Navigointi/suunnistus
Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet Reitin valinta Mielenkiintoiset kohteet Taukopaikat Sään vaikutus Retkikartta.fi MobiHiisi (http://www.joensuunkauhojat.net/mobihiisi/) Meri-/väylämerkit ja väistämissäännöt
Kartta ja kompassi Merikortti vai topografinen kartta Vene-/laivaväylät molemmissa Merikortissa tarkemmin (?) Maaston muodot (mm. korkeuskäyrät) vain topografisessa kartassa Suunnistus maaston muotojen avulla Rantautumispaikkojen valinta Mittakaava tarpeen mukaan Yleensä n. 1:50 000 käytännöllisin Melontaosuus samalla karttalehdellä (A3)
Vesillä maasto näkyy eri kulmasta kuin kartalla
Koordinaattijärjestelmät WGS84 (World Geodetic System) GPS-sateellittipaikannusjärjestelmän käyttämä globaali koordinaattijärjestelmä, joten yleensä GPSpaikannus/navigaatiosovellukset ilmoittavat koordinaatit WGS84- järjestelmässä. ERS89 (EUREF-FIN) Käytännössä identtinen WGS84:n kanssa YKJ/KKJ Poistumassa Etäisyys referenssipisteestä (km-ruudukko) Maapallo vs. tasokartta Maa ei tarkkaan ottaen ole pallo, vaan lähempänä ellipsoidia Tasokartta on aina approksimaatio pallopinnasta Kymmenien kilometrien matkalla ei merkitystä
WGS84 (EUREF-FIN) N63 o 25.123 E25 o 43.999 N63 o 25 7.92 E25 o 43 59.94 N63.4187 o E25.733 o N/E asteet päiväntasaajalta pohjoiseen/etelään E/W asteet 0-meridiaanista (Greenwich) itään/länteen 1 kaariminuutti on merimaili (1852 m) päiväntasaajalla (myös pituuspiiriä pitkin) Leveyspiirillä 1852 m x cos(n/e-kulma) Esim. N60 o : 1 kaariminuutti = cos(60)x1852 m = 0.5x1852 m = 926 m
Karttapohjoinen/neulapohjoinen Karttapohjoinen osoittaa maantieteellistä pohjoisnapaa kohti Neulapohjoinen magneetista pohjoisnapaa kohti Magneettinen napa (liikkuu hitaasti) 2015: Keski-Suomessa 9-10 astetta itään 2015: Inarilla n. 13 astetta itään Jos haluat mennä karttapohjoiseen, mene deklinaation verran länteen neulapohjoisesta Kierrä kompassin kiekkoa deklinaation verran myötäpäivään 10 asteen virhe 1 km matkalla on n. 174 m 5 km selän ylityksen jälkeen virhe on lähes 900 m!
Kompassin käyttö Aseta kompassin sivu lähtöpisteestä määränpäähän Kierrä kiekkoa niin, että hahlo osoittaa karttapohjoiseen Tee deklinaatiokorjaus Kierrä kiekkoa myötäpäivään Kierrä kompassia niin, että neulan pohjoispää (pun) on hahlossa Valitse jokin kohde menosuunnasta Mars matkaan!
Suunta kohteeseen ja kohde kartalla Osoita kompassilla kohteeseen Kierrä pohjalevyä niin, että hahlo tulee neulan pohjoispään kohdalle Tee deklinaatiokorjaus Kierrä kiekkoa vastapäivään deklinaation verran Aseta kompassi kartalle niin, että sijaintisi on kompassin sivulla ja että hahlo osoittaa karttapohjoiseen. Kohde on sivun suunnassa Suuntima-/peilikompassi! Näet neulan suoraan ylhäältä Ei parallaksivirhettä
Suunnistaminen auringon avulla Klo 12 (normaali- eli talviaikaa) Aurinko on etelässä kunkin aikavyöhykkeen keskikohdalla Greenwich (0 o ) 360 o = 24 h 15 o = 1 h Suomi: +2 h = E30 o (Kitee) Helsinki, Jyväskylä (E25 o = 30 o -5 o ) 5 = 15/3 eli 1/3 h = 20 min Aurinko etelässä klo 12:20 (talviaikaa), klo 13:20 kesäaikaa
Älä katso aurinkoon Aurinko etelässä Varjo pohjoisessa Kellotaulussa 12 h Aurinko kiertää 360 astetta 24 tunnissa 15 astetta tunnissa (5 astetta 20 minuutissa) Jyväskylässä klo 15:00 (kesällä) 1h40 minuuttia 13:20 jälkeen (100 min = 5 x 20 min) Varjo 5 x 5 astetta = 25 astetta itään Siis varjo suunnassa 25 asetta itään Kellotaulussa 1 h = 30 astetta
Aurinko/varjo käytännössä Pää- ja väli-ilmansuunnat riittävät Varjo pohjoisessa klo 12 (talvi) klo 13 (kesä) (Kitee) Klo 13:20 kesällä linjalla Helsinki Oulu Varjo koillisessa 3 h myöhemmin (16:20) Idässä 6 h myöhemmin (19:20) Lännessä 6 h aikaisemmin (7:20) Varjo kaakossa 9 h myöhemmin (20:20) Helpompi muistaa: Varjon ilmansuunta Pohjoinen klo 12, koillinen klo 15, itä klo 18, kaakko klo 21, Luode klo 9, länsi klo 6, Lisätään 1h20 min (kesäaika + poikkeama E30 o :sta)
Mitä muuta apua auringosta? Aurinkoisella säällä varjot (ja valot) Veden pinnan tasolta saaria ei erota aina toisistaan eikä niemistä. Rantaviiva näyttää suhteellisen tasaiselta, vaikka siinä olisi niemiä. Jos aurinko paistaa sivulta, auringon puoleinen sivu on valoisa ja toinen puoli varjossa. Paljastaa niemien ja saarien kärjet.
