ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA Stora Enso Oyj Fine Paper, Varkauden tehdas Satakunnankatu 10, 78300 Varkaus HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema xx.xx.2014 Jukka Koponen pelastusjohtaja

Päivitystiedot Ulkoinen pelastussuunnitelma Stora Enso Fine Paper, Varkauden tehdas 13.2.2014 (julkinen) Päiväys Asia Nimi ja virka-asema 10.3.2014 Ulkoisen pelastussuunnitelman laadinta uudelle lomakkeelle (vuoden 2008 suunnitelman päivitys) Jukka Tengvall, palopäällikkö 2

Sisältö Päivitystiedot... 2 Sisältö... 3 1 Yleistä... 5 1.1 Suunnitelman tarkoitus... 5 1.2 Säädösperusta... 5 1.3 Suunnitelman päivittäminen... 5 2 Kohteen yleistiedot... 6 2.1 Osoite ja yhteystiedot... 6 2.2 Ajo-ohjeet... 7 2.3 Kohteen kuvaus... 7 2.4 Kohteen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot... 8 2.5 Henkilömäärät kohteessa ja sen läheisyydessä... 9 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet... 9 3 Kohteen suuronnettomuusvaarat... 11 3.1 Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat kemikaalit... 11 3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot... 14 4 Kohteen pelastusorganisaatio... 21 4.1 Kohteen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat... 21 4.2 Kohteen pelastusorganisaation ja asiantuntijoiden hälyttäminen... 21 4.3 Kohteen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa... 21 4.4 Kohteen pelastus- ja torjuntavälineistö... 22 5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet... 23 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet... 23 5.2 Torjuntakalusto... 23 6 Tukiorganisaatiot... 24 7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa... 27 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat)... 27 7.2 Torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen... 27 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen ja miehitys... 27 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen ja miehitys... 27 7.5 Evakuointi... 28 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen... 28 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto... 28 7.8 Viestintä... 29 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen... 29 8 Väestön varoittaminen... 29 8.1 Väestöhälyttimet... 29 8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät... 30 8.3 Yleinen vaaramerkki... 30 8.4 Vaara ohi -merkki... 30 3

8.5 Vaaratiedote... 30 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet... 31 9 Onnettomuudesta tiedottaminen... 31 9.1 Onnettomuudesta tehtävät ilmoitukset... 31 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku... 31 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen... 32 9.4 Medialle tiedottaminen... 32 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen... 32 10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset... 34 4

1 Yleistä 1.1 Suunnitelman tarkoitus Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 :ssä mainituilla alueilla (turvallisuusselvityslaitokset) tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi. Se on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu kohteen suuronnettomuusvaaraan ja joita tarvitaan pelastustoimintaan. Tässä ulkoisessa pelastussuunnitelmassa käsitellään Stora Enso Oyj Fine Paper Varkauden tehtaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia suuronnettomuusriskejä. Suunnitelma perustuu em. kohteen turvallisuusselvitykseen (28.11.2011, täydennys 15.4.2013) ja sisäiseen pelastussuunnitelmaan (08/2013). Tämä suunnitelma täydentää yrityksen sisäistä pelastussuunnitelmaa erityisesti niiden onnettomuustapausten osalta, joilla on arvioitu olevan vaikutuksia tehdasalueen lähiympäristöön. Suunnitelmassa on tarkasteltu normaalioloissa mahdollisia onnettomuustyyppejä ja niiden seurausten aiheuttamia toimenpiteitä. Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen toimintaa ohjaava asiakirja, josta löytyvät kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu kohteen/alueen pelastustoimintaan suuronnettomuuksissa ja suuronnettomuusvaaraan uhatessa. Päällystöpäivystäjien sekä heidän sijaistensa pitää olla perehtyneitä suunnitelmaan, jotta he pystyvät onnettomuustilanteessa toimimaan mahdollisimman tehokkaasti. 1.2 Säädösperusta Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011). Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom. Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kohteen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. 1.3 Suunnitelman päivittäminen Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon kohteessa, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset. 5

1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen TIEDOTUS Päivämäärä Kuulemistilaisuus pidetty pidetään 18.3.2014 Turvallisuustiedote jaettu 28.12.2011 Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista. Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään. Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille, joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedotteet (Liite) yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna 2011. Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla www.pspelastuslaitos.fi. 2 Kohteen yleistiedot 2.1 Osoite ja yhteystiedot Toiminnanharjoittaja Osoite Stora Enso Oyj Fine Paper, Varkauden tehdas Käyntiosoite: Satakunnankatu 10, 78300 VARKAUS Postiosoite: PL 169, 78201 VARKAUS Yhteyshenkilöt Jarkko Tehomaa tehtaanjohtaja Pekka Ruupunen turvallisuuspäällikkö Hannu Koistinen suojelu- ja teollisuuspalopäällikkö Turvallisuusvalvonta 24 h (portti 1) Puhelin 040 553 5800 Puhelin 040 716 3660 Puhelin 0400 577 317 020 46 32749 6

2.2 Ajo-ohjeet Tehdasalueen pääasiallisena sisääntulokohtana toimii pääportti 1 (turvallisuusvalvomo), Satakunnankatu 10. Hälytystilanteissa pelastusyksiköt voivat saapua kohdealueelle eri suunnista. Saapumissuuntaan vaikuttavat muun muassa tuuliolosuhteet ja onnettomuuden vaikutukset. Pelastustoiminnan johtaja päättää käytettävästä lähestymisajoreitistä ja kohteen sisääntulokohdasta (porttinumero) ja ilmoittaa ne saapuville yksiköille. Liite: Tehdasalueen kartta (viranomaisversiossa) 2.3 Kohteen kuvaus Liite: Ilmakuva tehdasalueesta (viranomaisversiossa) Toiminnan kuvaus Puunjalostusteollisuus Tuotantolaitokset: - mekaaninen puunjalostusteollisuus - paperi- ja puumassateollisuus - voimalaitosteollisuus Kohde on kemikaalien osalta turvallisuusselvityslaitos. Yleiskuvaus kohteesta ja rakennuksista Tehdasalue sijaitsee Saimaan vesistöön kuuluvan Haukiveden pohjoisrannalla keskellä Varkauden kaupunkia. Tehdaslaitokset ovat pääasiassa Päiviönsaaren alueella. Sahatukkien vastaanotto ja lajittelulaitos toimivat Muuraissaaren alueella Ämmäkosken niskan edustalla. Nykyisen maa-alan koko on noin 150 hehtaaria ja lisäksi vesialuetta on noin 200 hehtaaria. Kerrosalaa tehdasrakennuksissa on yhteensä 291 000 m2 ja rakennustilavuus on 2,5 milj. m3. Alueella on pääasiassa 1-kerroksisia tuotantorakennuksia ja avotasanteita. Korkeita rakennuksia ovat voimalaitokset ja soodakattilalaitos. Rakennuksissa palo-osastointi on toteutettu pääasiassa käyttötavan mukaan. Alueella on lisäksi runsaasti erilaisia kuljettimia yhteensä n. 2 km. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. 7

