työkyvyttömyyseläkkeistä



Samankaltaiset tiedostot
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Suomen työeläkkeensaajat 2018

Suomen työeläkkeensaajat 2017

Työssä vai työkyvyttömänä

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2018

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Tilastotietoja kunta-alan eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Osaaminen osana työkykyä

Miten jaksamme työelämässä?

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Osatyökykyisille tie työelämään

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Toimiiko työeläkekuntoutus? Raija Gould

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Työhyvinvointi ja johtaminen

RAPORTTEJA. Seppo Karisalmi, Raija Gould ja Lauri Virta. Työkyvyttömyyseläkeläiset eri järjestelmissä. Eläketurvakeskuksen raportteja 2009:2

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Ammatillinen kuntoutusselvitys

PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus työeläkejärjestelmässä

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Kansantautien kanssa työelämässä

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä. Ajankohtaista vakuutuslääketieteessä ja kuntoutuksessa Oulun yliopisto Jukka Kivekäs, ylilääkäri

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Osatyökykyisenä työssä ja työhön tukea ja ratkaisuja. Työkyky ja osaaminen käyttöön - keinoja osatyökykyisten tueksi Kaija Ray 1.12.

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

Hyvinvointia työstä Tiina Rajala. Työterveyslaitos

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Eläkkeet ja pidemmät työurat

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Miksi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on noussut? Mikko Laaksonen

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Transkriptio:

FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

ELÄKETURVAKESKUS Naisten työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeet esityksen runko Kokevatko naiset ja miehet työkykynsä erilaiseksi? Minkälaiseksi vammaiset naiset arvioivat työkykynsä? Naiset ja työkyvyttömyyseläke

Kokevatko naiset ja miehet työkykynsä erilaiseksi? Koko väestön tasolla naiset ja miehet kokevat työkykynsä kutakuinkin yhtä hyväksi: kaikista 30-64-vuotiaista naisista 81 % ja miehistä 80 % arvioi itsensä työkykyisiksi. Vanhimmat työssäkäyvät naiset arvioivat työkykynsä kuitenkin huomattavasti rajoittuneemmaksi kuin samanikäiset miehet: 60-64-vuotiaista työssäkäyvistä naisista 28 % kokee työkykynsä rajoittuneeksi, kun vastaava osuus miehillä on vain 13 %. ELÄKETURVAKESKUS

ELÄKETURVAKESKUS Sinnittelevätkö naiset pitempään työssä? Ikääntyneillä naisilla miehiä enemmän työtä haittaavia pitkäaikaissairauksia Ikääntyneillä naisilla vaatimattomampi koulutustaso Ikääntyneillä naisilla enemmän ruumiillisesti raskasta työtä Ikääntyneiden naisten töissä paljon vaatimuksia ja vähän hallintamahdollisuuksia Käyttäytymismallien, toimintakyvyn, kulttuuristen normien ja institutionaalisten käytäntöjen sukupuolierot: työstä pois valikoituminen

Minkälaiseksi vammaiset naiset arvioivat työkykynsä? Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 30 64-vuotiaista pitkäaikaissairaista naisista kaksi kolmesta pitää työkykyään hyvänä vajaa kaksi kolmannesta on työssä niistä, jotka eivät ole työssä, ainakin viidesosa haluaisi työhön Holmin ja Hopposen (2007) tutkimuksen mukaan vammaisjärjestöjen jäsenistä vajaalla kolmasosalla on hyvä tai erinomainen työkyky ja vammaiset haluaisivat osallistua nykyistä enemmän työelämään ELÄKETURVAKESKUS

Mitkä asiat haittaavat työssä selviytymistä? Niiden osuus, joiden työssä selviytymistä ko. asiat haittaavat, työssäkäyvät 30-64-vuotiaat pitkäaikaissairaat ja ei-sairaat (ikävakioitu) Ei pitkäaikaissairauksia On pitkäaikaissairauksia Terveyden ja toimintakyvyn ongelmat Työympäristön tai fyysisen kuormituksen ongelmat Työyhteisön tai henkisen kuormituksen ongelmat Motivaation tai työhalujen väheneminen 0 10 20 30 40 50 0 10 20 30 40 50% Naiset Lähde: Terveys 2000 -tutkimus E L Ä K E T U ELÄKETURVAKESKUS R V A K E S K U S Miehet

