Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Haagan seurakunta *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? Haagan seurakunnalle on tärkeää 1. Viestintä (20, 32) 20. VAHVISTETAAN SEURAKUNTIEN VIESTINTÄÄ (2016-) - Entä seurakuntalaisten mahdollisuus viestiä? Vaikkapa kasteesta kirkossa - Viestitään myös menneistä tapahtumista, ei mainosteta vain tulevaa - Viestinnällä ei tavoiteta seurakuntalaisia - Vapaaehtoisten tiedotusryhmä on jo! Tarvitsee useamman seurakunnan/rovastikunnan pilotoinnin. Mukana viestinnän ammattilaisia! - viestinnän ammattilaisia kaivataan seurakunnassa - viestinnän taitoja myös velvoittavaksi työntekijöille taitoja tarvitaan, ja ammattitaitoa voi myös jakaa! 32. SOSIAALISESSA MEDIASSA TYÖSKENTELY OSAKSI TYÖTÄ (2016-) - Tämä hyvä! - Tämä on yltäläinen kohdan 20 kanssa - Some-työstä pitäisi tulla osa perustyötä -> ihmisten tavoittaminen aiempaa paremmin - Viestinnän mentävä sinne, missä ihmiset ovat eli someen -> oma työ näkyy siellä positiivisessa valossa - kohtaamista isolla volyymilla, koko ajan tärkeämpi juttu. Tarkoittaa myös, että työntekijöitä tulee kouluttaa lisää [ei saa selvää] 1 (8)
2. Yhteistyö, Tilat (19, 26, 28) 19. SEURAKUNTIEN YHT. TYÖ SIIRRETÄÄN LÄHEMMÄS SEURAKUNTIA (2016-) - Jakautuminen rovastikuntiin? - Ehdotusta pitää täsmentää, huomioida myös hallinnollinen ratkaisu. - Yhteisessä seurakuntatyössä monenlaista toimintaan (yhteinen työ, asiantuntijatyö) -> yksi ratkaisu ei palvele erilaisia työmuotoja 26. PERUSTETAAN TILAPANKKI OMISTAMAAN JA REALISOIMAAN KÄYTÖSTÄ POISTETUJA TILOJA JA KIRKKOJA (2016) - Haaga tarvitsee tilapankin, jonne luovutettu kirkko voidaan siirtää ja jossa suunnitellaan kirkon mahdollinen tuleva käyttö. 28. SEURAKUNTIEN TALON TOIMINTOJEN TYÖTILATARPEET HAETAAN SEURAKUNNILTA VAPAUTUVISTA TILOISTA. VUODEN 2017 LOPUSSA ARVIOIDAAN SEURAKUNTIEN TALON TULEVAISUUS (2016-) - [kommentti kohtaan löydetään uudet toimitilat myös mm. palvelukeskukselle, johon siirrettäisiin osa seurakuntien kirkkoherranvirastojen toiminnoista ] Miksi?? 3. Työntekijät (13, 14, 15) 13. SOPIMUKSENVARAINEN SEURAKUNTIEN YHTEISTOIMINTA JA SISÄISEN LIIKKUMISEN EDISTÄMINEN (2016-) - Miten itsenäiset seurakunnat velvoitetaan yhteistyöhön? - Vaikutus työhyvinvointiin? - Rovastikunnalliset siirrot! 14. TYÖVOIMAN TARKOITUKSENMUKAINEN KÄYTTÖ JA HENKILÖSTÖSOPEUTUSTARVE 15 % (2016-) - Ei myönnetä virkavapaita toisen tehtävän hoitoon muihin kuin Yhtymän sisällä. Eli jos haen virkavapaata työskennelläkseni esim. kaupungilla 6 kk -> sitä ei myönnetä! Tähän on tultava muutos! 15. TYÖNTEKIJÖIDEN ENTISTÄ PAREMMAN TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN (2016-) - Pitäisi olla perustoimintaa 2 (8)
4. Aktiivinen seurakunta (6, 8, 11, 33) 6. SEURAKUNTALAISTEN KIRKOLLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN (2018-) - Kirkko on seurakuntalaisille tärkeä vain kun se tuntuu omalta, tarpeelliselta! - Lapsi- ja perhetyön levittäytyminen, - yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa - iltatoiminta - imago - nyt ollaan asian ytimessä. Tärkeää on muistaa myös hengellisyyden tukeminen. - Lasten ja perheiden kanssa tehtävä työ tulisi nähdä yhteisenä työnä! Yhteinen työ yli työrajojen!! Sitä tämä on. - Miten kehitetään sitä, että kirkkoon liittyminen olisi helpompaa? Miten voitaisiin saada tietoa kirkkoon liittymisestä esim. maahanmuuttajille? 8. KANSALAISTOIMINNAN YHTEISTYÖTÄ VAHVISTETAAN (2018-) - Miten itsenäiset seurakunnat sitoutetaan tähän? - Keskeistä! - Mistä luovutaan, jotta tähän on aikaa? Onko Yhtymässä minimistandardi asioista, jotka ainakin hoidetaan? 11. SEURAKUNTALAISET OSAAJIKSI JA TEKIJÖIKSI (2017-) - Ei ole kovin hyvin toteutunut, mutta toisaalta tätä jo toteutetaan seurakunnassa - Kokoava toiminta toimii lapsiperhe ja varhaisnuorisotyössä - Tiedotus tästä [varattavista resursseista, esim. koulutustoiminnasta] tärkeää. - [osaamis]pankin tekeminen ei ole kuitenkaan ensisijaista. - Missä seurakuntalaiset/ helsinkiläiset toimivat kun tiloja vähennetään? - Panostettava lisää Haagassa! 33. NOPEAN TOIMINNAN TYÖLLE TEHDÄÄN EDELLYTYKSET (2017-) - rapid response olennaista, ajan hermolla hyvä olla! - tämä erityisen tärkeää nuorisotyössä, on aktiivisesi etsittävä uusia yhteistyömahdollisuuksia ja rohkeasti vastattu tarpeisiin. Yhteistyökumppanin toimiminen yli työrajojen moniosaajana ja ammattilaisena näkyminen on tärkeää. 3 (8)
2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 9. EURON TAVARATALO - Kuka organisoi tavarataloa? Se on liiketoimintaa, vaatii paljon sitoutunutta henkilökuntaa. - Saavatko kaikki tulla ostamaan? Kuka kontrolloi, paljonko yksi ihminen ostaa? - Vaatii suurta investointia, tilat kalusteet, autot, ym. - Tosi huono nimi - Miksi keksiä pyörä uudelleen? 17. KARTOITETAAN TOIMINNAN TARPEISTA LÄHTEVÄ OSAAMINEN JA LUODAAN MALLI SEN JOHTAMISEEN (2017-) - [varattavat resurssit 120 000 ] Aika kallis paukku vuosikellolle ja exel tiedostolle. - Mitä tämä tarkoittaa, ehdotuksesta ei selviä? - Ei vaadi kallista järjestelmää 27. PERUSTETAAN HELSINGIN SEURAKUNTIEN ASIAKKAITA PALVELEVA YHTEINEN PALVELUKESKUS (2016-) - Vaatii lisäselvitystä! - Karkaako asiakaspalvelu/ hallinto liian kauas paikallistasolta norsunluutorniin? Mm. sihteerien ja hengellisten työntekijöiden työhyvinvointi voi kärsiä. Miten palvelukeskuksen sihteerit voivat muistaa kaikkien tilojen säännöt & varausperiaatteet? Johtaako seurakuntien toiminnan liialliseen yhtenäistämiseen ja standardisointiin? - Henkilöstösäästöt pieniä, seurakuntasihteerit tekevät viraston auki pitämisen ohessa paljon muita töitä. - Ei tue kohtaamisen tavoitetta, tässä menetetään kontakti omaan kotiseurakuntaan, samalla kun on käynyt varaamassa tilan toimitusta varten, voi käydä katsomassa ne, tapaa ehkä ao. papinkin. Omaisille on merkittävää tavata ihminen, purkaa jo suruaan hänen kanssaan. Kotikirkko on tärkeä myös paikkana, jossa varaukset ja siihen liittyvä. 4 (8)
3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 1. MITATAAN SEURAKUNTIEN TYÖTÄ JA SEN VAIKUTTAVUUTTA KOHTAAMISTEN MÄÄRÄN JA LAADUN PARANTAMISEKSI (2017- ) - Toimiessaan hyvä systeemi työn kehittämiseksi - Ruvetaan mittaamaan ja tutkimaan, jotta voidaan lyödä lappu kouraan, missä sanotaan, ettet ole tarpeeksi tuottava ja annetaan lopputili - Mittarit yksin ei riitä - Oikeanlaisten mittarien luominen on tärkeää, mutta haastavaa. - Osataanko tuloksia käyttää hyödyksi oikealla tavalla? - Webropol-kysely, johon voi vastata kännykällä voisi olla toimiva. Täytyy luoda systeemit, millä tavalla palautetta hyödynnetään työn kannalta. - Seurakuntalaisten palaute näkyviin ja toiminnan muokkaus rehellisesti peiliin katsoen. - Pelkään, että tässä maksetaan taas jollekin mittausfirmalle, mutta hyöty jää vähäiseksi. - Villeimmät toiveet ja suurimmat uudistusehdotukset tulevat heiltä, jotka eivät messuissa muutenkaan käy. 2. LISÄTÄÄN USKONTOJEN JA KULTTUURIEN VÄLISTÄ VUOROPUHELUA SEKÄ KÄYDÄÄN VUOROPUHELUA MYÖS MONIMUOTOISEN USKONNOLLISUUDEN KANSSA (2017-) - Uskontojen ja katsomusten kulttuurien vuoropuhelu erinomaisen tärkeää - Hyviä tavoitteita, mutta yhdistettävissä muihin kohtiin- eivät liity toisiinsa - Monimuotoisuus esille- ymmärrys lisääntyy - Seurakunnan tehtävä on myös kulttuuri / uskontotulkkina toimiminen - Yhteistyö kriisien aikana olisi hyvä - Esityksessä hurja määrä rahaa varattu tähän - Lähetyskäsky - Miten konkretisoituu paikallisseurakunnassa? - Onko tähän resurssia paikallisseurakunnissa? 21. TUETAAN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSTA JA YHTEISTYÖTÄ (2016-) - [varattavat resurssit 1 500 000 ] isohko summa!!! - 1,5 milj.? - Miten yksittäiset ja itsenäiset seurakunnat velvoitetaan yhteistyöhön? - Kuka asioista ja suuntaviivoista päättää rovastikuntatasolla? - Hyvä kysymys! - Rovastikuntiin jalkautettava Yhtymän toimintoja! - Periaatteessa hyvä asia. Ei jäykkiä rakenteita, vaan tilanteenmukaisia toimia. - Onko seurakunnilla yhteinen näky ja visio yhteistyöstä? Vai ajetaanko vain omia intressejä? 25. SEURAKUNTIEN TILANKÄYTÖN SOPEUTTAMINEN UUTEEN TOIMINTAKULTTUURIIN JA TILANTEESEEN (2016-) - Mikä on työntekijöiden terveyden hinta? - Miten srk:ien tilojen käyttö priorisoidaan, kun tiloja vähemmän? - Pitää varoa tätä tehdessä äkkiratkaisuja, katsottava kokonaisuutta 5 (8)
- Tiloja vähennettäessä huomioitava jäljelle jäävien tilojen esteettömyys: toimivatko tilat erilaisten seurakuntalaisten käytössä? - Helsinki on suht pieni, puhutaan vain muutamista kilometreistä tilojen välillä! Varmasti on paljon tyhjiä tunteja monissa srk:n tiloissa. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Kasvatuksen näkökulma TMK:n jäänyt sivuun. Kotimaan diakonia ja kansainvälinen diakonia ja lähetys puuttuvat myös. Esteettömyyden huomioiminen tulee huomioida TMK:n ehdotuksissa (mm. tiloista luopuminen). 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? TMK:n ehdotusten konkreettisuuden taso on niin epäselvä, ettei seurakunta voi tässä tilanteessa tehdä päätöstä vastuuyksiköksi lähtemisestä. Haagan seurakunnalla on valmiuksia ja mielenkiintoa lähteä pilotiksi/yhteistyötahoksi, kun TMK:n ehdotukset täsmentyvät. Mm. alueellamme on Valkea talo (kuurojentyön valtakunnallinen keskus). Seurakunnassamme on myös toimiva seurakuntalaisista ja työntekijöistä koostuva tiedotusryhmä. 6 (8)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Haagan seurakunnan on säästösyistä luovuttava joko Hakavuoren kirkosta tai Huopalahden kirkosta. Seurakuntaneuvoston ja työntekijöiden yhteisessä pölytyspäivässä 2.4.2016 Hakavuoren kirkosta luopuminen sai eniten kannatusta. Seurakuntaneuvosto tekee päätöksen tiloista luopumisista viimeistään kokouksessaan 13.6.2016. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma - - 1 (htv) muu henkilöstön 2 - sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2-1 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: HUOM: Edellä olevat laskelmat perustuvat siihen, että jo heti luopumisen jälkeen seurakunnalla ei ole velvoitetta maksaa luovutetuista tiloista tilavuokraa. Edellisessä laskelmassa on huomioitu Hakavuoren kirkosta luopuminen. Jos luovutaan Huopalahden kirkosta, on henkilöstövähennys pienempi. ** 7 (8)
Avointa palautetta muutosehdotuksista Tämä käsittelyssä oleva paketti on erittäin laaja kokonaisuus käsiteltäväksi. Sitä olisi tullut karsia/työstää, sillä monet ehdotukset olivat päällekkäisiä. Monet ehdotetuista asioista vaatii yhteistyötä. Yksittäisillä seurakunnilla ei riitä resurssia ehdotusten toteuttamiseen. Tärkeää olisi myös tietää käsiteltyjen asioiden jatkotyöskentelyn/päätöksen vaikutus seurakuntien toimintaan ja millä aikataululla tämä tulisi toteutumaan. Aikataulu oli jälleen seurakuntien kannalta katsottuna liian nopea. Seurakunnat ovat lyöneet neuvostojen kokoukset ja yhteiset kokoontumiset lukkoon jo puoli vuotta sitten. Tämä siksi, että koolla on lähes 50 aktiivista ihmistä, joiden yhteen tuleminen vaatii suunnittelua. TMK:n liittyvät aikataulujen tiukkuus aiheuttaa turhautumista ja harmistusta. 8 (8)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Hallinto-osasto *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? (27) Perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus Asiakkaan/seurakuntalaisen näkökulmasta tärkeää saada palvelu yhdeltä luukulta (numerosta) Palvelukeskus on nähdäksemme suurin konkreettinen muutosehdotus, jolla voidaan nopealla aikataululla ja merkittävästi parantaa seurakuntalaisille suunnattua palvelua. Henkilöstöhallinto katsoo tärkeäksi myös sisäisen palvelukeskuksen kehittämisen. Esimerkiksi harvoin tapahtuvien hallinnollisten tehtävien suorittaminen sujuisi virheettömämmin ja nopeammin keskitetysti. Parannetaan asiakaspalvelua yhtenäisellä asiointiajalla, keskitetään osaavia ja ammattitaitoisia asiakaspalvelijoita palvelukeskukseen. Toteutetaan sähköisiä asiointipalveluja. (15) Työntekijöiden entistä paremman työhyvinvoinnin kehittäminen Tärkeää, koska jatkossa samat työtehtävät tai enemmänkin pitää pystyä hoitamaan vähemmällä työntekijämäärällä, henkilöstön jaksaminen varmistettava. (16) Jatketaan esimiestyön ja johtamisen kehittämistä kohdat 15 ja 16 kulkevat käsi kädessä ja kohta 16 tukee kohdan 15 toteutumista. (22) Täsmennetään seurakuntayhtymän ja -seurakuntien työnjakoa hankintojen osalta, luodaan hankintapolitiikka ja strategia Konkreettinen ja jo hyvin sekä pitkälle suunniteltu kokonaisuus, jossa aidosti mahdollisuus huomattaviin säästöihin Täsmennetään työnjakoa hankintojen osalta. Potentiaalisesti suuret kokonaissäästöt koko Helsingin seurakuntayhtymässä. ICT-strategiaselvitykset tuoneet esille huomattavan varjo-it:n tehottomine hankintakanavineen Tarve keskittää ja yhdenmukaistaa hankintoja Säästöjä. 1 (4)
2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? (28) Seurakuntien talon toimintojen työtilatarpeet haetaan seurakunnilta vapautuvista tiloista Seurakuntien talosta luopuminen tarkoittaisi todennäköisesti hallinnon yksiköiden hajasijoitusta. Tämä vaikeuttaisi käytännön arkityötä (mm. osastorajojen ylittää it-yhteistyötä) merkittävästi. Konesalikustannukset saattaisivat nousta. Seurakuntien talo on jo nyt sisäinen palvelukeskus. Tehdään siitä myös ulkoinen! (31) Käytetään lainarahoitusta ja parannetaan helsinkiläisten asumismahdollisuuksia Näkökulma ottaa lainarahaa tällä perusteella kyseenalaistettiin (onko seurakuntayhtymän tehtävä?) (7) Hautatoimen palvelujen kehittäminen Mitkä ovat mahdollisuutemme ja valmiutemme menestyä kilpailussa alalla pitkään toimineiden tahojen (hautaustoimistojen) kanssa? 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? (11) Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi Selvitettävä ja tarkennettava missä tehtävissä, kuka vastaa ja rajoittaako lainsäädäntö jotain? Esim. Kuka vastaa mahdollisista henkilö- tai aineellisista vahingoista, jos toiminnassa on läsnä vain seurakuntalaisia? toiminnan turvallisuus? Mitä henkilötietolainsäädäntö ja EU:n tietosuoja-asetus sanovat seurakuntalaisten osaamispankkiin tallettavista tiedoista, mitä saa tallentaa, kuka käsitellä ja miten hoidetaan sellaisten tietojen hävitys, jotka eivät ole ajan tasalla? Mitä tehtäviä seurakuntalaiset voivat hoitaa niin, etteivät kuitenkaan saa tietoonsa esim. toisten seurakuntalaisten henkilötietoja? Miten seurakuntalaisten toiminnan koordinointi järjestetään ja varmistetaan toimintojen jatkuvuus, jos vapaaehtoiset eivät ole valmiita pitkään sitoutumiseen/säännölliseen toimintaan? (14) Työvoiman tarkoituksenmukainen käyttö ja henkilöstösopeutustarve -15 % Toimintojen jatkuminen turvattava ja asiakaspalvelun laadun säilyttävä henkilöstön vähenemisestä huolimatta (esim. vastaus- ja tilausten käsittelyajat) Työtekijäpankki ja sisäiset työmarkkinat sinällään hyvä asia, mutta asiaa tarkennettava ja kehitettävä edelleen. (27) Perustetaan Hgin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus Hyvä asia, mutta onko mahdollista toteuttaa ehdotetussa aikataulussa? Vaatiiko tietojärjestelmien kehittämistä, miten henkilöstö ehtii omaksua uudet asiat (oman seurakunnan varausten sijaan koko Helsingin tilat yms.)? Asiakkaan pitää saada nopeasti hyvää palvelua heti alusta alkaen. Tarvitseeko palvelukeskuksen työntekijöiden työskennellä keskitetysti samoissa tiloissa? Terävöitetään palvelukeskuksen tarjoamia sisäisen palveluiden prosesseja. Työnjakoa tulee miettiä 2 (4)
4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Onko luottamushenkilöitä liikaa? (vrt. Helsingin kaupunki asukasluku n. 621 000 ja luottamushenkilöitä 85, kirkon jäsenmäärä 348 000 ja luottamushenkilöitä 91, työntekijöiden määrä Helsingin kaupunki n. 40 000 ja Helsingin seurakuntayhtymä n. 1200). Hyvien käytäntöjen kierrättäminen, jakoon laittaminen ja levittäminen seurakuntayhtymän ja yksiköiden välillä ja tehtävien keskittäminen (uusien ideoiden saaminen). Kannatetaan seurakuntarakenteen keventämistä esim. rovastikuntaiset seurakunnat 5+1 tai vaihtoehtoisesti yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen. Etätyön/ liikkuvan työn edistäminen, josta seuraa, että toimitiloja tarvittaisiin vähempi ja positiivinen vaikutus työhyvinvointiin Sisäinen palvelukeskus yhtymän ja seurakuntien välille Kirkosta eroaminen on tehty helpoksi. Kirkkoon kuuluminen ja liittyminen pitäisi myös olla yhtä helppoa (esim. kastettu ja rippikoulu käyty). Riittäisikö, jos vain jompikumpi ehdoista täyttyisi esim. pelkkä kaste? Voisiko lapsen kastaa, jos kumpikaan vanhemmista ei kuuluisi kirkkoon tai voisiko olla kummi vaikkei kuulu kirkkoon? Sähköisen kokouskäytännön edistäminen ja toimintojen tehostaminen; tehostetaan sähköisen kokouskäytännön käyttöönottoa kokouksissa (yhteinen kirkkoneuvosto, yhteinen kirkkovaltuusto). Lisäksi tehostetaan toimintoja Lync, työtilat, sähköinen asianhallinta kokouksissa, sähköiset työkokoukset. Mistä aiomme luopua? Uusien toimintatapojen/tehtävien ja vähenevien resurssien takia on syytä tehdä ehdotuksia myös, mistä työtehtävistä voimme luopua! 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Palvelukeskus Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Olemme valmiit tiivistämään työtiloja. Tämä edellyttää kuitenkin tilamuutosinvestointeja. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? luonnollinen poistuma (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2016 2017 2018 3 (4)
3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: ** Irtisanoa it-palvelu- ja it-järjestelmäsopimuksia varjoit on saatava hallintaan; Yhteishankinnat, koskee kaikki hankintoja Seurakunnissa sooloilu kuriin, kustannussäästöjä Järjestelmäkarttaa yksinkertaistettava kokonaiskirkon järjestelmäpalvelujen käyttöönottojen jälkeen jouduttu käyttämään omia sovelluksia liittymineen, koska yhteiset järjestelmät ovat toiminnoiltaan puutteellisia Tehtäväjakoa kehitettävä ja täsmennettävä Kipa/ Helsingin seurakuntayhtymä/ seurakunnat. Mitä voidaan vielä siirtää Kipaan, mitä seurakunnista kannattaisi keskittää esim. talouspalveluihin Avointa palautetta muutosehdotuksista: Jos kuitenkin jäämme Seurakuntien taloon, voisimme myydä mm. konesalikapasiteettia muille. (koko Suomeen itse asiassa) (kohta 23). Hallinto-osasto on valmis tiivistämään työtilojaan Seurakuntien talossa ja siten mahdollistaa vapautuvien tilojen vuokraamista ulkopuolisille vuokratuloja. Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi. Vapaaehtoiset tulevat todennäköisesti tarvitsemaan tarkoituksenmukaiset käyttöoikeudet ja it-työvälineet, joilla päästä Helsingin seurakuntayhtymän / kokonaiskirkon tietojärjestelmiin. Kirkkohallituksen ja Helsingin seurakuntayhtymän kannattaa tutustua Suomessa toimiviin muihin suuriin organisaatioihin, joilla on kokemusta laajasta joukosta aktiivisia vapaaehtoisia, joille on tarjottu käyttöoikeudet/välineet päästä organisaation tietojärjestelmiin. Mm. Suomen Punainen Risti ja Partio (kohta 11) Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi (kohta 12). Luotetaan seurakuntalaisten osaamiseen ja vähennetään työntekijävetoista kokoavaa toimintaa: EU:n uusi tietosuoja-asetus tuo organisaatioille uusia velvoitteita mm. vapaaehtoisten käyttöön; kirjanpitovelvollisuus (jälkikäteen pystyttävä todistamaan), suostumus (puhelimitse nauhoitettava) tai puhelinkeskustelun jälkeen e-mail-suostumus, vapaaehtoisille annettava dokumentti (oikeudet, velvollisuudet) ja jossa on kuvattu vapaaehtoistoiminta. Työhyvinvoinnin kehittäminen ei riitä, tekemättömät työt stressaavat kun työtä on liikaa. Kun henkilökunta vähenee, niin pitää pystyä päättämään, että mitä töitä on pakko hoitaa ja mitä voi jättää tekemättä. Kirkko kristityille, keskitytään jäseniin. Jäsenetu, kirkkoon kuulumattomat maksaisivat palveluista huomattavasti enemmän kuin jäsenet. Hengellisen työn mittaaminen (herkkä ja vaikea aihe) mitä saadaan aikaan auttamisen näkökulmasta? Yhden työnantajan malli helpottaisi ja toisi säästöä; osaamista sinne missä sitä tarvitaan, parantaisi liikkuvuutta, ei olisi sidoksissa vain tähän taloon. 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Herttoniemen seurakunta *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? Tärkeää on luoda voimakas tahtotila valitun muutoksen viemisestä toteutukseen. Valitut toimenpiteet tulee priorisoida. Pohjaesityksen laajuus ja monien esitysten konkretian puute tekevät halutun muutoksen hahmottamisen vaikeaksi. Hajautetut ja epämääräiset vastuutukset tuottavat tehottomuutta. Hyvistä päätöksistä huolimatta useimmat uudistushankkeet kaatuvat täytäntöönpanon vaikeuteen ja seurannan puutteeseen. Toimivaltasuhteet tulee selkeyttää prosessin aikana. 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? 11. Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi (2017 ) Seurakuntalaisten osallisuutta toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on tuettava systemaattisemmin ja siitä on tehtävä toiminnan strateginen painopiste. Sitoutuminen seurakuntaan syntyy vain osallisuudesta, jonka vahvistamisessa yhdessä tekemisellä on tärkeä rooli. Tulisi myös vahvistaa yksittäisten ehdotusten keskinäisiä synergioita. Tiloista luopuminen vain osittain ja yhteiskäyttö muiden seurakunnan alueella toimivien organisaatioiden (koulut, järjestöt) kanssa tulisi nähdä mahdollisuutena toteuttaa säästöjä siten, että samalla voidaan saavuttaa muita tavoitteita. 32. Sosiaalisessa mediassa työskentely osaksi työtä (2016 ) Sosiaalisen median käyttäminen on liikaa yksittäisten työntekijöitten henkilökohtaisen harrastuneisuuden ja osaamisen varassa. Toisaalta työn kuormittavuuden ja haasteiden keskellä kovin monella ei näytä olevan aikaakaan perehtyä uusimpiin ohjelmiin tai organisoida tehokkaampaa toimintamallia. Sosiaalisen median käytön tehostaminen ja laajentaminen tulee ottaa koko seurakuntayhtymän tasolla strategiseksi painopisteeksi niin koulutuksen kuin käytäntöjen osalta. 26. Perustetaan tilapankki omistamaan ja realisoimaan käytöstä poistettuja tiloja ja kirkkoja (2016 ) 1 (4)