Kokoontumispaikat vaaratilanteissa Kokoontumispaikat on merkitty rakennusten kohdekortteihin sekä kilvillä paikan päällä. Kaasuonnettomuutta varten on laadittu oma ohjeistus ja järjestetty suojapaikat rakennusten sisätiloissa. Suojapaikat on merkitty kohdekortteihin sekä paikan päällä. 2.4 Kohteen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot Tehdasalue sijaitsee lähes keskellä Varkauden kaupungin taajama-aluetta vesistön äärellä. Alueen ympärillä sijaitsee: - koillisessa ja idässä pientalo- ja kerrostaloaluetta (Kommila) - lounaassa kerrostaloalue ja liikehuoneistoja (Päiviönsaari) - lännessä ja luoteessa Huruslahden vesialue - kaakossa Varkausmäen alueella on osayleiskaavassa varauksia asuintalojen alueeksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Varkauden paloasema sekä Stora Enson suojelutoimisto sijaitsevat myös tehdasalueen läheisyydessä. Noin 100 1 500 m:n etäisyydellä kohteesta on mm. kokoontumistiloja, päiväkoteja, kouluja ja sairaala. Merkittävimmät erityiskohteet ja keskittymät, joissa saattaa samanaikaisesti olla runsaasti ihmisiä ovat: Sektori pohjoinen itä: - Bovallius, ammatillinen erityisopisto, Ahlströminkatu 34c (n. 300 m) - Varkauden yrittäjätalo, Satakunnankatu 7 (n. 400 m) - Tehtaan koulun alue, kerhotoimintakeskus, Savontie 4 (n. 400 m) - Niittylä kortteli, Niittylänkatu (n. 600 m) - Varkauden pääkirkko, Savontie 3 (n. 600 m) - Kommilan asuinkiinteistöt - Kosulanniemen asuinkiinteistöt - Kommilan kauppakeskus (n. 900 m) - Varkauden sairaala/terveyskeskus, Savontie 55 (n. 1 500 m) Sektori itä etelä: - Kämärin liikunta- ja virkistysalueet ~1,2 km Sektrori etelä länsi: - Ravintola Kaks Ruusua, Ahlströminkatu (n. 450 m) - Stora Enson suojelutoimisto, tehdaspalokunta (n. 500 m) - Varkauden paloasema, Taipaleentie 4 (n. 600 m) - Päiviönsaaren asuinkiinteistöt - Päiviönsaaren liikekiinteistöt - Kuntosali (Kunnonsali) - Hotel Oscar ja Warkaus-sali, Kauppatori 4 (n. 600 m) - Savon Paino (n. 700 m) - Päiviönsaaren koulu, Wahlinkatu 1 (n. 750 m) - Päiviönsaaren päiväkoti, Villankuja 2 (n. 800 m) - Varkauden uimahalli, Ahlströminkatu 11 (n. 800 m) 8

- Varkauden kaupungintalo, Ahlströminkatu 6 (n. 900 m) - Oikeustalo, Wredenkatu 8 (n. 900 m) - Navitas-taitotalo, Wredenkatu 2 (n. 1 000 m) Sektori länsi-pohjoinen: - Pääasiassa käsittää tehdasaluetta. - Pohjoissuunnassa Kommilan asuinkiinteistöjä. 2.5 Henkilömäärät kohteessa ja sen läheisyydessä Tehdasalueella enimmillään n. 200 Tehdasalueen läheisyydessä n. 2 000 (1 000 m säteellä) 2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet Automaattinen paloilmoitin ja paloilmoitinkeskusten sijainnit Puunkäsittely - keskus kuorimon valvomossa Sellutehdas, kuitulinja, - keskus kuitulinjan valvomossa Sellutehdas, soodakattilalaitos - keskus soodakattilan valvomossa Sellutehdas, meesauuni - keskus meesauunin valvomossa Lämpövoimalaitos 1 - keskus lämpövoimalaitos 1:n valvomossa Lämpövoimalaitos 2 - keskus lämpövoimalaitos 2:n valvomossa Paperitehdas 1 - keskus paperikone 3:n valvomossa Saha - keskus sahaamon valvomossa Kierrätyspolttoainelaitos - keskus kierrätyspolttoainelaitoksen valvomossa Paloilmoittimien vastaavana hoitajana toimii tehtaan turvallisuustoimi, joka valvoo ja suorittaa kaikki kokeilut. Automaattinen sammutuslaitteisto Puunkäsittely - keskitetty sprinkleriventtiilikeskus on kuorimolla. - suojattu tuotantotilat, kuljettimet ja sähkötilat. Sellutehdas, kuitulinja - keskus on prosessitiloissa suojattujen kohteiden vieressä. - kohdesuojauksia palokuormakeskittymissä, ei tilasuojauksia Sellutehdas, soodakattilalaitos - prosessitiloissa on suojattujen kohteiden vieressä - kohdesuojauksia palokuormakeskittymissä, ei tilasuojauksia Sellutehdas, meesauuni - prosessitiloissa on suojattujen kohteiden vieressä - kohdesuojauksia palokuormakeskittymissä, ei tilasuojauksia 9

Lämpövoimalaitos 1 - korjaamo ja turbiinisali - kohdesuojaukset turbiinien kiertovoitelukeskukset Lämpövoimalaitos 2 - korjaamo, kattilalaitos ja kuljettimet Paperitehdas 1 - kohteessa on omia useita keskitettyjä sprinkleriventtiilikeskuksia - tuotantotilat ja varastot Saha - kaikki tuotantotilat Kierrätyspolttoainelaitos - tuotantotiloissa, ei varastoissa Sammutuslaitoksen (sprinkleri) vastaavana hoitajana toimii teollisuuspalopäällikkö. Stora Enson turvallisuustoimi valvoo ja osallistuu kokeiluihin yhteistyössä kunnossapitoyhtiön kanssa. Kaasuhälytysjärjestelmät Savunpoisto Palovesi- ja palopostijärjestelmä Rikkidioksidin säiliö- ja höyrystinalue - hälyttimet kytketty paloilmoitinjärjestelmään Klooridioksidin valmistuslaitos - hälyttimet kytketty paloilmoitinjärjestelmään Rikkivedyn ja hiilimonoksidin esiintymiskohteet - hälyttimet kytketty prosessivalvomoihin Puunkäsittely - hyvä savunpoiston mahdollisuus ja toimilaitetekniikka. Sellutehdas - savunpoistoon liittyviä toimilaitteita ei ole. Voimalaitokset - savunpoistomahdollisuudet ovat hyvät - toimilaitteita on joitakin - kattilalaitoksen poistoilmaan liittyviä laitteita voidaan käyttää lievään savunpoistoon. Paperitehdas - savunpoistoon liittyviä toimilaitteita ei ole - paperikonesalissa poistoilmaan liittyviä laitteita voidaan käyttää lievään savunpoistoon. Saha - ei savunpoistoa - höyläämöllä savunpoistoluukut Alueella on kattava oma erillinen palovesiputkisto. Sähkö- ja dieselkäyttöisiä pumppuasemia 6 kpl. Rakennuspalopostit - tuotantotiloissa 52 mm:n liittimet ja kalusto - tuotevarastoissa ja ulkoseinillä 76 mm:n liittimet ja kalusto Kohdesuojaukset Palokuormakeskittymissä (kiertovoitelukeskukset, hydraulitilat) sammutuslaitteistot 10

