NATURA 2000 TIETOLOMAKE

Samankaltaiset tiedostot
NATURA 2000 TIETOLOMAKE

NATURA 2000 TIETOLOMAKE

NATURA 2000 TIETOLOMAKE

Euroopan unionin virallinen lehti L 198/39

NATURA 2000 TIETOLOMAKE

Toimenpidesuunnitelma Hällämönharju-Valkeiskangas Natura alueella (FI ) tiloilla Kuukkeli 1:61, Viljometsä 1:42, Itä-Seppälä 1:68

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Kotiranta 4:193

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

NATURA VERKOSTO

Kuva: Seppo Tuominen

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu

Yleiskuvaus

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Nurmijärvi, Zonation-aluetunnus 40

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

NATURA 2000 TIETOLOMAKE TÄYTTÖOHJEET

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Suojelualueet, yleiskartta

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

Epoon asemakaavan luontoselvitys

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Koodi FI Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

Yleiskuvaus. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot. Luontodirektiivin luontotyypit (%):

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: Turku,

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

LIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /...

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys FM biologi Minna Tuomala

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Monimuotoisuuden suojelu

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM LYMO Hyvärinen Esko(YM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Natura-arvioinnin sisällöt

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Euroopan unionin virallinen lehti

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Luontotiedot kuvioittain

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Valtioneuvoston asetus

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Arvokkaat luontokohteet

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet

Transkriptio:

NATURA 2000 TIETOLOMAKE Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu neuvoston direktiivi 2009/147/EY sekä luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY 1

TIETOLOMAKE Erityissuojelualueille (SA), ehdotuksille yhteisölle tärkeiksi alueiksi (psi), yhteisölle tärkeille alueille (SI) ja erityisten suojelutoimien alueille (SA) 1. ALUEEN TUNNISTUS 1.1. TYYI 1.2. ALUEEN KOODI 1.3 ALUEEN NIMI: Hällämönharju-Valkeiskangas FI0600033 1.4. ENSIMMÄINEN TÄYTTÖAJANKOHTA 1.5. ÄIVITYSAJANKOHTA 199609 1.6. VASTUUTAHO: ohjois-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.7. AJANKOHTA, JONA ALUE ON ILMOITETTU JA OSOITETTU/LUOKITELTU ERITYISALUEEKSI Ajankohta, jona alue on luokiteltu SA-alueeksi: Kansallinen oikeusperusta SA-alueen osoittamiselle: Ajankohta, jona aluetta on ehdotettu SI-alueeksi: 199808 Ajankohta, jona alue on vahvistettu SI-alueeksi (*): Ajankohta, jona alue on osoitettu SA-alueeksi: 201504 Kansallinen oikeusperusta SA-alueen osoittamiselle: Asetus 354/2015 Huomautus/huomautukset (**): (*) (** (*) Valinnainen kenttä. Ympäristöasioiden pääosasto dokumentoi ajankohdan, jona alue on vahvistettu SI-alueeksi (asiaa koskevan EU-luettelon hyväksymispäivä). (**) Valinnainen kenttä. Huomautuksia voidaan antaa esimerkiksi sellaisten alueiden luokittelu- tai osoittamisajankohdista, jotka koostuvat alunperin erillisistä SA- ja /tai SI-alueista 2

2. ALUEEN SIJAINTI 2.1 ALUEEN KESKIISTE (desimaaliasteina) ituusaste Leveysaste 26,7286 63,9944 2.2 INTA-ALA (ha): 1406,00 0 2.3 MERIINTA-ALAN OSUUS (%): 2.4 ITUUS (km): 2.5 HALLINNOLLINEN ALUEKOODI JA -NIMI: NUTS II -tason koodi FI1D Unionin alueen nimi ohjois- ja Itä-Suomi 2.6 LUONNONMAANTIETEELLISET VYÖHYKKEET: % (*)) % (*)) Alppivyöhyke ( oreaalinen vyöhyke ( Atlantin vyöhyke ( % (*)) Mustanmeren vyöhyke vyöhyke ( % (*)) Mannervyöhyke ( % (*)) Makaronesian vyöhyke ( % (*)) Välimeren vyöhyke ( % (*)) annonian vyöhyke ( % (*)) Arovyöhyke ( % (*)) (*) Jos alue sijitsee useammalla kuin yhdellä luonnonmaantieteellisellä vyöhykkeellä, ilmoitetaan peittävyysprosentti kullakin vyöhykkeellä (valinnainen). 3