GPS Kartallinen Myös Suomen topografikartat Huom! Vesille mieluummin vedenpitävä ja kelluva malli. Tietokoneohjelmalla (esim. Map Source) Reittipisteiden syöttö + reitit Jälkien syöttö Kommenttien syöttö Navigointi reittiä tai jälkeä pitkin (tai suoraan kohteeseen) Koordinaattien tallennus maastossa/vesillä MOB (Man over board) (Tukee geokätköilyä)
GPS Helppo käyttää Pidempi toiminta-aika kuin älypuhelinsovelluksilla (pattereilla n. 20 h) Liitäntä ulkoiselle virtalähteelle Tiedä aina sijaintisi myös paperikartalla! Sähkölaite on aina sähkölaite ja voi mennä rikki tai patteri/akku tyhjenee Nopeusnäyttö Matkamittari Sähköinen kompassi
Reitin valinta Tuuli ja sen suunta Taukopaikat Nähtävyydet Aikataulu Keskinopeus taukoineen 5 km/h Melontanopeus 6 7 km/h 6 km/h = 1 km/10 min Meloja ei yleensä kulje vene-/laivareittejä pitkin Laivareitin ylitys tiiviinä ryhmänä nopeasti! Kapeikossa laivareitti vapaaksi, jos suinkin mahdollista
Reitin valinta Tuuli 7 m/s Päätepiste Lähtö
Apuvälineitä reitin suunnitteluun Paperikartta (MML, vesiretkeilykartat) MML:n sähköiset kartat (https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta) Retkikartta.fi (Metsähallitus) Luontoon.fi (Metsähallitus) Mobihiisi (http://www.joensuunkauhojat.net/mobihiisi/) GPS:n karttaohjelmat (Map Source, ) Reittien, jälkien, yms. syöttö GPS:lle
Väistämissäännöt Ohittava vene väistää ohitettavaa Ohituksen voi suorittaa siltä puolelta, jonka katsoo turvallisemmaksi. Vesillä ei päde maanteiden vasemmalta ohittamisen tapa. Ohittavan on hyvä huomioida aiheuttamansa aallokon vaikutus toiseen veneeseen. Usein ohitettu veneilijä joutuu muuttamaan kurssiaan siten, että kohtaa ohittavan veneen aallot edestä. Sivusuuntainen aallokko saattaa keinuttaa venettä rajustikin. Veneiden kohtaaminen keulat vastakkain Kahden moottoriveneen lähestyessä toisiaan vastakkaisilta suunnilta on molempien väistettävä oikealle. Yleensäkin väylällä on hyvä liikkua oikeaa reunaa pitkin. Tällöin vastaantulevat alukset kohdataan sujuvasti ja turvallisesti. Veneiden risteävä kohtaaminen Kun moottoriveneiden kulkusuunnat risteävät, vasemmalta tuleva on väistämisvelvollinen. Vesillä toimitaan siis samoin kuin tieliikenteessä. Mikäli mahdollista, vasemmalta tulevan on syytä väistää oikealta tuleva vene perän takaa. Väistämisen voi suorittaa esimerkiksi veneen nopeutta ja kurssia muuttamalla. Moottoriveneen ja purjeveneen kohtaaminen Moottoriveneen tulee väistää purjevenettä lähestymissuunnasta riippumatta. Moottorivoimalla liikkuva purjevene katsotaan moottoriveneeksi, jolla ei ole erityisoikeuksia muihin veneisiin nähden. Purjeveneiden väistäminen Purjeveneet väistävät toisiaan tuulen mukaan. Jos tuuli on samalta puolelta, tuulenpuoleinen väistää. Jos tuuli on eri puolilta, väistää se, jolla tuuli on vasemmalta puolelta. Laivan ja veneen kohtaaminen ahtaalla kulkuväylällä Meriteiden säännöissä määrätään, että veneen, myös purjeveneen, on väistettävä laivaa, jonka turvallista kulkua rajoittaa sen suuri syväys. Veneilijän on aina hyvä välttää tiukkoja kohtaamistilanteita laivojen kanssa. Laiva ei välttämättä pysty tekemään nopeita väistöliikkeitä tai nopeuden muutoksia, ja näin saattaa helposti aiheutua vakavia vaaratilanteita.