Tärkeissä sähkötiloissa on kaasusammutuslaitteistot. Sammutusjätevesien talteenotto Muut pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet ja toiminnot Sammutusjätevesien talteenotosta on laadittu oma suunnitelma. (Liite viranomaisversiossa) Alueella on useita tuulipusseja eri kohdissa tehdasaluetta ja lähikatujen varrella. 3 Kohteen suuronnettomuusvaarat 3.1 Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat kemikaalit Kemikaali olomuoto YK-numero Rikkidioksidi SO 2 Varastointi- ja käsittelymäärä tonnia Vaaraominaisuudet Vaaraluokitus Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa Väritön ilmaa raskaampi kaasu, joka on varastosäiliössä paineenalaisena nesteenä. YK-numero: 1079 85 t varastosäiliössä (tilavuus 60 m3, täyttöaste 80%). 0,6 t siirtoputkessa (pituus n. 450 m) T R23, R34 Pistävänhajuinen, ärsyttävä ja syövyttävä kaasu. Ei pala eikä räjähdä. Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa TOKEVAohje T2h OVA-ohje rikkidioksidi (liite) Kemikaalitietokortti 74, rikkidioksidi Myrkyllistä hengitettynä. Ärsyttää silmiä, hengitysteitä, aiheuttaa yskää ja kyynelvuotoa. Suuret pitoisuudet hengenvaarallisia hengitettynä. Kemikaali olomuoto YK-numero Varastointi- ja käsittelymäärä tonnia Syövyttää kosteassa ilmassa useimpia metalleja (esim. alumiini, kupari, sinkki) sekä vahingoittaa tekstiilejä ja nahkaa. Vaaraominaisuudet Vaaraluokitus Torjuntaohjeet onnettomuustilan- 11

Klooridioksidi ClO 2 teissa Klooridioksidi on ilmaa raskaampi kaasu, jonka väri vaihtelee pitoisuuksista riippuen kellanvihreästä (pienet) punakeltaiseen (suuret). Valmistettava klooridioksidi liuotetaan veteen 2 %:ksi liuokseksi. Valmistus 22 t/d Varastointi klooridioksidivesi 460 m3 (2*230 m3) Kaasumaista klooridioksidia on pieni määrä reaktorissa ja absorptiotornissa. O, T+, N R6, R8, R26, R34, R50 Haju on pienissä pitoisuuksissa makean tuntuinen, suurissa pitoisuuksissa tympeä ja pistävä. Hapettava, räjähtävää sellaisenaan tai ilman kanssa. Voi räjähtää kuumentuessaan, altistuessaan valolle ja iskun tai kipinän vaikutuksesta. OVA-ohje klooridioksidi (liite) Ei TOKEVAohjetta Kemikaalitietokortti 127, klooridioksidi Vesiliuoksessa on klooridioksidin lisäksi klooria ja kloorivetyä. Aiheuttaa tulipalon vaaran palavien aineiden kanssa. Voimakas hapetin, jonka reaktiot palavien ja pelkistävien aineiden kanssa ovat kiivaita. Hengitettynä myrkyllistä, ärsyttää silmiä, hengityselimiä ja ihoa. Syövyttävää. Ympäristölle vaarallista ja erittäin myrkyllistä vesieliöille, Klooridioksidin vesiliuoksesta voi haihtua klooridioksidikaasua. Kaasumainen klooridioksidi hajoaa valon vaikutuksesta klooriksi ja hapeksi. 12

Kemikaali olomuoto YK-numero Happi O 2 Varastointi- ja käsittelymäärä tonnia Vaaraominaisuudet Vaaraluokitus Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa Varastoidaan nesteytettynä säiliössä Varastointi säiliössä 112,4 t TOKEVAohje T2e Väritön ja hajuton hieman ilmaa raskaampi kaasu Nesteytetty happi on väriltään vaaleansinistä ja erittäin kylmää O R8 Voimakas hapetin Suora kosketus nestemäiseen happeen tai altistuminen kylmille happihöyryille aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä Hapen kyllästämät vaatteet tai muu materiaali syttyvät helposti OVA-ohje, happi (liite) Kemikaalitietokortti 138, happi Aiheuttaa korkeassa pitoisuudessa palo- ja räjähdysvaaran ja tulipalon vaaran palavien aineiden kanssa. Vuoto aiheuttaa syttymisvaaran suljetuissa tiloissa ja lisää tulipalon voimakkuutta. Liite Kartta kemikaalien sijainnista tehdasalueella (viranomaisversiossa) 13

3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot Prosessi Onnettomuusskenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissuunnitelma Rikkidioksidin käsittely ja varastointi Nestemäisen rikkidioksidin vuoto purkupaikalla (Efora-talon edusta): - Varastosäiliön täytön aikana letkun rikkoutuminen tai liittimien vuoto - Säiliön vaipan tai siihen liittyvän putkiyhteen vaurioituminen - Putkiyhteen katkeaminen varastosäiliöllä. Putken sisähalkaisija on 34 mm ja massavirraksi purkautuvalle rikkidioksidille arvioidaan laskelmilla n. 1,0-2,2 kg/s Pieni vuoto (n.0,1 kg/s): - Eristys 100 m joka suuntaan. Suuri vuoto (kiloja sekunnissa): - Välitön eristys 300 metriä kaikkiin suuntiin. - Tuulen alapuolella 1000 metrin etäisyydellä väestöä kehotetaan suojautumaan sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ovet sekä pysäyttämään ilmanvaihtolaitteet - Rikkidioksidikaasu saattaa ärsyttää ylähengitysteitä jopa 2 000 metrin etäisyydellä tuulen alapuolella. Todelliset vaara-alueet selvitetään tiedustelulla ja mittauksilla torjuntatoimien aikana. Vaara-aluekartta liitteessä (viranomaisversio) Pitoisuus 5-11 ppm (13-30 mg/m 3 ) aiheuttaa nenän ja nielun välitöntä ärsytystä Pitoisuus 20 ppm (53 mg/m 3 ) ärsyttää silmiä aiheuttaen kyynelvuotoa Pitoisuus 50-100 ppm (125-250mg/m 3 ) aiheuttaa tukahduttavan yskän Pitoisuudessa 150-200 ppm (400-500 mg/m 3 ) oleskelu 30-60 minuutin ajan on hengenvaarallista Pitoisuudessa 400-500 ppm (1 000-1 300 mg/m 3 ) muutaman minuutin oleskelu on hengenvaarallista Liite (viranomaisversiossa) 14

Prosessi Onnettomuusskenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissuunnitelma Rikkidioksidin käsittely ja varastointi Nestemäisen rikkidioksidin vuoto siirtoputkessa: - Säiliöltä höyrystimelle menevän putkiston vaurioituminen esim. tulipalon seurauksena. Putken halkaisija on 25 mm ja massavirraksi purkautuvalle rikkidioksidille arvioidaan laskelmilla n. 0,5 kg/s. Putken pituus on n. 450 m ja se sisältää n. 600 kg nestemäistä rikkidioksidia. Vaara-alueet ovat samat kuin yllä. Todelliset vaara-alueet selvitetään tiedustelulla ja mittauksilla torjuntatoimien aikana. Vaara-aluekartta liitteessä (viranomaisversio) Vaarat ovat samat kuin edellä. Liite (viranomaisversiossa) 15