Tilojen luovuttaminen pois seurakunnan vuokravastuusta joustavasti on kaikkien etu. Nykyinen malli, jossa pitää odottaa vuosi, ennen kuin säästöjä tilaluovutuksilla on mahdollisuus saada, on aivan liian kankea järjestelmä. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 21. Tuetaan toimintakulttuurin muutosta ja yhteistyötä (2016 ) Itsestään selvyys. Tästähän koko hankkeessa on kysymys. Ei tarvinne erikseen toimenpiteitä. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 19. Seurakuntien yhteinen työ siirretään lähemmäs seurakuntia (2016 ) Onko kyse työn siirtämisestä lähemmäksi seurakuntia vai vuorovaikutuksen ja yhteistyömahdollisuuksien lisäämisestä? Seurakunnilta vapautuvien tilojen luova käyttö yhteisen työn yksiköiden sijoittamiseksi on kannatettavaa. Työtilojen vaihtamisessa on kyse siirrosta, mutta se ei välttämättä lähennä työtä seurakuntiin, pikemminkin ainoastaan siihen seurakuntaan, johon työntekijät siirretään. Vaatinee selventävää konkretiaa, mitä lähentymisellä tarkoitetaan. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Materiaalia on niin valtavasti, että on vaikea kattavasti sanoa. Useissa ehdotuksissa on jaettu vastuuta niin laajalti, että vastuusuhteet hämärtyvät. Lisäksi ehdotuksia tulisi projektisoida ja hankkeistaa selkeämmin tavoitteen asetannan ja seurannan helpottamiseksi. Myös priorisointi ja ehdotusten ryhmittely helpottaisi tärkeysjärjestyksen ja mahdollisen pilotoinnin hahmottamista. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? 32. Sosiaalisessa mediassa työskentely osaksi työtä (2016 ) 2 (4)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Vrt. Herttoniemen seurakunnan alijäämäselvitys 31.8.2015, joka sisältää myös sopeutustoimia vaadittuun 15%:n kustannussäästöihin. Seurakuntaneuvosto on tehnyt 29.2.2016 päätökset tilaluovutuksista ja päätökset on toimitettu yhtymän tiedoksi. Mahdollisuuksia muihin tilaluovutuksiin selvitetään edelleen. Lisäsäästöt haetaan myös henkilöstöstä luonnollisen poistuman kautta. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 2,5 (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2,5 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: Yhtymän tulisi selvittää mahdollisuudet ja edellytykset ** - yhtymän toimistorakennuksesta luopumiseen ja yhteistyöhön Helsingin kaupungin valtuustosalin käyttöön Engel-salin asemesta - rovastikunnallisen yhteistyön laajentamiseen ja seurakuntien yhdistämisen jatkamiseen (esim. yksi ruotsinkielinen seurakunta Helsingissä olisi perusteltu) Avointa palautetta muutosehdotuksista Yhtymän tulisi selvittää mahdollisuudet ja edellytykset - henkilöstön irtisanomisiin pelkän luonnollisen poistuman asemesta 3 (4)
- henkilöstön liikkuvuuden lisäämisen sopimuksiin perustuvan liikkuvuuden asemesta - konsultin käyttöön toimintakulttuurin uudistamisaineiston pelkistämiseksi ja selkeämpien päätösehdotusten laatimiseksi - yhtymän (ml. YKN ja YKV) sekä seurakuntien työnjaon kehittämiseen 4 (4)
Respons på reformförslagen Johannes församling ser positivt på förslaget om reform av verksamhetskulturen. Vi understöder avsikten att lägga om verksamheten till förmån för närmare kontakt och fler möten med medlemmarna. Församlingen vill medverka till ett mångsidigt utbud av verksamhet som svarar på människors andliga längtan. Vi vill ställa medmänniskan i centrum och sträva efter att främja viljan att tjäna Gud genom att tjäna människan. Johannes församling ser många positiva möjligheter för kyrkan att genom sitt reformarbete vända trenden och få nya medlemmar. Vi understöder strävan att ta fram relevanta fakta som underlag för nödvändiga förändringar. Vi förstår behovet av mätare som hjälper oss att framöver kunna utvärdera betydelsen av verksamheten. Vi vill uppfatta förändringen som en möjlighet till förnyelse. Johannes församling skall själv ha initiativet i strategiska val som gäller församlingens verksamhet. Församlingen har utarbetat en egen strategi på basen av Jäsen 360- segmenteringen. T.ex. vad gudstjänstlivet beträffar är det otänkbart att vi ger ifrån oss initiativet eller ansvaret, vilket inte utesluter samarbete över församlingsgränserna. Johannes församling noterar med tillfredsställelse diskussionen om ansvarsfördelningen mellan samfälligheten, särskilt det gemensamma församlingsarbetet och församlingarna. Vi är beredda att diskutera en omfördelning där det gemensamma arbetet kommer närmare församlingen. Vi är beredda att diskutera de verksamhetsformer som kräver en placering i Helsingfors centrum, t.ex. servicecentralen och familjerådgivningen. Johannes församling noterar med tillfredsställelse att samfällighetens hus på Tredje Linjen diskuteras. Ifall samfällighetens funktioner placeras i församlingarnas lokaliteter är vi intresserade av ett nära samarbete med t.ex. ekonomikontoret. För Johannes församling är det viktigt med goda verksamhetsförutsättningar på Drumsö. Johannes församling är villig att gemensamt söka lösningar för att effektivera utrymmesanvändningen genom samarbete, genom att någon av samfällighetens funktioner bereds utrymme där eller på något annat sätt. Vi är oroliga för vad följderna av att avstå från S:t Jacobs kyrka samt det egna församlingshemmet skulle innebära. Johannes församling betonar att de svenskspråkiga församlingarna har stora utmaningar vad gäller tillgänglighet och delaktighet eftersom medlemmarna är utspridda över ett stort geografiskt område. Vi vill framhålla att den svenskspråkiga kulturen och traditionen till vissa delar skiljer sig från den finskspråkiga. Vi uppskattar den nuvarande strävan inom samfälligheten att fungera tvåspråkigt. 1 (4)
Respons på reformförslagen Gemensamma kyrkorådet ber församlingarna/enheterna kommentera följande frågor som gäller reformen av verksamhetskulturen. Använd de referensnummer till förslagen som angetts. Deadline 8.5.2016, svaren sänds till: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Respons given av: Johannes församling *** Vad är viktigt då verksamhetskulturen reformeras? 1. Vilket förslag anser er församling/enhet att ovillkorligen måste främjas? Varför? 1. Johannes församling stöder tanken på att systematisera och effektivera kontakten till alla sina medlemmar. 3. För utvärderingen av arbetet är det avgörande att vi har relevanta mätare 4. Mycket av det som nämns i förslaget finns redan. Stycket om att utveckla vår egen kristna andliga tradition är viktigt och värt att understöda. 15. Personalens hälsa och trivsel är, i synnerhet i tider av förändring, helt avgörande för resultatet. 19. Avsikten är bra, men texten är helt inriktad på den finskspråkiga majoriteten. Johannes församling är intresserad av att samarbeta kring den svenska familjerådgivningen. 28. Det behövs en grundlig diskussion, där de berörda enheterna noggrant hörs. Ifall verksamheten flyttas till församlingarna är Johannes församling betjänt av ett nära samarbete med t.ex. ekonomikontoret. 32. Some-verksamheten kräver stor uppmärksamhet och mycket samarbete mellan församlingarna för att vara framgångsrik. 2. Vilka förslag är inte värda att nu främjas? Varför? 31. Kyrkans primära uppgift är inte att förse helsingforsarna med boendemöjligheter. Ifall avsikten är att få inkomster så skall det sägas tydligt. 3. Vilka förslag måste ännu preciseras innan beslut kan fattas? Hur borde preciseringen ske? De allra flesta förslagen kräver mera precisering innan beslut kan fattas. 5. Gudstjänstlivet är helt och hållet församlingarnas ansvar, så en diskussion om huruvida det gemensamma arbetet alls skall arbeta med det behövs. Johannes församling prioriterar söndagshögmässan och satsar även framöver på att utveckla den, utgående från kyrkans rika tradition och med människorna i dagens Helsingfors som församling. 2 (4)
20. För att fungera måste informationen/kommunikationen produceras nära verksamheten. En centraliserad lösning ger andra fördelar. Balansgången mellan dessa måste diskuteras grundligt. 4. Vilka frågor eller delområden finns inte med bland förslagen? 5. För förverkligandet av vilket förslag skulle er församling/enhet vara beredd att ta ansvar för (om ni inte redan angetts som ansvarig enhet)? Servicecentralen Ekonomikontoret ifall samfällighetens enheter utlokaliseras Familjerådgivningen, i synnerhet den svenska 3 (4)
Anpassning av verksamheten Behovet av att fram till 2018 anpassa församlingarnas verksamhet har beräknats. För att uppnå målet måste såväl personalstyrkan som fastigheterna ses över. 1. Vilka fastigheter avstår er församling/enhet från och hur ser tidtabellen för denna anpassning ut? - Högbergsgatan 10, ca hälften av utrymmena (ca 800 m2) - Barnutrymmena på Sjötullsgatan, under förutsättning att verksamheten som vi har där anvisas andra utrymmen. För Johannes församling är det viktigt med goda verksamhetsförutsättningar på Drumsö. Johannes församling är villig att gemensamt söka lösningar för att effektivera utrymmesanvändningen genom samarbete, genom att någon av samfällighetens funktioner bereds utrymme där eller på något annat sätt. Vi är oroliga för vad följderna av att avstå från S:t Jacobs kyrka samt det egna församlingshemmet skulle innebära. 2. Hur många personer berörs av nedskärningen under perioden 2016-2018 sedan lokalfrågan lösts och den naturliga avgången beaktats? 2016 2017 2018 Naturlig avgång 1 1 1 (årsverken) Övrig personalanpassning 0 0 0 (årsverken) Sammanlagt (årsverken) 1 1 1 3. Eventuella andra anpassningsåtgärder som vidtas efter att lokalerna minskats och personalen skurits ned: Johannes församling strävar till att anpassa sig till den snävare ramen genom att öka användningen av de för vissa ändamål testamenterade gåvomedel församlingen förfogar över. Minskning av personalen kommer att vara mycket liten. ** Öppen respons på reformförslagen 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: KALLION SEURAKUNTA *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? 1 11 19 20, kunhan erityisesti autetaan seurakuntia onnistumaan omassa viestinnässään, ei niin, että tuodaan seurakuntiin yhteistä viestintää. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? - 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 21, hyvä, mutta hyviin ideoihin pitäisi saada rahaa myös ilman pakollista seurakuntien yhteisprojektia. 27, palvelukeskuksen ei pitäisi korvata kirkkoherranvirastoja vaan tuoda seurakuntalaisille lisäpalvelu (kellonajallisesti 7-21/23, nyt ehdotettu 8-17 ei ole hyvä), josta ohjataan seurakuntaan ja jossa otetaan soitot vastaan jos seurakunnassa ei vastata tai ihminen ei tiedä seurakuntaansa. 22, hankintarajan pitää olla korkea, muuten tulee liikaa byrokratiaa ja hitautta. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? 1 (4)
Jeesus, ehdotus on teologisesti kepeä. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? 1 33, mikäli Kallion seurakunnalla selkeä johtovastuu ja rahoitus. 28 (mikäli voimme tiloissa auttaa) 2 (4)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Khravirasto siirtyy alkuperäisiin tiloihin Kallion kirkkoon, luovutaan Neljännen linjan tiloista. Valmius luopua Alppilan kirkon kolmannen kerroksen tiloista (mikäli sinne halutaan esim. sijoittaa yhteisiä työmuotoja tms) 2017 aikana tai sopimuksen mukaan 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? luonnollinen poistuma (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2016 2017 2018 1 2 2 - - - 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: ** Avointa palautetta muutosehdotuksista Teemu Laajasalo: Prosessi on tärkeä ja kaikki perustavoitteet seurakuntalaisten lähelle menemisestä ja kiinnostumattomista kiinnostumisesta ovat tärkeitä ja kannatettavia. Näitä ei pidä yrittää johtaa keskusjohtoisesti vaan seurakuntatyötä ja paikallisuutta korostaen. Ihmiset eivät identifioidu koskaan Kirkko Helsinkiin. Voi olla, että vaikeaa on identifioitua seurakuntaankaan, mutta se on varmasti todennäköisempää. Kirkko Helsinki puhe ja ilme 3 (4)
häivyttää seurakuntaidentiteetin ja sen jälkeen ihminen ei ainakaan tiedä mihin kuuluu. Paketti pitää kääntää toisten päin, seurakuntia pitää auttaa voimakkaasti omassa ja omaleimaisessa viestinnässä, profiloitumisessa ja toiminnassa sen sijaan aidosti yhteiset työt pitää tehdä hyvin Yhtymässä. Muuten meistä tulee kaunis kuin Kela. 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Kannelmäen seurakunta *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotuksista on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeää lähteä edistämään ja miksi? 4, 12, 14, 15, 19, 22, 23, 24, 25. Kyseiset kohdat ovat ns. isoja asioita, jotka pitäisi ottaa käsittelyyn muutoksen ensi vaiheessa. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 5, 6. Näitä asioita on jo kehitetty ja kehitetään parhaillaan. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 7, 9, 27, 31. Näitä kohtia olisi hyvä tarkentaa ennen päätöksen tekoa. Kohtiin 12 ja 13 toivotaan vastuutahon täsmentämistä. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Musiikki on kokonaisuutena jäänyt esityksessä taka-alalle. Onko asiaan liittyvä strategiatyö jo valmis? 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Kannelmäen seurakunnan alueelle tulee kaksi uutta asuinaluetta. Kuninkaantammen ensimmäinen talo valmistuu tänä vuonna. Jalkautuminen uudelle asuinalueelle, jossa ei vielä minkäänlaisia palveluita koetaan erityisenä haasteena. Olisiko tässä projektin paikka? 1 (2)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutustarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Seurakunta on jo tehnyt tarvittavat sopeutuspäätökset kiinteistöjen osalta. Seurakuntakeskuksen saneeraus/uusi tilaratkaisu odottaa vielä ratkaisua. Myös tämän hankkeen suhteen on jo tehty yhteistyötä kiinteistötoimiston kanssa. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 1 2 1 (htv) muu henkilöstön 0 0 0 sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 1 2 1 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: Seurakunta voi käyttää tarvittaessa yli 400 000 euron säästömäärärahaa mahdollisen vajeen paikkaamiseen vuonna 2018 2020. Sopeutustoimena voidaan käyttää henkilöstön toimenkuvien muuttamista sekä työhön liittyviä muita järjestelyjä. ** Avointa palautetta muutosehdotuksista 2 (2)
TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSEHDOTUKSET KIINTEISTÖTOIMEN JA YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN YHTEINEN PÖLYTYSTAPAHTUMA 25.4.2016 1. YHTEENVETO ANNETUISTA ÄÄNISTÄ Pölytystapahtumassa olivat edustettuina seuraavat ryhmät: Kiinteistökehitys, Tilapalvelut, Ylläpito sekä Ympäristö- ja hautaustoimi. Ryhmäkohtaisesti annetuissa äänissä oli jonkin verran hajontaa. Eniten ääniä kannatettavina hankkeina saivat ehdotukset 1 (yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi), 14 (Työvoiman tarkoituksenmukainen käyttö ja henkilöstösopeutustarve -15 %), 26 (Perustetaan tilapankki omistamaan ja realisoimaan käytöstä poistettuja tiloja ja kirkkoja), 27 (perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus), 30 (talouden kehyssuunnittelu muutetaan tukemaan paremmin tilojen käytön suunnittelua ja tiloja koskevaa päätöksentekoa) 32 (sosiaalisessa mediassa työskentely osaksi työtä) sekä 33 (nopean toiminnan työlle luodaan edellytykset). Vähiten toivottiin edistettävän hankkeita 3 (mitataan seurakuntien työtä ja sen vaikuttavuutta kohtaamisten määrän ja laadun parantamiseksi), 9 (Euron tavaratalo) 28 (seurakuntien talon toimintojen työtilatarpeet haetaan seurakunnilta vapautuvista tiloista) ja 31 (käytetään lainarahoitusta ja parannetaan helsinkiläisten asumismahdollisuuksia). Useaan esitykseen toivottiin myös täsmennyksiä (ks. taulukko alla). Edistettävät ehdotukset 1 13 14 15 19 23 25 26 27 29 30 32 33 (ääniä, kpl) 2 1 2 1 1 1 1 2 4 1 2 2 2 Ei-edistettävät 3 8 9 10 22 28 31 (ääniä, kpl) 2 1 2 1 1 3 2 Täsmennystä vaativat 4 7 11 12 15 18 (ääniä, kpl) 2 2 2 1 1 2 Taulukko 1. Ryhmittäin annettujen äänten jakaumat 2. YHTEISIÄ MIELIPITEITÄ EHDOTUKSISTA Joidenkin ehdotusten osalta käytiin laajempaa keskustelua yksikön mielipiteestä:
Esitystä 14 (Työvoiman tarkoituksenmukainen käyttö ja henkilöstösopeutustarve - 15 %) kannatettiin, mutta samalla korostettiin työntekijöiden aseman suojaamista prosessissa ja sen läpiviemistä ilman irtisanomisia (myös yt-neuvotteluja pidettiin mahdollisena ajatuksena). Lisäksi peräänkuulutettiin sellaisen tarkastelumallin / mittariston luomista, jonka perusteella voitaisiin objektiivisesti arvioida esimerkiksi eläköitymisen myötä vapautuvien positioiden uudelleen täyttämisen tarpeellisuutta sekä työntekijöiden vakanssien optimaalista käyttöä. Esitystä 15 (Työntekijöiden entistä paremman työhyvinvoinnin kehittäminen) pidettiin sekä edistettävänä että kehitettävänä. Työhyvinvoinnin kehittäminen koettiin tärkeäksi, mutta esitykseen kaivattiin enemmän konkreettisia toimenpiteitä kyselyiden ja kartoitusten rinnalle. Esitys 18 (Palkitsemisen kokonaisuus) sai kritiikkiä nykyisen hava järjestelmän osalta. Siihen katsottiin uhrattavan paljon resursseja järjestelmän kannustinvaikutuksen ollessa kuitenkin lähes olematon. Esityksen 26 (Perustetaan tilapankki omistamaan ja realisoimaan käytöstä poistettuja tiloja ja kirkkoja) osalta painotettiin erillisen laskennallisen yksikön perustamista, jotta tilapankin ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset eivät rasittaisi seurakuntien eivätkä kiinteistötoimiston tuloslaskelmia. Esitystä 27 (Perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus) pidettiin edistettävänä, sillä palvelukeskuskonseptin voidaan nähdä parantavan asiakaspalvelua ja vähentävän henkilöstö- ja tilakuluja tulevaisuudessa. Toiminnallisten ja taloudellisten hyötyjen arvioimiseksi tarvitaan kuitenkin tarkempia laskelmia sekä idean toteuttamiseen seurakuntien välistä yhteistyötä. Esitystä 7 (Hautaustoimen palvelujen kehittäminen) toivottiin edistettävän, mutta esityksen sisältöä pidettiin varsin ristiriitaisena 3. MUUT YHTEISET KOMMENTIT Toimintakulttuurin muutosesityksen todettiin sisältävän liikaa päällekkäisyyksiä ja samankaltaisuuksia ja useita kohtia toivottiin tiivistettävän. Esimerkiksi voitaisiin luoda yläotsikko Henkilöstöstrategia, jonka alle henkilöstöpolitiikkaan liittyvät asiat nivoutuisivat. Aineiston todettiin olevan paikoin liian deskriptiivinen ja vaikeaselkoinen. Kun samoja asioita sanotaan useassa eri kohdassa eri tavoilla, on vaarana, että esityksestä katoaa konkreettisuus ja käytännön sovellettavuus. Tämän vuoksi ideoita kannattaisi edelleen tarkastella ja terävöittää kriittiseltä pohjalta. Korostettiin, että kaikkien muutosehdotusten taustalla ja pyrkimyksenä tulee olla jäsenmäärän kasvattaminen ja toiminnan kehittäminen jäsenyyttä tukevaan suuntaan. Jäsenyydestä tulee olla selkeää hyötyä ja jäsenetujen kehittämiseen tulee laittaa voimavaroja.
