Hämeenlinnan kaupunki Miemalan pienkerrostalo. Sisäilmaston kuntotutkimus. Päivätty 12.2.2016 projektinro 5618

Hämeenlinnan kaupunki Miemalan pienkerrostalo Sisäilmaston kuntotutkimus -------- Päivätty 12.2.2016 projektinro 5618

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Tiivistelmä... 4 1 Perustiedot tutkimuskohteesta... 5 1.1 Perustiedot... 5 1.2 Aiemmin tehdyt selvitykset ja tutkimukset... 5 2 Rakennuksen vaipparakenteet ja riskirakennetarkastelu... 6 2.1 Alapohjarakenteet... 6 2.2 Välipohjarakenteet... 7 2.3 Yläpohjarakenteet... 8 2.4 Ulkoseinärakenteet ja liittyvät rakenneosat... 9 3 Aistinvaraiset havainnot... 10 3.1 Sisäpuoliset havainnot... 10 3.2 Ulkopuoliset havainnot... 11 3.3 Havainnot rakenneavauksista... 13 4 Kosteustekniset tutkimukset... 15 4.1 Pinta- ja viiltokosteusmittaukset... 15 4.2 Rakennekosteusmittaukset... 15 5 Olosuhdemittaukset ja vaipan tiiveystarkastelu... 17 5.1 Kirjallisuuden antamat ohje- ja viitearvot... 17 5.2 Rakennuksen painesuhteet päiväkotitilassa ja kellarikerroksessa... 17 5.3 Vaipan tiiveys ja vuotoilmakohdat... 18 6 Mikrobitutkimukset ja VOC-näytteet... 20 6.1 Kirjallisuuden antamat ohje- ja viitearvot... 20 6.2 Mikrobitutkimukset materiaaleista... 20 6.3 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja formaldehydi... 21 7 IV-järjestelmä... 25 7.1 Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä... 25 Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 2 /(32)

7.2 Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä... 27 8 Yhteenveto... 29 8.1 Rakennuksen pääasialliset ongelma-alueet... 29 9 Korjaustapa- ja jatkotutkimussuositukset... 30 9.1 Korjaustapasuositukset... 30 9.2 Jatkotutkimussuositukset... 32 Liitteet... 33 Kirjallisuus... 33 Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 3 /(32)

Tiivistelmä Miemalan pienkerrostaloon suoritettiin rakenteita ja sisäilmaa koskeva kuntotutkimus. Tutkimukset painottuivat rakennuksen ensimmäisen kerroksen päiväkotitilaan, jossa toimii noin 20 henkilön päiväkotiryhmä. Tutkimukset käynnistettiin Hämeenlinnan kaupungin toimesta rakennuksen päiväkotitiloissa koettujen oireilujen vuoksi. Kuntotutkimuksissa havaittiin sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, jotka vaativat korjaavia toimenpiteitä. Selkein ongelma päiväkotitilassa on rakenneavausten ja ilmatiiveysmittauksen avulla välipohjasta havaittu voimakas mikrobiperäinen haju. Mikrobivauriosta ei kuitenkaan saatu näyttöä eristetilasta otettujen materiaalinäytteiden avulla. Materiaalinäytteissä tulee huomioida, että talotekniikan vuoksi näytteitä ei ole kerätty riskipitoisemmalta alueelta. Tästä syystä välipohjan mikrobivauriota ei voida poissulkea. Välipohjan eristetilasta tapahtuu korvausilmanvaihtovuotoa kun alipaineen suuruus on noin -20Pa. Vastaava alipaine muodostuu rakennukseen luontaisesti esimerkiksi tuulenpaineen seurauksena. Huomioiden välipohjan mikrobivaurioepäilyn, vuotoilmanvirta eristetilasta on riski sisäilman laadulle. Päiväkotirakennuksen alapuolisessa kellarikerroksessa havaittiin paikallisia kosteusvaurioita sekä voimakasta mikrobiperäistä hajua. Betoni- ja tiilirakenteissa todettiin kohonneita rakennekosteuksia. Ylimääräinen kosteus on peräisin sokkelivierustalla olevasta maaperästä, sekä pintavesistä, jotka ohjautuvat sokkelin juureen virheellisten pihakallistusten vuoksi. Päiväkotitilan ja kellaritilan välillä todettiin ilmayhteys rakenteellisten epätiiveyskohtien ja läpivientien kautta. Tilojen alipaineisuus lisää hallitsemattomien ilmavuotojen ja rakenteellisten epäpuhtauksien kulkeutumista sisätiloihin. Päiväkotitiloissa toimiva ilmanvaihtojärjestelmä vastaa suunnittelun mukaisia ilmamääriä tarkasti. Ilmamäärämittaus kuvaa tutkimuksessa huollon jälkeistä tilannetta. Laitteiston huoltoväliä tulee tihentää, koska tutkimuksen aloitusvaiheessa suodattimet olivat koneesta tukossa, ja LTO kenno oli likainen. Aldehydi- ja VOC pitoisuudet olivat tutkituissa tiloissa tavanomaiset. Kokonaisuutta tarkasteltaessa rakennus vaatii kattavan peruskorjauksen, jossa pääpainona ovat riskirakenteiden korjaaminen, kosteusteknisen toimivuuden parantaminen, kuivatusjärjestelmien ja vesikatteen uusiminen sekä ilmanvaihdon parantaminen muissa kuin päiväkotitiloissa. Tärkeää on laatia rakennuksessa tehtävistä toimenpiteistä tarkka kustannusarvio, jolla korjauksen kannattavauutta pystytään elinkaarimallina arvioimaan. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 4 /(32)

1 Perustiedot tutkimuskohteesta 1.1 Perustiedot Tutkimuskohde Miemalan päiväkoti / asuinpienkerrostalo Alikyläntie 10 13430 Hämeenlinna Laajuus ja rakennustiedot Kerrosala: 550m² Tilavuus: 1814m² Rakennusvuosi: 1953 Aikataulu Tutkimukset toteutettiin pääosin normaalin työajan aikana (8-17). Poikkeuksena olivat päiväkotitilaan tehdyt vuotoreittitutkimukset sekä rakenneavaukset, joita tutkittiin ilta aikaan tilan ollessa tyhjillään. Tutkimusajankohtana oli syksy 2015 talvi 2016. a) Rakennetekniset tutkimukset ja kosteusmittaukset, lokakuu b) VOC-ilmanäytteet ja aldehydimittaukset, lokakuu c) IV-tarkastukset, lokakuu d) Rakennevuodot ja mikrobinäytteet, joulukuu e) Rakenneavaukset, yleiset kuntotutkimukset, tammikuu Tutkimuksen lähtökohta ja tavoite Lähtökohtana on selvittää rakennuksen eri rakenneosien kunto, ja arvioida teknisestä näkökulmasta tilojen soveltuvuutta päivittäiseen päiväkotitoimintaan. Tavoitteena on teknisestä näkökulmasta arvioida, voiko rakennuksen kunto olla syynä koettuihin sisäilmaoireisiin, joita kahtena viimeisenä vuotena on koettu runsaasti. Raportti ei ota kantaa mahdollisiin terveysvaikutuksiin vaan rajautuu tekniseen selvitykseen. 1.2 Aiemmin tehdyt selvitykset ja tutkimukset WSP Finland Oy on suorittanut samassa pihapiirissä olevaan koulurakennukseen laajan kuntotutkimuksen vuonna 2013. Koulun ja asuinrakennuksen lämmitysjärjestelmä on yhteinen. Lämmitysjärjestelmän osalta WSP Finland Oy:n tekemä tutkimus soveltuu tämän tutkimuksen lisäaineistoksi. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 5 /(32)