Prosessi Onnettomuusskenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissuunnitelma Klooridioksidi kaasun valmistus ja varastointi Klooridioksidikaasun päästö ulos: - Natriumkloraatin reaktio rikkihapon kanssa, jonka seurauksena kloori- ja klooridioksidikaasut purkautuvat huohotinputken (katolla) kautta ulkoilmaan. Voimakas reaktio ja lämmön kehitys voi vaurioittaa myös säiliötä. Tehdas-alue ja Ahlströminkatu vuotokohdan läheisyydessä sekä epäedullisten sääolojen vallitessa mahdollisesti laajempi alue Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin sekä 300 m tuulen alapuolella. Klooridioksidi saattaa aiheuttaa altistuneille ärsytysoireita jopa 1 000 metrin etäisyydellä tuulen alapuolella. Väestöä kehotetaan suojautumaan sisätiloihin, sulkemaan ikkunat ja ovet sekä pysäyttämään ilmanvaihtolaitteet. Jos klooridioksidiliuosta valuu pihalle, eristettävän alueen pituus on selkeällä säällä alle 50m ja pilvisellä säällä 50 100 m. Aurinkoisen päivänä, erityisesti kesällä, klooridioksidi hajoaa nopeasti auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta, jolloin vaara-alueet ovat huomattavasti em. arvoja pienempiä Todelliset vaara-alueet selvitetään tiedustelulla Klooridioksidi ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua jo 0,2 ppm:n (0,5 mg/m3) pitoisuudessa 1 ppm:n (2,8 mg/m3) pitoisuus aiheuttaa yskimistä ja polttavaa kipua silmissä Vakavia hengitysvaikeuksia ja voimakasta päänsärkyä on havaittu puolen tunnin oleskelun jälkeen 1,3 ppm:n (3,6 mg/m3) pitoisuudessa. Altistuminen 20 ppm:n (56 mg/m3) pitoisuudelle voi aiheuttaa kuoleman Klooridioksidi voi hapettavana aineena sytyttää syttyviä materiaaleja ja muodostaa räjähtäviä yhdisteitä Liite (viranomaisversiossa) 16

ja mittauksilla torjuntatoimien aikana. Vaara-aluekartta liitteessä (viranomaisversio) 17

Prosessi Onnettomuusskenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissuunnitelma Hapen käsittely ja varastointi Nestehappivuodon aiheuttama suurpalo Maahan vuotanut nestemäinen happi höyrystyy nopeasti ja imeytyy herkästi huokosiin Happivuodon ylläpitämä palo on kiivas ja vaikeasti sammutettavissa Nestehapen vuoto Pieni vuoto (n. 100 l): Välitön eristys 25 m kaikkiin suuntiin Suuri vuoto (n. 10 m3): Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin sekä 100 m tuulen alapuolella tai alue, jossa ilman happipitoisuus on korkeampi kuin 25 % Kaasumaisen hapen vuoto: Eristä ulkona vuotokohdan lähiympäristö Puhtaan hapen hengittäminen 4-12 tunnin ajan aiheuttaa herkillä ihmisillä kurkun ja rinnan ärsytystä sekä yskää Pitkä altistuminen, voi vaurioittaa keuhkorakkuloita. Yli 75 % happipitoisuuksien pitkäaikainen hengittäminen voi aiheuttaa pahoinvointia, huimausta, hengitysvaikeuksia ja kouristuksia. Liite (viranomaisversiossa) Tulipalo: Repeävän nestemäisen hapen säiliön vaaraalue on 200 m joka suuntaan. Rakennuspalon lämpösäteilyn ei arvioida ulottuvan tehdasalueen ulkopuolelle. Suora kosketus nestemäiseen happeen tai altistuminen kylmille happihöyryille aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä ja hengitysteissä. Tulipalon savukaasut ovat normaaleja rakennuspalokaasuja, jotka voivat tietyissä sääoloissa aiheuttaa sisäsuojautumistarpeen lähialueilla tuulen alapuolella. 18

Prosessi Onnettomuusskenaario Vaara-alue Vaarat Johtamissuunnitelma Energian tuotanto soodakattilassa Soodakattilan räjähdys, veden joutuessa sulaan ja tulipalo Soodakattilan tulipesän vasen takanurkka on tehty heikennetty. Kattilan räjähdyksessa purkaussuunta portille 1 (kohdekortti). Sulavesiräjähdyksen paineaalto voi vaurioittaa ympäröiviä rakennuksia. Ei arvioitu olevan vaaraa tehdasalueen ulkopuolelle Vaara-aluekartta liitteessä (viranomaisversio) Räjähdyksen aiheuttama paineaalto sekä heitteet ihmisille ja rakennuksille tehdasalueella Tulipalon savukaasut ovat normaaleja rakennuspalokaasuja, jotka voivat tietyissä sääoloissa aiheuttaa sisäsuojautumistarpeen lähialueilla tuulen alapuolella. Liite (viranomaisversiossa) Energian tuotanto energiakattilassa Kattilan räjähdys ja tulipalo Kattilan tulipesässä on heikennetty nurkka Räjähdyksen paineaalto voi vaurioittaa ympäröiviä rakennuksia. Ei arvioitu olevan vaaraa tehdasalueen ulkopuolelle Vaara-aluekartta liitteessä (viranomaisversio) Räjähdyksen aiheuttama paineaalto sekä heitteet ihmisille ja rakennuksille tehdasalueella Tulipalon savukaasut ovat normaaleja rakennuspalokaasuja, jotka voivat tietyissä sääoloissa aiheuttaa sisäsuojautumistarpeen lähialueilla tuulen alapuolella. Liite (viranomaisversiossa) Alumiinin käsittely ja tuotanto Alumiinipalo Ecogaslaitoksella tai varastointialueella Ei arvioitu olevan vaaraa tehdasalueen ulkopuolelle Alumiinipalossa räjähdysvaara (kosteus vapauttaa vetykaasua) Tulipalon savukaasut ovat normaaleja rakennuspalokaasuja, jotka voivat tietyissä sääoloissa Liite (viranomaisversiossa) 19