Kohdassa Edistettävät olemme luetelleet hankkeet, joiden kehittämiseen on mielestämme lähdettävä viipymättä. Kohdassa Ei-edistettävät on lueteltu hankkeet, joiden sisältöä kannattaa miettiä uudelleen. Kaikki loput toimintakulttuurin muutoshankkeen ehdotukset ovat harkinnan arvoisia, muuta nekin vaativat vielä lisätyöstöä. EDISTETTÄVÄT: 1. Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi Jäsenyydestä on oltava konkreettista hyötyjä ja jäsenyyden etuja tulee kehittää. Aktiivinen yhteistyö ehkäisee jäsenyyden katkeamista. 13. Sopimuksenvarainen seurakuntien yhteistoiminta ja sisäisen liikkumisen edistäminen Ei yhden työantajan (seurakunnan) malli, vaan suuremmankin yksikön, esim. rovastikunnittain. o Nykytilanteessa sisäinen liikkuminen ei aina välttämättä edes ole mahdollista. Ehdotukset 13 ja 14 ovat mielestämme ensisijaisesti kehitettäviä, koko seurakuntayhtymää koskevia ehdotuksia. Toivomme, että ehdotusta 13 edistettäisiin, vaikka alkuperäinen ehdotus todettiinkin toteutuskelvottomaksi. Toivomme, että sisäisen liikkumisen mallia edistettäisiin tai yhden seurakunnan mallia pohdittaisiin. 14. Työvoiman tarkoituksenmukainen käyttö ja henkilöstösopeutustarve 15 % Edistettävä, mutta samalla tulisi arvioida sopeutustarpeen paikkansapitävyyttä tulokehitys huomioon ottaen sekä työvoiman siirtelyä työtyytyväisyys huomioon ottaen. 15. Työntekijöiden entistä paremman työhyvinvoinnin kehittäminen Tyytyväinen työntekijä saavuttaa työssään parempia tuloksia. 19. Seurakuntien yhteinen työ siirretään lähemmäs seurakuntia Yhteisen seurakuntatyön tulee tehdä se työ, joka jalkautuu seurakuntalaisten pariin. 23. Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien yhteistyötä tiivistetään
Päästään eroon päällekkäisyydestä. Pystytään jakamaan kustannuksia. o Saattaisi mahdollistaa esimerkiksi paremmat yhteishankinnat ja - valmistelut, kuten esim. puitesopimuksissa, sillä samankaltaisia hankintoja on muillakin. 25. Seurakuntien tilankäytön sopeuttaminen uuteen toimintakulttuuriin ja tilanteeseen Mielestämme koko seurakuntayhtymän on pohdittava toimitilatarpeitaan ja suuntauduttava toimitilojen osalta monikäyttöisten toimitilojen suuntaan. Toivomme, että myös tilojen entistä aktiivisempaan käyttöön kiinnitetään tulevaisuudessa huomiota. 26. Perustetaan tilapankki omistamaan ja realisoimaan käytöstä poistettuja tiloja ja kirkkoja Tilapankin perustaminen on tärkeää, jotta seurakunnat saadaan sitoutettua tiloista luopumiseen. Tiloista luopuminen tulee tehdä seurakunnille joustavammaksi. Hyvä ajatus: tulee kuitenkin miettiä kustannusvaikutuksia: vähentääkö todellisuudessa kustannuksia? 27. Perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus Seurakuntalaisten tulee saada kaikki tarvitsemansa palvelut keskitetysti yhdestä luukusta. Ehdotusta kannatetaan, mutta tarvitaan kuitenkin tarkempia laskelmia ja lukuja sen todentamiseksi, tuottaako keskittäminen faktisesti ehdotuksessa esitettyjä säästöjä ja palveluiden paranemista. Hyvä ajatus: yhden luukun tai puhelinnumeron paikka, josta onnistuvat kaikki palvelut tai yksi numero, josta onnistuu esim. tilavaraukset. Ei välttämättä sidoksissa yhteen sijaintiin; työntekijät voisivat olla myös sijoitettuna erillään. Tämänhetkisessä tilanteessa seurakuntien ihmisiä saa huonosti kiinni ja/tai heitä joutuu tavoittelemaan vain etukäteen ilmoitettuina soittoaikoina Leirikeskusten tilavaraukset ei saa unohtaa niitä!. Mielestämme palvelukeskuksen perustaminen parantaisi Helsingin seurakuntayhtymän palvelua. Haluamme kiinnittää erityistä huomiota
palvelukeskuksen mahdollisimman laajoihin aukioloaikoihin. Toivoisimme Palvelukeskukseen myös takaisinsoittopalvelua. Suhtaudumme aavistuksen varauksella ehdotuksen olohuone -ideaan. Mietimme, miten tällainen toimisi käytännössä. 29. Seurakuntayhtymän tilankäytön sopeuttaminen uuteen toimintakulttuuriin: leirikeskukset ja yhteisten työmuotojen käytössä olevat tilat o Tarvitaan uusi leirikeskusstrategia käyttökustannusten kohtuullistamiseksi. o Seurakuntien tilojen tulisi olla muuntojoustavia monitoimitiloja ja niiden tulisi vastata asiakkaiden odotuksia erilaisissa tarpeissa. Tilat tulisi suunnitella siten että ne erottuvat kaupallisesti tarjottavista tiloista niin että seurakunnallinen leima näkyy. 30. Talouden kehyssuunnittelu muutetaan tukemaan paremmin tilojen käytön suunnittelua ja tiloja koskevaa päätöksentekoa Sisäisen vuokran järjestelmää ja vuokranmääritysperusteita tulisi uudistaa siten, että sisäiset vuokrat heijastaisivat paremmin todellista vuokratasoa ja vuokrajärjestelmä vastaisi paremmin todellista markkinoiden vuokranmuodostusta. Tilamäärärahaa ei annettaisi enää automaattisesti, vaan: o suhteessa vuokraan. o siihen voisi sitoa energiakulut. 32. Sosiaalisessa mediassa työskentely osaksi työtä Uskomme henkilökunnastamme löytyvän innokkaita sosiaalisessa mediassa työskentelijöitä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi jäsenten keskuudessa. Mielestämme seurakuntayhtymän näkyvyyttä tulee parantaa ja sosiaalinen media on tässä tärkeässä roolissa. 33. Nopean toiminnan työlle tehdään edellytykset Mielestämme on tärkeää, että seurakuntayhtymä on mukana kaupungin tapahtumissa. Helsingissä järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, joissa kirkolla tulisi olla näkyvämpi rooli. Tässä tapahtumien paljoudessa joudumme päivittäin kilpailemaan useiden muiden tapahtumajärjestäjien kanssa ja näin ollen olemmekin sitä mieltä, että kirkon ei aina tarvitse järjestää omia tapahtumia ja tilaisuuksia, vaan se voi osallistua muiden järjestämiin tapaamisiin. Osa kaupungin tapahtumista syntyy hyvin
nopealla aikataululla. Tästä johtuen mielestämme on tärkeää, että Helsingin seurakuntayhtymällä on mahdollisuus osallistua myös näihin tapahtumiin. Toivomme erityisesti, että tämä projektiryhmä ilmiöiden tunnistamisen ja niihin reagoimisen lisäksi myös innostuu näistä ilmiöistä ja innostaa muitakin työntekijöitä osallistumaan. EI-EDISTETTÄVÄT: 3. Mitataan seurakuntien työtä ja sen vaikuttavuutta kohtaamisten määrän ja laadun parantamiseksi Ehdotusta ei puolleta, koska mittaaminen on käytännössä vaikeasti toteutettava (esimerkiksi pappien / muun hengellisen työn tulosten mittaaminen). Miten tätä mitattaisiin? Jos julkisuuskuva ei ole hyvä, niin ei tule asiakkaitakaan. 8. Kansalaistoiminnan yhteistyötä vahvistetaan Vapaaehtoistyötä voidaan lisätä, mutta kaikkia töitä ei voida vastuuttaa vapaaehtoisille. Vakinaisen henkilökunnan vastattava siitä, että vapaaehtoistoiminta organisoidaan ja toiminnalle asetetut tavoitteet ja laatukriteerit saavutetaan Vapaaehtoistyö ei toimi - ongelmakohtia siinä ovat esimerkiksi: o Vapaaehtoisten korkea ikä; seurakuntalaiset ovat iäkkäitä. 9. Euron tavaratalo Avustusten saajista tulee kuluttajasuojalain piirissä olevia asiakkaita vaatimuksineen. Ehdotus jakoi mielipiteitä ryhmän sisällä; ei täysin yksimielisesti valittu huonoksi ideaksi maailmalla hyviä esimerkkejä vastaavan tyyppisistä konsepteista. 9. Vaikuttamistoiminta organisoidaan Nopean toiminnan joukot hoitavat keskitetysti vaikuttamisen.
22. Täsmennetään seurakuntayhtymän ja seurakuntien työnjakoa hankintojen osalta, luodaan hankintapolitiikka ja -strategia Emme usko ehdotuksen tuottavan kuvattuja säästöjä, vaan lisäävän merkittävästi byrokratiaa. 28. Seurakuntien talon toimintojen työtilatarpeet haetaan seurakunnilta vapautuvista tiloista Hajauttaminen johtaa kustannustehottomuuteen, keskittämisestä saadaan etua. Toimintojen hajauttaminen haittaa merkittävästi eri yksiköiden yhteistyötä. Hajauttaminen on myös tilankäytöllisesti tehotonta. Työtilojen tulisi tukea henkilökuntaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tiivistetään työtiloja Seurakuntien talossa osa talosta vuokralle. Hyvä säilyttää seurakuntien talo. Hajauttaminen on huono ajatus. 31. Käytetään lainarahoitusta ja parannetaan helsinkiläisten asumismahdollisuuksia Pelkkä helsinkiläisten asumismahdollisuuksien parantaminen ei ole seurakuntayhtymän ydintoimintaa, eikä varsinkaan lainarahoituksella. Sijoitustoimintaan liittyvä maltillinen asuntorakentaminen ja asuntojen vuokraustoiminta tuottavat rahaa seurakuntien toiminnan rahoittamiseen, mutta rakentamista ei pidä tehdä liian nopeasti koko yhtymän ja seurakuntien toimintaa vaarantavalla kohtuuttoman suurella velkavivutuksella Säilyykö seurakuntien mahdollisuus edulliseen rahoitukseen siinäkin tilanteessa, jos jäsenmäärä laskee alle 50%? Mitä jos seurakuntien verotusoikeus muuttuu ja mahdollisuutemme edulliseen rahoitukseen päättyy ja meillä on yli 100 miljoonaa euroa takaisinmaksettavana? Millä laina maksettaisiin takaisin jos korot ja korkomarginaalit yllättäen nousevat ja pankit edellyttävät lainojen nopeampaa takaisinmaksua? Lainanotto tulee harkita kohdekohtaisesti ja kriittisesti. Esitetty malli on huono. Seurakuntayhtymän ei pidä rahoittaa toimintaansa velanotolla kun jäsenmäärä ja tulot vähenevät. Millä lainat maksettaisiin takaisin?
TÄSMENNYSTÄ VAATIVAT: 4. Lisätään uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä käydään vuoropuhelua myös monimuotoisen uskonnollisuuden kanssa Uskontojen ja kulttuurien välinen vuoropuhelu on sinänsä tärkeää, mutta tärkeämpää on fokusoitua nykyisiin ja mahdollisiin uusiin jäseniin. Prioriteetin tulee olla ev.lut. toiminnassa ja uusien jäsenten hankinnassa. 7. Hautatoimen palvelujen kehittäminen Hautaustoimen palveluiden kehittäminen on sinänsä suotavaa. Kuitenkaan yksityisen sektorin kanssa kilpailemaan lähteminen ei ole järkevää, koska meillä on julkinen monopoli hautapaikoista. Ympäristö- ja hautaustoimen palveluyksikkö kehittää hautaustoimen palveluja Helsingissä. Olemme kiinnostuneita jatkamaan kehitystyötämme myös Toimintakulttuurin muutos hankkeen tiimoilta. Emme kuitenkaan näe mahdollisena, että hautaustoimi, viranomaistahona, lähtisi liiketoiminnallisin perustein kilpailemaan markkinoilla, joilla toimivat esimerkiksi hautaustoimistot ja kiviliikkeet. Hautaustoimi kehittää omia myytäviä palveluitaan myös hautainhoitorahaston toimialueilla. 11. Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi Vastuusuhteiden osalta tämä on epämääräinen ja epärealistinen ehdotus. Kannatamme tätä ideaa, mutta suhtaudumme aavistuksen varauksellisesti osaamispankin käyttöön. 12. Luotetaan seurakuntalaisten osaamiseen ja vähennetään työntekijävetoista kokoavaa toimintaa Vastuusuhteiden osalta tämä on epämääräinen ja epärealistinen ehdotus. 15. Työntekijöiden entistä paremman työhyvinvoinnin kehittäminen Työntekijöiden työhyvinvointi on mielestämme tärkeä asia, mutta tämän projektin osalta haluaisimme peräänkuuluttaa konkreettisia toimenpiteitä kartoitusten rinnalle ja niiden jälkeen.
18. Palkitsemisen kokonaisuus Ei kannateta nykyistä käytäntöä Havan osalta. Ei vastaa monimuotoisia työnkuvia. Mielestämme palkitsemisjärjestelmän kehittäminen on tärkeää. Nykyinen harkinnanvarainen palkitsemisjärjestelmä on epäselvä ja osittain myös epäoikeudenmukainen. Toivoisimme palkitsemisjärjestelmän suunnitteluun pitkäjänteisyyttä ja selkeyttä, myös tulevaisuudessa käytössä olevien määrärahojen osalta. EHDOTUKSISTA PUUTTUVAT ASIAT Jäsenyys kunniaan jäsenet maksavat meidän työmme ja ovat meidän työnantajiamme. Seurakuntien jäsenyydestä ei saa esityksen perusteella mitään lisäarvoa. Jäsenen ja ei jäsenen saamat palvelut vaativat selkiyttämistä. Tulisi luoda jäsenetuja ja tehdä jäsenille suunnattuja tarjouksia, esimerkiksi jäsen voisi varata seurakunnallisen tilan perhetapahtumaan jäsenpäivillä ennen muita. Jäsenetujen markkinointiin tulisi panostaa. Jäsenetuja seurakunnan jäsenille tulisi kehittää. 4. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? 7. Hautaustoimen palveluiden kehittäminen (Hautaustoimi) 22. Hankintapolittikka ja strategia (Kiinteistötoimi, Ympäristö- ja hautaustoimi) 27. Perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus (Kiinteistötoimi, Hautaustoimi) 32. Sosiaalisessa mediassa työskentely osaksi työtä (Ympäristö- ja hautaustoimi) 33. Nopean toiminnan ryhmä (Ympäristötoimi)
Haluamme kehittää kiinteistötoimen hankintoja ja tarjota yhteistyötä/toimia yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa muiden hankintojen osalta. Hankinnat ovat kiinteistötoimen ydintoimintaa, minkä johdosta haluamme säilyttää kokonaisvastuun hankintaprosesseista kiinteistötoimessa, emmekä ulkoistaa niitä esimerkiksi keskitetylle hankintayksikölle. (Kiinteistötoimi) 5. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Olemme valmiita muuttamaan monitoimitiloihin sekä tehostamaan tilankäyttöä.
