Apukapun peruskurssi. Hannu Laine

Transkriptio

1 Apukapun peruskurssi Hannu Laine

2 Aineisto ladattavissa sivulla

3 Sijainti ja päämäärä Matka, nopeus ja aika Mittayksiköt Kartta Suunnat, reitit ja koordinaatit Karttamerkinnät Kompassi Säännöt, väistäminen ja kohtaaminen Tarvittavat teoriatiedot

4 Oman veneen tyyppi ja käyttäytyminen Varusteet Käynnistäminen, mittaristo, polttoaine Ohjailu, lähteminen, ankkurointi ja kiinnittyminen Suuntiminen Turvallisuus Solmut Kartat ja plotterit Tarvittavat käytännöntaidot

5 Uppoamarunkoinen Puoliliukuva Liukuva Purjevene Akseliveto Sisäperä/perämoottori Moottorit kpl Oma vene

6 Veneessä on kääntyvät takapyörät Käännyttäessä perä kääntyy kehältä ulospäin Useissa veneissä pokurin pyöriminen kääntää venettä pyörimissuuntaa kohti Tämä näkyy eteenpäin ajetaessa pienehkönä sortona, jonka silmä korjaa automaattisesti Veneen ohjailua vakauttaa suuresti peräsin ja rungon muodosta riippuen köli tai V-pohja Kölin ja peräsimen pito on riippuvainen niihin kohdistuvasta veden virtauksesta Kun vene pysähtyy tai sen vauhti on erittäin alhainen, se menettää vakautensa Ylläolevasta johtuen, rantautuminen on tehtävä ripeästi, joskaan ei hätäillen Ohjailu

7 Vene kääntyy huomattavasti herkemmin potkurin pyörimissuuntaa vastaan, vaikeissa olosuhteissa vain sinne Kun vaihde kytketään pakille, peräsimeen ei virtaa vettä ja suurin venettä kääntävä voima syntyy potkurin sivuttaisvoimasta Jos mahdollista, satamassa kannattaa laiturin puoli valita siten, että keula kääntyy vastatuuleen Sivukiinnityksessä kiinnitetään aina keulaköysi ensin Köysi viedään heti jonkin kiinnityslenkin tai pollarin taakse, jolloin veneen kuorma kevenee oleellisesti. ÄLÄ KIRISTÄ KEULAKÖYTTÄ, ennen kuin veneen perä on ajettu paikalleen. Veneen keulan on voitava kääntyä laiturista poispäin, jotta perä voi kääntyä laituriin päin! Kiinnittyminen laituriin

8 Köli on keulasta matala ja se mahdollistaa keulan kääntymisen päinvastaiseen suuntaan kuin perä Potkuri työtää peräsimeen eteenpäin ajettaessa vettä ja potkurin pito on kokoonsa nähden suuri Kun vene ei juurikaan liiku, kääntyy vene vaihteen ollessa eteenpäin ruorin mukaisesti. Kun vaihde asetetaan pakille, potkuri ei työnnä vettä peräsimeen ja suurin venettä kääntävä voima syntyy potkurin sivuttaisvoimasta. Mitä suurempaa voimaa käytetään veneen pysäyttämiseen, sitä suurempi on potkurin sivuttaisvoima. Veneen suuntaan vaikuttavat voimat

9 Harjoittele suojaisessa paikassa riittävän vapaalla alueella Perehdy veneen käyttäytymiseen vaihdetta ja kaasua käyttäen Selvitä itsellesi sopiva laituriin lähestymisnopeus ja jarrutus Selvitä kumpaan suuntaan vene kääntyy paremmin Käännä vene mahdollisimman pienellä alueella 360 ympäri Aja vene aisapaikalle Aja vene sivukiinnitykseen Aja vene ulos aisapaikalta nojaamatta aisaan Aja kipparin ohjeiden mukaan ulos Temppelisalmesta länteen ja väylää kohti Lehtisaarta. Pidä kurssi esim. Miessaren eteläpuolella linjataulujen mukaan itään päin (kt.s dia 24) Vie vene peruuttamalla poijulle (esim. Tallklipporna) (kippari vastaa, ettei poijuköysi mene potkuriin) Harjoittelutehtäviä tehty