2 Rakennuksen vaipparakenteet ja riskirakennetarkastelu 2.1 Alapohjarakenteet Alapohjarakenne on ajalle tyypillinen kaksoisbetonilaatta. Laattakerrosten välissä on kuumabitumisively vedeneristeenä kapillaarista kosteudennousua vastaan, sekä olkibetoninen 50mm lämpöeriste. Maapohja laatan alla on hienojakoista hiekkaa, osin myös puulastua. Tästä syystä kapillaarinen kosteudennousu on maaperässä voimakasta. Alla olevassa kuvassa on piirrettynä alapohjan rakenne todellisilla dimensioilla. Mittatiedot perustuvat rakenneavauksiin. Kuva 1. Alapohjan rakennetyyppi Rakenteellisesti alapohjalaatta toimii kahdella kosteusalueella. Alimmainen kerros on aina kapillaarisella kosteusalueella, ja bitumisivelyn päällä oleva laatta hygroskooppisella alueella (Rh<98%). Rakenne toimi näin niin kauan, kunnes bitumirakenteen höyrynvastus ajan myötä heikkenee riittävästi, tai kosteusvirta epätiiveyskohdista diffuusiolla on riittävän suurta riittävän pitkän ajan. Tällöin myös pintabetoni siirtyy kapillaariselle alueelle. Rakennetta voidaan pitää riskirakenteena, koska kapillaarisella alueella olevan laatan päältä (alempi laatta) lähtee tiilirakenteisia väliseiniä. Tällöin kapillaarinen nousu väliseinissä mahdollistuu. Riskiä rakenteiden kosteusvaurioitumiseksi lisää se, että märkätilat ja saunarakenne ovat väliseinien osalta vedeneristetyt. kapillaarisesti seinään nouseva vesi on tällöin kahden tiiviin pinnan välissä. Vedeneriste estää kapillaarisen kosteuden kuivumisen laattojen välistä ja siksi kuivumisen potentiaali on heikkoa. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 6 /(32)

2.2 Välipohjarakenteet Välipohjarakenteena on kaikkien kerrosten osalta alalaattapalkisto, jossa palkiston päällä on kuormia jakava pintabetoni. Eristemateriaalina välipohjassa on puukuitupurua, sekä sen päällä noin 100mm ainevahvuudelta valkoista lasivillaa. Kuva 2. Välipohjarakenteen rakennekerrokset Rakenne on ajalle tyypillinen välipohjaratkaisu. Eristeen pitkäaikaisen toiminnan näkökulmasta välipohjan pintabetoni sekä linoleumi pinnoite estävät eristetilassa tapahtuvan osapaine-erojen tasaantumisen ympäröivään ilmatilaan, muun kuin diffuusiovirran avulla. Tämä voi johtaa kosteuden tiivistymiseen välipohjatilassa erityisesti rakennuksen ulkoseinälinjoilla. Riski on suurin silloin, kun seinän lämpötilaero ulko- ja sisäpinnan välillä on suuri. Rakennetyyppi on riskirakenne, koska välipohjatilan ulkoseinään rajautuvalla eristealueella suhteellinen kosteus on lämpötilaeron vuosi korkea. Tämä voi johtaa paikalliseen mikrobivaurioon. Riskiä nostaa rakenteen heikko tarkastettavuus. Lämpöjohtojen vuotoa ei välttämättä havaita, jos vuoto on pieni ja hygroskooppista puueristettä on välipohjan eristeissä runsaasti. Vuodon näkyessä vaurio on ehtinyt edetä jo pitkälle. Rakenteeseen liittyy myös toteutusajasta peräisin johtuva laaturiski. Usein ylemmän betonikannen muottilautoja ei ole pystytty purkamaan toteutusvaiheen työjärjestyksestä johtuen. Tästä syystä muottilaudat ovat usein jätetty rakenteeseen. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 7 /(32)

2.3 Yläpohjarakenteet Yläpohjarakenteena on kantava teräsbetonilaatta, jonka yläpinta on eristetty 100mm vahvuisella olkibetonilevyllä. Levyn päällä on kantamaton, paloturvallisuutta lisäävä pintabetoni, joka toimii myös tilan kulkutasopintana. Betoniholvin päälle tukeutuvat yläpohjan vesikattoa kannattelevat puuristikoiden diagonaalisauvat. Ristikoiden päällä oleva vesikate on tehty betonitiilestä ilman erillistä aluskatetta. Alla olevassa rakenneleikkauksessa on havainnollistettu rakenteen dimensiot ja poikittainen tuuletustapa. Yläpohjassa ei ole erillistä tuuletusjärjestelmää pitkittäisessä tuuletussuunnassa. Tästä syystä päädyt ovat yläpohjassa umpinaiset. Suuren rakennekorkeuden vuoksi pitkittäisen tuuletuksen puuttuminen ei ole riksi rakenteen toiminnalle. Kuva 3. Yläpohjan rakennetyyppi Yläpohjaratkaisussa ei ole rakenteellisessa tai kosteusfysikaalisessa mielessä riskikohtia, jos rakenteellinen tuuletus pidetään suunnitellulla tasolla. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 8 /(32)

2.4 Ulkoseinärakenteet ja liittyvät rakenneosat Ulkoseinärakenteet ovat tehty poltetusta tiiliharkosta muuraamalla. Tiiliharkko on kosteustekniseltä toimintatavaltaan vastaava kuin tiilikivistä muurattu seinä. Erona on kuitenkin tiiliskiviä parempi kokonaislämpövastus harkon kennorakenteen ja vähäisempien saumakohtien vuoksi. Alla olevassa kuvassa on seinärakenteen leikkaus kerroksen 1 osalta. Kuva 3. Ulkoseinän rakennetyyppi Seinärakenteessa käytetty tiiliharkko ei ole riskirakenne, mutta seinän sisällä olevat hormirakenteet, joissa mm. vesijohdot ja lämpöputket kulkevat, aiheuttavat konvektiovirtauksia rakennuksen sisäilmaan päin hormien epätiiveyskohdista. Selkeimmät epätiiveyskohdat ovat välipohjien ja seinärakenteen liittymäalueilla, joista tiivistävä rappaus seinän sisäpinnasta puuttuu. Usein konvektiovirtaukset purkautuvat sisäilmaan päin välipohjan kohdalta. Välipohjan epätiiveyskohdista virtauksilla on pääsy hengitysilmaan. Alla olevassa kuvassa on massiivitiiliharkon rakennetyyppi. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 9 /(32)

3 Aistinvaraiset havainnot 3.1 Sisäpuoliset havainnot Alapohjan betonilaatassa on havaittavissa säännöllistä halkeilua. Lähes jokaisessa kellaritilan huoneessa betonilaatta on haljennut noin 30mm pinnasta lukien pääosin raudoitukseen asti, osittain myös ylemmän laatan läpi bitumivedeneristeeseen saakka. Maanvaraisessa laatassa vastaavanlainen halkeilu on tyypillistä silloin, kun kaksoislaattarakennetta ei ole sidottu toisiinsa ja kuivumiskutistuman johdosta ohut pintalaatta kaareutuu reuna-alueilta. Laatan keskialueella halkeamat ovat tyypillisiä, jos alustäytöissä tapahtuu alimmaisen laatan osalta painumista. Tutkimuksen perusteella laatan rakenteelliset halkeamavauriot ovat kummastakin murtomekanismitavasta johtuvia, koska halkeamavaurioita on sekä keskivyöhykkeellä, että ensimmäisen kolmanneksen välisellä alueella. Massiivitiiliväliseinissä on havaittavissa paikoin selkeää maalirapautumaa. Rapautuman syynä ovat seinän sisässä kulkevat ilmahormit, jolloin lämpötilan ja kosteusolosuhteiden vaihdellessa maali irtoaa alustastaan. Paikoin maalivauriot ovat kapillaarisen kosteusnousun aikaansaamia. Rakenteellisia kosteuksia on tutkittu tarkemmin kappaleessa 4. Kellarin pesuhuoneen kaakelit ovat suihkun läheisyydestä halki useasta eri kohdasta. Vesi on selkeästi vaurioittanut märkätilan seinää, koska seinän toiselta puolelta laasti on irti alustastaan ja maalipinta on kuplivaa. Aistinvaraisten havaintojen perusteella seinä on ollut koko rakennepaksuudeltaan märkä. Kuva 1. Seinän sisäisten hormirakenteiden kohdalta seinän maalipinta on rapistunut Kuva 2. Kellarin märkätilassa kaakelit ovat halki ja vedellä on pääsy seinärakenteeseen Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 10 /(32)