aiheuttaa sisäsuojautumistarpeen lähialueilla tuulen alapuolella. 20

4 Kohteen pelastusorganisaatio 4.1 Kohteen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat Pelastusorganisaation kuvaus Kohteessa on oma tehdaspalokunta, joka toimii myös sopimuspalokuntana Pohjois-Savon pelastuslaitokselle (tukipalokunta). Tehdaspalokunnan päällikkönä toimii suojelupäällikkö. Päätoimisia pelastustoimen henkilöitä on 8 henkilöä ja sivutoimisia sammutusmiehiä on noin 20 henkilöä. Sammutusmiehet toimivat eri tehtailla vuoro- ja päivätöissä tai ovat opiskelijoita. Tehdaspalokunnalla on oma päivystysjärjestelmä, jossa tällä hetkellä vahvuus on 1+1 (1 henkilö päätoiminen työvuorossa ja yksi sammutusmies varallaolossa). Pelastusorganisaation yhteyshenkilöt Turvallisuusvalvoja 7/24h Hannu Koistinen suojelupäällikkö Puhelin 0400 712562 Puhelin 0400 577317 Kemikaaliasiantuntijat Antti Aartolahti käyttöinsinööri Ulla-Maija Olander ympäristönsuojelupäällikkö Puhelin 0400 279 106 Puhelin 040 753 7110 4.2 Kohteen pelastusorganisaation ja asiantuntijoiden hälyttäminen Tehtaan palokunta hälytetään hätäkeskuksesta omien tehdaslaitosten hälytystilanteisiin automaattisesti. Eri kohteiden ja vasteiden mukaisesti hätäkeskus hälyttää myös vapaalla olevat. Tehdaspalokunta ja vapaalla olevat palokuntalaiset voidaan hälyttää myös omasta hälytysjärjestelmästä (APS Info) käsin. Hälyttäminen suoritetaan turvallisuusvalvomosta ja hälytys välitetään tekstiviestinä matkapuhelimiin. Asiantuntijat hälytetään samalla järjestelmällä tai erikseen soittamalla asiantuntijan puhelinnumeroon. 4.3 Kohteen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa Alkutilanteessa tehtävänä on onnettomuuden paikallistaminen ja pelastuslaitoksen opastaminen kohteeseen. Palokunnan henkilöstö aloittaa onnettomuuden tai vaaratilanteen torjunnan yhdessä tehtaan tuotantohenkilöstön kanssa. 21

Tehdaspalokunnan yksikönjohtaja toimii pelastustyönjohtajana, kunnes pelastusviranomainen saapuu paikalle. Lisäksi hän toimii asiantuntijana ja oppaana pelastuslaitokselle sekä muille sidosryhmille. Tehdaspalokunnan vapaalta tulevaa henkilöstöä voidaan käyttää mm. vaihtomiehinä ja reservinä sekä huoltotehtävissä onnettomuustyypin mukaan. 4.4 Kohteen pelastus- ja torjuntavälineistö Tehdaspalokunnan henkilöstön tukikohtana ja kaluston sijaintipakkana toimivat suojelutoimisto ja toimiston läheisen autohallin tilat. Kalusto Kevyt päivystyspaloauto (RPS 499) Sijainti Liikkuu jatkuvasti tehdasalueella 7/24 h Kevyt miehistönkuljetusauto (RPS 497) Suojelutoimiston autohalli Sammutusauto (RPS 491) Suojelutoimiston autohalli Säiliöpaloauto (RPS 493) Huom. Ei vasteessa Vahingontorjunta-auto (RPS 4958) Suojelutoimiston autohalli Suojelutoimiston autohalli Palopumppuperäkärry - 2 ruiskua, 2 000 l/min ja 2 800 l/min Paloletkukärry - 1 000 m 110 mm paloletkua Muu vesivahingontorjuntakalusto Generaattoreita Ex-pumppukalustoa Öljyntorjuntakalusto (imeytyspuomi) Suojelutoimiston autohalli Suojelutoimiston autohalli Satama, Kosulanniemi Öljyntorjuntakalusto, öljypuomi Henkilökohtaiset suojavälineet Kaasumittarit Voimakanavassa valmiudessa rantavedessä vedettävissä käyttöön Ajoneuvoissa sekä suojelutoimistolla 22

5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet 5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet Onnettomuus Vaarallisen aineen onnettomuus, suuri Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt -johtoauto -kemikaalintorjunta-auto -2 sammutusautoa -2 säiliöautoa -esikunta Muodostelman johtaja RPS P32 tai RPS P2 Johtokeskus/Esikunta Toiminta valmiusa ika 6 30 min Rakennuspalo, suuri -johtoauto -3 sammutusautoa -2 säiliöautoa -esikunta RPS P32 tai RPS P2 Johtokeskus/Esikunta 6 30 min Räjähdys/sortuma, suuri -johtoauto -2 sammutusautoa -2 säiliöautoa -raivausauto -esikunta RPS P32 tai RPS P2 Johtokeskus/Esikunta 6 30 min 5.2 Torjuntakalusto Kalusto Sijainti Tavanomainen vaarallisen aineen onnettomuuden torjuntakalusto Laaja vaarallisen aineen onnettomuuden torjuntakalusto Pelastusyksiköissä on perusvalmius välittömään ensivaiheen kemikaalitorjunnan aloittamiseen. Lisäksi Varkauden paloasemalla torjuntakalustoa ja -aineita varastoissa. Erikoistorjuntakalustoa on keskitetty Kuopioon, Varkauteen, Siilinjärvelle ja Iisalmeen. Varkauden paloasemalla kemikaalintorjuntayksikkö RPS 4055 ja torjunta-aineita/kalustoa varastoissa. Muu vaarallisen aineen torjunnan erikoiskalusto NBC-erikoiskalustoa Kuopion paloasemalla kemikaalintorjuntayksikkö RPS 1058 ja torjunta-aineita/kalustoa varastoissa. Pelastuslaitoksella on mahdollisuus käyttää myös Pelastusopiston vaarallisten aineiden torjuntakalustoa onnettomuustilanteissa. Kuopion paloasemalla 23

6 Tukiorganisaatiot Yhteistyötaho ja (toimintavalmiusaika) Hätäkeskus Kuopio Itä-Suomen tilannekeskus ISTIKE Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus Yhteystiedot Viranomaisradio Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Viranomaisradio Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Viranomaisradio Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Tehtävät onnettomuustilanteessa Hälyttää vasteen mukaiset pelastusmuodostelmat Välittää tilannetietoa, tukee pelastustoiminnan johtamista Välittää vaaratiedotteita ja onnettomuustiedotteita Suorittaa muita hätäkeskuksen tehtäviin kuuluvia pelastustoiminnan johtajan pyytämiä tukitoimenpiteitä Toimii rajapintana yhteistoimintaviranomaisten ja muiden tahojen suuntaan Tuottaa tilannekuvaa Suorittaa pelastustoiminnan johtajan pyytämiä tukitoimenpiteitä. Ensihoito ja sairaankuljetus Lääkinnällisten pelastustoimien johtaminen Onnettomuuden potilaiden hoidon, luokittelun ja kuljetuksen organisointi Arvioi väestön altistumista ja sen torjuntaa Pohjois-Savon poliisilaitos Viranomaisradio Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Liikenteen ohjaus ja katkaisu Tiedottaminen, varoittaminen ja opastaminen Evakuoinnin avustaminen Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen 24