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Lauttasaaren seurakunta *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotuksista on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeää lähteä edistämään ja miksi? 1. 1. Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi. Panostetaan keskeisiin tilanteisiin, joissa pyritään mahdollisimman onnistuneisiin ja laadukkaisiin kohtaamisiin. Tällaisia ovat mm. kohtaaminen toimituksissa (merkityksellinen hetki), vastaanotto kirkolla (olen tervetullut), virtuaalimaailma (löydän mitä etsin, tarvitsen ja haluan), sekä yhteydenpito passiivijäseniin (merkityksellinen jäsenyys). Kirkon palvelulupaus. 2. 6. Seurakuntalaisen kirkollisen identiteetin vahvistaminen. Kirkollisen identiteetin kirjo jäsenistössämme on laaja, joten seurakunnissa pystyttävä tunnistamaan erilaisia tarpeita ja toiveita, joilla jäsenyyttä voitaisiin vahvistaa. Sukupolvien välistä yhteyttä on vahvistettava. Mitä eri-ikäiset voisivat oppia toisiltaan. Matalan kynnyksen toimintaa, jossa voi tapahtua luontevia kohtaamisia. Tarvitaan helppoa materiaalia kristillisen kasvatuksen tueksi, jaettavaksi esim. päiväkerhoissa. Kirkon näkyvä läsnäolo siellä missä ihmiset liikkuvat, voisiko esim. kauppakeskuksessa toimia kirkon "lapsiparkki". Etsitään yhteistyömahdollisuuksia kaupungin kanssa. Mietitään keinoja tukea koulujen uskontokasvatusta esim. tarjoamalla valmiita teemallisia paketteja työpajatyyppisesti. Kannamme vastuuta opetuksesta, eli että ihmiset tietävät mitä esim. toimitukset pitävät sisällään tai mitä kirkkovuosi tarkoittaa. Rohkeaa viestintää eri medioissa. 3. 13. Sopimuksenvarainen seurakuntien yhteistoiminta ja sisäisen liikkumisen edistäminen. Lauttasaaren seurakunta suhtautuu myönteisesti seurakuntien yhteistoimintaan ja sisäisen liikkumisen edistämiseen. Seurakuntien/rovastikuntien yhteiset retket ja leirit. Yhteinen viestintä. Työntekijät palkataan osittain seurakuntaan x ja y jopa yli yhtymärajojen tai yhtymään keikkatyöntekijäksi. Myös vapaaehtoisia voisi jakaa useampiin seurakuntiin. Yhteinen työ yli srk/yhtymärajojen esim. nuoret ja nuoret aikuiset. Yhteistyö kaupungin kanssa Kampin kappelin tyyliin kauppakeskusten/järjestöjen/oppilaitosten kanssa. Projekteihin saa helpommin rahoitusta, kun on useampi toimija. Työntekijöiden kierrätys työehtosopimusten puitteissa. 4. 14. Työvoiman tarkoituksenmukainen käyttö ja henkilöstösopeutustarve -15 %. Lauttasaaressa on toimittu kaukonäköisesti. Voimavarojen suuntaaminen niihin 1 (4)
ydintoimintoihin, joihin kohdistuu eniten kysyntää. Koulutuksen merkitys osaava henkilöstö uskottavuuden takeena. Avainsanoja joustavuus, moniosaaminen ja priorisointi. 5. 25. Seurakuntien tilankäytön sopeuttaminen uuteen toimintakulttuuriin ja tilanteeseen. Pitää tehdä tarvekartoitus mitä tiloja tarvitaan. Lauttasaaressa väkiluku ei vähene vaan todennäköisesti kasvaa. Määräaikaiset vuokrasopimukset ulosvuokrattaville tiloille. Kartoitetaan toimijat, jotka ovat halukkaita yhteistyöhön. 6. 27. Perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus. Sijainti on keskeinen. Helposti saavutettava esteetön paikka. Paikalla aina päivystävä pappi. Laajat aukioloajat. Auki arkisin 9-21, sekä lauantaisin. Työntekijöillä edelleen varausmahdollisuus tiloihin. Digitalisaation huomioonottaminen esim. srk:n jäsen voisi valita vihkikirkon kotikoneeltaan. Asiakasystävällisyys keskiöön. Mukaan hautapalvelut. Toimitusvaraukset voivat mennä palvelukeskuksen kautta. Päätösvalta työnjaosta edelleen paikallisesti. Työntekijät paikallisseurakunnista. Laajeneeko koskemaan myös muita seurakunnan neuvontapalveluita (diakoniapalvelut jne.)? 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? Lauttasaaren seurakunta on varsin tyytyväinen valmisteluun, eikä mitään erityisen negatiivista ehdotusta ole muutosehdotuksessa. Toki on varmaankin hyvä keskittyä joihinkin uusiin toimintakulttuuria muuttaviin asioihin, jotta kirkon mylly ei mene tukkoon. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Palvelukeskuksen perustaminen vaatisi lisätäsmennyksiä keskittyen siihen mitä lisäarvoa ja uutta keskus voisi tuoda. Suhtaudumme siihen myönteisesti, mutta uudistuksen yhteydessä on palveluaikojen oltava nykyistä parempia. Lisäksi on mahdollistettava esim. nettipohjainen tilaisuusvaraaminen, jossa seurakuntalainen pääsee itse tekemään varauksen. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? - 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Lauttasaaren seurakunta olisi valmis lähtemään vastuuyksikkönä kohtaan: 4. Lisätään uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä käydään vuoropuhelua myös monimuotoisen uskonnollisuuden kanssa. 6. Seurakuntalaisen kirkollisen identiteetin vahvistaminen 10. Vaikuttamistoiminta organisoidaan 11.-12. Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi sekä luotetaan seurakuntalaisten osaamiseen ja vähennetään työntekijävetoista kokoavaa toimintaa 2 (4)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Lauttasaaren kirkkokiinteistössä toimii kaksi seurakuntaa: Lauttasaaren seurakunta ja Johannes församling. Toimitilojen osalta tilantarpeen on hyvä ohjata sopeuttamista. Minkälaisia toimitiloja Lauttasaaressa tarvitaan jatkossa? Mihin tarkoitukseen? Lauttasaaren seurakunta pitäisi hyvänä toimitilaratkaisuna, että Lauttasaaren kirkkokiinteistö voisi olla kaksikielinen. Nykyinen jako ei vastaa tämän päivän tarpeita eikä tue yhteistyön tekemistä. Toimitilojen sopeuttamisen osalta toive on, että tiloista luopuminen voisi olla määräaikainen, esim. enintään 10 vuodeksi. Tuon jälkeen nykyisellään voimakkaasti kasvava Lauttasaari on toisenlaisessa tilanteessa asukasmääränsä suhteen. Tuolloin on hyvä voida arvioida minkälainen tilatarve Lauttasaaressa on. Parhain ratkaisu saarelaisilla on yhden yhtenäisen kirkkorakennuksen käyttö eikä hajautettu kerhotilamainen ratkaisu. Johannes församlingenin ja Lauttasaaren seurakunnan siirtyminen yhteistiloihin toisi tilasäästön (1020 m2) lisäksi synergiaetua papiston, diakonian ja lastenohjaajien tehtävissä sekä suntiopalveluissa. Yhteisen toimitilaratkaisun syntyminen edellyttää nykyisten toimitilojen peruskorjausta, jolloin tiloista saadaan monikäyttöiset. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? Lauttasaaressa on jo ennakoitu henkilöstön sopeuttamista vähentämällä virkoja viimeisen viiden vuoden aikana. Tämän takia henkilöstön sopeuttamistoimille ei ole tarvetta seuraavan parin vuoden aikana. Taulukkoon on kuitenkin laitettu mahdolliset eläköitymiset. 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma (htv) 1 2 muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) 1 0,5 Yhteensä (htv) 2 2,5 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: Lauttasaaressa on mietitty omavastuuosuuksien korotusta eri palveluissa. Esim suositut lapsi- ja perhetyön palvelut voisivat olla asiakasmaksujen osalta suuremmat. 3 (4)
Liikuntasalin, toimistotilojen sekä kerhotilojen vuokrausta on mahdollista edelleen kehittää. Lauttasaaren kirkkokahvila ja lounaspalvelun ulosvuokraus toisi emännän palkkasäästön, jos toimintaa saadaan pyörittämään ulkopuolinen kahvilayrittäjä. Cateringpalvelujen kehittäminen. Mahdollisuus toimia kirkollisten toimitusten ja perhejuhlien järjestäjänä, koska seurakunnalla on osaamista. Lauttasaaren seurakunnalla on käytössään säästövaroja ja testamenttivaroja, joiden avulla sopeuttamistoimet 2016-2018 voidaan hoitaa hallitusti asetetuissa puitteissa. ** Avointa palautetta muutosehdotuksista Lauttasaaren seurakunnan mielestä on keskeistä, että Helsingin seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä on aloitettu toimintakulttuurin muutos ja pohdinta koko seurakuntatalouden rakenteellisista ratkaisuista. Ne ovat välttämättömiä, jotta talous saadaan kestävälle pohjalle ja resursseja pystytään suuntaamaan sinne missä niitä tulevaisuudessa tarvitaan eniten. Toimintaympäristö on myös muuttunut ja on tärkeätä, että kirkko pystyy vastaamaan sen asettamiin haasteisiin. Lauttasaaren seurakunta pitää hyvänä, että seurakuntayhtymässä on käynnistetty seurakuntien ja seurakuntayhtymän kesken valmistelu tulevista rakenteellisista muutoksista. Ehdotuksissa on liian vähän vielä toimenpiteitä asioista, joista meidän tulee luopua tehdessämme uusia avauksia toimintakulttuurimme kehittämisessä. Syksyllä on toivottavaa käydä myös tästä linjaava keskustelu. 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Palautteen antaja: MALMIN SEURAKUNNA SEURAKUNTANEUVOSTO. Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? Kohta 6. Seurakuntalaisten kirkollisen identiteetin vahvistaminen Tämä on tärkeä tavoite. Sitä tukevat perinne ja yhteisöllisyys. Kohdan otsikko olisi syytä vaihtaa siten, että puhutaan kristillisenidentiteetin vahvistamisesta. On tuettava kotona tapahtuvaa kristillistä kasvatusta niin, että seuraavat sukupolvet voivat kiinnittyä kirkkoon. Helppokäyttöistä materiaalia keskeisistä hengellisistä kysymyksistä tarvitaan keskusteluiden tueksi ja yksityiseen harjoitukseen. Hyvään kohtaamiseen tarvitaan toimintatapojen lisäksi erityisesti aikaa ja resursseja. Kohdat 11 ja 12. Seurakuntalaisten rooli tekijöinä, osaajina ja vastuunkantajina Seurakunta on luonteeltaan Kristuksen ruumis, jossa jokaisella on oma paikkansa ja tehtävänsä. Seurakunnassa on tärkeä avata nykyistä enemmän tilaa seurakuntalaisten vastuunkannolle ja osaamiselle. Samalla on nähtävä, että vapaaehtoisia vastuunkantajia on seurakunnissa jo nyt runsaasti: pyhäkoulunopettajat, kuorolaiset, kerhonohjaajat, isoset, kirkkokahvien ja tilaisuuksien vapaaehtoiset emännät ja isännät, lähimmäispalvelun vastuunkantajat. Erilaiset projektiluonteiset tapahtumat kutsuvat monia uusia ihmisiä vastuunkantajiksi. Monissa seurakunnissa on toteutettu erilaisia vapaaehtoistoiminnan projekteja ja kehittämishankkeita. Näiden tuloksia ja kokemuksia on syytä jatkossa hyödyntää. On hyvä, että yhteinen koulutus avataan myös seurakuntalaisille. On myös otettava huomioon, että kaikki eivät halua, jaksa tai voi toimia monella tasolla. Kirkossa tulee olla tilaa myös hiljaisille kokoontujille, jotka tarvitsevat rohkaisua, rakentuvat rauhallisesta yhdessäolosta, rukouksesta ja Sanan äärellä olemisesta. He voivat toteuttaa kristillistä kutsumustaan myös arjen keskellä osallistumatta toimintaan seurakunnassa. Kohdat 8. 9 ja 10. Auttamistoiminta Ihmisen auttamistapoja tulee olla monenlaisia. Tähän antaa mahdollisuuksia kansalaistoiminta ja vaikuttamistoiminta yhteistyössä muiden kanssa. 1 (8)
Euron tavaratalo voi olla toimiva malli joissakin seurakunnissa, mutta yksi tavaratalo ei ole riittävä Helsingissä. Positiivista on, jos tavaratalo antaa työ- ja harjoittelupaikkoja tukea tarvitseville. Malmin seurakunta on valmis selvittämään mahdollisuuksia Euron tavarataloon osallistumisesta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Ihmisen auttamisessa on tärkeää huomioida nykyisin toimivat ratkaisut. Diakonian taloudellisen avustamisen mahdollisuus tulee säilyttää muiden auttamistoimintojen rinnalla. Nykymuotoisen diakonia, johon kuuluu taloudellinen, henkinen ja hengellinen tuki, on turvattava muutoksen keskellä toimintaedellytykset. Kohdat 20 ja 32. Viestintä ja sosiaalinen media Viestintä ja sosiaalinen media muuttuvat nopeasti. On tärkeää, että seurakunnat ovat siinä mukana. Seurakunnan ja yhtymän yhteistyötä on tärkeä tiivistää. Hyvän seurakunnallisen viestinnän mallin laatiminen ja viestinnän ammatillisen osaamisen varmistaminen seurakunnaissa on tärkeää. Viestinnässä on tärkeä korostaa sitä, että jokainen työntekijä, luottamushenkilö ja vastuunkantaja toimivat viestijänä. Työntekijöiden roolit ja vastuut sosiaalisessa mediassa on sovittava, samoin läsnäolovelvollisuus. On huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on käytössään ajanmukaiset välineet: tietokoneet, älypuhelimet jne. Välineiden käyttöön tarvitaan eritasoista koulutusta. Some -julkaisuja kannattaa hoitaa hyvin. Kriisiviestintä sosiaalisessa mediassa tulee myös selkeyttää. Kohta 4. Uskontojen ja kulttuurien välinen vuoropuhelu Muuttuvassa kaupunkiympäristössä uskontojen ja kulttuurien välinen vuorovaikutus on erittäin tärkeä. Tässä kohden yhteistyö lähetysjärjestöjen ja muiden asiantuntemusta omaavien tahojen kanssa on tärkeää. Tämä näkökulma puuttuu muutosehdotuksesta. Kohdat 15. ja 16. Työhyvinvoinnin kehittämisohjelma Työhyvinvoinnista huolehtiminen on erittäin kannatettava hanke muutostilanteessa. Mentorointijärjestelmää kannattaa kehittää. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? Kohta 5. Jumalanpalveluselämän muutos Mietinnössä esitellään jumalanpalveluksen muutos- ja tutkimushankkeita. Siinä tulisi selkeämmin todeta messun ja jumalanpalveluselämän laaja-alaisesti olevan seurakunnan keskus. Toisaalta on hyväksyttävä ja tunnustettava ehdotuksen näkökulma siitä, että suurelle osalle seurakuntalaisia kokoava jumalanpalvelus ei ole merkittävä ja seurakuntaelämän keskus. 2 (8)
Helsingissä on jo nyt laaja kirjo erilaisia messuja ja jumalanpalveluksia; niitä on Malmin seurakunnassakin paljon eri aikoina (sunnuntaisin klo 10, 12, 15,16, 17, 18). Painopiste- ja viikkomessuja on myös jatkuvasti. Erilaisia jumalanpalveluksia on jo paljon. Jumalanpalveluselämästä on jo olemassa varsin paljon tutkimusaineistoa (yliopistot, ammattikorkeakoulut, Kirkon Tutkimuskeskus, Kirkkohallitus). Oudolta tuntuu ehdotus modernista käsikirjasta helsinkiläisiä messuja varten. On tärkeää, että seurakunnissa seurataan messuun ja muuhun kirkolliseen elämään liittyviä kokonaiskirkon kehittämishankkeita ja sitoudutaan niihin. Jumalanpalveluselämää on kehitetty ja kehitetään seurakunnissa jatkuvasti. Tästä syystä tämä hanke voitaisiin jättää pois toimintakulttuurin painopisteistä, joita on välttämätöntä vähentää 32 ehdotuksesta pienemmäksi. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Kohta 1. Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi Systemaattisten kohtaamisten helminauhan rakentaminen ja nykyisten hyvien toteutusten säilyttäminen (esim. pienelle parasta) on tärkeää. On kuitenkin kysyttävä kuinka realistista on edellyttää jatkuvasti yhä suurempaa kohtaamisten määrää tilanteessa, jossa henkilöstöä vähennetään. Seurakunnat ovat luoneet omia tapojaan kohtaamisiin ja kontakteihin. Ne vaihtelevat paikallisesti niissä on mukana asiantuntijuus omalla alueella. Paikallistasolla on jo nyt runsaasti laadukkaita kohtaamisen paikkoja, esim. olotilakahvilat. Monin paikoin yhteistyö kaupunginosayhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa on jo nyt tiivistä. Sielunhoitokeskusteluissa ja kirkollisten toimitusten yhteydessä kohdataan jatkuvasti ihmisiä. Näille kohtaamisille on jätettävä paikkansa ja annettava arvonsa myös muutosprosessin keskellä. Kohta 3. Toiminnan laadun ja vaikuttavuuden mittaaminen Muutosvaiheessa ei ole ensisijaisen tärkeää lähteä kehittämään työntekijän kohtaamisten määrää ja laatua testaavia mittareita. Kirkkohallituksen tilastointitavan muutokseen sisältyy todennäköisesti oma mittarinsa. Päällekkäistä työtä ei kannata Helsingissä tehdä. Kokemuksia ja palautetta toiminnan laadusta on kuitenkin syytä ajoittain tehdä jo teutettujen kaste-, vihki- ja rippikoulukyselyjen tavoin. Tärkeämpää olisi kehittää jo toteutettavia tavoiteja arviointikeskusteluja sekä luottamuksellisia kehityskeskusteluja. Koulutuksiin panostaminen vaikuttaa työn laatuun positiivisesti. 3 (8)
Kohdat 13 ja 14. Sisäisen liikkumisen edistäminen ja henkilöstön sopeuttamistarve Henkilöstön sopeuttamistarpeen aikataulu on todenköisesti liian tiukka. Henkilöstön rooli ja tarkoituksenmukainen käyttö ja sopeuttamistarve on selvitettävä ja toteutettava suurella harkinnalla ja tarkkuudella. Luonnollinen poistuma ei kohtele tasapuolisesti ammattiryhmiä eikä välttämättä ole toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen. Aikataulussa on varauduttava suunniteltua pidempään toteutukseen. Sopeuttamista tehtäessä osaamisen kehittäminen ja koulutus, jota arvioidaan seurakunnan tarpeista käsin, ovat tärkeällä sijalla. Kohta 22. Hankinnat Hankintatoimen kehittäminen on tärkeää. On kuitenkin huolehdittava siitä, ettei hankintatoimen mahdollinen keskittämien tarpeettomasti muuta hankintojen tekemistä kankeaksi ja byrokraattiseksi. Luottokortit ovat käytännössä tärkeitä työn joustavuuden kannalta. Ei ole syytä pakata muutaman vuoden takaiseen järjestelmään, jossa henkilöstö joutuu tekemään hankintoja omilla rahoillaan ja laatimaan niistä laskuja erikseen. Korttien myöntämisessä on käytettävä tarveharkintaa. Erityisesti varhais- ja nuorisotyössä luottokortteja tarvitaan. Kohta 27. Yhteinen palvelukeskus Tarve ja toteutus on tutkittava huolella. Helsinki on varsin suuri ko. yksiköksi. Helsingin seurakunnissa on kymmeniä kirkkokiinteistöjä ja seurakuntataloja, joita seurakuntalaiset varaavat eri tilaisuuksiin. Paikallistasolla työntekijöillä on paras tietämys tilojen sijainnista ja sopivuudesta eri tilanteisuuksiin. Hanketta suunniteltaessa on huomattava, että tilojen käytöstä ja luovuttamisesta vastaavat kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto. Hankkeen selvittämistä Malmin seurakunta kuitenkin kannattaa. Kohta 29. Leirikeskukset Kokemuksen perusteella Porkkala ja Kellokoski eivät ole käytännöllisiä ja turvallisia leirikeskuksia varhaisnuorille. Kohta 33. Nopean toiminnan työ Ehdotuksessa mainitaan nopean toiminnan työryhmä. Käsite on epäselvä ja se tulee avata. On selvitettävä ko. ryhmän suhde viranomaistoimintaan ja mm. Helsingin Henkisen Huollon (HeHu) toimintaan. Sillä on jo oma tehtävänsä ja koulutetut työntekijänsä. On varottava luomasta monenlaisia päällekkäisiä organisaatioita, joiden tehtävät ovat epäselviä. 4 (8)
