelpaamattomaksi varastoinnin aikana. Hyödyntämiskelpoiset paperi-, pahvi-, puu-, metalli-, muovi- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa hyödynnettäviksi säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokselle, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty ko. jätteiden käsittely. 12. Autojen purkutoiminta tulee tapahtua nestetiiviiksi pinnoitetulla alustalla katoksessa ritilän ja valuma-altaan päällä niin, että valumat saadaan kerättyä talteen. Nesteet tulee kerätä erillisiin astioihin ja toimittaa
18 asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Mahdollisten nestevuotojen varalta on välittömässä läheisyydessä oltava tarpeeksi imeytysaineita. 13. Ongelmajätteet, myös sellaisiksi luokiteltavat sähkö- ja elektroniikkalaitteet, sekä kemikaalit, on säilytettävä tiiviisti suljetuissa kullekin ongelmajätetyypille tai kemikaalille tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa ja varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa. Nestemäiset ongelmajätteet ja kemikaalit on varastoitava suoja-altain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa valumat saadaan kerätyksi talteen. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään säiliön tilavuuden suuruinen. 14. Ongelmajätteiden ja kemikaalien varastotilojen on oltava varustettu ongelmajätteiden ja palavien nesteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava jätteiden laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. 15. Ongelmajätteeksi luokiteltavien jätteiden siirroista tulee laatia siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. 16. Työkoneissa käytettävä polttoöljy on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä tai valuma-altaallisessa säiliössä, jossa sadevesien pääsy valumaaltaaseen on estetty. Valumaaltaan tilavuuden on oltava vähintään säiliön tilavuuden suuruinen. Määräykset pilaantumisen estämiseksi Päästöt ilmaan 17. Jätemateriaalien vastaanotosta, käsittelystä, varastoinnista tai kuormaamisesta ei saa aiheutua pölyämistä, josta voisi aiheutua terveydellistä haittaa tai viihtyisyyden vähentymistä laitoksen ympäristössä. Tarvittaessa pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä joko kastelemalla tai tehostamalla alueen siivousta. Melu 18. Toiminnasta aiheutuvan melun ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) ei saa ylittää ympäristön asuinkiinteistöjen ulko-oleskelualueilla päiväaikaan (klo 7-22) arvoa 55 db ja yöaikana (klo 22-7) arvoa 50 db. Mikäli meluarvo ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin melupäästöjen vähentämiseksi. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä melumittauksista.
19 Päästöt avo-ojan kautta vesistöön 19. Asfalttipinnoitetun piha-alueen kaikki sade- ja sulamisvedet on johdettava käytössä olevan öljyn- ja hiekanerotinkaivon sekä rakennettavan näytteenottokaivon kautta avo-ojaan siten, että hulevesien laaduntarkkailu on helposti järjestettävissä. Näytteenottokaivo on oltava käyttökunnossa 31.12.2010 mennessä. 20. Öljynerottimen toiminta on tarkistettava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Öljyn- ja hiekanerotin on tyhjennettävä ja huollettava säännöllisesti ja riittävän usein. Erottimen tarkkailusta, huollosta ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Öljynerotin on varustettava erotintilan hälyttimellä 31.12.2010 mennessä siten, että hälytin ilmaisee erottimen öljynkeräystilan täyttymisen. 21. Sosiaalitilojen wc- vedet voidaan johtaa kolmiosaisen saostuskaivojärjestelmän kautta avo-ojaan 30.8.2011 saakka, johon mennessä wcvesille tulee asentaa umpikaivo tai ne tulee johtaa yleisen viemäriin. Wcvedet voidaan myös käsitellä talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen (542/2003) mukaisesti. Sakokaivojen liete on tyhjennettävä tarpeen mukaan kaupungin viemärilaitokselle. Toiminta-alueen valvonta ja hoito 22. Laitoksen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa jätteelle sijoituspaikan. Vastaanottoon soveltumattomat jätteet on palautettava viipymättä jätteen toimittajalle tai toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa kyseisen jätteen vastaanottoon. Laitokselle ei saa vastaanottaa jätteitä muulloin kuin sen aukioloaikoina. Laitoksen ollessa suljettuna tulee pääsy alueelle estää. 23. Toiminnanharjoittajan on esitettävä laitoksen hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vastaavan hoitajan vaihtuessa tai yhteystietojen muuttuessa on muutoksista tiedotettava em. viranomaisille viipymättä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 24. Sellaisen häiriön, onnettomuuden tai muun tavanomaisesta poikkeavan tilanteen sattuessa, jonka yhteydessä aiheutuu tavallista enemmän tai tavanomaista haitallisempia päästöjä ympäristöön, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi ja niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Laitos tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.