Onnettomuustutkinta Varkauden kaupungin johtoryhmä Varkauden kaupungin tekninen toimi Keski-Savon vesi (ympärivuorokautinen päivystys) Varkauden sosiaali- ja terveystoimi, sairaala Varkauden/Leppävirran VAPEPA Puolustusvoimat Ympäristöterveysviranomaiset, Varkaus Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristöviranomaiset, Varkaus Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristöviranomaiset ELY (ei päivystystä) Puhelin, oma hälytysryhmä (yhteystiedot viranomaisversiossa) Viranomaisradio Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Puhelin (hätäkeskuksen kautta) Virka-apupyyntö puolustusvoimien virkaapulomakkeella (yhteystiedot viranomaisversiossa) Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Koordinoi kaupungin omaa toimintaa ja suorittaa häiriötilanteiden valmiussuunnitelmassa esitettyjä tehtäviä Tukee pelastustoiminnan johtajaa ja hoitaa omaan erityisalaan liittyviä muita määrättyjä tehtäviä. Vesi- ja viemäriasioihin liittyvät toimenpiteet Lääkinnällinen ensihoito Kotinsa tai omaisuutensa menettäneiden avustaminen ja muonitus Majoittuminen, henkinen huolto Kodeistaan evakuoitujen majoitus Pelastustoiminnan johtajan määräämät avustustehtävät. (etsintä, huolto, henkinen tuki ym.) Kalusto- ja henkilöstöapu Alueen eristäminen rajoituksin Vartiointitehtävät Tukitehtävät Selvittää ympäristöön joutuneen kemikaalin kulkeutumista ja haitallisuutta elolliselle luonnolle, näytteenotto Arvioi väestön altistumista ja sen torjuntaa Antaa konsultaatioapua koskien ympäristöön kohdistuvia vahinkoja tai niiden ehkäisyä Ympäristövaikutusten arviointi Antavat konsultaatioapua koskien ympäristöön kohdistuvia vahinkoja tai niiden ehkäisyä. 25

Asiantuntija ympäristövahingoissa öljy- ja kemikaalivahingot Vakavien kemiallisten uhkien osaamiskeskus C-osaamiskeskus (ympärivuorokautinen päivystysjärjestelmä) SYKE:n päivystäjä, Suomen ympäristökeskus (ympärivuorokautinen ympäristövahinkopäivystys) Myrkytystietokeskus (kaikkina viikonpäivinä, ympäri vuorokauden) Päivystävä meteorologi (ympärivuorokautinen päivystys) Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Puhelin 09-4711 (kaikkina viikonpäivinä, ympäri vuorokauden) Puhelin (yhteystiedot viranomaisversiossa) Avustaa vaarallisen kemikaalin ominaisuuksien selvittämisessä Auttaa vastuuviranomaisia vakavien kemikaaliuhkatilanteiden hoidossa ja vaaranaiheuttajan tunnistamisessa, terveysriskien arvioinnissa ja tilanteen hoitamisen vaatimassa päätöksenteossa sekä riskiviestinnässä. Antaa konsultaatioapua koskien ympäristöön kohdistuvia vahinkoja tai niiden ehkäisyä. Asiantuntija-apu äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä Säätilan ennusteet 26

7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa 7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat) Johtamisessa käytetään hyödyksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen johtamisohjetta, viestiohjetta sekä TOKEVA- että OVA-ohjeista saatavia tietoja. Perusmallia täydennetään tehtaan henkilökunnalta ja muilta kemikaaliasiantuntijoilta saatavilla tiedoilla. Onnettomuuspaikalla toimintaa johtaa Varkauden päivystysalueen päällystöpäivystäjä (RPS P32). Esitietojen perusteella hän tekee karkean arvion onnettomuuden vaikutusalueesta ja jakaa onnettomuusalueen vastuualueisiin. Pelastustoiminnan johtajan muita alkuvaiheen tehtäviä:. Huolehtii tarvittaessa väestön varoittamisesta Antaa toiminta-alueen johtajille tehtäväkäskyt ja viestiliikenteen puheryhmät. Pitää yllä tilannekuvaa. Jakaa tilannekuvan muille viranomaisille ja yhteensovittaa lääkinnällisen pelastustoiminnan ja poliisin toiminnan pelastustoiminnan kokonaisuuteen. Pelastustoimen johtokeskus perustetaan (PS PEL-JOKE) Kuopion paloasemalle, jossa Kuopion päivystävä palomestari RPS P31 tai päällikkötasoinen viranhaltija voi ottaa yleisjohtovastuun tilanteesta tai toimia taustatukena onnettomuuspaikalla olevalle pelastustoiminnan johtajalle. Onnettomuusskenaariokohtaiset pelastussuunnitelmat ovat liitteenä viranomaisversiossa. 7.2 Torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen Pelastustoiminnan johtajana toimiva pelastusviranomainen perustaa joko liikkuvan tai kiinteän toimintaalueen johtopaikan, jonne muodostetaan toiminta-alueen johtoryhmä eri viranomaisten jäsenistä ja asiantuntijoista. Johtosuhteet pelastustoiminnassa on esitetty liitteenä olevassa viestiliikennekaaviossa. Liite: Komppanian periaatteellinen viestikaavio 7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen ja miehitys Pelastustoiminnan johtaja perustaa onnettomuuspaikan läheisyyteen johtopaikalle toiminta-alueen johtoelimen (TOJE). TOJE pyritään miehittään pelastustoimen, ensihoidon, poliisin, ympäristöpuolen, sekä kohteen asiantuntijajäsenellä. Pelastustoiminnan johtaja toimii johtoelimen johtajana (yleisjohtaja). 7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen ja miehitys Suurissa onnettomuustilanteissa pelastustoimen johtokeskus perustetaan Kuopion paloasemalle, Volttikatu 1:een erillisen johtokeskusohjeen mukaisesti. Pelastustoimen johtokeskus (PS PEL-JOKE) perustetaan silloin, kun suuronnettomuus edellyttää ja kun johtokeskus voi ottaa hoitaakseen erillistehtäviä kuten esim. tiedottamisen. Johtokeskuksen perustamisesta esikuntahälytyksellä päättää Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Kuopion päivystävä palomestari P31, joka hälytyksen saatuaan organisoi miehityksen. 27

PS PEL-JOKE varmistaa/tekee kaikki ilmoitukset muille viranomaisille ja yhteistyötahoille sekä varautuu samanaikaisiin muihin onnettomuuksiin ja pitkäkestoiseen pelastustoimintaan. 7.5 Evakuointi Pohjois-Savon pelastuslaitos on yhteistyössä Varkauden kaupungin ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelman evakuointien toteuttamiseksi. Evakuoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään apuna em. Varkauden evakuointisuunnitelmaa. Pelastustoiminnan johtajan käskystä käynnistetään tarvittaessa kohteen evakuoinnin järjestelyt. Evakuoinnit toteutetaan tilanteen edellyttämässä laajuudessa vaara-alueet huomioiden. Liite Varkauden evakuointisuunnitelma (viranomaisversiossa) 7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen Ympäristövahinkojen minimointi suoritetaan yhteistyössä paikallisen ja alueellisen ympäristöviranomaisen kanssa, sekä käyttämällä hyväksi asiantuntija-apua. Ympäristövahinkoja minimoidaan tehokkaalla pelastustoiminnalla ja haitallisten jätevesien talteenotolla ja vaarattomaksi tekemisellä. Lisäksi pyritään ehkäisemään muiden onnettomuuden seurannaisvaikutusten leviämistä ympäristöön. Laadittua tehtaan sammutusjätevesien talteenottosuunnitelmaa (liite viranomaisversiossa) käytetään tilanteessa hyödyksi. Vesi- ja viemärilaitosta (Keski-Savon vesi) tiedotetaan mahdollisista haitallisista jätevesistä. 7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on erillinen ohje pelastustilanteiden muonitusta varten. Kuopion paloasemalla on huoltokontti, joka on tarkoitettu käytettäväksi pitkäkestoisissa tilanteissa, joissa tarvitaan huoltoa. Huoltokontti hälytetään erillisen hälytysohjeen mukaisesti. Muonitustarvikkeiden hankinnassa tukeudutaan paikallisiin yrityksiin, joiden kanssa pelastuslaitos tekee sopimukset. Muonituksen ja huollon järjestämisessä voidaan käyttää apuna VAPEPA:n henkilöstöä. Lisäksi esim. evakuoitujen muonituksen järjestämisessä voidaan tukeutua kaupungin normaali ja poikkeusolojen valmiussuunnitelmaan. 28