10 Ruori käännetään vasemmalle. Pakilla vasenkätinen potkuri kuljettaa perää oikealle Jos vene ei pysähtyessään ole kääntynyt perästä laituriin, laitetaan vaihde hetkeksi eteen ja veneen kääntyminen jatkuu. Veneen painoon ja moottorin tehoon nähden sopiva lähestymisvauhti ja pakilla pysäyttämiseen tarvittava voimankäyttö kannatta harjoitella etukäteen siihen sopivalla alueella. Sivuttain laituriin

11 Paras kiinitys saadaan pitkillä springeillä keskiknaapista, jolloin keula ja perä voidaan kinnittää kevyesti suoraan laituriin. Jos keskiknaapia ei ole käytettävissä, kannatta keula- ja peräköysien lisäksi kiinnittää myös vastakkaisiin suuntiin köydet. Siten veto laiturin suuntaan Pitkät springit pitävät veneen pituussunnassa tasaantuu. paikallaan ja vene ei kiristytarpeettomasti Kylkikiinnityksessä on jo etukäteen syytä laiturin suuntaan. varautua mahdollisiin muihin laituriin Pitkät köydet eivät joudu kovaan vetoon mahdollisessa aallokossa. kiinnittyviin veneisiin välttämällä tarpeettoman pitkiä etäisyyksiä veneiden välissä. Sivukiinnitys

12 Kun potkuri vetää pakilla venettä laituria päin Laitasuojia siirretään keulaan. Etumainen kiinitysköysi kierretään laiturin pollarin tai lenkin ympäri ja irtopää tuodaan takaisin veneeseenknaapin kautta etukannella avustavalle apukipparille. Ruori käännetään täysin oikeaalle ja vaihde kytketään eteenpäin. Köysi estää venettä sirtymästä eteenpän ja perä irtoaa laiturista. Kun perä on riittvän ulkona, vene peruutetaan ulos laiturista. Apukippari heittää irttopään laiturille ja vetää köyden kiintopäästä veneeseen. Lähteminen veneiden välistä

13 Veneen hydrodynamiikka keskittyy veneen kulkemiseen eteenpäin. Veneiden peruutus-ominaisuuksia voidaan pitää melko kehnoina. Peruutettaessa potkuri työntää voimakkaan virran kölille ja se vaimentaa perämisen tehoa köliin nähden. Peräsin alkaa kuitenkin toimia kun vauhti hiukan kasvaa. Jos vauhti on riittävä, voidaan vaihde laittaa vapaalle, ja peräsimen osuus ohjailussa paranee huomattavasti. Ongelmaksi saattaa kuitenkin muodostua veneen oikeassa kurssissa pitäminen jo alkuunsa. Kun vene poikkeaa peruutettaessa liikaa halutusta kurssista, käännetään ruoria siten, että kun vaihde laitetaan hetkeksi eteenpäin, vene pyörähtää peräsimen ansiosta haluttuun suntaan ja peruutusta voidaan jatkaa. Peruutaminen

14 Leveysasteet Harmajan majakka 60 06,3 N 90 päiväntasaajalta pohjoiseen (pohjoista leveyttä) 90 päiväntasaajalta etelään (eteläistä leveyttä) Maapallo ja koordinaatit

15 Pituusasteet Maapallo katsottuna pohjoisnavan päältä Navalta navalle kaaria 180 Greenwichistä itään (itäistä pituutta E) Navalta navalle kaaria 180 Greenwichistä länteen (läntistä pituutta W) Greenwich Harmajan majakka 24 58,5 E Maapallo ja koordinaatit