Ikkunarakenteiden kunnossa on suurta vaihtelua. Paikoin ikkunan karmiosassa on lahovaurioita, ja vuotojälkiä. Yleisesti niiden avaaminen on vaikeaa turvonneen tai laskeneen puiterakenteen vuoksi. 3.2 Ulkopuoliset havainnot KORKOASEMA JA KOSTEUSKUORMITUS Rakennuksen korkoasema on kosteusteknisesti haastava, koska pohjoissivu rajautuu jyrkkään vastarinteeseen (kuva alla). Erityisesti syksy- ja kevätaikaan rinnettä pitkin valuvat pintavedet ohjautuvat sokkelin viereen aiheuttaen vajoveden muodossa perustusrakenteille kohonnutta kosteuskuormitusta. Suurempi ja merkittävämpi kosteuslähde on vesikatolta johdettavat kattovedet. Niiden poisjohtaminen tapahtuu joko suoraan sokkelin viereen, tai betonikourun avulla sokkelin läheisyyteen. Betonikourut ovat paikoin tukossa eloperäisestä jätteestä. Kuva 3. Rinteen vuoksi sokkelin ja perustusjärjestelmän kosteuskuormitus on suuri. Kuva 4. Kattovesien ohjaus hoidetaan kivipesän avulla suoraan maahan. VESIKATE Vesikate on runsaan sammalkasvuston peittämä, ja kasvusto on jo vaurioittanut tiilikatetta. Sammaleen tuottama oksaalihappo sekä katteesta imeytyvä vapaa kalkki heikentävät tiilen rakennetta ja johtavat lopulta tiilikatteen haurastumiseen ja vedenpitävyyden heikkenemiseen. Tästä syystä kate tulisi pitää kasvustosta puhtaana. Yläpohjassa ei runsaasta sammalkasvuostosta huolimatta havaittu vesivuotoja. Vesikatteelle tuodut hormikanavat olivat kunnoltaan hyvin vaihtelevia. Osa kanavista oli kosteusvaurioitunut ja hormin sisällä havaittiin pitkälle edennyttä sammalkasvustoa. Kasvuston perusteella on todettavissa, että hormirakenne on rankasti kosteusrasitettu. Kosteusrasitusta ylläpitävät kellarissa olevat märkätilat sekä suojahupun puuttuminen hormista vesikatolta. Sirate Group Oy Erkkilänkatu 11 A 33100 Tampere Y-tunnus: 2496984-4 Tutkimusraportti Miemalan pienkerrostalo Alikyläntie 10 13430 HÄMEENLINNA Projektinumero 5618 11 / (32)

Kuva 5. Vesikate on runsaan sammalkasvuston valtaama Kuva 6. Hormirakenteiden sisällä on pitkälle edennyttä leväkasvustoa. Kosteusrasitus on suurta, koska hormeja ei ole suojattu säähupulla. HAVAINNOT TUULETTUVASTA ALAPOHJASTA Tuulettuva alapohjatila on kellarittomalla alueella rakennuksen eteläpäädyssä. Alapohjaan pääsy on rakennettu vireisen koulun lämmönjakohuoneesta erillisellä tunnelikuilulla, jossa myös rakennuksen lämmitysputkistot kulkevat. Kuva 7. Maanpinnassa on tiilimurskaa ja isompaa kiveä. Perusmaa-aines on kuitenkin kapillaarista hiekkasilttiä. Kuva 8. Tilassa kulkeva viemärin pystynousu on eristämättä (nuoli). Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 12 /(32)

3.3 Havainnot rakenneavauksista Rakenneavaukset suoritettiin rakennuksen ala-, ylä- ja välipohjiin käyttäen kuivatimanttiporausta sekä alapohjan osalta piikkauskonetta. ALAPOHJAN RAKENNEAVAUKSET Alapohjan rakenneavausten perusteella täyttömaa on aistinvaraisesti arvioituna lievästi kosteaa ja raekoon perusteella kapillaarista. Maalaji alapohjalaatan alla on hiekkasilttiä. Tämän vuoksi maa-aineksen kokonaishienoainepitoisuus on suuri. Avauksen perusteella todetaan, että betoni on valettu suoraan maata vasten, kuten ajalle on tyypillistä. Betonimassa sisältää suuria kiviä. Siksi alempi betoni voidaan luokitella säästöbetoniksi. Alemman laatan yläpuolinen bitumisively on ohut ja lasittunut. Lasittuneisuus on merkki vedeneristekyvyn heikkenemisestä, koska liuotinperäiset aineet ovat haihtuneet materiaalista pois. Avauskohdassa yläpuolinen olkibetonieriste on kuitenkin kuiva. Ylemmän betonilaatan ja eristeen välissä on rakennekuvista poiketen ohut kartonkipaperi. Paperi on vahvasti alkalisissa olosuhteissa hapertunut murumaiseksi. Avausten perusteella rakennetyyppi on mitoiltaan ja kerroksiltaan rakennekuvia muutoin vastaava, mutta olkibetonieriste on ilmeisesti vain sokkelin reuna-alueella. Pienemmissä koeporauksissa olkibetonieristettä ei löytynyt laatan keskialueelta. Alla olevissa kuvissa on hahmoteltuna alapohjalaatan rakenne. Kuva 9. Alapohjalaatan rakenneavaus. Bituminen vedeneriste näkyy ohuena mustana kerroksena Kuva 10. Keskilaattaan tehdystä rakenneavauksesta olkibetonieristettä ei betonien välistä löytynyt. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 13 /(32)

VÄLIPOHJAN RAKENNEAVAUKSET Välipohjan rakenneavaukset suoritettiin sekä ala- että yläkautta eristetilaan, koska näin toimimalla lämpö- ja vesiputkien rikkoutumisvaaraa saatiin pienennettyä. Reuna-alueelle avauksia ei pystytty tekemään, koska vesiputket kulkevat ulkoseinän vieressä. Tästä huolimatta avauksien perusteella saatiin eristetilan kuntoa arvioitua aistinvaraisesti. Yläpuolisissa avauksissa havaittiin, että pintabetonin alapuoliset muottilaudat ovat jätetty rakennusvaiheessa paikaleen. Laudat olivat avauskohdissa kuivat ja säilyneet hyvin. Eristetilasta oli aistittavissa selkeä mikrobiperäinen haju, joka oli voimakkaampaa puupurun ja lasivillan rajakohdassa. Haju oli selkeimmin aistittavissa yläpuolelta suoritetuissa avauksissa, vaikka eristemateriaalin kunnossa ei havaittu eroa kumpaan avauspuolen suhteen. Avauksista otetut valokuvat ovat esitetty alla. Kuva 11. Välipohjaan tehty timanttiporausreikä. Muottilaudat näkyvät betoninlaatan alla. Kuva 12. Muottilautojen alla on eristeteenä lasivillaa YLÄPOHJAN RAKENNEAVAUKSET Yläpohjan rakenneavauksen perusteella rakenteen mittatiedot ovat hyvin paikkaansa pitävät alkuperäisen leikkauskuvan kanssa. Betoninen pintakuori on kuitenkin kuvissa esitettyä vahvempi. Olkibetonieriste on avauskohdassa kuivaa ja betonin kosteudet alhaiset pintakosteusmittarilla mitaten (P=60-65). Kuivana referenssipisteenä käytettiin kerroksen 2 kevyttä väliseinää, jossa p=45. Aistinvaraisesti tarkastellen yläpohjan betonikannessa ei ollut vesikatevuotoon viittaavia jälkiä. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 14 /(32)