4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Lasten ja nuorten toiminnan muutostarpeet Ehdotuksessa korostuu aikuisnäkökulma. Siitä puuttuvat varhaiskasvatuksen ja varhaisnuorisotyön sekä nuorten ja partionyhteystyön näkökulmat ja tavoitteet lähes kokonaan. Myös musiikkileikkikouluissa, päiväkodeissa ja kouluissa tapahtuu kristillistä kasvatusta. Ongelmana on pääkaupungissa se, että yhteydet kouluihin ovat ohentuneet. Päivänavauksista on jouduttu osittain luopumaan ja moni muu yhteistyö koulujen kanssa on vaikeutunut. Malmin seurakunnassa niin kuin monessa muussakin esikaupunkialueiden seurakunnassa lapset ja nuoret ovat keskeisellä sijalla sekä toiminnan että resurssien käytön näkökulmista. Lapsia ja nuoria ei tulisi toiminnan keittämisessä unohtaa. Myös perheiden parissa tehtävää työhön tulisi kiinnittää enemmän huomiota Ikääntyvä väestö Vanhusten ja kotona yksin asuvien ikääntyvien ihmisen näkökulma ei näy suunnitelmassa. Myös tämä on alue, johon sisältyy muutos- ja kehittämistarpeita. Seurakunnan sanoma Seurakuntalaiset odottavat kirkolta luotettavuutta, iso osa seurakuntalaisista myös vakautta. Kirkon sanoman ja siihen liittyviä muutostarpeita ei ehdotuksissa käsitellä lukuun ottamatta liitteeksi merkittyä johdantoa. Herää kysymys, hukkuuko kirkon ydinsanoma kolmiyhteisestä Jumalasta muutoksen toteuttamisen rattaisiin? Kirkkomusiikki Kirkkomusiikki mainitaan ehdotuksissa ohuesti, vaikka sen merkitys kokonaisvaltaisesti kirkossa on ja seurakunnissa on suuri. Musiikin tarjoamat muutosmahdollisuudet olisi tärkeä ottaa huomioon. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan Kohta 4. Kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu monimuotoisen uskonnollisuuden kanssa ovat nyt ja tulevaisuudessa tärkeä alue, jota Malmilla ja Helsingissä on syytä lähteä kehittämään. Perusteluna on pääkaupunkiseudun voimakas kansainvälistyminen. Malmilla on käynnistymässä uusi kansainvälisen toiminnan linjaus, johon sisällytetään mm. lähetys, kansainvälinen diakonia, monikulttuurinen toiminta, ekumenia. Tällä sektorilla seurakunta on valmis toimimaan vastuuyksikkönä ja tekemään yhteistyötä esimerkiksi Oulunkylän seurakunnan kanssa, jossa vastaavan luonteinen hanke on käynnistynyt. Lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseen Malmilla on paljon asiantuntemusta ja motivaatiota. Tässä seurakunta voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi Pakilan seurakunnan kanssa. 5 (8)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Takaniityn kerhohuone 1.9.2016, sisäinen vuokra 10.000 euroa. Päätös tehty. Kiillekujan kerhohuone 1.9.2017, sisäinen vuokra 19.000 euroa. Päätös 12/2016 Säterinportti 1 kerhotilat 1.9.2017 sisäinen vuokra 21.000 euroa. Päätös 9/2016 Kaikki luovuttavat tilat ovat vuokratiloja, joiden ulkoinen vuokra vastaa osapuilleen sisälistä vuokraa. Yhtymä voi luopua näistä tiloista samaan aikaan seurakunnan kanssa. Luopuminen Kiillekujan kerhotilasta edellyttää korvaavan tilan löytämistä partiolippukunnalle. Tästä on tarpeen käydä neuvottelun lippukunnan kanssa syksyllä 2016. Sisäisten vuokrien säästö on yhteensä 50.000. Sen lisäksi siivous ja valvontakuluista tulee säästöjä noin 15.000 euroa vuodessa. Seurakuntaan jää kaksi pientä kerhotilaa (Viikki ja Pukinmäki), jotka ovat partiolippukuntien käytössä. Niissä olevalle toiminnalle ei löydy korvaavaa tilaan nykyisistä toimitiloista. Pihlajistossa on kerhohuone (seurakuntakoti), jonka sisäinen vuokra on 16.000 euroa. Tila sijaitsee kerrostalon alakerrassa, pinta-ala on 126 m 2. Tila on seurakuntayhtymän omistama. Tila palvelee Pihlajiston ja uuden Viikinmäen asuinalueita. Tilasta luopuminen on periaatteessa mahdollista, mutta ei tuo merkittäviä säästöjä ja jättää isot lapsivaltaiset asuinalueet vaille lähellä olevaa toimitilaa. Muut tilat ovat kirkkoja ja seurakuntakoteja. Niistä luopuminen edellyttää seurakuntapiirijaon muuttamista, mistä ei tässä yhteydessä ole mahdollista tehdä perusteltua linjausta. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? luonnollinen poistuma (htv) 2016 2017 2018 2 suntiota 65.000 4 suntio 2 suntio 1 nuor.ohj. 40.000 4 kantt. 1 kappal. 1 diak. 40.000 3 kappal. 1 diak 1 diak. 1 last.ohj. 1,5 papp. vv 78.000 1,3 papp vv. 67.000 muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) 0.3 nuor.ohj 12.000 Yhteensä (htv) 5,8 Vuoden 2016 luvut ovat toteutuneita lukuja, säästö 235.000 Vuoden 2017 ja 2018 luvut perustuvat vanhuuseläkeiän saavuttaviin työntekijöihin. Heidän eläkkeelle lähtönsä ei ole ennustettavissa. Kaikkia virkoja ei myöskään voi jättää täyttämättä. Vuoden 2017 henkilöstökulujen vähennys voisi olla 180.000-200.000 (2 suntiota, yksi kanttori, virkavapaudet) ja vuoden 2018 vähennys 200.000 (2 kappalaista, yksi kanttori tai diakoni, 1 lastenohjaaja) 6 (8)
Henkilöstösäästöt vuoden 2017 talousarviossa olisivat vuoteen 2015 verrattuna 320.000 ja vuoden 2018 talousarvioon 450.000. Luvut ovat erittäin spekulatiivisia, koske eläkkeelle lähtemisiä ei voi ennustaa. Säästömahdollisuuksia saattaa syntyä vuosien aikana myös virkavapauksista, joita nyt ei ole tiedossa, tai muusta luonnollisesta poistumasta johtuen. 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: Seurakunnalla on säästöjä aiemmilta talousarviovuosilta miljoona euroa. Seurakunnan toimintakate vuonna 2015 oli 7.4 miljoonaa. Vuoden 2016 toimintakate on 178.000 alijäämäinen vuoden 2016 kehykseen nähden. Talousarvion toteutuma vastannee kuitenkin kehystä, koska kaikkia henkilöstövähennykset eivät olleet tiedossa talousarviota laadittaessa. Seurakunnan kehys vuonna 2017 on 6,8 milj. Sopeutustarve vuoden 2015 toimintakatteeseen on 600.000 euroa. Toimitilasäästöt kattavat siitä 65.000 euroa, henkilöstösäästöt noin 300.000 euroa (vuoden 2016 poistuma, vuoden 2017 oletettu poistuma ja virkavapaus), toimintarahoista tehdyt vähennyksen noin 100.000 euroa. Säästöjä joudutaan käyttämään noin 250.000 euroa. Vuoden 2018 kehys on 6,2 milj. euroa. Sopeutustarve vuoden 2015 toimintakatteeseen on 1.000.000. Toimitilasäästöt kattavat 65.000 euroa, henkilöstösäästöt 450.000 (vuoden 2016 toteutunut ja vuosien 2017 ja 2018 oletetut) ja toimintakulut 100.000. Yhteensä pystytään kattamaan 615.000. Säästöjä joudutaan käyttämään noin 600.000 Seurakunta pystyy sopeuttamaan talousarvion säästöjen avulla, mikäli henkilöstösupistukset toteutuvat edellä kuvatulla tasolla. Supistukset perustuvat kuitenkin vanhuuseläkeiän alkamiseen (63 v). Ei ole oletettavissa, että kaikki lähtevät tässä vaiheessa eläkkeelle. Näin säästöjen käyttö vuosien 2017 ja 2018 aikana on todennäköisesti esitettyä suurempi. Henkilöstövähennykset edellyttävät merkittäviä toiminnallisia ja organisaatiomuutoksia. Päätöksiä ja linjauksia henkilöstövähennyksistä ei ole tehty. Merkittävää on kuitenkin se, että seurakunta pystyy säästöjen avulla tasapainottamaan talouden vuosina 2017 ja 2018. Mikäli säästöt joudutaan käyttämään kokonaan, on vuoden 2018 jälkeisten talousarvioiden tekeminen vuoden 2018 kehyksen tasolla haasteellista. Avointa palautetta muutosehdotuksista Ehdotuksen johdannossa todetaan, että Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää perustyötä. Paikallisseurakunnissa on jatkuvasti suunniteltu toimintaa ja arvioitu sitä. Monia toimintakulttuurin muutossuuntia on jo toteutettu seurakunnissa. Tämä ei kaikin osin näy muutosten esittelyssä. 7 (8)
Toimintakulttuurin muutokseen esitetään varattavaksi 1,5 miljoonan euron määräraha. Summa vastaa 30-40 henkilötyövuoden palkkakustannuksia. Määrärahaa on tarpeellinen, mutta se on ylimitoitettu tilanteessa, jossa yhtymän yksiköt ja seurakunnat joutuvat vähentämään tuntuvasti henkilöstöä. Moniin hankkeisiin suunnitellut alustavat määrärahat vaikuttavat melko suurilta. Monet niistä ovat suurempia kuin ison seurakunnan kokonaisen työalan toimintarahat. Määrärahan suunnitelluissa jakoperusteissa viitataan rovastikunnallisen tai muiden alueellisten yhteistyömallien tukemiseen ja toisaalta yhtenä kriteerinä sanotaan painotettavan yhteistyötä yli seurakunta- ja työalarajojen. Alueellinen yhteistyö pitäisi pääsääntöisesti rahoittaa seurakuntien kehyksistä. Muussa tapauksessa sillä ei ole merkittäviä säästövaikutuksia. Kriteeri, jossa painotetaan yhteistyötä, kohtelee suuria seurakuntia, erityisesti Malmia ja Tuomiokirkkoa epäoikeudenmukaisesti, koska suureet seurakunnan kykenevät toteuttamaan projekteja myös itsenäisesti. Ehdotusten aikataulu on kunnianhimoinen ja nopea. Aikataulua on tärkeä arvioida uudestaan, kun tiedetään, mitkä ehdotukset nousevat lopullisessa päätöksenteossa kärkeen. Muutosehdotuksia on karsittava ja valittava selkeät kärkiehdotukset, joita lähdetään toteuttamaan. On nähtävä myös se, että seurakunnat hoitavat edelleen perustehtäviään, käyttävät niihin paljon resursseja ja toteuttavat niiden kehittämisessä välttämätöntä muutosta. Toimintakulttuurin muutosprosessissa on pohdittava vakavasti yhtymän ja paikallisseurakuntien rooli- ja työnjakoa paikallistasolla ja koko Helsinkiä koskien. Tärkeää on kuitenkin nähdä se, että ainakin Malmin seurakunnan näkökulmasta seurakunnan ja yhteisen seurakuntatyön työnjako toimii varsin hyvin ja palvelee helsinkiläisiä. Myös seurakuntayhtymän hallinnon yksiköt antavat hyvän tuen seurakunnan toiminnan toteuttamiseen. Toimintakulttuurin muutosprosessi on välttämätön hanke. Nykyiset toimintatavat eivät tavoita suurta osaa helsinkiläisistä. Myös talous pakottaa muutosprosessiin. 8 (8)
Vad är viktigt då verksamhetskulturen reformeras? 1. Vilket förslag anser er församling/enhet att ovillkorligen måste främjas? Varför? Följande punkter vill vi lyfta upp som särskilt viktiga för Matteus församling. Därtill listar vi nedan ytterligare några punkter som också är väsentliga, men för oss inte lika viktiga som dessa första. Förslaget i punkt 25 (Församlingarnas utrymme anpassas till den nya verksamhetskulturen och situationen) om optimering av lokalerna är viktigt. Matteus församling vill koncentrera verksamheten till Matteuskyrkan som ligger centralt vid goda trafikförbindelser från vår geografiskt stora församlings olika hörn. Vi skall värna om de svenska rum som finns i staden. Församlingen upplever att det är viktigt att ungdomsarbetet kunde fortsätta i övre våningen men är i övrigt beredd att avstå från utrymmena i övre våningen. De anställda kan sitta mobilt i nedre våningen och ett gemensamt kansliutrymme med Vartiokylän seurakunta kan inrättas. Församlingen avstår från de övriga kyrkorna i området. Förslaget i punkt 11 (Församlingsmedlemmarna som kunniga aktörer) anser vi att skall främjas. Involverande av frivilliga inom församlingen för uppgifter som frivilliga kan göra jämsides med den anställda personalen kan spara kostnader samtidigt som det möjliggör genomförandet av vissa saker som kanske annars blir ogjorda, tex pop-up café. Kyrkans utrymmen kan kanske upplåtas för grupper som förverkligar sådan verksamhet som är förenlig med kyrkans strategi, tex språkdusch för invandrare. Vi har goda erfarenheter av en anställd frivilligkoordinator och ser gärna att detta arbete fortsätter. Förslaget i punkt 21 (Samarbetet och verksamhetskulturreformen får ekonomiskt stöd) om samarbete över församlings- (och språk) gränsen är aktuellt för Matteus församling pga närheten till Vartiokylän seurakunta. Vi anser dock att vi måste försäkra att den svenskspråkiga verksamheten inte blir lidande. Ett utökat samarbete med de andra svenska församlingarna i Helsingfors kunde spara på resurser. Diakonin inom Helsingfors kunde bra organiseras som en helhet på svenska och fysiskt befinna sig där den mest behövs, kanske just i de östra förorterna. I de östra förorterna är också invandringen kännbar och flerspråkig verksamhet kommer att bli aktuellt. Förutom ovanstående, vill vi även nämna följande punkter. Förslaget i punkt 19 (Församlingarnas gemensamma arbete flyttas närmare församlingarna) anser vi att skall främjas. Vi anser att många gemensamma uppgifter gärna kan skötas effektivare centralt än att varje församling offrar resurser på att göra samma, ofta kanske rutinmässiga saker. Det skulle vara bra att enheter från Församlingarnas hus kom närmare församlingarna därför att det finns ovetskap om vad personalen på Församlingarnas hus kan stå till tjänst med. Förslaget i punkt 4 (Dialogen mellan olika religioner och kulturer utökas. Vi för också en dialog om den mångfacetterade tron) anser vi att skall främjas. Integrationen av invandrarna är viktig, de som vill skall få integreras på svenska. Andelen invandrare är stor i de östra förorterna. Vi skall välkomna personer ur en annan kultur att vara öppna för kontakt. Vi anser att internationella skriftskolor kunde vara en bra inkörsport för att integrera ungdomar. Matteuskyrkan kunde vara en samlande punkt för mångkulturellt arbete. 1 Vilka förslag är inte värda att nu främjas? Varför? Förslaget i punkt 26 utgår ifrån att lokaler som frigörs kunde samlas i en fastighetsbank för att säljas eller hyras ut. Församlingsrådet ser hellre att utrymmen som möjligen frigörs i
Matteuskyrkans övre våning utnyttjas av någon av kyrkans enheter än att ett affärsdrivande företag hyr utrymmena. Förslaget i punkt 6 går bl.a. ut på att utreda möjligheter till klubbverksamhet kvällstid. Församlingsrådet har den uppfattningen att förvärvsarbetande föräldrar vill vara hemma med sina barn på kvällarna och inte delta i aktiviteter. Eftermiddagsverksamhet är däremot värt att undersöka. 2 Vilka förslag måste ännu preciseras innan beslut kan fattas? Hur borde preciseringen ske? Förslaget i punkt 28 (Utrymmena i Församlingarnas hus ersätts med utrymmen som församlingarna frigör. I slutet av 2017 utvärderas framtiden för Församlingarnas hus) utgår ifrån att församlingarna skall utrymma utrymmen nu för att möjligen besättas av någon enhet från Församlingarnas hus om några år. Församlingsrådet anser att utrymning av Matteus kyrkas nuvarande utrymmen skall ske först då det fattats beslut om att någon annan enhet flyttar in. Förslaget i punkt 29 (Samfällighetens utrymmesanvändning anpassas till den nya verksamhetskulturen: lägergårdar och utrymmen som de gemensamma arbetsformerna disponerar) utgår ifrån att lägergårdar som används sporadiskt avyttras. Matteus församling vill poängtera att det är viktigt att Lekholmen blir kvar, trots att holmen endast används under sommarhalvåret. Lekholmen som ett sk svenskt rum har en stor betydelse för medlemmarna i de svenska församlingarna. Lekholmen är en plats där samarbetet mellan de svenskspråkiga församlingarna i Helsingfors (Matteus, Johannes och Petrus) naturligt kan utvecklas. Användningsgraden kunde höjas genom annan församlingsverksamhet utanför skriftskoleperioderna (vår och höst) 3 Vilka frågor eller delområden finns inte med bland förslagen? Vi anser att det är fullt möjligt att personalen i högre grad än nu jobbar mobilt och elektroniskt för att spara på både utrymmen och pappersarkivering. Möjligheterna till distansjobb inom givna gränser kunde utredas. En barnkonsekvensanalys borde göras för alla beslut om ändringar i verksamheten som inverkar eller kan inverka på barns rättigheter. 4 För förverkligandet av vilket förslag skulle er församling/enhet vara beredd att ta ansvar för (om ni inte redan angetts som ansvarig enhet)? Matteus församling har intresse för det mångkulturella arbetet i samarbete med Vartiokylän seurakunta då detta avser internationell skriftskoleverksamhet. Detta förutsätter naturligtvis att det tilldelas medel för ändamålet Anpassning av verksamheten Behovet av att fram till 2018 anpassa församlingarnas verksamhet har beräknats. För att uppnå målet måste såväl personalstyrkan som fastigheterna ses över. 5 Vilka fastigheter avstår er församling/enhet från och hur ser tidtabellen för denna anpassning ut? Matteus församling har redan koncentrerat verksamheten till Matteuskyrkan och avstått från övriga verksamhetsutrymmen.
6 Hur många personer berörs av nedskärningen under perioden 2016-2018 sedan lokalfrågan lösts och den naturliga avgången beaktats? 2016 2017 2018 Naturlig avgång (årsverken) Övrig personalanpassning (årsverken) Sammanlagt (årsverken) I Matteus har FR inte gjort några slutliga beslut gällande personalstrukturen efter år 2018. FR bör först se hur arbetet utvecklas, hur personalstyrkorna allokeras (t.ex. om diakonin centreras) och vilka behoven är när nästa pensioneringar äger rum. Dessutom är det möjligt att andra personalförändringar också sker, vilket kan påverka situationen, så inget bör vara skrivet i sten. 7 Eventuella andra anpassningsåtgärder som vidtas efter att lokalerna minskats och personalen skurits ned.
TKM Verksamhetskulturreformen, anteckningar från medarbetarkonferensen i Matteus 11.4.2016. 1) Systematisk kontakt med alla medlemmar. Gemensamma stora satsningar kräver mycket med pengar, t.ex enbart det bästa. Material skickas central utan att vi (= församlingen) har/får någon kontakt med mottagaren/familjen. Innehållet i utskicken bör kunna modifieras av församlingen.. 2) Utgående från aktuell kunskap som stöder verksamheten och beslutsfattandet anpassas verksamheten till behoven: De svenska Helsingforsförsamlingarna har startat ett projekt i samarbete med yrkeshögskolan Novia för att utreda var de diakonala behoven på svenska finns i Helsingfors. Motsvarande utredningar behövs för att kunna stöda beslutsfattandet. Men inte sällan bör särskilda utredningar göras för det svenska arbetet separat. 3) Vi mäter församlingarnas arbete och hur det kvantitativt och kvalitativt påverkar mötet med mänskorna: Viktig med ett enkelt feedbacksystem. Den statistik som samlas in stöder inte vårt arbete. Vi stöder tanke på mätinstrument men betonar att det inte får bli en separat verksamhetsform som kräver betydligt mera än den ger. 4) Dialogen mellan olika religioner och kulturerr utökas. Vi för också en dialog om den mångfacetterade tron: Matteuskyrkan med finska, svenska och engelska gudstjänster kan vara ett mångkulturelt centrum. Frivilliga på kaffe på plattan behöver utbildning i att möta mänskor från olika kulturer och livssituationer. Medarbetarna ställer sig också positiva till att tillsammans med Vartiokylän seurakunta-församlingen arrangera internationell skriftskola. 5) Förändring av gudstjänstlivet: Medarbetarna ställer sig positiva till att utveckla gudstjänstlivet och att koncentrera antalet högmässor. 6) Vi stärker församlingsmedlemmarsnas kyrkliga identitet: Vi tror inte att klubbverksamhet på kvällstid skulle locka fler barnfamiljer. All verksamhet som församlingen redan nu har förlagt till skolorna (barnkör, pyssel- och sportklubb) uppskattas! - den är jätte viktig! Men hur når vi föräldrarna? Detta kräver särskilda insatser och där är vi främst hänvisade till veckoslutsverksamhet. 9) En euros varuhus: Caféverksamheten (gemensam för både Vartiokylän seurakunta och Matteus församling) i Matteuskyrkan kunde vara en del av en euros varuhus konceptet.
10) Påverkningsmöjlighterena omorganiseras: Vi behöver ha mera kontakt med de svenska nätverken. Men detta kräver avdelad arbetstid. 19) Församlingarnas gemensamma arbete flyttas närmare församlingarna: Om diakonin inte skulle vara organiserad församlingsvis, kunde pengarna och resurserna användas/delas ut där som behovet är störst. Detta är att överväga när det gäller de svenska Helsingforsförsamlingarna 21) Samarbetet och verksamhetskulturreformen får ekonomiskt stöd: Vi behöver hitta flera samarbetspartners, men är villiga att ingå i olika samarbetsprojekt dels med Vartiokylän seurakunta-församlingen och dels med församlignarna i Helsingfors prosteri 22) Vi preciserar arbetsfördelningen mellan samfälligheten och församlingarna i fråga om uppgandling. Vi skapar en uppgandlingspolitik och -strategi: Gemensamma upphandlingsdirektiv sparar resurser och pengar i varje församling och emotses med tacksamhet. 23) Samarbetet mellan samfälligheterna i huvudstadsregionen intensifieras: De svenska församlingarnas samarbete bör intensifieras. Redan nu sker en hel del samarbete via den Svenska styrgruppen i samfälligheten som hanterar de svenska frågorna på ett operativt plan. 27) Vi grundar ett servicecenter som betjänar helsingforsförsamlingarnas kunder: Det finns många många fördelar med servicecenter, t.ex att alla förrättningsbokningar sköts på ett ställe på både finska och svenska. 29) Samfällighetens utrymmesanvändning anpassas till den nya verksamhetskulturen: lägergårdar och utrymmen som de gemensamma arbetsformernandisponerar: Lekholmen skall finnas kvar! 32) De sociala medierna blir en del av jobbet: Some är en självklarhet för oss!