7.8 Viestintä Ulkoinen pelastussuunnitelma Stora Enso Fine Paper, Varkauden tehdas 13.2.2014 (julkinen) Viestinnässä noudatetaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen viestiohjeistuksia. Pääviestintävälineitä pelastustoiminnassa ovat VIRVE- radiot, matkapuhelimet ja kasvotusten viestiminen. Kiireettömään viestintään voidaan hyödyntää sähköpostia ja muuta sähköistä mediaa, kuten johtamisjärjestelmiä tai vastaavia. Liite: Komppanian periaatteellinen viestikaavio 7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen Pelastustoiminnan johtaja päättää milloin onnettomuuden pelastustoimet lopetetaan ja toiminnan vastuu siirtyy kohteen haltijalle tai omistajalle. Luovutuksen yhteydessä ohjeistetaan myös onnettomuuskohteessa suoritettava jälkivartiointi. Luovutuksesta on oma laadittu kaavake. Ennen saneerauksen aloittamista, tehdashenkilökunnan tulee konsultoida poliisia mahdollisen tutkinnan esteiden vuoksi. Onnettomuustilanteen lopettamisesta pelastustoiminnanjohtaja tiedottaa radioteitse alaisiaan linjaorganisaation mukaisesti. Väestölle tilanteesta tiedottaminen hoidetaan median kautta ja yleisen vaara ohi merkin annolla ja vaaratiedotteella, mikäli tilanteessa on alun perin annettu yleinen vaaramerkki. Yhteistyöviranomaiset tiedotetaan joko radioteitse tai puhelimitse, mikäli radioyhteyttä ei löydy. Tarvittaessa voidaan myös järjestää erillinen tiedotustilaisuus, missä kerrotaan onnettomuustilanteen olevan ohi ja minkälaisin toimenpitein edetään tästä eteenpäin. Liite Ilmoituslomake jälkivartioinnista (viranomaisversiossa) 8 Väestön varoittaminen 8.1 Väestöhälyttimet Varkauden kaupungin alueella on väestöhälyttimiä, joilla väestön varoittaminen voidaan hoitaa tehokkaasti. Väestöhälyttimet on sijoitettu ympäri kaupunkia ja paras kuuluvuus on keskustan alueella. Väestöhälyttimet voidaan käynnistää hätäkeskuksesta kaikki kerralla tai osa (viranomaisradioverkolla ohjatut) erikseen. Lisäksi on mahdollista käynnistää osa hälyttimistä paikallisesti. Hälyttimistä voidaan tarvittaessa kuuluttaa lyhyitä ohjeita väestölle. Tehdasalueella on em. järjestelmään kuuluva suurtehohälytin lämpövoimalaitos 2:n katolla. Se voidaan käynnistää joko hätäkeskuksesta tai paikallisesti portti 1:ltä. Hälyttimestä voidaan tarvittaessa myös kuuluttaa ohjeita. Hälyttimen kuuluvuusalue kattaa tehdasalueen ja sen välittömän läheisyyden. 29

8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät Tehtaan henkilöstö hälytetään sisäisellä kaasuhälytysjärjestelmä sekä omalla tekstiviestijärjestelmällä. Väestön varoittamiseen voidaan käyttää myös erillisiä megafoneja ja hälytysajoneuvojen kuulutusjärjestelmiä. Hätäkeskuksen kautta voidaan antaa liikennetiedote, jolla ohjataan ihmisiä välttämään liikennöintiä onnettomuuspaikan läheisyydessä. Tarvittaessa varoittamista voidaan suorittaa kasvotusten ovelta ovelle menetelmällä. 8.3 Yleinen vaaramerkki Pelastustoiminnanjohtaja päättää yleisen vaaramerkin antamisesta. Tilanteen vakavuuden selvittyä pelastustoiminnan johtajan tulee mahdollisimman nopeasti käskeä hätäkeskusta antamaan alueelle yleinen vaaramerkki. Tarvittaessa kuulutuksilla selvennetään tapahtunutta onnettomuutta ja annetaan siitä johtuvia ohjeita. Mikäli yleinen vaaramerkki annetaan, täytyy aina antaa myös vaaratiedote. Tiedotteessa kerrotaan vaaramerkin antamisen syy sekä annettaan tilanteen edellyttämät toimintaohjeet. 8.4 Vaara ohi -merkki Vaara ohi merkki annetaan tilanteen päättyessä, mikäli tilanteessa on alun perin annettu yleinen vaaramerkki. Vaara ohi-merkki tarkoittaa yleistä vaaranmerkkiä koskevan varoitustilan purkamista. Sen soittaminen tarkoittaa sitä, että uhka tai vaara on poistunut. Vaara ohi-merkin soittamisesta päättää pelastustoiminnan johtaja. Vaara ohi merkin annon yhteydessä täytyy myös antaa vaaratiedote tilanteen päättymisestä. 8.5 Vaaratiedote Vaaratiedotetta käytetään joko väestön varoittamiseen tai kertomaan siitä, että vaara on ohi, silloin kun on perusteltua olettaa sen olevan tehokkain ja tarkoituksenmukaisin keino väestön varoittamiseksi. Vaaratiedote voidaan antaa, jos tapahtuma aiheuttaa hengen tai terveysvaaran tai vaaran omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle merkittävissä määrin. Vaaratiedote annetaan vähintään molemmilla kansankielillä, mutta sen voi antaa myös muilla kielillä. Vaaratiedote välitetään radiokanavien kautta ja se voidaan tarvittaessa antaa myös televisiolähetyksen välityksellä tekstinä kuvaruudun yläosassa. 30