4 Kosteustekniset tutkimukset 4.1 Pinta- ja viiltokosteusmittaukset Pintakosteusmittaukset rakenteiden pinnoilta tehtiin GANN Hydromette UNI2/HB30, mittausanturi LB 50/70 pintakosteudenosoittimella. Pintamittaukset perustuvat tutkittavan materiaalin sähkönjohtavuuden ja/tai dielektrisyyden mittaamiseen. Pintakosteusmittarit (pintakosteuden osoittimet) reagoivat materiaalin pinnalla/pintaosissa olevaan kosteuteen, mutta eivät pysty ilmaisemaan millä syvyydellä kosteus on. Pintakosteusmittausten perusteella rakennuksen kellarikerroksessa on selkeästi kosteaan laattaan viittaavia alueita (p>100). Alueet rajoittuivat rakennuksen ulkosokkelilinjoille, sekä kantavien väliseinien kohdalle, joissa on erillinen perustusjärjestelmä. Lisäksi kohonneita kosteuspitoisuuksia havaittiin märkätilaa rajaavissa väliseinissä. Kellarissa osa huoneista oli suuren tavaramäärän peitossa, ja tästä syystä kaikkia kohtia ei pystytty mittaamaan. Ensimmäisessä kerroksessa olevassa asunnossa mitattiin sokkelien reuna-alueet pintakosteusmittauksella. Mittauksessa ei havaittu kosteuspoikkeamia kuivana tunnettuun referenssipisteeseen verrattuna. Sokkeli ei mittauksen perusteella nosta kapillaarista vettä tuulettuvan alapohjan ja seinäliitoksen korkeudelle. Muista rakennuksen yksityisasunnoista mitattiin ainoastaan märkätilat. Tilojen kosteudet olivat normaalit märkätilan olosuhteisiin verraten. Välipohjan alalaattapalkistosta johtuen luotettavan tiedon kosteusteknisestä tilasta saa ainoastaan märkätilan alapuolisella rakenneavauksella. 4.2 Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteudet. Suhteellisen kosteuden mittaukset rakenteesta tehtiin Vaisala HMI 41 ja HM40 rakennekosteuden mittarilla. Mittapäinä käytettiin HMP110- ja HMP42-antureita. Porareikämittaus: lattiarakenteeseen porattiin halkaisijaltaan 16 mm reikiä, halutulle mittaussyvyydelle (mittaus syvyys = porareiän syvyys: 15 mm ja 30 mm), mittausreiät puhdistettiin huolellisesti, asennettiin sivut tukkiva putki, joka tiivistettiin lattianrajasta ja päästä kitillä. Mittauspisteen annettiin tasaantua ennen lukeman ottamista n. 4 vrk. Ennen mittaustuloksen luentaa mittausanturin annettiin tasaantua lattian ja rakenteen lämpöön (> 1 tunti). Mitatut arvot; Suhteellinen kosteus (RH %), lämpötila ( C), absoluuttinen kosteus (g/m3 ilmaa). Kellarin rakennekosteuksia mitattiin yhteensä 9:stä eri pisteestä. Tulokset ovat ilmoitettu alla olevassa taulukossa x. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 15 /(32)

Taulukko 1. Rakennekosteusmittausten tulokset Mittauspiste (Nro) Rakenne Mittaussyvyys (mm) Lämpötila ( C) Suhteellinen kosteus (%) Absoluuttinen kosteus (g/m³) RK-1L Betoni 30 17,1 89,4 13,07 RK-2S Rapattu tiili 30 17,4 95,7 14,27 RK-3S Rapattu tiili 30 16,5 72,7 10,24 RK-4L Betoni 30 15,2 92,9 12,07 RK-5L Betoni 30 - - - RK-6L Betoni 30 13,3 84,7 9,84 RK-7L Betoni 30 15,4 97,7 12,83 RK-8L Betoni 30 17,3 80,9 11,94 RK-9L Betoni 30 17,5 79,3 11,84 SISÄILMA 18,3 71,2 11,20 ULKOILMA 18,6 65,3 10,20 Tulosten perusteella on osoitettavissa, että lähellä ulkosokkelilinjoja sekä märkätilan kohdalla betoni- ja tiilirakenteet ovat voimakkaasti kosteuskuormitettuja. Mikrobiologinen turmeltuminen on siksi näissä kohdin mahdollista erityisesti orgaanisella rakennusalustalla. Näitä ovat alapohjan läheisyydessä muun muassa kevyet väliseinät ja orgaanisella pinnoitteella päällystetyt kiviaineiset seinät. Tuloksista selkeästi märkään rakenteeseen viittaavat RK-1L, RK-2S, RK-4L ja RK-7L. Koska pääosin korkeat kosteuslukemat ovat ulkosokkelin läheisyydessä, sokkelin vedenpitävyyttä tulisi parantaa. Myös vanhat ruukkusalaojat tulisivat vaihtaa uusiin ja maa-aines sokkelilinjan läheisyydessä tulisi olla karkeampaa kiviainesta. Ennen näitä muutoksia sokkelin ja alapohjalaatan kosteuskuormitus tulee pysymään entisellään, vaikka vuodenajasta riippuvaa kosteuden vaihtelua laatassa tapahtuukin. Kosteuden vaihtelu tulee huomioida mahdollisessa alapohjalaatan kosteuskuormituksen seurantamittauksessa. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 16 /(32)

5 Olosuhdemittaukset ja vaipan tiiveystarkastelu 5.1 Kirjallisuuden antamat ohje- ja viitearvot Rakennus, jossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, suunnitellaan ulkoilmaan nähden alipaineiseksi. Ilmamäärät on suositeltavaa mitoittaa siten, että sisäilman alipaine ulkoilmaan nähden on mahdollisimman pieni (0-10 Pa). Rakennuksen alipaine ulkoilmaan nähden ei saa olla yli -30 Pa. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta (D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma 2010). 5.2 Rakennuksen painesuhteet päiväkotitilassa ja kellarikerroksessa Rakennuksen painesuhteita vaipan yli seurattiin jatkuvatoimisilla paine-eroantureilla (Series MS Magnesense, Dwyer). Tulokset tallennettiin 5 minuutin välein tallennuslaitteeseen (Tinytag, Gemini). Hetkellisiä paine-eroja seurattiin lisäksi kellaritilasta kahden viikon aikana suoritettuina pistemäisinä otantoina. Mittausjaksojen perusteella päiväkotitila on lievästi alipaineinen ulkoilmaan ja kellaritilaan nähden. Päiväkotitilassa koneellinen ilmanvaihto on vakiotehoinen päivä- ja yöaikaan. Siksi merkittäviä muutoksia paine-eroissa ei vuorokauden eri aikoihin ole. Eniten rakennuksen paine-eroja muuttavat ihmisen toiminta (esim. oven avaaminen) ja sääolosuhteet. Alla olevassa taulukossa on paine-erokuvaaja viikon mittausjaksolta. Mittausjakson aikana paine-ero ulkoilmaan nähden oli keskimäärin -6 Pa. Hetkellisesti paine-ero oli suurimmillaan 3 Pa ja pienimmillään -27 Pa. Kokonaisuudessaan tarkasteltuna rakennuksen ilmanvaihto on säädetty olosuhdemittauksen perusteella oikein. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 17 /(32)

Kuva 17. Päiväkotitilan paine-erokäyrä 25.1-1.2.2016 Paine-eroseurannan perusteella todetaan, että ilman liike on kellaritilasta, rakennuksen porraskäytävätiloista ja ulkoilmasta päiväkotitilaan päin. Epätiiveyskohdat toimivat ilmavuotoreitteinä päiväkotitilaan, joka voi heikentää sisäilman laatua. Tarkemmin ilmavuotoreittejä ja vaipan tiiveyttä on käsitelty kappaleessa 5.3. 5.3 Vaipan tiiveys ja vuotoilmakohdat Vaipan tiiveyttä päiväkotitilassa tutkittiin lämpökameran avulla, sekä käyttäen alipainepuhaltimella saavutettua -50 Pa alipainetta. Mittauksen suoritti Hämeenlinnan kaupungin sopimustoimittaja, joka on laatinut työn tuloksista oman raportin. Tässä asia on käsitelty vain pääkohdittain siltä osin, kuin mittauksella oli sisäilman laadun kannalta merkitystä. Massiivisesta tiiliharkkoseinästä johtuen lämpötilagradientti seinässä oli hyvin samankaltainen koko ulkoseinän pinta-alalta. Pintalämpötiloissa ei siksi esiintynyt suuria vaihteluita. Selkeimmät pintalämpötilojen muutokset seinävaipassa johtuivat lämpöpatteriputkien kanavaroiloista, sekä seinien sisäisistä ilmahormeista. Näissä lämpöpoikkeamat olivat hyvin selkeät. Lämpökuvauksen kannalta merkittävää oli, että systemaattista ilmavuotoa kellaritilasta sekä välipohjan alalaattapalkiston eristetilasta tapahtui jo hyvin pienellä alipaineella (-20Pa). Aistinvaraisesti ilmiö oli havaittavissa voimakkaana maakellarimaisena tuoksuna, sekä erityisesti päiväkodin toimistohuoneessa vastaavana hajuna, kuin alapuolisessa kellaritilassa. Nämä tekijät antoivat viitettä siitä, että välipohjatilassa on mahdollisesti eristeessä mikrobivaurio. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 18 /(32)