20 25. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista aiheutuu haittaa ympäristölle, on ilmoitettava viipymättä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 26. Laitoksen toimintaa, päästöjä, jätevirtoja ja ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla ja niistä on pidettävä kirjaa. Jätteitä koskevaan kirjanpitoon sisällytetään tiedot vastaanotettujen ja käsiteltyjen sekä varastoitujen jätteiden, toiminnasta syntyvän jätteen ja muualle käsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, toimitusajasta ja - paikasta sekä tiedot jätteistä, joita laitokselle ei voitu vastaanottaa. Jätteet kirjataan ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001, yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelo) mukaisesti. 27. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava piha-alueelta avo-ojaan johdettavien vesien laatua sekä tarvittaessa maaperän laatua ja toiminnan melu- ja pölyvaikutuksia. Laitosalueelta kertyvistä ja ojaan johdettavista valumavesistä on otettava öljynerottimen jälkeen näytteet vähintään kaksi kertaa vuodessa ajankohtana, jolloin veden virtaama on riittävä edustavan näytteenoton kannalta. Näytteistä on tutkittava ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus ja mineraaliöljypitoisuus. 28. Näytteenottajana ja analysoijana on oltava julkisen valvonnan alainen laitos. Vesinäytetulokset on toimitettava tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tulosten perusteella määrätä toiminnanharjoittajan tehostamaan valumavesien tarkkailua ja tarvittaessa esittämään suunnitelman valumavesien puhdistamisen tehostamisesta aluehallintovirastolle. 29. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - Yhteenveto laitoksella vastaanotetuista, käsitellyistä, varastoiduista ja eteenpäin toimitetuista jätemateriaaleista lajeittain (määrä, laatu, alkuperä, edelleen toimittaminen) - Yhteenveto laitoksella syntyvistä jätteistä - Yhteenveto vuoden aikana otetuista vesinäytteiden tuloksista - Erillinen yhteenvetoraportti mahdollisista häiriötilanteista - Vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa
21 Vuosiraportti tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI -järjestelmää (www.tyvi.fi). Tiedot, joita ei voi välittää sähköisesti, voidaan toimittaa paperiversiona. Vakuus RATKAISUN PERUSTELUT 30. Toiminnanharjoittajan aikaisemman luvan yhteydessä asettama vakuus, jonka suuruus (100.000 mk) noin 16.800, voidaan katsoa riittäväksi. Vakuuden tulee olla voimassa 31.12.2016 saakka. Toiminnan lopettaminen 31. Toiminnan loputtua alue on saatettava viipymättä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma ympäristönsuojelua koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, mukaan lukien tiedot maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta, puhdistustarpeesta sekä puhdistusaikataulusta, hyväksyttäväksi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Päätöksen toimeenpano uuden toiminnon osalta 32. Toiminnanharjoittaja voi aloittaa uuden toiminnon lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Nykyisen vakuuden voidaan katsoa täyttävän myös uuden toiminnan riskit. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska laitoksen toiminta voidaan järjestää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