3. TIEDOT ALUEEN EKOLOGIASTA 3.1. ALUEELLA ESIINTYVÄT LUONTOTYYIT SEKÄ ALUEEN ARVIOINTI NIIDEN OSALTA: Liitteen I mukaiset luontotyypit Koodi F N inta-ala (ha) Luolat (lkm) 3110 3160 3210 3260 7140 7160 9010 9050 9060 91D0 21 5 6,2 6,2 10 1 200 5 945 30 Tietojen laatu M M A D Edustavuus A Suhteellinen pinta-ala Alueen arviointi A Suojelu A Yleisarviointi F: Merkitään "x" ensisijaisuuden ilmoittamiseksi, jos luontotyyppivoi esiintyä sekä ensisijaisesti suojeltavassa että muussa muodossa (6210, 7130, 9430) N: Merkitään "x", jos luontotyyppiä ei enää esiinny alueella (valinnainen) inta-ala: Ilmoitettaessa voidaan käyttää desimaaliarvoja Luolat: Jos luontotyypeistä 8310 ja 8330 (luolat) ei ole saatavilla arvioita pinta-alasta, ilmoitetaan luolien lukumäärä Tietojen laatu: G = "Hyvä" (esimerkiksi tutkimusten perusteella), M = "Kohtalainen" (esimekiksi osittaisten tietojen ja ekstrapolaation perusteella), = "Huono" (esimerkiksi karkea arvio) 4

3.2 DIREKTIIVIN 2009/147/EY 4 ARTIKLAN JA DIREKTIIVIN 92/43/ETY LIITTEEN II MUKAISET LAJIT SEKÄ ALUEIDEN ARVIOINTI NÄIDEN OSALTA Koodi Laji Alueen populaatio Tieteellinen nimi S N Koko Yksikkö Luok Tietojen Tyyppi Minimi Maks. -ka laatu Yleisarv. Eristyneisyys Ryhmä opulaatio Alueen arviointi Suojelu 3.3 MUUT TÄRKEÄT KASVI- ja ELÄINLAJIT Laji Alueen populaatio erustelut Koko Yksikkö Luokka Liite Muut luokat Ryhmä Koodi Tieteellinen nimi S N Minimi Maksimi IV V A D A548 erisoreus infaustus X A241 icoides tridactylus X A108 Tetrao urogallus X Fu Antrodia albobrunnea X Fu hellinus populicola X Epipogium aphyllum X Stellaria nemorum X Thymus serpyllum X Ryhmä: A = Sammakkoeläimet, = Linnut, F = Kalat, FU = Sienet, I = Selkärangattomat, L = Jäkälät, M = Nisäkkäät, = Kasvit ja R = Matelijat Koodi: Lintujen ja liitteiden IV ja V lajien osalta tulisi tieteellisen nimen lisäksi käyttää viiteportaalissa annettua koodia. S: Merkitään kyllä, kun lajia koskevat tiedot ovat arkaluontoisia ja niitä sen vuoksi ei aseteta yleisesti saataville N: Merkitään "x", jos lajia ei enää esiinny alueella (valinnainen) Tyyppi: p = pysyvä, r =pesivä/lisääntyvä, c = levähtävä, w = talvehtiva (kasvien ja muiden kuin muuttavien lajien osalta merkitään "pysyvä") Yksikkö: i = yksilöt, p = parit tai muut yksiköt populaatioyksiköitä ja koodeja koskevan standardoidun luettelon mukaisesti ottaen huomioon luontotyyppidirektiivin 12 ja 17 artikla (raportointi) (ks. viiteportaali). Luokka (runsausluokat): = Yleinen, R = Harvinainen, V = Hyvin harvinainen, = Esiintyvä. erusteluluokat: IV, V: Luontotyyppidirektiivin liitteissä IV ja V olevat lajit, A: Kansallinen punainen lista, : Kotoperäinen (endeemi), : Kansainväliset yleissopimukset ja D: muu syy Tietojen laatu: G = "Hyvä" (esimerkiksi tutkimusten perusteella), M = "Kohtalainen" (esimerkiksi osittaisten tietojen ja ekstrapolaatin perusteella"), = "Huono" (esimerkiksi karkea arvio) ja DD = "Ei tietoja" (tätä luokkaa käytetään vain,jos populaation koosta ei voida tehdä edes karkeaa arviota; tässä tapauksessa populaation kokoa koskeva kenttä voidaan jättää tyhjäksi, mutta runsausluokkia koskeva kenttä on täytettävä). 5