Välipohjalaatan ilmavuodot olivat saman suuruiset ulkoseinälinjoilla. Laatan kantosuunnalla ei siis ole tiiveydellisessä mielessä merkitystä, vaikka kantosuunnassa limitys seinään on tehty syvemmäksi kuin kantamattomassa suunnassa. Kuva 13. Ilmavuotoa tapahtuu välipohjasta huonetilaan päin (ympyrä). Rakenteelliset lämpöputket näkyvät punaisella Kuva 14. Seinärungon ja välipohjan liittymä ei ole ajalle tyypillisesti ilmatiivis Vuotojen kannalta huomattavaa on myös, että alapohjalaatan rakennepaksuus on jänneväliin suhteutettuna pieni. Tästä syystä välipohjalaatta värähtelee jo hyvin pienestä kuormituksesta. Selkeimmin runsaan värähtelyn huomaa laatalla kävellessä. Suuri värähtely voi olla osatekijänä siihen, että reuna-alueet ovat osin auki seinän ja laatan väliseltä alueelta. Tämä lisää entisestään rakenteellisia ilmavuotoja välipohjasta sisäilmaan. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 19 /(32)

6 Mikrobitutkimukset ja VOC-näytteet 6.1 Kirjallisuuden antamat ohje- ja viitearvot Materiaalinäytteen suoraviljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti tai erittäin runsaasti (+++/++++). Nämä pitoisuudet vastaavat Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) laimennossarjamenetelmällä viljellyn materiaalinäytteen tulkintaohjeen yli 10 000 cfu/g mikrobipitoisuutta. Tulos viittaa mikrobivaurioon myös, mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja vähintään yhteensä 3 pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. Myös pintanäytteessä pidetään epätavanomaisena vähintään yhteensä kolmen kosteusvaurioindikaattorisienipesäkkeen esiintymistä. 6.2 Mikrobitutkimukset materiaaleista Päiväkotitilan välipohjan eristetilasta kerättiin kolme kappaletta materiaalinäytteitä niin, että sekä lasivilla että alapuolinen puupurukuitu tutkittiin. Näytteenottokohdat ovat merkittynä tämän raportin liitteen 1 tutkimuskarttoihin. Materiaalin analyysivastaus on kokonaisuudessaan raportin liitteessä 2. Alla olevassa taulukossa on kootusti tulokset näytteiden osalta. Taulukko 1. Mikrobinäytteiden analyysivastaukset tutkijan havainnoilla KOODI MATERIAALI TUTKIMUS HAVAINNOT ANALYYSIN TULOS M1 Villa Näytteessä maakellarin haju Ei viitettä vauriosta M2 Villa - Ei viitettä vauriosta M3 Sahanpurukuitu Näytteessä maakellarin haju Ei viitettä vauriosta Analysoiduissa näytteissä ei suoraviljelyn perusteella ole epätavanomaista mikrobikasvua. Näytteenottoa ei pystytty tekemään talotekniikan vuoksi kohtiin, joissa lämpötilan ja kosteuden vaihtelu on suurinta (välipohjan liittymäalueet kantavaan ulkorunkoon). Tämä tekijä tulee huomioida näytteiden edustettavuudessa. Aistinvaraisesti eristetilasta todettu haju on osoitus siitä, että lisänäytteenotto on suositeltavaa. Suositeltavaa myös on, että talotekniset järjestelmät tyhjennetään vedestä ennen näytteenottoa, jotta mahdolliselta vesivahingolta vältytään. Vaara lämpöputkien rikkoutumiselle on merkittävä porattaessa ulkoseinälinjan vierustalla. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 20 /(32)

6.3 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja formaldehydi VOC -yhdisteitä (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) tutkittiin päiväkotitilan ryhmäsalista, sekä henkilökunnan toimistohuoneesta. Näytteitä kerättiin ilmasta yhteensä 2 kpl käyttäen Tenaxputkea ja keräintä. Tämän lisäksi tilasta tutkittiin aldehydit erillistä keräinpatruunaa ja pumppua käyttäen. Esitetyt tulokset edustavat ainoastaan ilmasta kerättyjä pitoisuuksia, eikä niillä ole suoraa yhteyttä mahdollisiin materiaaleista tutkittaviin emissioarvoihin. Tulosten tulkinnassa on käytetty Työterveyslaitoksen julkaisua Työterveyslaitoksen käyttämiä viitearvoja sisäympäristön ongelmien tunnistamisessa toimistoympäristössä, sekä STM asetuksessa: Asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista asetettuja toimenpiderajoja. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudelle (TVOC) ei ole terveysperusteista ohjearvoa. Puhtaassa toimistoympäristössä yli 250 µg/m 3 TVOC- pitoisuus viittaa sisäilman epätavanomaisiin lähteisiin. Tulosten tulkinnassa kiinnitetään huomiota kokonaispitoisuuksien (TVOC) lisäksi myös yksittäisiin yhdisteisiin (Taulukko 1), jotka viittaavat poikkeavaan lähteeseen tai joiden esiintyminen sisäilmassa on liitetty tilojen käyttäjien kokemiin oireisiin. Yksittäisen yhdisteen pitoisuus sisäilmassa ylittää harvoin 50 µg/m³ - tavallisesti se on alle 5 µg/m³ (Työterveyslaitos). Taulukko 2. Viitearvoja yksittäisille VOC-yhdisteryhmille tolueenivasteella (Työterveyslaitos) Yhdiste Pitoisuus (µg/m 3 ) Aromaattiset hiilivedyt kohonnut > 5 µg/m 3 Alkoholit kohonnut >5 µg/m 3 Alifaattiset hiilivedyt kohonnut > 5 µg/m 3 Aldehydit kohonnut > 5 µg/m 3 Glykolit/glykolieetterit kohonnut >10 µg/m 3 Terpeenit kohonnut > 5 µg/m 3 Orgaaniset hapot ja piiyhdisteet kohonnut > 10 µg/m 3 Esterit kohonnut > 5 µg/m 3 Ketonit kohonnut > 5 µg/m 3 VOC CK15-03102-1 RYHMÄSALI Ryhmäsalin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaisuutta kuvaava TVOC tolueeniekvivalenttina ilmoitettuna oli alhainen (TVOC=30 µg/m³, STM toimenpideraja 400 µg/m³). Alla olevaan taulukkoon on koottu yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet omilla vasteilla ilmoitettuna. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 21 /(32)

Taulukko 3. Ryhmäsalin yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet omilla vasteilla ilmoitettuna. YHDISTE TULOS YKSIKKÖ ALIFAATTISET HIILIVEDYT Heksadekaani 0,4 µg/m³ AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 0,4 µg/m³ Ksyleenit 0,5 µg/m³ Tolueeni 0,7 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET 3-Kareeni 0,4 µg/m³ Limoneeni 0,7 µg/m³ a-pineeni 0,7 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 2 µg/m³ 2-Etyyli- 1-heksanoli 1 µg/m³ 2-Metyyli-1-propanoli 1 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 4 µg/m³ ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 0,8 µg/m³ 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 4 µg/m³ 2-Fenoksietanoli 0,8 µg/m³ 1-Metoksi-2-propanoli 0,9 µg/m³ ALDEHYDIT Bentsaldehydi 1 µg/m³ Dekanaali 2 µg/m³ Heksanaali 3 µg/m³ Nonanaali 8 µg/m³ Oktanaali 2 µg/m³ Pentanaali 1 µg/m³ KETONIT Asetofenoni 0,4 µg/m³ Asetoni 11 µg/m³ HAPOT Butaanihappo eli voihappo 1 µg/m³ Etikkahappo 180 µg/m³ Heksaanihappo, kapronihappo 7 µg/m³ Pentaanihappo, valeriaanahappo 2 µg/m³ Propaanihappo 5 µg/m³ ESTERIT JA LAKTONIT Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 22 /(32)