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Meilahden seurakunta *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? Numerointi alla olevassa palautteessa vastaa muutosesitysten numerointia. Toimintaa ohjaa helsinkiläisen tarve. Kohta 1: Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi: menettely antaa selkeän viestin jäsenten arvostamisesta, vahvistaa tavoitettavuutta ja toiminnasta informoimista. Kohta 6: Seurakuntalaisen kirkollisen identiteetin vahvistaminen: tämä on aivan luterilaisen uskonkäsityksemme ytimessä oleva asia (ns. yleinen pappeus) ja tukee ajatusta kansankirkosta ja kirkosta osana kansalaisyhteiskuntaa. Tässä voidaan hyödyntää rovastikuntayhteistyön käyttökelpoisuutta (ks. sivu. 13 Rovastikunnat asettavat työryhmät ohjaamaan prosessia. ). Etsitään hädänalaisimmat. Mennään sinne, minne muut eivät mene. Kohdat 8-10: Diakoninen painotus on luovuttamaton osa kirkon ja seurakunnan perusmissiota sekä yksi keskeinen osa Kirkko Helsingissä 2020 strategiaa ja TKMprosessin tavoitteita. Lisäksi nykyinen yhteiskunnallinen tilanne korostaa diakonisen painotuksen tärkeyttä. Tehdään tilaa seurakuntalaisten omalle toiminnalle. Kohdat 11 ja 12: tässä asiakokonaisuudesta Meilahden seurakunnalle on jo vuodesta 2009 lähtien kertynyt erityisosaamista vapaaehtoistoiminnan ja diakonisen vapaaehtoistoiminnan projektien kautta, mukaan luettuna vapaaehtoistoiminnan rakenteellinen huomioiminen seurakunnan omassa johtamisjärjestelmässä. 1 (4)
Vahvistetaan työntekijöiden roolia uutta toimintakulttuuria vastaavaksi. Kohta 13: Sopimuksenvarainen seurakuntien yhteistoiminta ja sisäisen liikkumisen edistäminen, joka jo nykyisten säädösten puitteissa antaa erinomaiset mahdollisuudet rikastavalle vuorovaikutukselle ja vähenevien voimavarojen tarkoituksenmukaisemmalle käyttämiselle. Sopimuksenvarainen yhteistyö vahvistaa myös asenteellista ja tiedollista maaperään mahdollisille seurakuntarakenteen muutoksille tulevaisuudessa. Kohta 15: Työntekijöiden entistä paremman työhyvinvoinnin kehittäminen, jonka merkitys korostuu toimintaympäristön haasteellisuuden lisääntyessä ja resurssien vähetessä. Tehdään enemmän yhdessä. Kohta 21: Tuetaan toimintakulttuurin muutosta ja yhteistyötä (tämä linkittyy osaltaan kohtaan 13 ja viestinnällisesti kohtaan 20), jolloin tarkasteluun tulee myös ottaa kehysmäärärahojen jakoperusteiden uudistaminen (nykyistä enemmän strategialähtöisyyttä ja yhteistyötä tukevia perusteita). Muutoksen pysyvyys tullaan mittaamaan käynnistämisvaiheen onnistumisella ja siksi käynnistämisvaiheeseen pitää kohdentaa resursseja, esim. TKM-määrärahaa tulee voida käyttää myös ihmisten palkkaamiseen uusien toimintamallien käynnistämiseen tai nykyisten hyvien toimintarakenteiden vahvistamiseen. Oman viran ohella tehdyllä kehittämistyöllä saadaan vain oheistoimintaa. Keskittymällä muutosprosessiin myös resurssien näkökulmasta saadaan pysyvästi vaikuttavaa toimintaa. Vähenevät toimitilat tehokkaampaan käyttöön. Kohta 27: Perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus, joka osaltaan alleviivaa tukipalvelujen keskittämisen hyödyllisyyttä ja on konkreettinen osoitus YKV:n strategisen TKM-päätöksentekokyvyn toimivuudesta. Reagoidaan rohkeasti ja ripeästi. Kohdat 32 ja 33: Ajantasainen työskentely sosiaalisessa mediassa ja nopean reagoinnin toiminta muodostavat eräänlaisen lomittaisen työparin, missä reaaliaikainen viestinnällinen läsnäolo ja konkreettinen asioihin tarttuminen tukevat toisiaan. Myös tässä asiassa toteutuksen paikallisuus klokaalisella eli yksittäistä seurakuntaa laajemmalla tasolla, mutta ei aina välttämättä koko Helsingin mittakaavassa, on perusteltua. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? Seurakuntaneuvosto ei erikseen nimennyt mitään TKM-ehdotusta, jota ei kannattaisi (nyt) lähetä edistämään. Ehdotusten käynnistämisen aikataulutus tulee pitkälti määräytymään vuosisuunnittelun ja TTS-prosessin yhteydessä. 2 (4)
3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Seurakuntaneuvosto lausuu kiitokset kattavasta ja osallistavasta TKMvalmisteluprosessista ja tehtyjen ehdotusten selkeydestä. Ne eivät ainakaan tässä vaiheessa edellytä täsmentämistä vaan ovat riittävän selkeitä päätöksentekoa varten. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Seurakuntaneuvoston mielestä tässä vaiheessa ei mitään uusia avauksia tai lisäyksiä tarvita, vaan voimavarat tulee nyt johdonmukaisesti kohdistaa niiden TKM-ehdotusten läpiviemiseen, jotka valikoituvat (vaiheittain) toteutettaviksi. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Meilahden seurakunta on mielellään mukana erityisesti kohtien 11-13 toteutuksessa, huomioiden kohdan 21 mukaan ottamisen tärkeys sekä kohtien 14-18 merkitys henkilöstön tukemiseksi onnistuneen TKM-prosessin läpiviemisessä. Seurakuntaneuvoston antamaan palautteeseen lisätään liite- ja taustamateriaalina seuraavat dokumentit, liittyen TKM-ehdotuksiin 11 ja 12: - Meilahden seurakunnan vapaaehtoistoiminnan uusi strategia 2016. - Vapaaehtoistoiminnan johtaminen toimintakulttuurin muutoksen keihäänkärkenä Meilahden seurakunnassa (sisältää mm. uudenlaisen mallinnuksen vapaaehtoistoiminnan koordinointiin ja johtamiseen). 3 (4)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Länsi-Pasilan kappelista on seurakuntaneuvosto tehnyt luopumispäätöksen 9.2.2016 ja siten kappelin käytöstä luovutaan 1.1.2017 lukien. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 1 0 0 (htv) muu henkilöstön 0 0-0,5 0,5-1 sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 1 0-0,5 0,5-1 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: Meilahden seurakunnan alueelle tulee sijoittumaan vuosina 2017 2019 uudisrakentamista Pikku Huopalahden alueella (ns. Mannerheimintien ja Vihdin tien kulmaus), yhteensä noin 1500 2000 asukkaalle. Lisäksi Keski- ja Pohjois-Pasilan alueille tulee sijoittumaan vuosina 2019 2025 hyvin merkittävää uudisrakentamista, yhteensä noin 7000 10000 asukkaalle. Uudisrakentamisen myötä seurakunnan jäsenmäärän oletusarvoinen lisäys tulee vuosien 2017 2025 aikana olemaan 5000 7000 henkilöä, mikä osaltaan tulee vaikuttamaan seurakunnan kehysmäärärahojen lisääntymiseen. Tämä lisäys antaa seurakunnalle aikaisempaa paremman taloudellisen liikkumavaran tarkoituksenmukaiseen talouden sopeuttamiseen tulevaisuudessa. Meilahden seurakunnalla ei ole, ainoana Helsingin seurakunnista, testamenttivaroja, tms., taloudellisen sopeuttamisen reservinä. Seurakunnalla on kuitenkin mm. vuodelta 2015 ylijäämää noin 55.000. Lisäksi ns. tiukan paikan tullen, seurakunta voi turvautua YKN:n mahdollistamaan konsernilainaan, joka on enimmillään 4 % seurakunnan kehysmäärärahasta eli Meilahden seurakunnan kohdalla noin 65.000 (mistä laadittaisiin takaisinmaksusuunnitelma YKN:lle). Näiden elementtien turvin Meilahden seurakunta pystyy, huomioiden toimitila- ja henkilöstöratkaisut, pitämään taloudellisen tilanteensa hyvin hallinnassaan edessä olevien vuosien 2017 2020 osalta. Tämän jälkeen edellä kuvatun uudisrakentamisen mukanaan tuoma kasvu vahvistaa seurakunnan taloutta. ** Avointa palautetta muutosehdotuksista --- 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Helsingin Mikaelin seurakunta Seurakuntaneuvosto Helsingin seurakuntayhtymän iso koko huomioiden ja sen kokonaistalouden ollessa vakaalla pohjalla laajalle sopeuttamisprosessille ja työkulttuurin muutostyölle tulee harkita pitempi ajanjakso. Iso muutosprosessi tarvitsee enemmän aikaa, mikä osoittautunut jo käytännössä tilojen ja kiinteistöjen luopumisprosessissa. Samoin henkilöstön määrän vähentäminen luontaisen poistuman kautta ja jäljelle jäävän resurssin kohdentaminen tarkoituksenmukaisiin tehtäviin edellyttää vähintään 5 vuoden mittaista ajanjaksoa. Kokonaisuutena toimintaa koskevat ja taloudelliset linjaukset niputetaan kokonaispaketissa yhteen, mikä muistuttaa politiikasta tuttua tapaa ajaa jotakin tiettyä näkemystä päätösten kautta käytäntöön. Seurakuntalaisen rooli ei tule aidosti esille. Kokonaisprosessissa ei ole huomioitu rovastikuntien ja paikallisseurakuntien jo alusta asti suunnittelussa ja sopeuttamisen valmistelussa mukana olemista. Yhteydenpito toteutunut ylhäältä alas, yhtymän johdosta keskusyksikön osastoille ja seurakuntiin. Eri asiakokonaisuuksien kohdalla asioita esitetään hallinnollisen ja toiminnallisen ajattelun kautta, samalla ehdotuksista puuttuu lähes kokonaan syvällisempi ja perusteellinen teologinen ajattelu. Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? 1. Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattisesti elämänkaaren eri vaiheissa on keskeistä ja tärkeää. Lähestyessään seurakuntalaisia seurakunnan tulee tehdä se matalla kynnyksellä ja ihmiskasvoisesti. 2. Seurakunnan toiminnan tulee vastata ihmisten syvimpään ja aitoon Jumalakaipaukseen. Sen tulee antaa tilaa ihmisten kysymyksille ja samalla sen on tulee olla kuuntelevaa, ihmisten erilaista herkkyyttä kunnioittavaa ja dialogista. Samalla 1 (6)
on luotettava aidosti siihen, että seurakunnassa julistettu evankeliumi herättää uskoa ja rakkautta. 3. Kaiken toiminnan pohjana tulee olla selkeää informaatiota toimintaympäristöstä. Seurakuntien tulee ottaa aktiivisesti käyttöön pääkaupunkiseudulla saatavilla olevaa tietoa. Seurakuntayhtymässä tulisi olla erilaista tietoa ammattimaisesti analysoiva tiimi. 4. Erityisesti monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa Itä-Helsingissä uskontojen välisen dialogin käytännön toteuttaminen on suositeltavaa. Samoin kristittyjen maahanmuuttajien integroimiseen muiden kristittyjen myös luterilaisten seurakuntien kanssa tulee panostaa. Seurakuntien tulee samalla tiedostaa luovuttamattomat kristillisen perinteen ja reformaation teologian uskontulkinnat sekä siihen kuuluva oma kristillinen identiteetti, eikä sekoittaa näitä erilaisiin uususkonnollisiin tulkintoihin. 5. Messu ja seurakunnan jumalanpalvelus on luovuttamaton ja kirkon hengellisen elämän ja kirkon sanoman kannalta merkittävin toiminto: Vaikka kokoava jumalanpalvelus ei ole enää osallistujien määrän osalta tilastollisesti toiminnanmuotona ainoa seurakunnallisen elämän keskus, se on kuitenkin hengellisesti merkittävä, keskeinen ja olennainen kokoava toiminta, joka sisältää messuna ehtoollisen sakramentin. Siksi se tulee valmistella ja toteuttaa seurakunnassa mahdollisimman hyvin. Jumalanpalveluselämän sisältöä tulee edelleen kehittää ja siihen liittyvää hengellistä elämää vahvistaa. Erityisesti jumalanpalveluselämän musiikki- ja kuorotoiminnan monipuolistaminen on tärkeää. Yhdessä papiston ja työntekijöiden kanssa vapaaehtoisia tulee aktivoida eri kohderyhmille suunnattujen messujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Resursseja ja laatua joulunajan ja pääsiäisen ajan messuihin ja erityisesti konfirmaatiomessujen laadullinen parantaminen niiden resurssien lisääminen o tärkeää, sillä ne kokoavat todella paljon osallistujia ja harvoin jumalanpalveluksiin osallistuvia alueen asukkaita. Rovastikunnassa kehitetään seurakunnittain eritavoin painotettua jumalanpalvelusperinnettä: perhemessujen kehittäminen perhetoimintaa aktiivisesti tekevässä Mikaelinkirkossa, samoin Itä-Helsingissä diakonisten messujen lisääminen, joissa on ruokailumahdollisuus. Profiloidaan erilaisia messuja, joita voidaan viettää eri paikoissa eri vuodenaikana, kuten esimerkiksi kesäkaudella puistoissa toteutettava luomakunnan messu. Metron varrella olevien kirkkojen messuja pitäisi koordinoida toisiaan täydentäviksi. Kehitetään nuorten veisujen pohjalta nuorten messuja, jotka suunnataan erityisesti rippikoulun käyneille. 2 (6)
Hautaan siunaamisten hyvä ja arvokas hoitaminen on tärkeää ja yhteyttä tulee pitää omaisiin siunaustilaisuuksien jälkeen. 6. Vaikuttajaverkostoissa toimiminen on kannatettavaa, mutta samalla kirkon kannalta keskeisisä verkostoista tulisi tehdä selvitys sekä suunnitelma sen koordinoimisesta. 7. Seurakunnan toiminnasta kiinnostuneiden erilaisten ammattiosaajien ja aktiivisten seurakuntalaisten saaminen osaajiksi ja tekijöiksi on tehtävä mahdolliseksi niin, että he tuntevat sen omakseen. Tämä edellyttää vahvempaa kasvatuksellista asennetta sekä nuorten tukemista tekemisessä. Mallia voi ottaa opiskelijoiden osakuntatoiminnasta tai urheiluseurojen koordinaattorilähtöisestä työkulttuurista. Tämä edellyttää sitä, että selkiytetään työntekijöiden tehtävienkuvat ja he hoitavat kirkollista ammattitaitoa edellyttävän työn. Sen lisäksi annetaan aktiivisille seurakunnan jäsenille mahdollisuus osallistua suunnittelemiseen, luoda seurakuntatoimintaa ja tulla mukaan toimintaan, johon heillä on kokemusta ja asiantuntemusta. Vapaaehtoisten toiminnan tulisi olla mielekästä ja tarpeeksi haastavaa. 8. Työntekijöiden hyvinvoinnin huolehtiminen ja erilaista työuupumusta ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää. Samalla joustavuuden ja mahdollisuuden lisääminen siihen, että työntekijä voi saada kokemusta eri työyhteisöstä. Esimerkiksi rovastikunnittain toteutettava mahdollisuus antaa apua eri työalojen töiden hoitamisesta on organisoitava. 9. Toiminnan kokonaistarpeesta lähtevä osaaminen tulee kartoittaa, samalla on huomioitava kirkolliseen virkaan liittyvä oman teologisen syventymisen ja ammatillisuuden kehittäminen. 10. Seurakuntien viestintä tulee organisoida pääkaupunkiseudulla tehokkaaksi ja ammattilaisten tekemäksi, laadukkaasti kirkon sanomaa ja seurakuntatyötä rakentavaksi viestinnäksi. Rovastikuntiin organisoidaan ammattitiedottajat, jotka tukevat seurakuntien tiedotusta. Seurakuntiin on hyvä tuoda koulutusta esimerkiksi sosiaalisen median parempaan hyödyntämiseen. 11. Itä-Helsinkiin organisoidaan diakoniakeskus, joka jalkauttaa diakoniatyötä nopealla ja joustavalla toiminnalla, koordinoi ruokajakelua, euron tavarataloa ja ohjaa seurakuntien diakoniatyötä diakonista työkulttuuria. 12. Hankintojen määrätietoinen organisoiminen, kilpailuttamiskulttuurin kehittäminen ja seurakuntien ohjeistaminen First Cardien käytössä tuo mittavia säästöjä ripeästi toimeksi! 13. Tilapankin organisoiminen seurakuntayhtymään tulee toteuttaa mahdollisimman pian! Taloudelliseen sopeuttamiseen liittyvät tilojen vähentäminen edellyttää viisasta ohjausta seurakuntien tilaratkaisuiden tekemiseen. Seurakunnille hyviä taloudellisia kannustimia, kun tehdään luopumispäätöksiä vähänkäytetyistä ja seurakunnille kalliista tiloista. 3 (6)
14. Seurakuntientalon käyttöä tehostettava ja vapaaksi jääviä tiloja on vuokrattava ja mahdollinen luopumispäätös edellyttää vähintään 2016 taloustilanteen todellista toteutumista. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 1. Hengellisen työn mittaaminen ja toimivien mittareiden löytäminen erittäin vaikeaa. 2. Seurakuntien yhteisen työn tulee tukea seurakuntia. Sen sijainti voi hyvin olla keskustassa, mutta työntekijöiden tulee aktiivisemmin liikkua seurakunnissa, tehdä työtä vuorovaikutuksessa seurakunnissa olevien työntekijöiden kanssa. 3. Seurakuntien tulee kieltäytyä uususkonnollisuuteen ja uushengellisyyteen sekaantuvasta toiminnasta. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 1. Hautatoimipalvelun selvitys: sen edullisuus tulee sitouttaa kirkon jäsenyyteen, edullisuus ja luotettava palvelu, jotta henkilön hautaan siunaaminen on turvattu. 2. Kansalaistoimintaan perustuva yhteistyö on ehdotuksena yllättävän epämääräinen. Jos kyseessä on kansalaistoiminnan tukeminen kirkollisten verovarojen avulla, toimintapata on ongelmallinen. Kansalaistoiminnan sijaan voidaan korostaa, että seurakunnan vapaaehtoistyö nousee yleisestä pappeudesta ja toteutuu sen puitteissa. Jos seurakunnassa löydetään hyvä idea, joka liittyy rakentavasti kirkon toimintaan ja se tavoittaa ihmisiä, se voidaan hyvin toteuttaa. Vapaaehtoistoiminta ei tapahdu yksin, vaan kirkossa ja seurakunnan yhteydessä. 3. Euron tavaratalo on hyvä mahdollisuus, mutta se vaatii lisäselvityksiä siitä kuinka se asettuisi kierrätysliikkeiden ja diakonisen ruokajakelun rinnalle. Helsingissä tarvitaan käytännössä useampi Euron tavaratalo! 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Kristillisen kasvatuksen selkeä kokonaisnäkemys. Kristillisten järjestöjen mahdollinen tuki ja ammatillinen apu. 4 (6)
Kommentit ja arviot seurakuntayhtymän taloudesta ja kiinteistösijoitustoiminta. Tämä on eettisesti arka ha herkkä kysymys: Mahdollinen merkittävä sijoitusriski ja kysymys siitä, mikä on kohtuullinen vuokrataso ja kuuluuko kirkon olla tällaisilla markkinoilla on syytä tarkastella ja arvioida eettisesti. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Diakoniakeskus Itä-Helsinkiin yhdessä rovastikunnan seurakuntien kanssa. 5 (6)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Mikaelin seurakunta on tehnyt luopumispäätöksen: Pyhä Jysäys seurakuntatalosta 1.1.2016 alkaen. Mellunmäen seurakuntakeskuksesta 1.9.2016 alkaen. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 1,5 2 3 (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 1,5 2 3 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: 1-2 viikkoa henkilöstön lomauttaminen vuosina 2017 ja 2018 ** Avointa palautetta muutosehdotuksista 6 (6)
Munkkiniemen seurakuntaneuvoston lausunto Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston esityksestä toimintakulttuurin muutokseksi / seurakuntaneuvosto 13.4.2016 Seurakuntaneuvosto haluaa keskittyä lausunnossaan seuraaviin pääkohtiin 1. Palvelukeskus Virasto 2. Suurempi seurakunta Pienempi seurakunta 3. Tilat Henkilöstö 4. Hädänalaiset hädän monet kasvot Itä Länsi 5. Viestintä/Some - Paikallinen Pääkaupunkiseudun yhteinen 6. Kirkon missiosta käsin Ihmisten tarpeista käsin 1. Palvelukeskus Virasto Seurakuntaneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että omassa seurakunnassa säilyy toimisto. Mikäli palvelukeskus toteutuu, on mietittävä yhdessä mitkä tehtävät kussakin toimistossa hoidetaan. Seurakunnan oman viraston/toimiston ylläpitämistä pidetään tärkeänä monestakin syystä: Paikallinen toimisto kodin lähellä, kenties tuttujen ihmisten tapaaminen, tarjoaa henkilökohtaisen palvelun ja laadukkaan kohtaamisen. Henkilökohtaiset kontaktit vahvistavat tunnetta seurakuntaan kuulumisesta. Paikallisseurakunnan tilojen välittömässä yhteydessä sijaitseva toimisto pystyy käytännöllisimmin hoitamaan tilojen varaukset ja joustavasti myös esittelemään tilat ja niihin liittyvät palvelut sekä lainaamaan /vastaanottamaan avaimet omatoimijoille. Ihmisten palvelun kannalta olisi tärkeää, että palvelu keskitetään paikalliseen toimistoon, josta voi yhdestä paikasta hoitaa asiansa. Sähköisiä palveluja ja tavoitettavuutta sitä kautta halutaan edistää ja kehittää yhdessä mahdollisen palvelukeskuksen kanssa. 2. Suurempi seurakunta Pienempi seurakunta Seurakuntaneuvosto katsoo, että seurakunnan tulee olla toiminnallisesti pieni vaikka se olisikin osa suurempaa kokonaisuutta. Mihin suuntaan seurakuntien kokoa ja hallintorakennetta toimintakulttuurin muutoksella pyritään kehittämään. Seurakuntaneuvosto pitää hyvin mahdollisena, että tulevaisuudessa paikallisseurakunnat voivat olla jonkin verran suurempia hallinnollisia yksiköitä joiden sisällä on joitakin toiminnallisia yksiköitä, alueseurakuntia. Kahdeksankymmentä luvun alussa rovastikunnallinen toiminta alettiin alas toimimattomana. Nykyisessä hallintomallissa rovastikunnassa on useampia hallinnollisia yksiköitä, mikä vaikeuttaa yhteistyötä. Mikäli tulevaisuudessa tullaan muodostamaan suurempia paikallisseurakuntia, eivät nykyiset rovastikunnat välttämättä muodosta toimivinta yksikköä. Esimerkiksi Munkkiniemen kohdalla saattaisi olla luontevaa muodostaa paikallisseurakunta nykyisten naapuriseurakuntien kanssa. Pienessä seurakunnassa on paremmat mahdollisuudet kokea yhteyttä kuin suuressa seurakunnassa. Alueseurakunnat voivat pitää sisällään erilaisia jumalapalvelusyhteisöjä joihin
kuulutaan ja osallistutaan yli seurakuntarajojen. Toisaalta yhteistyö paikallisseurakunnan sisällä mahdollistaa toimintaa johon yksittäisellä alueseurakunnalla ei ole resursseja. 3. Tilat Henkilöstö Kun tiloista luovutaan, tilojen tulevasta käytöstä tulee neuvotella seurakunnan kanssa jolla on paras paikallistuntemus. Munkkiniemen seurakunta on jo joutunut tekemään merkittäviä vähennyksiä henkilöstöstä, n. 30 %, ja tiloista, Munkkiniemen seurakuntatalo, jossa sijaitsi mm. kirkkoherranvirasto, muut toimistotilat, seurakuntasali, nuorisotilat ja lapsityöntiloja. Seurakunta pitää tärkeänä, että mikäli jostain tilasta luovutaan, niin seurakunta ja yhtymä keskustelevat sen tulevasta käytöstä. Seurakunta tahtoo neuvotella tilojen uusio- ja yhteistyömahdollisuuksista, jotta löydettäisiin mahdollisimman hyvä ratkaisu sekä seurakunnan, että yhtymän kiinteistötoimen kannalta. Löytyisikö kenties yhteistyökumppaneita toisista seurakunnista, jumalanpalvelusyhteisöistä tai kirkkokunnista. 4. Hädänalaiset hädän monet kasvot itä länsi Seurakunta on huolissaan ammatillisen diakoniatyön resursseista Munkinseudulla. Hädällä on Helsingissä monenlaiset kasvot ja diakoniatyö painottuu eri puolilla Helsinkiä eri lailla. Viimeisessä diakoniabarometrissa vuodelta 2013 diakonista vanhustyötä pidetään kaikkein tärkeimpänä tulevaisuudessa. Huolenaiheena ei ole pelkästään leivän puute vaan usein juuri yksinäisyys Diakoniatyön keskeisinä tavoitteina Munkkiniemen seurakunnan diakoniatyössä on yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen, varhainen välittäminen ja osallisuuden kokeminen seurakuntayhteydessä. Diakonisen kotikäyntityön lisääminen nähdään tärkeänä, mutta se vaatii vapaaehtoisten joukkoa sekä diakoniatyön ammattilaisia työnohjaamaan heitä sekä tekemään ne ns. haastavimmat kotikäynnit, joihin ei löydy vapaaehtoisia tai heidän taitonsa eivät riitä ihmisen tukemiseen vaikeassa elämäntilanteessa. Munkkiniemen seurakunnan diakoniatyössä nähdään tulevaisuudessa myös seurakuntalaiset enenevässä määrin diakonian toteuttajina esimerkiksi vertaisryhmien ohjaajina ja lähimmäisinä yksinäisille. 5. Viestintä/Some - Paikallinen Pääkaupunkiseudun yhteinen Seurakunnan oma viestintä on ehdottoman tärkeää Seurakunnan sisäistä viestintää tullaan tarvitsemaan aina. Samoin seurakunnan omaa ulkoista viestintää tullaan tarvitsemaan aina. Seurakunnan oma viestintä internetissä, paikallisissa lehdissä ja mainoksissa edellyttää oman alueen ja toiminnan tuntemusta. Viestintä on jo olemukseltaan yhteisöllistä, yhteistyötä ja verkostoitumista eri tasoilla. Tiedotus ja viestintä edellyttävät toisaalta pitkäjännitteistä työtä, mutta toisaalta tarvittaessa nopeaa reagointia. Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien yhteistyössä painopiste on laajemmissa kokonaisuuksissa.