16 Merikartalta koordinaatit voidaan lukea sen reuna-asteikoilta pituuspiiri (longitudi) vaaka-asteikolta leveyspiiri (latitudi) pystyasteikolta Asteikoille on merkitty asteluku ja minuutit sekä minuuttien kymmenesosat. Suomen rannikkokartoilla mittaamista varten on piirretty apuviivat latitudeille 5 välein longitudeille 10 välein 1o = 60' ( minuuttia ) 1 leveysaste = 111 km Leveysaste asteikon 1' = 1,852 km = nm 1 leveysminuutin kymmenys = 185 m = kaapelinmitta Kartta ja koordinaatit

17 Pääilmansuunnat Väli-ilmansuunnat Kompassiruusu (neula) osoittaa kohti magneettista pohjoisnapaa Kompassi kääntyy veneen mukana, kompassiruusu pysyy paikallaan Kompassi osoittaa, veneen keulan suuntaa Kompassiin vaikuttaa eksymä ja eranto, suunta on karkea mutta riittävä Kompassi ja suunnat

18 Kummeli on valkoinen levytaulu tai kivikasa, joskus myös valkoinen maalaus kalliossa. Levykummelit voivat olla kirjaintunnuksin merkittyjä paikoissa, joissa sekaantumisvaara on mahdollinen. Kummeleita käytetään saarten tunnistamiseksi toisistaan sekä niiden välisten salmien Merkitsemiseksi. Kummelin rakenteissa käytetään melkoista Luovuutta mutta ne pistävät hyvin silmään Maisemassa. Muu kuin levykummeli merkitään karttaan kolmion muotoon piirretyin ympyröin Levykummelin piirrosmerkki kartalla on puolisuunnikas Kummelit

19 Kartta ja kompassi

20 Kardinaaliviitat määräytyvät ilmansuuntien perusteella. Ne osoittavat, missä ilmansuunnassa merkkiin nähden on kulkukelpoista vettä. Pohjoisviitta Musta yläosa, kartioiden kärjet ylöspäin Eteläviitta Musta alaosa, kartioiden kärjet alaspäin Itäviitta Musta ylä- ja alaosa, kartioiden kärjet ulospäin Viittajärjestelmä Länsiviitta Musta keskiosa, kartioiden kärjet vastakkain

21 Lateraaliviitat osoittavat väylän vasenta ja oikeaa reuna-aluetta nimelliskulkusuuntaan kuljettaessa. Nimelliskulkusuunta mereltä satamaan päin kohti latvavesiä sisävesillä kohti itää Suomenlahden rannikolla kohti pohjoista Pohjanlahden rannikolla Merikarttaan nimelliskulkusuunta on merkitty nuolella väylään Vasemmanpuoleinen viitta punainen huippumerkkinä sylinteri Oikeanpuoleinen viitta vihreä huippumerkkinä kartio Viittajärjestelmä

22 Saaret Laiturit Väylät Viitat Kivet Syvyydet Syvyyskäyrät Linjataulut Kaapelit Kummelit Merkikortti kertoo, missä voidaan kulkea sekä mitä kompassin ja maiseman pitäisi näyttää! Merikortti ja todellisuus

23 Reunamerkit osoittavat turvallisen vesialueen samoin kuin viitat. Ne voivat kuitenkin sijaita turvallisen vesialueen ulkopuolella. Merikartassa karttasymboliin on merkitty merkin etäisyys laivaväylän reunasta. Viereisessä karttakuvassa reunamerkki sijaitsee n. 200 m väyläviivalta mutta väylän reuna sijaitsee 25 m merkistä väylälle päin. Reunamerkit ovat kiinteästi pohjaan asennettuja ja kookkaita. Nykyisin ne on lähes aina varustettu tutkaheijastimella. Reunamerkki voi olla sekä lateraali- että kardinaalimerkki. Merkin tarkoituksen ilmaisee sen väri. Tutkaheijastinta ei pidä sekoittaa länsimerkkiin, jota sen muoto muistuttaa. Reunamerkit

