Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Samankaltaiset tiedostot
Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Suometsien puunkorjuun ratkaisu koostuu useista osista

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna

Älykäs kuljettajaopastus lisää tuottavuutta metsäkuljetukseen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Kuljettajan opastusjärjestelmästäkö lisää tuottavuutta puunkorjuuseen?

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Kuljettajaa opastavat järjestelmät koneellisessa puunkorjuussa kooste hankkeen avaintuloksista

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Energiapuun korjuun laatu 2014

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Trimble Forestry. Juha Käppi, ,

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Forest Big Data, uuden sukupolven metsävara7etojärjestelmät Tapio Räsänen Metsäteho Oy

Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy

Kuljettajaa opastavat järjestelmät

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

UUDEN KARTTAPOHJAISEN OPASTUKSEN TARVE KONEELLISESSA HAKKUUSSA

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Puukauppa Metsään ABC

KUUSAMO TEOLLISUUSALUEEN OSAYLEISKAAVA ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2017

Energiapuun laadukas korjuutekniikka

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Uudet paikkatietolähteet puunhankinnan operaatioiden tukena Tapio Räsänen

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Uudet informaatiolähteet puunhankinnan tukena

Tietopalveluja metsävaratiedosta? Miten kohtaavat käyttäjien tietotarpeet ja käytettävissä oleva tieto

Korjuri ainespuun korjuussa

URN: NBN:fi-fe

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Energiapuu ja metsänhoito

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Liite 5 Harvennusmallit

Puunkorjuu ja toimitukset automatisoituvat. Lapin Metsätalouspäivät Tuomo Moilanen Ponsse Oyj

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

METSÄKONEENKULJETTAJA. Metsäkoneenkuljettaja käyttää, kuljettaa ja huoltaa puuntuottamiseen, -korjuuseen ja -kuljetukseen käytettäviä koneita.

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

KARTTASOVELLUSTEN KÄYTTÖ RAJOJEN ETSINNÄSSÄ Juho Kotakorva, Maanmittauslaitos, Ikaalinen 1

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Suometsien puunkorjuu

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Suometsien puunkorjuu tänään

Asioita Metsään.fi-palvelusta ja luomuasioiden huomioimisesta. Luomukeruun mahdollisuudet -seminaari Veikko Iittainen

Heikosti kantavan maan puunkorjuu sulan maan aikana

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu Hel sinki 17 Puhelin

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

SIMO-pilotointi Metsähallituksessa. SIMO-seminaari

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Startti lokakuun alussa

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

???? 4???????????????? YLEISTÄMINEN SUUNNISTUSKARTOITUKSESSA. Tasapainoilua havainnollisuuden ja täsmällisyyden välillä

Kyselytutkimus metsänomistajille hakkuujäljestä

Forest Big Data -tulosseminaari

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

Transkriptio:

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille Jarkko Kauppinen, Kari Väätäinen, Simo Tauriainen, Kalle Einola ja Matti Sirén Forest Big Data hankkeen tulosseminaari 8.3. Heureka, Vantaa

Tutkimuksen lähtökohta ja tavoite Puunkorjuun t&k hankkeissa on kehitetty ja testattu monilähdetietoa hyödyntäviä karttaopasteita puunkorjuutyön suunnittelun ja toteutuksen tueksi EffFibre, Stig (Skogforsk 2010-2014), D2I/FBD Tavoite Selvitettiin hakkuukoneenkuljettajien näkemys uusien karttaopasteiden tarpeesta ja merkityksestä korjuutyön suunnittelussa ja toteutuksessa Kuljettajapalautetta kerättiin tarveanalyysin sekä karttaesimerkkien avulla Tutkimuksesta valmistumassa pro gradu työ Itä-Suomen Yliopistosta, tuloksia julkaistaan Luken työraporteissa Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Luken ja Ponsse Oyj:n kanssa osana DIGILE D2I/FBD ohjelmahanketta (Task 3.4.6. FBD Operator Tutoring Systems for Harvesting)