4. ALUEEN KUVAUS 4.1. ALUEEN YLEISIIRTEET: Koodi Luontotyyppiluokka eittävyys (%) N06 Sisävedet: järvet ja lammet sekä virtaavat vedet 3 N07 Suot ja rantakasvillisuus 1 N17 Havupuumetsät 96 LUONTOTYYIEN KOKONAISEITTÄVYYS 100 % ALUEEN MUUT OMINAISIIRTEET Hällämönharjun-Valkeiskankaan alue on laaja harjumetsien, lähteiden, purojen ja Luvejoen latvahaarojen muodostama kokonaisuus Kuopion ja ohjois-ohjanmaan maakuntien rajalla. Alueen harjut ovat pinnanmuodoiltaan vaihtelevia ja pienipiirteisiä. Edustavimpia suppamuodostumia tavataan Linnaharjulla ja Hällämönharjulla. Varsinaisia paisterinteitä on pienialaisesti; niillä tavataan harjukasveista mm. kangasajuruohoa. Hällämönharjulla ja Linnaharjulla harjumetsä on jykeväpuustoista. Osa harjumuodostuman metsistä on varttuvia tai nuorehkoja kasvatusmetsiä ja taimikoita. Erirakenteisia männiköitä on kuitenkin kautta koko harjujakson. Luonnonmetsän piirteenä esiintyy lisäksi järeitä mäntykeloja pystyssä ja maapuina erityisesti siellä missä elävä puustokin on vanhempaa. alojälkiä tavataan kauttaaltaan niin elävissä kuin kuolleissakin männyissä. Harjualueen supista pienimmät ovat kuusta kasvavia, suurimmat soistuneita. Suppasoistumat ovat pääosin puuttomia ja karun nevakasvillisuuden vallitsemia. Kuusivaltaiset supat ovat sekapuustoisia mustikkatyypin metsiä, joissa on runsaasti lehtipuuta ja paikoin maapuustoa. Harjujaksolla kulkee kolme Luvejoen latvapuroa, jotka yhtyvät joeksi rajauksen sisällä. Ahvenpuro, Jyrkänpuro ja Makkolanpuro ovat meanderoivia puroja, joiden rannoilla on monin paikoin lähteisyyttä. Myös pienen rämeen, Ruunasuon laidoilla on lähteitä. Useimmat lähteistä ovat vesitaloudeltaan varsin luonnontilaisia. Luvejoen varressa Linnaharjun länsipuolella olevan lähteen kasvillisuuteen kuuluu mm. alueellisesti vaarantunut lehtotähtimö. uronvarsissa on runsaspuustoisia korpia, kuusivaltaisia vanhoja metsiä, lehtoja ja sekametsiä. Osittain puronvarret ovat taimikoita. 4.2. ALUEEN LUONNE JA MERKITYS Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 mainitut luontotyypit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa painotetaan seuraavia tavoitteita: a) alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys b) alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla c) alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä e) luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein 6