n-butyyliasetaatti 0,9 µg/m³ 2-(2-Butoksietoksi)etyyliasetaatti 0,5 µg/m³ Etyyliasetaatti 2 µg/m³ TXIB 2 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 2 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 30 µg/m³ VOC CK15-03102-2 TOIMISTOHUONE Toimistohuoneen kokonaispitoisuutta kuvaava TVOC on samalla tasolla ryhmäsalin näytteiden kanssa (TVOC=20µg/m³). Etikkahapon sekä muiden happojen (heksaanihappo, bentaanihappo, ja propaanihappo ) esiintyminen näytteessä saattavat olla peräisin linoleumista valmistetusta lattiamateriaaleista. Laaja happoryhmä antaa tästä viitteen. Mikään yksittäisistä yhdisteistä ei ole poikkeavalla tasolla. Tästä syystä analyysivastauksessa ei yksittäisiä yhdisteitä ole ilmoitettu tolueenivasteella. Taulukko 4. Toimistohuoneen yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet omilla vasteilla ilmoitettuna YHDISTE TULOS YKSIKKÖ AROMAATTISET HIILIVEDYT Bentseeni 0,4 µg/m³ Ksyleenit 0,4 µg/m³ Tolueeni 0,5 µg/m³ TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET 3-Kareeni 0,4 µg/m³ Limoneeni 0,4 µg/m³ a-pineeni 0,6 µg/m³ YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 1 µg/m³ 2-Etyyli- 1-heksanoli 0,5 µg/m³ 2-Metyyli-1-propanoli 0,6 µg/m³ MONIARVOISET ALKOHOLIT 1,2-Propaanidioli eli propyleeniglykoli 2 µg/m³ ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 0,5 µg/m³ 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 2 µg/m³ 2-Fenoksietanoli 0,4 µg/m³ 1-Metoksi-2-propanoli 0,9 µg/m³ ALDEHYDIT Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 23 /(32)

Bentsaldehydi 0,9 µg/m³ Dekanaali 1 µg/m³ Nonanaali 4 µg/m³ Oktanaali 0,8 µg/m³ Pentanaali 0,7 µg/m³ KETONIT Asetoni 6 µg/m³ HAPOT Butaanihappo eli voihappo 0,6 µg/m³ Etikkahappo 77 µg/m³ Heksaanihappo, kapronihappo 5 µg/m³ Pentaanihappo, valeriaanahappo 0,9 µg/m³ Propaanihappo 3 µg/m³ ESTERIT JA LAKTONIT Etyyliasetaatti 2 µg/m³ TXIB 2 µg/m³ PIIYHDISTEET Dekametyylisyklopentasiloksaani 1 µg/m³ HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 20 µg/m³ ALDEHYDI CK15-02978-1 Aldehydimittauksessa todettujen yhdisteiden pitoisuudet eivät viitanneet epätavanomaiseen aldehydilähteeseen. Yksittäisistä yhdisteistä asetoni näkyy näytteissä suurempina pitoisuutena. Pitoisuus 13µg/m³ on varsin pieni ja merkityksetön sisäilman kannalta. Asetonille, kuten muillekaan VVOC -yhdisteille ei ole viitearvoja. Alla olevista yhdisteistä ainoastaan formaldehydille on annettu viitearvo. Yhdisteen kohdalla viitearvo alittuu (7,7µg/m³ < TTL viite 15µg/m³). Taulukko 5. Aldehydimittauksen tulokset YHDISTE TULOS YKSIKKÖ Asetaldehydi 4,7 µg/m³ Asetoni 13 µg/m³ Bentsyylialdehydi 1,4 µg/m³ Butyyrialdehydi 1,2 µg/m³ Formaldehydi 7,7 µg/m³ Heksanaali 5,4 µg/m³ 2-Butanoni eli MEK 0,94 µg/m³ Pentanaali eli valeraldehydi 1,8 µg/m³ Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 24 /(32)

7 IV-järjestelmä Rakennuksessa on kaksi erillistä ilmanvaihtotapaa: 1. Päiväkotitilassa on koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto, joka on varustettu lämmöntateenotolla. 2. kellarikerros sekä kerrosten 1 ja 2 asuinhuoneiden ilmanvaihto toimii painovoimaisesti Erilaisista ilmanvaihtojärjestelmistä johtuen, järjestelmätutkimukset suoritettiin kumpaankin järjestelmään erikseen. 7.1 Koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä HAVAINNOT Päiväkotitilaa palveleva ilmanvaihtokone on tyypiltään ILTO 1000, ja laite on asennettu rakennukseen palvelemaan yksinomaan päiväkotitilaa 2010 tehdyssä ilmanvaihdon perusparannusremontissa. Ilmanvaihtokone sijaitsee puolilämpimässä kellaritilassa, josta konetta huolletaan 6kk välein tapahtuvan suodatinvaihdon yhteydessä. Laite on varustettu lämmöntalteenotolla, joka on koneessa toteutettu kuutiolämmönvaihtimen avulla. Tuloilma koneeseen johdetaan rakennuksen pohjoispuolelle asennetuista tuloilmaventtiileistä. Sisäänottokorkeus on noin 1,2 metriä maanpinnan tasoa ylempänä. Korkeus on riittävä, koska pohjoispuolella e ole henkilö- tai kulkuneuvoliikennettä. Rakennuksen poistoilma johdetaan saman julkisivun puolelle suojattua poistoputkea pitkin noin 4metrin päähän tuloilman sisäänottopisteestä. Merkittävää takaisinvirtausta poistopuolelta tulopuolelle ei putkien etäisyyksistä johtuen tapahdu. Tarkastuksen yhteydessä kone oli tekniseltä kunnoltaan hyvä, mutta tulo- ja poistoilmasuodattimet olivat tukkeutuneet ja tulopuolen suodatin myös selkeästi kostunut. Lisäksi suodattimesta tapahtui ohivirtausta, koska suodatin ei kostumisen vuoksi pysynyt enää asennuskehikossaan. Poistopuolen suodattimessa oli runsaasti hienoaineista pölyä, ja suodatin oli tukossa. Poistopuolen suodattimen vaihdosta oli mittauspöytäkirjan perusteella kulunut vain 4 viikkoa. On mahdollista, että päiväkodin ulkovaatekuivainkaapit tuovat liikaa ulkoilman pölyä poistosuodattimelle, koska kuravaatteet kuivatetaan kuivauskaapissa likaisena. Suodatinten vaihtoväli on normaalisti noin 6kk. Siksi vain muutaman viikon käytön jälkeen suodatintukkeuma ei ole normaalia. Järjestelmän toimivuuden kannalta olisi parasta, että kostea kuivauskaapin ilma johdettaisiin suoraan ulos erillistä hormia pitkin. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 25 /(32)

Kuva 15. Poistoilmasuodatin on lähes tukossa hienoaineisesta pölystä Kuva 16. Tulopuolen suodatin on kastunut, vääntynyt ja pois paikaltaan ILMAMÄÄRIEN MITTAUS Ilmamäärät on suositeltavaa mitoittaa siten, että sisäilman alipaine ulkoilmaan nähden on mahdollisimman pieni (0-10 Pa). Rakennuksen alipaine ulkoilmaan nähden ei saa olla yli 30 Pa. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta (D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma 2012). Päiväkotitilaan tulevat ja siltä poistuvat ilmamäärät mitattiin huonekohtaisesti. Tuloilmamääriä vertailtiin huoneessa pääsääntöisesti olevaan henkilökuormitukseen. Tulokset ilmamääristä ovat ilmoitettu alla olevassa taulukossa 1. Mittausten perusteella todetaan, että ilmamäärissä ei ole suuria poikkeamia suunnitteluarvoihin nähden ja järjestelmä on kokonaisuudessaan tasapainossa. Suunniteltuihin mitoitusarvoihin verrattuna, rakennus on suunniteltu lievästi ylipaineiseksi, koska T Suunniteltu > P Suunniteltu. Mittausten perusteella tulo- ja poistoilmamäärät ovat tällä hetkellä yhtä suuret (T Mitattu:235dm³/s = P Mitattu: 235dm³/s ). Paine-eromittarilla todettu alipaine on todennäköisesti hormivaikutuksesta johtuvaa. Mittausten perusteella vaikuttaa, että paine-ero ulkoilmaan nähden on päiväkodin osalta pieni. Pieni paine-ero ulko- ja sisäilman välillä on paras passiivinen keino hallita todettuja rakennevuotoja, joita tässä raportissa on mainittu. Ilmanvaihto suositellaan siksi pidettävän nykysäädöissään. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että mahdollista puolitehokäyntiä käytettäessä esimerkiksi lomien aikana, myös poistoilmamääriä ohjataan pienemmäksi samassa suhteessa kuin tulopuolella. Muutoin paine-eron seurauksena mikrobikulkeuma saattaa sisäilmaan moninkertaistua. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 26 /(32)