6. Kirkon missiosta käsin Ihmisten tarpeista käsin Seurakunnan unelma: Usko on Elämää tarkoittaa että jokainen alueella asuva voisi elää elävässä yhteydessä Jumalaan ja löytää hengellisen elämän voimaksi ja iloksi omaan elämäänsä. Munkkiniemen seurakunnan Missio: Ihmisen kanssa Jumalan yhteydessä Visio: Usko on elämää Seurakunnan perustehtävän kannalta on olennaisista olemmeko aidosti kiinnostuneita ihmisestä, ei vain niistä jotka osallistuvat seurakunnan toimintaan, jotka ovat siitä kiinnostuneita tai myötämielisiä vaan myös niistä jotka ovat etäällä, ulkopuolella eivätkä ole kiinnostuneita seurakunnasta tai sen sanomasta. Ihmisen tarpeista käsin tarkoittaa, että olemme kiinnostuneita ihmisestä itsestään aidosti hänen ehdoillaan, ja että asetumme ihmisen puolelle. Ihmisen puolella olemista on myös kirkon jäsenyyden vahvistaminen esimerkiksi hänen elämänkaarensa eri vaiheissa sukupolvien ketjussa. Olla kristitty on tehtävä ja seurakunta on olemassa ennen muuta niitä varten, jotka ovat ulkopuolella. Aidon kiinnostuksen tulisi johtaa siihen että haluamme ja pyrimme tutustumaan alueellamme asuviin ihmisiin, omana itsenään. Kaupallisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti kehitetty 360-työkalu voi välineellistää ihmisen ja tehdä tästä markkinoinnin kohteen. Munkkiniemen seurakunnan tehtävä lähtee siitä ajatuksesta, että kaikki ihmiset ovat Jumalan silmissä yhtä arvokkaita ja rakkaita. Jokainen ihminen on perusolemukseltaan hengellinen. Tämä tarve ilmenee jokaisella ihmisellä eri tavalla, niin myös se, miten ihmisen hengellinen elämä, suhde Jumalaan tulee ravituksi, vaihtelee suuresti. Olennaista on lähteä aidosti ihmisen omista tarpeista käsin ja pyrkiä vastaamaan niihin eikä omien tai seurakunnan omien tarpeiden tyydyttämiseen. Luotamme siihen, että pidämme esillä evankeliumia lukemattomin tavoin odottamatta mitään takaisin. Annamme hyvän kiertää.
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros (dl 8.5.2016) Palautteen antaja: Oulunkylän seurakunta (seurakuntaneuvosto 9.5.2016) MIKÄ TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOKSESSA ON TÄRKEÄÄ? 1. Mitä ehdotuksista on ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? - Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi (1) kuitenkin huomioiden, että seurakunnat ovat väestörakenteeltaan ja toimintamalleiltaan erilaisia ei siis muottiin pakottamista, mutta yhteisiä toimivia minimistandardeja ja keskinäisen oppimisen ja kehittymisen tapoja ja tiloja; - Mitataan työtä ja vaikuttavuutta (3) ehkä yksi vaativimpia ja vaikeimpia osia toimintakulttuurin muutoksessa, mutta auttaa ymmärtämään toimintaamme ja suuntaamaan resursseja - viestintä (20) - monikulttuurisuus (4) ja kaupunkiympäristön ja toimintakulttuurin muutos laajasti ymmärrettynä huomioon niin teologisessa reflektiossa kuin sen myötä nousevassa seurakunnan olemisen ja työn tavassa (mm. kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen, 8) - seurakuntalaiset mukaan ja työntekijäkeskeisen kokoavan toiminnan vähentäminen (11, 12) - ei yhden työnantajan mallille, mutta kyllä sille, että etsimme toimivia seurakuntien yhteistyön ja toiminnan malleja ja etsiä mahdollisia keinoja esim. määräaikaisesti työntekijän vaihtaa työtehtävää yhtymän sisällä hyvien toimintamallien liikkumiseksi ja ammatillisuuden vahvistumiseksi(13) - Jatketaan esimiestyön ja johtamisen kehittämistä (16) 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? - kasvottomat kampanjat joissa ei kohtaamisen ulottuvuutta (vrt. esim. piparinjako-kampanjassa ON kohtaaminen, toimii) - kirkon oman hautaustoimiston aloittaminen (7) - luopuminen jumalanpalveluksen keskeisyydestä seurakunnan yhteen tulemisen perustana (12) 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennyksiä tulisi tehdä? - palvelukeskukselle näytämme vihreää valoa, mutta monet sen toimintaperiaatteet ja käytännön ratkaisut vaativat tarkennusta ja lisäselvitystä (esim. vastuut; palvelukeskuksen työntekijät ja tilat (olemassaoleva henkilöstö, hajautettu vs. keskitetty), edellyttää sekä säästöjä että varmuutta siitä, että seurakuntalaiset aidosti hyötyvät (27)
- nyt ehdotuksessa mainittu, että työntekijän kehittämisen mahdollisuudet, koulutus, työn organisoiminen ja järjestelyt kuuluisivat palkitsemisjärjestelmän piiriin ovat kuitenkin työntekijän ja työn tekemisen peruslähtökohtia, eivät palkkioita tätä syytä tarkentaa (18) - tilaratkaisuissa seurakuntien tasolla (esim. Oulunkylässä) on tarpeen yksilöidympi taustatieto kaupunkisuunnittelun ja väestörakenteen ennusteista, kiinteistöjen lähitulevaisuuden kustannusvaikutuksista ja kuntoarvioista sekä mahdollisista tilojen yhteistoimintamallien mahdollisuuksista (25) 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? - kristillisen kasvatuksen painotus; edellyttää sinnikästä pitkäjänteisyyttä ja paikallisuutta, ei toimi pop up -pohjalta - 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan? - Monikulttuurisuus (4) - Vanhustyön (kotiin sidotut vanhukset) projekti Maunulassa (yhdistyvät: diakonia, kansalaisyhteiskunta, vapaaehtoisuus ja vanhustyö sekä kokeilevat tietotekniset ratkaisut) SOPEUTTAMISRATKAISU 1. Mistä kiinteistöistä luovumme ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Olemme luopuneet kolmesta kerhotilasta vuosien 2013-2015 aikana sekä yhdestä toimitilasta (Maunulan Seuris); Vuonna 2017 luovumme puukoulun kerhotilasta (vuokratila); Vuoden 2017-2018 aikana tavoitteena tehdä päätös yhdestä kirkkotilasta luopumisesta (Käpylän kirkko / Maunulan kirkko / Oulunkylän vanha kirkko / Oulunkylän kirkko) 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016-2018 kun huomioidaan luonnollinen poistuma? Koska tilaratkaisuja ei vielä tehty, toteutetaan sopeutustarve tässä vaiheessa pääosin henkilövähennysten kautta. Samalla työn painopisteitä kehittäen arvioimme, millaista osaamista ja koulutusta tarvitsemme jatkossa rekrytoitavan henkilöstön osalta. / htv 2016 2017 2018 luonnollinen (2015) 2 htv 1 htv poistuma (2016) 3 htv muu henkilöstön 2 htv sopeuttaminen Yhteensä 7 htv 1 htv
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Pakilan seurakunta *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? Hanke on lähtökohtaisesti oikean suuntainen. Hyvät kärjet täytyy voida nostaa riittävällä painolla esille, muutoin paljous nitistää olennaisuudet. Hankkeen etenemisen aikataulu on syytä laatia niin, että askeleet priorisoidaan ja lähdetään strategisesti valituista 3-5 kärkihankkeesta, jotka toteutetaan ensimmäisenä. 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? Passiivit pois ilmaisuista. Tekijät näkyviin. Ajantasainen tieto toiminnan ja päätöksenteon tueksi. Helsinkiläisten tarve ohitetaan tässä materiaalissa liian nopeasti. Jäsen 360 tieto luo pohjan kokonaiskuvan näkemiseen. Sen pohjalle rakentuva muutosmuotoilu palvelumuotoilun keinoin avaa tien ihmisten tarpeen realistiseen hahmottamiseen. Tämä pitäisi nostaa hankkeen priorisoinnissa kärkipaikalle. Helsinkiläisistä saatavan tiedon hyödyntäminen on tehtävä montaa eri toimintatapaa käyttäen. Tässä hankkeessa on vaarana, että kehitysaskeleet hioutuvat liiaksi vain nykyisten luottamushenkilöiden ja työntekijöiden näkemysten varaan. (kohta 2) Euron tavaratalo. On tosi hyvä, että Helsingin alueella olisi yhteinen toimija hävikkiruoan hyödyntämiseksi. Kenenkään ei tarvitse silloin myös joutua kokemaan sitä nöyryytystä, jonka leipäjono synnyttää. Jos se samalla tarjoaa työpaikkoja työrajoitteisille, se kohottaa ihmisarvoa. Ihmisistä tulee aktiivisia toimijoita. Mukaan Helsingin kaupunki työvoimapalvelujen kautta, Diakonissalaitos, kauppiaat yms. (kohta 9) Nopean toiminnan työlle tehdään edellytykset. Nopean toiminnan ryhmä, joka on etukäteen suunniteltu ja resursoitu. Silloin työ ei toteudu extrana oman työn päälle. On tärkeää, että kirkko pystyy toimimaan ja reagoimaan ketterästi eikä jää 1 (4)
sivusta seuraajaksi. Alueellinen yhteistyö tärkeää, yhdistetään voimavarat, moniammatillinen yhteistyö, resurssipankki apuna tässä (jotta meillä on dataa käytössä siitä millaista osaamista meillä on käytössä seurakuntalaisten taholta). Nopeaa toimintaa tarvitaan sekä alueellisesti että myös yhtymätasolla ja valtakunnallisella taholla. Nopea toiminta sisältää viestinnällistä reagointia ja konkreettisia toimia kentällä. Esimerkkeinä ovat tasa-arvoinen avioliittolain voimaantulo ja sen haasteet seurakunnassa sekä ehdotus, että otetaan käyttöön päivystävät nuorisotyönohjaajat, joilla etukäteen suunnittelemattomia työpäiviä? (Kohta 33) Digitalisaatio. Digitaalisuuden haaste pitää nostaa suurempaan huomioon kuin se on tässä esityksessä. Some-työ on tärkeä osa jo nykyistä työtä! Sen jatkuva kehittäminen on tärkeä painopiste. (kohta 32) Luovutaan rohkeasti tiloista ja mennään sinne missä ihmiset ovat. Vahvistetaan samalla verkostoitumisen määrää paikallisten toimijoiden kanssa. Yhtymän työntekijät entistä enemmän kentälle. Kirkollisten toimitusten toteuttaminen kesäaikana olisi tässä hyvä askel. (kohta 19) Tilan tekeminen seurakuntalaisten omalle toiminnalle ja seurakuntalaisten kiinnostuksen kohteiden ja valmiuksien tunnistaminen vaatii asennemuutosta työntekijöiltä. Työntekijäkeskeisyydestä luopuminen sekä seurakuntalaisten ja vapaaehtoisten aktiiviseen toimintaa kohti kulkeminen on toimintakulttuurimuutoksen ydin. (kohta 12) 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? Jotkut ehdotukset ovat päällekkäisiä ja ne voisi kiteyttää suuremmiksi kokonaisuuksista, erityisesti jäseniä koskevat asiat (1,6,11,12) ja osallisuus. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Suunnitelma sisältää aivan liian paljon toimikuntia ja suunnittelua eikä niinkään varsinaista toimintaa. Onko kaikki rahan käyttö täysin tarpeellista vai voisiko sitä miettiä uudella tavalla. Reitin (tieto => muotoilu => toteutus => vaikutus) toteutuminen mahdollisimman kitkattomasti on olennaisen tärkeää. Tässä suunnitelmassa turvaudutaan vielä liian vahvasti työryhmien (usein kirkkoherravetoisten) työskentelyyn. Uutta kulttuuria edustaisi se, että mahdollistetaan verkostomainen toteuttaminen, jossa kokeillaan ja opitaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. 2 (4)
Toiminta muuttaa, suunnitelmat eivät. sellaisia hankkeita jotka vaativat pitkää, työlästä ja kallista selvittelyä ja suunnittelua voi lykätä myöhemmäksi, esimerkiksi 2, 3 ja 21. Lisäksi 1,5 miljoonan investoinnille pitää saada tarkempi suunnitelma. Palvelukeskus edellyttää vielä kypsennystä. Järjestelmä pitää olla hyvin suunniteltu, jotta siitä hyötyvät tekijät ja käyttäjät. (kohta 27) 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Kasvatus on olennainen osa seurakunnan työtä. Näkökulma puuttuu kokonaan. On löydettävä tavat, jotka toimivat muuttuvassa maailmassa. Seurakunnan toiminta toteutuu yhtenä toimijana lasten ja nuorten elämässä muiden tärkeiden toimijoiden rinnalla. Kasvatus on ymmärrettävä rinnalla kulkemisena, mahdollisena tuen antamisena ja tuttuna kasvona olemisena lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Yhteistyö perheiden, koulujen ja urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa edellyttää uusien toimintamallien käyttöön ottamista. (kohta 6) 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Pakilan seurakunta on valmis lähtemään kaikkiin perhe- ja kasvatustyötä koskeviin kehityssuunnitelmiin. Tähän tarvitaan mukaan erilaisilla alueilla toimivia seurakuntia ja mutia yhteistyötahoja. Some-työ ja sen kehittäminen ja lisäkoulutuksen saaminen Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Korttelitalo: Seurakunta tehnyt päätöksen ja luopuu tilan käytöstä kesäkuussa 2016 VälKe: Tilan käytöstä luovutaan aikaisintaan 2018. Toiminnoille on löydyttävä korvaavat tilat. Tässä voidaan hyödyntää myös yhteistyötä toisten seurakuntien kanssa. Hyvän Paimenen kirkko: Kiinteistön tiloja voidaan ajatella vuokrata muille käyttäjille. Seurakunta etsii aktiivisesti tapoja, miten oma toiminta voidaan toteuttaa pienemmissä tiloissa. Seurakuntayhtymän tehtävänä on kehittää ulosvuokraukselle rakenne, joka näkyy sisäisissä vuokrissa. 3 (4)
2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 1-2 1-2 (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 1-2 1-2 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: ** Avointa palautetta muutosehdotuksista Seurakuntarajat ja muut rakennekysymykset pitäisi ottaa rohkeasti esille myös tässä yhteydessä eikä väistellä kysymyksenasettelua. 4 (4)
Respons på reformförslagen Gemensamma kyrkorådet ber församlingarna/enheterna kommentera följande frågor som gäller reformen av verksamhetskulturen. Använd de referensnummer till förslagen som angetts. Deadline 8.5.2016, svaren sänds till: kirjaamo.hsrky@evl.fi Respons given av: Petrus församling Antalet stjärnor illustrerar hur stor uppmärksamhet förslaget fått av anställda och församlingsråd, på en skala från 1-5. * ** *** **** ***** Vad är viktigt då verksamhetskulturen reformeras? 1. Vilket förslag anser er församling/enhet att ovillkorligen måste främjas? Varför? 5. Nya gudstjänstformer bör komplettera de traditionella. Friare händer för att hitta nya gudstjänstformer för enskilda församlingar. Utbyte av ideer mellan församlingar. Men inte mera handböcker. Det finns redan fungerande nya och annorlunda former, behövs det verkligen en budget för experiment? ***** 7. Kyrkan i Helsingfors bör undersöka möjligheterna att driva en begravningsbyrå. Det kunde vara en god källa till nya inkomster. Om prisnivån kan hållas lägre än de privata aktörerna så kan kyrkan undvika eventuell kritik att man försöker utnyttja situation och sko sig på utsatta. ** 11. Yes! Anställda måste få tid att rekrytera o träna frivilliga. Väldigt viktigt. Här har vi input att ge. Det här tror vi på, så här jobbar vi redan. Här kan vi ännu utvecklas, vi kan dela våra erfarenheter. Vill vi gå emot en frivilligkultur måste anställda "coachas" in i den. ***** 12. Våga ge ansvar, fråga efter kunskap. Anställda bör finnas till som stöd till frivilliga. *** 13. Bra med samarbete om det är frivilligt! ** 15. Lyssna på hur anställda mår! ** 16. Utveckling av ledarskapet i kyrkan är viktigt. Utvecklingen får inte enbart betyda fortbildning av konsulter. Vi behöver ta tillvara konkreta exempel av erfarna kyrkoledare, sådana som t.ex. Holy Trinity Brompton i London. **** 1 (4)
19. *** 28. Bra förslag. Få av samfällighetens tjänstemän behöver arbeta centralt, de kan lika bra jobba från en annan plats. **** 2. Vilka förslag är inte värda att nu främjas? Varför? 1. Systematisk kontakt ja, men via en levande församlingsgemenskap och inte opersonligt från kyrkan i hfors. Sättet att ta kontakt behöver även passa äldre. ***** 3. Leder i praktiken till en ökad börda för anställda och mera administration. Till sin natur är verksamheten sådan, att man inte i det här livet kan mäta resultatet. ***** 6. Nej. Producera och publicera INTE mer material. Överskatta inte värdet av nytt "bra material". Det som producerats centralt av kyrkan i Helsingfors hittills har inte alltid varit särskilt lyckat. Bättre och förmånligare att t.ex. leta fram redan välfungerande material. **** 17. Måste detta ska centralt eller kan det skötas mindre tungrott i församlingarna? ** 24. På svenska fungerar Kyrkpressen redan bra som ett slags lokaltidning för kyrkan. ** 3. Vilka förslag måste ännu preciseras innan beslut kan fattas? Hur borde preciseringen ske? 4. Det är viktigt med inre mission. Vi får inte glömma missionsuppdraget till förmån för religionsdialog. T.ex. yoga och mindfullness grundar sig inte i kristna värden. *** 20. Lösningen får inte vara endast flera möten. Alla församlingar skall inte se lika ut, men kommunikation viktig. **** 25. Dåligt underhåll > fuktproblem > sjuka människor. * 27. Gemensamt servicecenter med goda öppethållningstider kan vara en god idé. Två viktiga förtydliganden: 1) För att servicen ska fungera på svenska är det helt nödvändigt med fullständigt svenskspråkig personal. Det räcker inte med tjänstemannasvenska om man ska kunna vägleda ovana församlingsbor som kanske aldrig kontaktat församlingen förr. 2) Det behövs fortsättningsvis också ett lokalt församlingskansli. **** 32. Nödvändigt, men ifrågasätter strategin att utbilda de anställda i some. Bättre använda de som redan är infödda på sociala media, både frivilliga och duktig adminpersonal. Bra med utbildning men den måste vara relevant. Det räcker inte med att t.ex. 2 (4)
ungdomsarbetare erbjuds utbildning i hur man använder Facebook. ** 4. Vilka frågor eller delområden finns inte med bland förslagen? 5. För förverkligandet av vilket förslag skulle er församling/enhet vara beredd att ta ansvar för (om ni inte redan angetts som ansvarig enhet)? 3 (4)