Tutkimuksen aineisto Kuljettajia haastatteluissa 24 Työkokemus keskim. 16 vuotta Hakkuukoneenkuljettajat Itä-Suomesta (PONSSE konemallit: Ergo 6/8W, Fox, Beaver, Scorpion) Kuljettajien arviot hakkuun yleiskuvasta: Työajasta kohdistui 60 % harvennuksille Puutavaralajimäärät harvennuskohteilla vaihtelivat kuljettajittain keskimäärin 5:stä 12:een kappaleeseen Korjuukohteet jakautuivat 61 % kivennäismaille, 30 % turvemaille ja 9 % rinnekohteille

Tulokset Näkemykset käytössä olevista karttajärjestelmistä Välttämätön korjuun toteutuksessa Osalla lisänä Ajopiirto (ajoreitin tallennus tärkeä) Ilmakuva koettu erittäin hyväksi Karttajärjestelmät: (Suuret metsäyhtiöt 70,8 %, Metsähallitus 8,3 %, PONSSE Optimap 8,3 % ja muut 12,5 %) Suoritearvojen seuraaminen Kolmannes kuljettajista seurasi suoritearvoja päivittäin, 46 % seurasi työmaakohtaisesti Seurattavina tunnuksina enimmäkseen koneen työaika, tuntituotos, polttoaineenkulutus (l/m³), lisäksi pienemmässä määrin keskituotos, rungon keskikoko

Tulokset Kaikki lähtee suunnittelusta, Paljon ajateltava siten, että tänne tullaan hakkaamaan uudestaan Selvä enemmistö (92 %) teki ennakkosuunnittelua työmaaohjeiden perusteella (osa jo kotona, osa edellisellä leimikolla) Puutteellinen tilarajojen merkintä vaikeuttaa hakkuuta, GPS ei ole aina riittävän luotettava näissä tilanteissa, heijastavat nauhat otettu erittäin hyvin vastaan Ennen hakkuuta 84 % kuljettajista yhteydessä maanomistajaan ja metsäyhtiöön Kolmannes kuljettajista hyödyntää ajopiirtoa ajouravälin tulkinnassa ja ajouran suuntaamisessa

Tulokset Maastossa käydään varmistamassa ongelmakohtia (jyrkänteet, notkelmat, pehmeiköt, kivikot yms.) hakkuun edetessä etenkin pimeän aikaan Kaikki toivat esille ajourien suunnittelussa tärkeimmäksi metsäkuljetuksen huomioimisen Toteutettu ennakkoraivaus ja GPS-tarkkuuden paraneminen helpottaisi ajourien suunnittelua Tarkempaa karttainformaatiota kaivattiin erityisesti rinnekohteille, kesäaikaisille turvemaahakkuille, pimeän aikaan tapahtuvaan korjuuseen, harvennuskohteille

Tulokset Tiedon ja opastukset tarve

Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Ilmavalokuva Kohtalainen tai suuri tarve (ka 3,5) Hieman yli kolmannes kuljettajista käytti ilmakuvaa apuna (osa hankki paperina tai erilliseen näyttöön) Kolmannes piti tietoa erittäin tarpeellisena Saa tiedon puuston eroista, näkyy kaikki ojat, parantaa ennakointia, leimikon rajat erottuvat, auttaa urasuunnittelussa, tärkeää hakkuun alussa 63 % mielestä ilmakuva tulisi olla korjuuohjeen mukana Aina ei ole GPS:n syy, joskus ojalinjat voi olla digitoitu systemaattisesti väärään paikkaan

Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Kantavuusennustekartta Laskennallinen ennuste maksimaalisesta ajokertojen määrästä kohteella Kohtalainen tai suuri merkitys (ka 3,7) Hakkuun lisäksi tieto tarpeellinen metsäkuljetukseen Kesäkorjuuseen hyvä tieto, tietää minne mennä, peruskartta kertoo että on suota, muttei kerro millaista suota 63 % kuljettajista piti vähintään merkittävänä tietona ennen hakkuuta kesäkorjuun turvamaakohteilla Kuvan selkeys ja värit plussaa Taustatiedot Lindeman ym. 2013

Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Ilmakuva ja pohjavesikartta - yhdistelmä Kuvalla kohtalainen merkitys (ka 3,0) Kuvan tulkinta hankalaa kuljettajien kesken Näkemykset kuljettajittain vaihtelivat kuvien välillä (vrt edellinen) Apuna kulkukelpoisuuden määrittelyyn, ajourien suunnitteluun, lumiseen ja pimeään aikaan, harvennuksille ja suurille kohteille Kaivattiin mukaan korkeuskäyräesitystä ja sinisen värisyvyyden määritystä Bergkvist ym. 2014

Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Tarkka maastokartta rinnekohteesta, Versio A Tarkkaan maastomalliin perustuva karttaesitys Värit kuvaavat korkeusvaihtelua, kohtalainen tai suuri merkitys (ka 3,6) Karttaa pidettiin värisävyiltään, tarkkuudeltaan ja informaatioltaan parempana kuin peruskarttaa

Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Tarkka maastokartta rinnekohteesta, Versio B Värit kuvaavat rinteen jyrkkyyttä Kohtalainen tai suuri merkitys (ka 3,5) Kartta vaati pidemmän syventymisen Kuljettajien mukaan karttamallien parempi hyödyntäminen edellyttäisi hyvää GPS-paikannusta Miksei tällaista ole jo nyt käytössä, tästä voi ennakoida ja nähdä urapaikat, antaa keinot tehdä uria joita ei peruskartan avulla voi toteuttaa, auttaa pimeällä hakkuussa

Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Kartta puuston kertymästä ja harvennustarpeesta leimikolla Molemmilla kohtalainen merkitys hakkuussa (ka 3,1 ja 3,0) Karttaesitykset soveltuvat puulajin etsintään (kiireellinen puutavaralaji), ajourasuunnitteluun ja kokoojauran tekoon. Epäiltiin ennusteiden tarkkuutta. Firman metsiin ja isoille leimikoille. Tilanteissa, jos jotain puuta pitäisi saada, kulkukelpoisuus mukaan. Ei merkitystä, kun koko kohde pitää käydä läpi

Kuljettajien näkemykset karttaopaste-esimerkeistä Ajouraehdotus tarkassa maastomallikartassa Kartan merkitys kohtalainen tai suuri (ka. 3,6) Yli 60 % koki kartan hyvänä ja käyttökelpoisena, jos ajouraennuste on luotettava Rinnemaille tarpeellinen, leimikolle menon ohjeistus koettiin tärkeäksi Etukäteistieto tulevasta tärkeää, jolloin parempi ennakointi, ottaako tämä säätilan ja kulkukelpoisuuden vaihtelut huomioon?, kuusivaltaisilla harvennuksilla hyvä

Yhteenveto Tiedon tarve ja karttaopasteiden merkitys yhtä suurta kokemustasosta riippumatta Monet toivat esille sen, että todellinen näkemys karttaopasteen tarpeesta tulisi vasta kokeilun jälkeen Monet karttaopasteet olisi tarpeellisia jo hakkuuajankohdan määrityksessä ja leimikon ennakkosuunnittelussa Kulkukelpoisuuden tarkempi esittäminen pehmeillä maapohjilla ja rinnekohteissa koettiin hyvin tarpeelliseksi Tarkkaan maastomallikarttaan laadittu ajouraennuste koettiin hyväksi Muutama hyvä karttaopaste on riittävä. Adaptiivinen, käyttäjäpersonoitu karttaopastus toiveena, säätilan huomioon ottoa ennusteeseen toivottiin ** KIITOS! **