Taulukko 6. Mitatut tulo- ja poistoilmamäärät 22.1.2016 YLEISTIEDOT TULO POISTO HUONE / TILA TULO- / POIS- TOILMAKOJE TULOS (dm³/s) TULOS (dm³/s) SUUNNIT- TELU ARVO (dm³/s) SUUNNIT- TELU ARVO (dm³/s) A102 Eteinen T: 2xKTS -125 28 30 - - A103 WC P: KSO-125 - - 22 20 A104 Eteinen T: 2xKTS -125 31 35 - - A105 Toimisto A106 Ryhmätila A107 Ryhmätila T: TLB-125 P: KSO-125 T: TLB-125 P: KSO-160 T: TLB-200 P: 2 x KSO-160 20 20 25 20 40 40 38 40 66 60 66 60 A108 Liesikupu P:KSO-125 - - 19 18 A108 Ryhmätila T:TLB-160 P: KSO-125 50 45 27 25 A109 WC P: KSO-125 - - 22 20 A110 Pesuhuone P: KSO-125 - - 16 15 7.2 Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä on käytössä kaikissa pienkerrostalon asuinrakennuksissa, sekä kellaritilassa. Järjestelmä koostuu korvausilmareiteistä, sekä keskushormista, joissa on ilmahormit kullekin poistoreitille erikseen. Painovoimaisessa järjestelmässä merkittävin toimivuusongelma on, että korvausilmakanavia on hyvin vähän, osassa kerroksia ei ollenkaan. Erityisesti kellarikerroksessa korvausilma rakennukseen pääsee ainoastaan epätiiveyskohdista, kuten ovien ja ikkunoiden puiteväleistä. Ilmamäärä ei tästä syystä ole riittävä. Kesäaikaan kellarin ovea pidetään pääsääntöisesti aina auki. Tämä parantaa tilannetta kerroksen osalta. Korvausilmareittien lisäksi kosteuskuormitus kellaritilassa on liian suurta ilmanvaihtolukuun nähden. Suihkutilat ja pyykin pesu ja kuivatus vaatisivat suurempia tulo- ja poistoilmamääriä, kuin painovoimaisella järjestelmällä on mahdollista saavuttaa. Tilassa on mittausten perusteella noin 6-8 g/m³ kosteuslisä muihin kerroksiin verrattuna. kostean ilman havaitsee tilassa myös aistinvaraisesti. Asuntotiloissa ilmanvaihto toimii muutoin painovoimaisesti, mutta liesituulettimet keittiössä ovat koneelliset. Korvausilmareittejä ei asunnossa ole kuitenkaan kuin keittiötiloissa. Tästä syystä ilman vaihtuvuus on heikkoa. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 27 /(32)

Painovoimaisen järjestelmän toimintaa häiritsee myös päiväkotitilan ilmanvaihtokone, joka pitää keskimäärin noin -5Pa painetta kerroksessa 1. Tästä syystä osa poistoilmanvaihtohormeista vetää väärään suuntaan. Tilanne on pahin talvella, kun LTO kone käyttää sulatustoimintoa. Tällöin kaikki poistoilmahormit ovat hetkellisesti tuloilmakanavia. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 28 /(32)

8 Yhteenveto 8.1 Rakennuksen pääasialliset ongelma-alueet Kokonaisuutta tarkasteltaessa todetaan, että rakennuksessa on selkeitä riskitekijöitä, jotka voivat olla osasyynä koettuihin sisäilmaongelmiin. Tiivistettynä rakennuksen perusongelmana on, että peruskorjaus on jäänyt kokonaan tekemättä, vaikka tilatoiminnot ja niiden vaatimukset ovat muuttuneet. Ikääntymisen vuoksi usean eri rakenneosan tekninen käyttöikä on jo ylitetty. Rakennuksen kellarikerroksessa on selkeä mikrobiperäinen haju, ja maan alapuoliset rakenneosat ovat mittausten perusteella märkiä. Lisäksi tilan käytöstä aiheutuva kosteuskuormitus on ilmanvaihtotapaan nähden liian suurta. Heikko rakenteellinen tiiveys muihin kerroksiin nähden, sekä porraskäytävän hormivaikutus voivat levittää kellarissa olevia mikrobiperäisiä epäpuhtauksia ylempiin kerroksiin. Päiväkotitilan ollessa lievästi alipaineinen, epäpuhtaudet voivat siirtyvät erityisesti päiväkotitilaan. Päiväkotitilan välipohjassa epäillään mikrobivaurioita, koska haju on poikkeuksellisen voimakas rakenneavausten ja ilmatiiveysmittauksen perusteella todettuna. Materiaalinäytteistä viitettä epätavanomaiseen mikrobikasvuun ei kuitenkaan löytynyt. Välipohjatilan materiaalinäytteiden keräämistä rajoittaa merkittävästi eristetilassa kulkeva talotekniikka. Tämän vuoksi materiaalinäytteitä ei ole otettu ulkoseinän ja välipohjan liittämäkohdasta, jossa riski vaurioitumiseen on suurin. Materiaalinäytteiden edustettavuus on otettava huomioon terveysriskiä arvioitaessa. Päiväkotitilassa välipohjan liittymäalueet vuotavat ilmaa alalaattapalkiston eristetilasta sisäilmaan päin. Vuotoa tapahtuu paine-erolla, joka luontaisesti muodostuu rakennukseen esimerkiksi tuulenpaineen vaikutuksesta. Aistinvaraisesti selkeää mikrobiperäistä hajua todettiin käyttämällä keinotekoista alipainetta (-20Pa). Hajun lähde on paikallistettu timanttiporauksen avulla välipohjatilaan. Koneellinen IV-järjestelmä todetaan teknisesti hyväkuntoiseksi, mutta huoltovälit ovat suodattimien tukkoisuuden ja raitisilmasuodattimen kostumisen vuoksi liian pitkät. Tiheämmällä huoltovälillä ja seurannalla laite on teknisesti nykyisiin toimintoihin sopiva. Ilmamäärät poikkeavat hyvin vähän suunnitteluarvoista. Painovoimainen ilmanvaihtotapa ei toimi rakennuksessa, koska korvausilmalähteitä ei ole kerroskohtaisesti riittävästi. Tämän lisäksi rakennuksen korkeus asettaa painesuhteet sellaiseksi, ettei ilma vaihdu kaikissa kerroksissa tasaisesti. Rakennuksessa olevien mikrobivaurioiden Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 29 /(32)