4.3 UHAT, KUORMITUKSET JA TOIMET, JOILLA ON VAIKUTUKSIA ALUEESEEN Kaikkein tärkeimmät vaikutukset ja toimet, joilla on suuria vaikutuksia alueeseen KIELTEISET VAIKUTUKSET MYÖNTEISET VAIKUTUKSET ARVIOINTI- SKAALA UHAT JA KUORMITUKSET (koodi) ILAANTU- MINEN SISÄUOLELLA / ULKOUOLELLA (i o b) ARVIOINTI- SKAALA TOIMET, HOITO (koodi) ILAANTU- MINEN SISÄUOLELLA / ULKOUOLELLA (i o b) Muita tärkeitä vaikutuksia, joilla kohtalaisia/vähäisiä vaikutuksia alueeseen KIELTEISET VAIKUTUKSET MYÖNTEISET VAIKUTUKSET ARVIOINTI- SKAALA UHAT JA KUORMITUKSET (koodi) ILAANTU- MINEN SISÄUOLELLA / ULKOUOLELLA (i o b) ARVIOINTI- SKAALA TOIMET, HOITO (koodi) ILAANTU- MINEN SISÄUOLELLA / ULKOUOLELLA (i o b) M J01.03 i L 01.01 o L 02 i L J02.07 i Arviointiskaala: H = suuri, M = kohtalainen, L = vähäinen ilaantuminen: N = Typpikuormitus, = Fosfori-/fosfaattikuormitus, A = Happokuormitus/hapettuminen, T = Toksiset epäorgaaniset kemikaalit, O = Toksiset orgaaniset kemikaalit, ja X = Monenlaisia pilaavia aineita. i = sisäpuolella, o = ulkopuolella, b = sekä sisä- että ulkopuolella. 4.4 OMISTUSSUHTEET (valinnainen) Julkinen Tyyppi (%) Kansallinen/ liittovaltion taso Valtio/maakunta aikallinen/ kunnallinen Muu julkinen Yhteisomistus Yksityinen 95 Ei tiedossa 5 Yhteensä 100 4.5 TIETOLÄHTEET (VALINNAINEN) akarinen, R. 1993: Iisalmen ja Vieremän luontoselvitys. Iisalmi 1994. Laitinen, J. 1994: Luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaiden pienvesien kartoitus. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri. Valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. NaturaTietokantatäydennys 2016: Suomen ympäristökeskus 2013: Hertta (Eliölajit-tietojärjestelmä) 1.1.2013 Metsähallitus 2013: Luontotyyppi-inventointi. MHGIS ja YSAGIS -tietokannat, luontotyyppiaineisto 15.11. 2013. Faunatica Oy 2013: aahdealueiden uhanalaisten perhoslajien selvityksiä Vieremän Hällämönharjulla vuosina 2011-2012. Leinonen, R. & Itämies, J. 2007: Dyynisulkasen (Merrifieldia tridactyla) esiintymisselvitys 7

Vieremän Hällämönharjulla 2007. Raportti perhostensuojelutoimikunnalle. Lyytikäinen, A. 2009: Luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat harjualueet ohjois-savossa. Kohdekuvaukset. ohjois-karjalan ympäristökeskus. Joensuu. Linkit: 5. ALUEEN SUOJELUN TILA (VALINNAINEN) 5.1 SUOJELUALUETYYIT KANSALLISELLA JA ALUEELLISELLA TASOLLA Koodi eittävyys (%) FI00 100 5.2 ALUEEN YHTEYDET MUIHIN ALUEISIIN: -osoitettu kansallisella tai alueellisella tasolla Tyypin koodi Alueen nimi Tyyppi eittävyys (%) -osoitettu kansainvälisellä tasolla Tyyppi Alueen nimi Tyyppi eittävyys (%) 5.3 ALUEEN OSOITTAMINEN Valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohde. Maa-alueet toteutetaan maa-aineslailla ja vesialueet vesilailla. Ostettu myös alue luonnonsuojelutarkoituksiin ja perustettu yksityismaiden luonnonsuojelualue. 8

6. ALUEEN HOITO 6.1 ALUEEN HOIDOSTA VASTAAVA(T) TAHO(T): Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut ohjois-savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus ohjois-ohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.2 HOITOSUUNNITELMA(T): Onko hoitosuunnitelma laadittu? Kyllä Ei, mutta valmisteilla Nimi: Linkki: X Ei 6.3 SUOJELUTOIMET 7. ALUEEN KARTTA INSIRE ID -tunnus: Onko kartta toimitettu DF-tiedostona? (valinnainen) Kyllä Ei Tiedot alkuperäisestä kartasta, jota käytetty sähköisten rajausten digitoimisessa (valinnainen). 9