ELÄKETURVAKESKUS Työssä selviytymisessä terveyden huomioon ottaminen ei riitä Edellisen dian kuva osoitti, että pitkäaikaissairaiden työssä selviytymistä vaikeuttavat terveysongelmien lisäksi samat työhön ja motivaatioon liittyvät ongelmat kuin muillakin työntekijöillä: työyhteisön ja henkisen kuormituksen ongelmat olivat lähes yhtä yleisiä kuin terveysongelmat Ei-työssäkäyvät pitkäaikaissairaat ilmoittivat yleisimmäksi työssä jatkamisen esteeksi terveysongelmat, mutta etenkin naiset toivat esille myös sopivan työn puutteen.

ELÄKETURVAKESKUS Työkyvyn määrittely eläkejärjestelmässä Työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on Työeläkejärjestelmässä työkyvyn heikkeneminen sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. ikä, koulutus, aikaisempi toiminta ja asuinpaikka. Kansaneläkejärjestelmässä sairauden vian tai vamman takia kykenemättömyys tavalliseen tai muuhun sopivaan työhön, ikä, ammattitaito yms. huomioon ottaen. Pysyvästi sokea ja liikuntakyvytöntä pidetään aina työkyvyttömänä.

Vuonna 2007 alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimmät sairausryhmät (%), yksityinen sektori Sairausryhmä Mielenterveyden häiriöt Masennus Muut mielenterveyssyyt Verenkiertoelinten sairaudet TULE-sairaudet Nivelreuma Nivelrikko Selkäsairaudet Muut TULE-sairaudet Muut sairaudet Kaikki Naiset 34 21 13 5 37 3 11 16 7 30 100 Miehet 27 12 15 11 31 1 8 15 7 25 100 ETK/TI/Nyman ELÄKETURVAKESKUS

Naisten eläkehakemuksia hylätään enemmän kuin miesten % 30 25 Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti, Naiset yksityinen sektori 20 Miehet 15 10 5 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 ETK/TI/Nyman Luvut eivät sisällä yksilöllisiä varhaiseläkkeitä ELÄKETURVAKESKUS

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti sairausryhmittäin v. 2007, yksityinen sektori Sairausryhmä Mielenterveyden häiriöt Masennus Muut mielenterveyssyyt Verenkiertoelinten sairaudet TULE-sairaudet Nivelreuma Nivelrikko Selkäsairaudet Muut TULE-sairaudet Muut sairaudet Kaikki Naiset 23,7 21,2 27,6 14,2 29,1 9,3 14,9 33,8 39,4 21,2 24,7 Miehet 21,7 18,8 26,4 8,2 22,8 9,2 13,5 27,2 24,2 15,5 19,0 ETK/TI/Nyman ELÄKETURVAKESKUS

ELÄKETURVAKESKUS Eläkejärjestelmä voi tukea työssä jatkamista Osatyökyvyttömyyseläke voi onnistuneesti tukea työkyvyltään rajoittuneen työssä jatkamista Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus on suurin keski-ikäisten naisten työkyvyttömyyseläkkeissä Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä noin kaksi kolmasosaa käy työssä Ne jotka ovat varta vasten siirtyneet juuri osatyökyvyttömyyseläkkeelle yleensä yhteistyössä työnantajan kanssa ovat parhaiten pysyneet työssä

ELÄKETURVAKESKUS Lopuksi Naisten työkyvyn edistämisessä on tärkeää Terveyden ja toimintakyvyn parantaminen Osaamisen edistäminen Hyvän työn tukeminen: työn ilon, ammatillisen itsetunnon, työn hallinnan, työssä saadun tuen ja arvostuksen sekä taloudellisen palkitsevuuden lisääminen Työelämän toimintakulttuureihin ja ikäasenteisiin vaikuttaminen Työhön integroivien tukimuotojen kehittäminen Työkyvyn tukeminen jo työuran varhaisissa vaiheissa