24 Veneilyn alkeita Linjamerkkejä käytetään vastaavasti kuin linjaloistoja. Ne ovat yleensä suorakaiteen muotoisia tauluja. Linjamerkkiparilla on samanlainen tai toisiaan vastaava kuvio ja väritys parin tunnistamiseksi. Uudet linjamerkkitaulut ovat useissa tapauksissa heijastavia. Ne voivat olla myös valaistuja, jolloin niitä kutsutaan linjaloistoiksi. Valaistujen linjaloistojen vikkumistiheydet on merkitty merikarttaan. Linjamerkkinä voidaan käyttää myös muuta tarkoitusta varten rakennettua laitetta, kuten kirkon tornia tai savupiippua. Linjataulut

25 Moottorivene väistää purjeella kulkevaa alusta Kahdesta moottoriveneestä vasemmalta tuleva väistää Ahtailla kulkuväylillä sellaista alusta, joka voi turvallisesti kulkea vain keskiväylällä, on väistettävä oikealle väylän reunalle. - Trafin tulkinnan mukaan kaikki Suomen viralliset väylä ovat laivoille ahtaita kulkuväyliä ja huviveneiden on siten väistettävä laivoja. Kun kaksi venettä kohtaa toisensa samalla linjalla, molemmat väistävät oikealle Välttääkseen kohtaamistilanteen, voidaan väistyä kummalle puolelle tahansa tekemällä selvästi näkyvän kurssimuutoksen aikomuksen ilmaisemiseksi Ohitettavan veneen tulee pitää suuntansa ja nopeutensa, jos se suinkin on mahdollista Väistäminen ja kohtaaminen

26 Väistäminen on tehtävä selkein suunnan tai nopeuden muutoksin sitten, että ohitettava ymmärtää mitä tulee tapahtumaan Väistäminen tehdään väistettävän takapuolelta ja riittävän kaukaa Jos väistämisvelvollisuus on epävarma, kannattaa väistää Jos on epäselvää, onko olemassa yhteentörmäämisen vaaraa, se on olemassa Jos ei väistämisvelvollinen muuttaa kurssiaan tai nopeuttaan väistääkseen, sitä ei pidä muuttaa uudelleen ennen kuin tilanne on ohi Myös se, jota sääntöjen mukaan pitää väistää, on väistämisvelvollinen jos osoittautuu, ettei toinen osapuoli väistä. Joustavuus on viisautta Väistäminen ja kohtaaminen

27 Veneestä vastuussa olevan kuljettajan tai päällikön vastuu on jakamaton Veneen kuljettajalla on aina oltava riittävä ikä, kyky ja taito kuljettaa venettä turvallisesti niillä vesialueilla missä sillä liikutaan Veneen on aina oltava sellaisessa kunnossa ja niin varustettu, että sitä voidaan turvallisti käyttää niillä vesialueilla, missä sillä liikutaan Pakollisia varusteita ovat Pelastusliivit kaikille veneessä olijoille Mela, airot tai ankkuri köysineen Äyskäri tai muu tyhjennysjärjestelmä Jos veneen moottorin teho on yli 15 kw tai veneessä on jokin liekkiä käyttävä laite ( lämmitin, hella, uuni, kaasujääkaappi etc. ), vähintään 2kg venekäyttöön hyväksytty sammutin Vahingon sattuessa ei voi vedota tietämättömyyteen Tärkeimmät säännöt

28 Näillä tiedoilla on mahdollista aloittaa veneen kipparin avustamana harjoittelemaan veneen kuljettamista ja navigointia Sekä teoriasta että säännöistä on jätetty paljon pois, perehdy niihin itsenäisesti Harjoittelua voi tehdä omatoimisesti tai materiaalin listan mukaan Älä ota itsellesi vastuuta, jota et itse usko voivasi kantaa Kun tunnet, epävarmuutta reitistä tai sijainnista, älä jatka ennen kuin olet selvittänyt tilanteen Kun uskot kompassin olevan kertakaikkisen väärässä, käännä epäilys itseesi Opettele huolellisesti elektronisten laitteiden käyttö niistä on suuri apu Valmiudet