22 Länsi- ja Sisä-Suomen Suomen aluehallintovirasto katsoo, että Stena Recycling Oy:n toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli hakemuksessa annettuja tietoja ja annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminnanharjoittajalla voidaan myös katsoa olevan riittävä asiantuntemus jätelain edellyttämään jätteiden ammattimaiseen käsittelyyn. Lupamääräysten perustelut Laitoksen päivittäisestä toiminta-ajasta ja toiminta-alueesta on annettu lupamääräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristön roskaaminen on jätelaissa kielletty ja roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen. Aidan kunnossapidolla vaikutetaan asumismukavuuteen ja kaupunkikuvaan. Aitaus myös vähentää jossakin määrin melun leviämistä toiminta-alueelta ympäristöön. (lupamääräys 1-3) Vastaanotettavan kokonaisromumäärän ja kertavarastojen enimmäismäärän rajaaminen on tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten hallittavuuden ja luvanmukaisuuden varmistamiseksi. Jätemateriaalin suurin kertavarasto on asetettu hakemuksessa esitettyä alhaisemmaksi, koska se on katsottu tarpeelliseksi varastoitavien metalliromukasojen korkeuden rajaamiseksi. Myös hakijan oman arvion mukaan alueella kerralla välivarastoitavan materiaalin määrän arvioidaan jatkossa olevan enintään noin 3 500 tonnia. (lupamääräys 4) Tarkkailemalla ongelmajätteiden säilytykseen tarkoitetun kentän kuntoa estetään valumavesien pääsy puhdistamattomana vesistöön. Kentän kallistumat on pidettävä sellaisina, etteivät valumavedet pääse alueen ulkopuolelle. (lupamääräys 5) Romuajoneuvojen käsittelystä annetuilla lupamääräyksillä varmistetaan, että romuajoneuvojen purku, niistä saatavan materiaalin ja syntyvien jätteiden käsittely ja varastointi tapahtuu ympäristönsuojelulainsäädännön ja jätelainsäädännön mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu mm. pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 6-9) Varastokasojen korkeuden rajoittaminen on tarpeen varastoinnista aiheutuvien maisemahaittojen, pölyämisen ja roskaantumisen estämiseksi. Aidan korkeutta lisäämällä ei maisemallista haittaa voida vähentää, koska lähiasutus sijaitsee maastollisesti huomattavasti korkeammalla kuin laitoksen piha-alue. (lupamääräys 10)
23 Jätelain tavoitteena on jätteiden hyötykäytön tehostaminen. Jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Toiminnassa muodostuvat jakeet on toimitettava yrityksille, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä ja materiaaleja. (lupamääräys 11) Romuajoneuvojen käsittelystä annetuilla lupamääräyksillä varmistetaan, että romuajoneuvojen purku, niistä saatavan materiaalin ja syntyvien jätteiden käsittely ja varastointi tapahtuu ympäristönsuojelulainsäädännön ja jätelainsäädännön mukaisesti. Näin varmistetaan, ettei toiminnasta aiheudu mm. pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 12) Varastointia ja käsittelyä koskevat lupamääräykset on annettu maaperän, pinta- ja pohjaveden suojelemiseksi sekä hallitun jätteenkäsittelyn järjestämiseksi jätelain 6 :n sekä jäteasetuksen 8 :n mukaisesti, joiden perusteella jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikka on suunniteltava, perustettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä tai sen käytöstä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (lupamääräykset 13,14) Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 1996/659) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (lupamääräys 15 ) Määräys on annettu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi mahdollisissa vuototapauksissa. (lupamääräys 16) Määräys on annettu terveydellisistä syistä sekä viihtyvyyden turvaamiseksi. (lupamääräys 17) Melutasolle asetetut raja-arvot ovat tarpeen terveyshaitan ehkäisemiseksi ja alueen yleisen viihtyisyyden turvaamiseksi. Melulle asetetut rajaarvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja sekä myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1997 antamia melutason terveydellisiä raja-arvoja. Stena Recycling Oy on toimittanut hyväksytyn melumittaussuunnitelman mukaisen ympäristömelumittausraportin hakemuksen täydennykseksi. (lupamääräys 18)