Pelastustoiminnan johtaja voi tarvittaessa antaa vaaratiedotteen. Vaaratiedote sanellaan Kuopion hätäkeskukseen viranomaisradiolla tai matkapuhelimella ja hätäkeskus julkaisee tiedotteen sellaisenaan mediassa. Vaaratiedote täytyy antaa molemmilla kansalliskielillä. Jos alueella asuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä. Hätäkeskus voi avustaa vaaratiedotteen kääntämisessä muille kielille, mutta tiedotteen oikeellisuus on varmistettava pelastustoiminnan johtajalta ennen kuin se julkaistaan. PS PEL-JOKE seuraa tiedotteen läpimenoa ja ilmoittaa pelastustoiminnan johtajalle, kun tiedote on julkaistu. Liite: Vaaratiedotelomake ja vaaratiedotepohjat (viranomaisversiossa) 8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet Väestölle annettavat toimintaohjeet sisällytetään vaaratiedotteeseen tai välitetään muun median kautta, kaiutinautoa käyttäen tai ovelta ovelle kiertäen. Tehdasalueen välittömässä läheisyydessä asuville ihmisille on etukäteen jaettu turvallisuustiedote, joka sisältää toimintaohjeet onnettomuustapauksia varten. Turvallisuustiedotetta on myös saatavissa pääportilta 1. Onnettomuuskohtaiset ohjeet on kuitenkin aina annettava tilanteen aikana erikseen. Hätäkeskuksen kautta voidaan antaa liikennetiedote, jolla voidaan varoittaa kulkevia ajoneuvoja välttämästä tehdasalueen lähistöllä liikennöintiä. Toimiohjeita voidaan tarvittaessa antaa myös pelastuslaitoksen internet-sivujen kautta. 9 Onnettomuudesta tiedottaminen 9.1 Onnettomuudesta tehtävät ilmoitukset Suuronnettomuudesta informoidaan pelastusjohtajaa tai hänen sijaista. Ilmoitukset tehdään myös onnettomuustutkintakeskukselle, Itä-Suomen aluehallintovirastoon ja sisäasiainministeriöön Onnettomuusilmoitukset välitetään joko ISTIKE:n tai PEL-JOKEN kautta hätäkeskukseen tai suoraan em. tahoille. 9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku Pelastustoiminnan johtaja tiedottaa tarvittaessa suoraan radioteitse tai puhelimitse yhteistyöviranomaisia ja muita toimijoita. Lisäksi voidaan tarvittaessa järjestää erillinen selvitystilaisuus. 31

Tietoa voidaan välittää myös laadituilla Pronto-tietojärjestelmän selosteilla. 9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen Kohteen onnettomuuksista ei ilmeisesti ole tarpeen ilmoittaa muihin EU-maihin. Jos tiedottamista joudutaan suorittamaan, niin muiden EU-maiden tiedottaminen hoidetaan sisäasiainministeriön avustuksella. Tiedottamisesta vastaa pelastustoiminnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Apua voi pyytää hätäkeskukselta ja PS PEL-JOKELTA. 9.4 Medialle tiedottaminen Onnettomuuden tilannearvion jälkeen annetaan medialle ensimmäinen jatkotiedote n. 15-30 min kuluttua kohteeseen saapumisesta. Jatkotiedotteita annetaan tarvittaessa lisää tilanteen edetessä. Tilanteen alkuvaiheessa järjestetään tarvittaessa lyhyt tiedotustilaisuus sopivassa paikassa n. 30-60 minuutin kuluttua. Tilanteen vakiinnuttua järjestetään tarvittaessa laajempi tiedotustilaisuus sopivassa paikassa(esim. Varkauden paloasema) n. 60-120 minuutin kuluttua. Onnettomuuksista tiedottamisen hoitaa pelastustoiminnan johtaja yhdessä toiminnan harjoittajan kanssa. Tiedottaminen voidaan eriyttää pelastustoiminnan johtajalta erilliselle tiedotuksesta vastaavalle pelastusviranomaiselle, joka yhteistyössä pelastustoiminnanjohtajan kanssa laatii tiedotteet ja välittää ne medialle tai kertoo itse puhelimen välityksellä tai erillisessä tiedotustilaisuudessa. Medialle tiedottamisessa noudatetaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen viestintäohjetta. 10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen Vastuuhenkilöt Harjoitustiheys Harjoitusten tavoitteet Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusviranomainen (päällystöviranhaltija) ja Stora Enso Oyj:n suojelupäällikkö ja/tai turvallisuuspäällikkö. Suuronnettomuusharjoitusten järjestämistä koordinoi pelastuslaitoksen päällystöviranhaltija. Suuronnettomuusharjoituksia järjestetään kolmen vuoden välein. Lisäksi voidaan järjestää pienempiä harjoituksia tiheämmällä aikataululla. Harjoituksessa pyritään selvittämään yrityksen sisäisen ja pelastuslaitoksen ulkoisen pelastussuunnitelman toimivuus sekä harjoituksen kokemusten perusteella tehdään niihin tarvittavat muutokset. Tavoitteena on kartoittaa ja kehittää eri osa-alueiden ja yhteistyötahojen (tehdas, viranomaiset, asiantuntijat) yhteistoimintaa 32

onnettomuustilanteessa kohteessa pelastusviranomaisen kanssa. Harjoituksen toteuttaminen Harjoitusten teema Toteutus suoritetaan yleensä puolisalaisena ja erikseen nimetyn suunnitteluryhmän tekemän suunnitelman mukaisesti. Harjoitukset toteutetaan yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Harjoituksen toteutuksesta suurimman vastuun kantaa Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Stora Enso Oyj. Harjoitusten teemat sovitaan kohteen kanssa erikseen jokaiselle harjoitukselle. Harjoituksen suunnittelu Harjoituksen dokumentointi Ohjeiden ja toimintamallien tarkastus ja kehitys Harjoituksen suunnitteluun nimetään erikseen suunnitteluryhmä, joka koostuu pelastuslaitoksen, kohteen ja muiden osallistuvien viranomaisten edustajista. Harjoituksen suunnittelu käynnistyy yhteydenotolla kohteeseen ja sopimalla aloituspalaveri, mihin kutsutaan mukaan harjoitukseen haluttavat yhteistyöviranomaiset. Suunnittelupalavereita järjestetään tarpeen vaatima määrä, minkä jälkeen on varsinainen harjoitus ja palautetilaisuus. Harjoituksesta laaditaan loppuraportti, joka lähetetään osallistuneille ja tallennetaan Kemu-rekisteriin. Raporttiin dokumentoidaan asiakirjat, palautteet ja kehityskohteet. Ohjeiden ja toimintamallien toimivuus testataan harjoituksessa ja niitä kehitetään jälkeenpäin harjoituksessa esille tulleiden muutostarpeiden pohjalta. Henkilöstön koulutuksessa huomioidaan muuttuneet ohjeet ja toimintamallit. Harjoitustarpeiden ja muotojen osalta sovelletaan alla olevaa kaaviota (Pelastustoimen harjoitusstrategia) 33

10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset Aika Harjoituksen aihe Harjoituksen vastuuhenkilö 29.4.2003 Klooridioksidivuoto esivalkaisussa sisä- ja ulkotiloissa Erkki Asikainen, palopäällikkö Hannu Koistinen, suojelupäällikkö 5.10.2006 Tulipalo, jossa mukana alumiinisäkkejä Ilpo Hartikainen, palomestari Hannu Koistinen, suojelupäällikkö 29.10.2008 Rikkidioksidivuoto siirtoputkessa varastosäiliöllä 16.9.2010 Kuljetinpalo, joka uhkaa katolla olevia kemikaaliputkistoja 23.10.2013 Nestemäisen rikkidioksidin vuoto varastosäiliöalueella Mikko Pekkonen, palomestari Hannu Koistinen, suojelupäällikkö Jukka Tengvall, palopäällikkö Hannu Koistinen, suojelupäällikkö Jukka Tengvall, palopäällikkö Hannu Koistinen, suojelupäällikkö 34