vuoksi, puutetta ei voi korjata lisäämällä tuloilmakanavia, ja tehostamalla koneellisesti poistoilmanvaihtoa. Tästä syystä painesuhteet tulisi saada pysymään lähellä 0Pa. Ilmanvaihto on mahdollista saattaa kuntoon vasta seuraavassa suuremmassa peruskorjauksessa. Loppuyhteenvetona todetaan, että rakennuksen moniongelmallisuudesta johtuen päiväkotitilojen mahdollisesta terveyshaitasta tulisi pyytää asiantuntijalausuntoa terveydenalan asiantuntijalta. Teknisesti arvioiden päiväkotitilan olosuhteita voidaan eniten parantaa rakenneliittymätiivistyksillä. Muutoin pikakorjausten tekeminen 50-luvun ratkaisuihin on vaikeaa. 9 Korjaustapa- ja jatkotutkimussuositukset 9.1 Korjaustapasuositukset Ennen korjaustöiden aloittamista rakennukseen tulee laatia rakennesuunnittelijan toimesta korjaustapaohje sekä suunnitelmat korjauksen toteutusta varten. Myös lisätutkimuksia tarvitaan asuinhuoneistoihin, joihin tässä yhteydessä ei ollut mahdollista tehdä rakenneavauksia. Tässä annetut korjaustapasuositukset ovat esitetty tiivistetysti rakennusosittain. ALAPOHJA- JA SOKKELIRAKENTEET Kellarikerroksen rakenteelliset korjaukset ovat oleellisessa osassa peruskorjausta. Alapohjan halkeilun ja kapillaarisen kosteuden vuoksi koko alapohjalaatta suositellaan purettavaksi. Samassa yhteydessä rakennuksen pohjaviemäri tulisi uusia. Alapohjalaatan bituminen vedeneriste on todennäköisesti PAH-yhdisteitä sisältävää ja työ tulee tehdä haitta-ainepurkuna. Alapohjan täytöt tulee tehdä rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan karkeasta sepelistä. Uusi laatta valetaan EPS tai PUR eristeiden päälle. Ulkosokkelilinjat tulee kaivaa anturan perustamissyvyyteen asti auki, salaojat uusia, sekä maatäytöt tulee tehdä RT 14-10636 ohjekortin mukaisesti. Sokkeli tulee kauttaaltaan vedeneristää bitumikermisellä vedeneristeellä. Ennen vedeneristystä sokkelirakenne tulee kuivattaa ja oikaisutasoittaa rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Kellarin seinäpintojen kosteusvaurioituneet tasoitteet tulee mekaanisesti poistaa sekä märkätilan seinät kokonaisuudessaan purkaa pois. Uudet seinät rakennetaan alapohjabetonilaatan päälle rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Tuulettuva alapohjatila tulee varustaa hormi-imurilla. Hienojakoinen maa-aines suositellaan vaihdettavaksi karkeaan sepeliin ja perusmaa suositellaan kesäkondenssia vastaan eristettäväksi. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 30 /(32)

VÄLIPOHJARAKENTEET Seuraavassa peruskorjauksessa välipohjarakenteiden jakava ylempi betonilaatta tulee purkaa mikrobivaurioituneen eristeen poistamisen mahdollistamiseksi. Eristepoistot tehdään kaikkiin rakennuksen välipohjiin, sekä betonipinnat kapseloidaan rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Uusi eristys tehdään esimerkiksi polyuretaanilevyillä. Väliaikainen välipohjien korjaaminen voidaan toteuttaa seinä-välipohjaliitoksen rakenneliittymien tiivistyskorjaamisella. Tiivistävä ratkaisu tulee toimimaan vain joitakin vuosia huomioiden ajan rakenteet ja rakennuksen olosuhteet. Ratkaisua voidaan käyttää, kunnes peruskorjaus saadaan toteutusvaiheeseen. YLÄPOHJA JA VESIKATE Yläpohjan tuuletustila on täynnä vanhoja huonekaluja ja palavaa materiaalia. Vesikatevuototarkastuksien ja palokuorman pienentämiseksi, yläpohjatila suositellaan tyhjennettäväksi kaikesta sinne kuulumattomasta tavarasta. Vesikate suositellaan uusittavaksi ja varustettavaksi aluskatteella. Samassa yhteydessä hormit tulee suojata säähupulla sekä viemärin tuuletusputket tulee eristää vesikatteelle saakka. Jäätyneet viemärin tuuletusputket ovat osasyy koettuun viemärin hajuun rakennuksessa. ILMANVAIHTO (Tässä ehdotetut ilmanvaihdolliset toimenpiteet eivät koske päiväkotitilaa:) Rakennukseen tulee rakentaa koneellinen tulo-poisto -ilmanvaihtojärjestelmä, jotta painesuhteet ja tuloilman määrä saadaan kerroksittain oikein säädetyksi. Kellarikerroksen märkätilat tulee erikseen varustaa poistoimurilla, jotta kostea ilmamassa ei leviä muihin kerroksen tiloihin. Kustannuksiltaan edullisempana vaihtoehtona ehdotetaan, että rakennus varustetaan peruskorjauksessa poistoilmaimurein, ja asuinrakennuksen huoneisiin lisätään sähköllä ulkoilmaa lämmittävät korvausilmaventtiilit. Ilmamäärien säätäminen oikeaksi on tässä ratkaisussa huomattavasti epätarkempaa mutta parannus nykyiseen tilanteeseen on merkittävä. Rakenteellinen tiiveys tulee olla kuitenkin huomattavasti nykyistä paremmalla tasolla, jotta hallittu alipaine ilman vaihtamiseksi ei aiheuta rakenteellisia vuotoja. IKKUNA- JA OVIRAKENTEET Ikkunarakenteet suositellaan vaihdettavaksi kerroksittain uusin. Samassa yhteydessä on sisäilman kannalta tärkeää, että vanhat rive-eristeet ikkunoiden väleistä uusitaan. Ikkunarakenteet suositellaan tiivistettäväksi vedeneristenauhalla sisäkarmin ja seinän välisestä rajapinnasta. Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 31 /(32)

Kellarikerroksen ovi suositellaan vaihdettavaksi ilmatiiviiksi eristeoveksi, jotta kellaritilasta ei ole ilmayhteyttä muihin rakennuksen kerroksiin. Tiiviillä ovella tavoitellaan tilannetta, jossa kellari on oma itsenäinen osasto ja jossa painesuhde on lievästi alipaineinen muihin kerroksiin nähden. Peruskorjauksen kustannukset tulevat olemaan merkittävät ja korjauksen kannattavuutta suositellaan arvioitavaksi korjauksesta teetetyllä kustannusarviolla. Sisäilman laadun kannalta on oleellista, että peruskorjaus tehdään riittävällä laajuudella, koska muutoin vaarana on ongelman uusiutuminen tai vain osittainen paraneminen. Tästä syystä kaikki edellä mainitut toimenpiteet tulisi huomioida korjauskustannusarviossa. 9.2 Jatkotutkimussuositukset VÄLIPOHJARAKENTEIDEN SUUREMMAT RAKENNEAVAUKSET Lämpö-, viemäri ja vesiputkien vuoksi välipohjien avaaminen erityisesti seinälinjalta rajoittaa, paikoin jopa estää materiaalinäytteiden keräämisen. Oletettavasti vauriot ovat kuitenkin selkeämmät juuri ulkoseinälinjojen läheisyydessä. Tämän vuoksi avaaminen ulkoseinän vierestä on tärkeää. Välipohjien mikrobivaurioitumista voidaan tarkentaa lisäämällä materiaalinäytteiden määrää myös muissa kerroksissa. Tämä on kuitenkin haastavaa, koska asuinhuoneet ovat asuinkäytössä ympäri vuoden. Mahdollisesti välipohjatilan alapinnasta näytteenotto pystyttäisiin suorittaa pienemmällä porauksilla ja materiaalipintoja vähemmän rikkoen. Näytteenottoajat tulisi sopia asukkaiden kanssa hyvissä ajoin ja ajoittaa kesäaikaan. SISÄILMANÄYTTEET PÄIVÄKOTITILASTA Päiväkotitilan sisäilman laatua suositellaan tarkistettavaksi eri aikaan ajoitetuille sisäilmanäytteillä. Kuten tutkimuksessa on todettu, alipaineistaminen heikentää sisäilman laatua aistinvaraisesti arvioiden. Eräs tapa mikrobikannan selvittämiseen on, että päiväkotitila alipaineistetaan noin -30Pa näytteenoton ajaksi. Tilanne ei kuvaa käyttöolosuhteita, mutta alipaineella saavutettua mikrobikantaa voidaan vertailla käyttöolosuhteita kuvaavaan tilanteeseen. Tällöin sisäilman epätavanomainen mikrobilajisto saattaa näkyä selkeämmin. Tietyissä tapauksissa tällä voidaan korvata osa välipohjan uusintamateriaalinäytteistä. Markus Fränti Asiantuntija, DI Ardiko Oy Marko Koivisto Vanhempi asiantuntija, RI Sirate Group Oy Y-tunnus: 2496984-4 13430 HÄMEENLINNA 32 /(32)