Anpassning av verksamheten Behovet av att fram till 2018 anpassa församlingarnas verksamhet har beräknats. För att uppnå målet måste såväl personalstyrkan som fastigheterna ses över. 1. Vilka fastigheter avstår er församling/enhet från och hur ser tidtabellen för denna anpassning ut? - Kårböle kapell (2017) 2. Hur många personer berörs av nedskärningen under perioden 2016-2018 sedan lokalfrågan lösts och den naturliga avgången beaktats? Naturlig avgång (årsverken) Övrig personalanpassning (årsverken) Sammanlagt (årsverken) 2016 2017 2018 0,5 1 0,5 1 3. Eventuella andra anpassningsåtgärder som vidtas efter att lokalerna minskats och personalen skurits ned: Öppen respons på reformförslagen 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Pitäjänmäen seurakunta Ehdotukset olivat epätasaisia ja osa numeroiduista kohdista oli vailla konkreettista sisältöä. Olemme jättäneet tällaiset pääasiassa kommentoimatta ja noukkineet edistettäviksi vain ne, joissa on selkeä sisältö. *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? 1.5 (esitys kaipaa konkretiaa, tervehdyskäynnit uusien srklaisten luona mahdollisiksi), 5.2, 6.1. ja 6.2 (perhetyö tärkeää pitää tässä mukana), 7, 10.2, 11.2, 11.5, 11.6, 12 (toteutetaan paikallisessa toimintasuunnittelussa), 19.1 (järjestely ei saa lähteä kateudesta erityistyömuotoja kohtaan), 19.2, 19.7, 20 (yhtymä tarvitsee mainososaamista ja mainososaajia!, sisältövastuu pitää olla seurakunnilla), 21, 23 (myös kuurojen työ, kehitysvammatyö, näkövammaistyö ja monikultt. työ), 32 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 2 (tietoa on jo, hyöty kyseenalainen, rahankäyttö perusteetonta), 3 (meillä on jo nämä), 5.1 (turhaa rahanmenoa, meillä on jo tämä tieto), 8.3 (verkostoidutaan toki, mutta srk ei ryhdy rahoittamaan muiden toimintaa), 27 (keskitetty tilavaraus ei realistisesti arvioiden voi toimia, Espoossa huonoja kokemuksia tästä; sen sijaan yksi puhelinnumero, josta takaisinsoitto ja asioiden selvittely, on ok), 33 (tämä kuuluu jo johtavien viranhaltijoiden tehtäviin). 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 4.5 (mihin kuluu 50.000? voidaanko tätä kehittää myös rovk tai alueellisesti?), 8 (kumppanuudet ok, mutta eivät voi rajata pois paikallisia kumppanuuksia, rahankäyttö ihmetyttää?), 9 (imeekö resursseja laitakaupungilta?, miten toimii elintarvikkeiden logistiikka paikasta toiseen? miten huomioidaan läheisyysperiaate ja liikkumisen ongelmat?), 11.3 (vaikuttamisfoorumit ja rakenteet tulee tehdä paikallisesti, ei keskitetysti), 15-18 (nämä kohdat tulee toteuttaa osana normaalia toimintaa, ei lisärahalla!), 19.6 (tavoitettavuus ei saa kärsiä), 22 (sopimusten kilpailutus ok, keskitetyt hankinnat ehdoton EI!), 24 (kyse on srkien viestinnästä, mitä palveluja tämä tarjoaa paikalliselle srklle? miten taataan paikallinen näkyvyys?). 1 (2)
4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Verkkokoulutusten hyödyntäminen 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Toteutamme kaiken sen, mikä kuuluu seurakunnan vastuulle. Erityisesti olemme kiinnostuneita jumalanpalveluksen kehittämisestä (5). Sopeuttamisratkaisu 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Seurakuntaneuvoston on TTS 2016 2018 sitoutunut tutkimaan Konalan seurakuntatalosta luopumista. Asiaa käsitellään neuvoston kokouksessa 18.5.2016. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 1,5 1 (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 1,5 1 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: ** Avointa palautetta muutosehdotuksista Hyväksytty seurakuntaneuvoston kokouksessa 20.4.2016 2 (2)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Roihuvuoren seurakunnan seurakuntaneuvosto *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? 6. Seurakuntalaisten myönteisen kirkollisen/kristillisen identiteetin vahvistaminen on tärkeää. Jäsenen kirkollinen/kristillinen identiteetti vahvistuu, kun hengellisen ymmärryksen määrä lisääntyy ja kokemus Jumalasta syvenee, jolloin myös sitoutuminen aktiiviseen toimintaan ja vaikuttamiseen tuntuvat mielekkäämmiltä. 8. Kansalaistoiminnan yhteistyötä vahvistetaan Erittäin kannatettava idea. Kolmannen sektorin ja kansalaisten oman toiminnan merkitys tulevat entisestään korostumaan. 11. Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi aloitetta on tärkeä lähteä edistämään ja 12. Seurakuntalaisten osuutta on entisestään vahvistettava suunnittelijoina ja toimijoina Helsingin yhteistä koulutusta avataan seurakuntalaisille. Mahdollistetaan seurakuntalaisten itsenäinen toiminta seurakuntien tiloissa. Jätetään toimintasuunnitelmiin spontaaniudelle ja seurakuntalaisten aloitteiden seuraamiselle tilaa. 13. Sopimuksenvarainen seurakuntien yhteistoiminta ja sisäisen liikkumisen edistäminen Erittäin kannatettava ajatus, joka saattaa pitää sisällään myönteisiä talousvaikutuksia. 26. Perustetaan tilapankki omistamaan ja realisoimaan käytöstä poistettuja tiloja ja kirkkoja On tärkeää, että seurakunnat voivat saada päätöksillään aikaan nopeita vaikutuksia talouteensa. 1 (4)
2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 1. Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi Otsikossa ilmaistu tavoite on kannatettava, mutta samalla on säilytettävä kustannustietoisuus crm-järjestelmistä hankintapäätöksiä tehtäessä. Jos mahdollista, hanke olisi syytä pilkkoa pieniksi pilottiprojekteiksi. 3. Työn vaikuttavuuden mittaaminen On hyvä arvioida työn vaikuttavuutta, mutta mittaamisen tapaan on kiinnitettävä suurta huomiota, jottei esimerkiksi mittaamisen edellyttämän datan syöttämisestä tulee suoranainen työtehtävä. 5. Jumalanpalveluselämän muutos Emme tunnusta (ehdotuksen sisältö, kohta 2) seurakuntaelämän keskuksen siirtyneen jumalanpalveluksesta jonnekin muualle. Messut ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon näyteikkuna. Niiden tulee olla tervetulleeksi toivottavia ja kulttuurisesti mahdollisimman lähellä helsinkiläisten/ paikalisen seurakunnan jäsenistön enemmistön omaa kulttuuri-kontekstia (kieli ja musiikki). 11. Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi Kannatettava ajatus. Erityisesti Helsingissä seurakuntien luottamushenkilöillä ja seurakuntatoimijoilla (=vapaaehtoiset) on paljon korkean ammattitaidon erityistaitoja, joita ei aina osata riittävästi hyödyntää. Ulkopuolisen konsultoinnin tarvetta voitaisiin vähentää käyttämällä seurakuntatoimijoiden osaamispotentiaalia. 19. ja 21. Seurakuntien yhteinen työ siirretään lähemmäs seurakuntia Organisoidaan koko kaupungin diakoniatyö tarveharkintaisesti ja päällekkäisyyksiä karsien. On syytä harkita erityisen paikallisseurakuntien diakoniatyön kanssa synkronoidun diakoniatyökeskuksen perustamista Itäkeskukseen (vrt. Hermannin diakoniatalo ja Kampin kappeli). Sellainen voisi tarjota tärkeän lisäavun idän kasvavan diakoniatarpeen hoitamiseen. 25. Kaikkien kiinteistöjen tarvetta tulee voida tarkastella kriittisesti. 2 (4)
Kiinteistöjen osalta tehtäväien ratkaisujen kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota suurten korjausinvestointien tarpeellisuuteen, tasoon ja ajoittamiseen. Yksittäisenä lähiajan suurinvestointina on nostettava kriittiseen tarkasteluun Lauttasaaren kirkon remontti, jonka talousvaikutus suunnittelukaudella 2016-2018 näyttäisi olevan 10 000 000 euroa. 27. Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus Tarvitaan yksi yhteinen ja koko pitkän päivän palveleva puhelinnumero, josta soittaja osataan ohjata/yhdistää eteenpäin Edellisen lisäksi olisi hyvä, jos seurakuntayhtymän kirkkotilojen varaustilanteen voisi tarkistaa netistä. Esitetyn kaltaisena kaiken kattavaan palveluun pyrkivän palvelukeskuksen rakentamista ei pidetä hyvänä ideana. Tilojen ja työntekijöiden varaamisessa tarvitaan paikallistuntemusta. Seurakuntalaisten suorat yhteydet omaan seurakuntaan ovat tärkeitä, sillä niihin sisältyy mahdollisuus tärkeään henkilökohtaiseen kohtaamiseen, verkostojen rakentamiseen ja jäsenkokemuksen vahvistumiseen. Esimerkiksi konserttivarausten yhteydessä kanttori voi nyt pyytää kuoron tms. esiintymään seurakunnan tilaisuuksiin korvauksena tilankäytöstä. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Kun puhutaan toimintakulttuurista ei kysymys ole vain työn tekemisen dynamiikasta. Tarkasteluun on nostettava myös ilmapiiriin liittyvät asiat. Esimerkiksi myötätuntoisuuden kokeminen kaikessa viestinnässä (seurakuntayhtymästä lähtevät laskut mukaan lukien) on tärkeä osa kokonaisuutta. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? 20. Vahvistetaan seurakuntien viestintää Roihuvuoren seurakunnassa on panostettu vuosien ajan keskimääräistä enemmän viestintään. Meillä on päätoiminen ja erittäin ammattitaitoinen tiedottaja, joka voisi tarjota apua ja tukea esimerkiksi oman rovastikunnan oto-tiedottajille. 3 (4)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 0 0 0 (htv) muu henkilöstön 6 6 6 sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 6 6 6 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: ** Avointa palautetta muutosehdotuksista 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Helsingin tuomiokirkkoseurakunta *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden keskusteluissa eniten kannatusta ensimmäisen kysymyksen kohdalla saivat seuraavat ehdotukset: 11. Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi. Seurakunta on olemukseltaan yhteisö, jossa jäsenet ottavat vastuuta toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Seurakuntalaisten panosta tulee vahvistaa. 6. Seurakuntalaisten kirkollisen identiteetin vahvistaminen. Kristillisen identiteetin tulee olla toiminnan keskiössä ja läpäistä kaikki toiminta. Tämä on kirkon varsinainen tehtävä, jota kukaan muu ei hoida. 5. Jumalanpalveluselämän muutos. Tuomiokirkkoseurakunta palvelee rikkaan jumalanpalveluselämänsä ja kirkollisten toimitusten kautta koko Helsinkiä. On tärkeää huolehtia messujen profiloinnista ja kytkeytymisestä ihmisten todellisiin tarpeisiin niin, että ne tuntuvat niihin osallistuvista omilta ja aidoilta. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? Tuomiokirkkoseurakunta ei esitä kokonaan luopumista mistään esityksestä. Kaikki esitykset vaativat kuitenkin paneutumista ja edelleen kehittelyä. 1 (4)
3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Ennen muutosehdotuksia tulee tuoda esille toimintakulttuurin muutoksen teologiset perusteet ja nykyisen toiminnan arviointi. Liiteosassa olevaa hyvää aineistoa voisi nostaa alkuun. Monissa kohdin muutokset on esitetty ikään kuin vastakkaisiksi nykyiselle toiminnalle. Seurakuntamme on jo vuosia kehittänyt toimintaansa esitettyyn suuntaan perustehtäväänsä unohtamatta. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Ekumeenisuus ja missionaarisuus tulevat esiin huonosti. LAVA arviointi jää raportissa ohueksi. Kirkollisveron nostoa ja seurakuntarakenteen muutosta tulee arvioida vaihtoehtoisina sopeuttamismalleina. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Tuomiokirkkoseurakunta on kiinnostunut olemaan mukana erityisesti viestinnän ja palvelukeskuksen kehittämisen hankkeissa. Seurakunnasta löytyy osaamista myös kirkollisen identiteetin, vapaaehtoistyön, jumalanpalveluselämän ja rovastikunnallisen yhteistyön vahvistamisen alueilta. 2 (4)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Tuomiokirkkoseurakunnassa on jo vuosien ajan tehty sopeuttamista ja säästetty luopumalla tiloista (mm Johanneksen kirkosta ja seurakuntatiloista sekä osasta Meritullin tiloja). Tuomiokirkkoseurakunta on sopeutumissuunnitelmassaan (11/2015) varautunut luopumaan seuraavista kiinteistöistä: - Korkeavuoren seurakuntatalossa olevat katutason tilat ja kellarin kangaspuuhuone (ei partiotilat) kesä 2017 - Bulevardin seurakuntatalon B-portaan 1. krs:n tilat 2017/2018 - Ruoholahden kappelin tilat, jos Jätkäsaaren kappeli rakennetaan 2017/2018 - Meritullin seurakuntatalon 2. ja 7. kerroksessa olevat tilat 2018 Tiloista luopumisesta ei ole tehty päätöksiä. Päätökset tehdään vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä, jolloin on riittävästi tietoa sopeuttamistarpeesta. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? Tuomiokirkkoseurakunta on viime vuosina jättänyt useita virkoja täyttämättä, vuonna 2016 virkoja on täyttämättä 10. Näin on pyritty talouden tasapainottamiseen ennakoivasti. 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 1,5 3 (htv) muu henkilöstön 1 sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 1,5 3 1 3 (4)
3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: Jätkäsaaren kasvu tuo seurakuntaan lisää jäseniä. Kasvun taloudellinen merkitys sopeuttamisen kannalta tulee arvioida vuosittain. Toiminta- ja kiinteistönhoitokulut sopeutetaan pieneneviin tila- ja henkilöstöresursseihin. ** Avointa palautetta muutosehdotuksista Avointa palautetta on oheisissa Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston ja työyhteisöpäivän sekä Tuomiorovastikunnan työntekijäryhmien muistioissa. 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Töölön seurakunta Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? (kohta 2) Toiminnan tulee vastata ihmisten todellista tarvetta. (kohta 6) Seurakuntalaisen kirkollisen identiteetin vahvistaminen on tärkeää, jotta seurakuntalaiset ottavat aktiivisemman roolin seurakunnan elämässä. Edellyttää ymmärrystä kirkon merkityksestä, kirkon toiminnasta, kirkon sanomasta arkeen ja kirkon luovuttamattomista arvoista muuttuvassa maailmassa. (kohta 11) Seurakuntalaiset tulisi saada osaajiksi ja tekijöiksi, ja vapaaehtoistyön rakentaminen tulee olla avainasemassa. (kohta 19) Seurakuntien yhteinen työ on siirrettävä lähemmäs seurakuntia. Erityisesti sellaisia alueita voivat olla perheneuvonta, vammaistyö, erityisdiakoniatyö sekä erityisnuorisotyö. (kohta 20) Viestinnän tekijöiden ammatillinen kouluttaminen, sisäisen viestinnän tehostaminen ja sähköiseen viestintään panostaminen ovat ehdottoman tärkeitä kehittämisen alueita. (kohta 31) Asuntotuotannon edistäminen on tärkeää lisätuottojen saamiseksi sekä helsinkiläisten asuntopulan helpottamiseksi sekä asuntojen hintatason kohtuullistamiseksi. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? Emme tässä vaiheessa lähtisi karsimaan mitään toimintakulttuurin muutosehdotusta vaan antaisimme muutokselle aikaa ja tilaa jatkovalmisteluille. 1 (4)
3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? (kohta 5) Jumalanpalveluselämän kehittäminen kokoavana työmuotona on edelleen vahvasti seurakuntaelämän ydintoimintaa, joka kokoaa monipuolisesti seurakuntaa ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Jumalanpalvelusmusiikki ei ole tyyli tai makukysymys vaan jumalanpalveluksen perimmäisen sisällön tulee synnyttää ja määrittää musiikki. (kohta 9) Euron tavaratalon perustaminen vaatii lisäselvitystä erityisesti diakoniatyön suunnassa. (kohta 22) Hankinnat Isompien hankintojen kohdalla on perusteltua ja toivottavaa tehdä hankinnat keskitetysti. Paikallisesti tehdystä kilpailutuksesta tarvitaan hyvät ja selkeät ohjeet. Olisi hyvä kerätä tieto seurakunnilla olevien välineiden olemassaolosta, jotta seurakunnat voisivat lainata tavaroita toinen toisilleen, eikä kaikkien tarvitsisi vuokrata tai hankia omaa. Pienten hankintojen kohdalla luottokortit ovat huomattavasti kätevämpiä kuin ostolupa. Ei pidä palata vanhaan ja kankeaan, joustavuus ja helppous on taattava. (kohta 27) Yhteisen palvelukeskuksen perustaminen vaatii seurakuntien erilaisuuden huomioon ottamista. Hoidetaanko viestintää jatkossa paikallisseurakunnista / isommista yksiköistä käsin, esim. rovastikunnittain / palvelukeskuksesta käsin? Miten palvelukeskuksen henkilöstön rekrytointi hoidetaan siirretäänkö tarvittava henkilöstö keskukseen vai tuleeko siihen sisäinen haku? Temppeliaukion kirkon palvelupäällikön tehtäväkuvan mukainen ammattitaito ei voi välittyä palvelukeskuksen yhden numeron palvelusta, vaan vaatii aina jatkosoiton seurakuntaan. Helsingin seurakuntayhtymällä on liian paljon tiloja, että niitä voitaisiin hallinnoida vain keskitetysti. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Ehdotuksissa on varsin niukasti materiaalia sen edistämiseksi, että seurakunnat voisivat oma-aloitteisesti kehittää varainhankintaansa. Seurakuntayhtymältä saatava kehysbudjetti ei tulevaisuudessa turvaa tasokasta seurakuntatoimintaa. Osa-alueita, joissa on selkeästi kysyntää, ovat: matkailutoiminta, konserttitoiminta, musiikkileikkikoulut sekä seurakuntalaisten perhejuhlien tarjoilupalvelut tilapalvelujen lisänä. Ehdotuksesta puuttuu lähes tyystin kasvatustyön näkökulma ja LAVA (lapsivaikutusten arviointi) on ehdotuksessa jäänyt liian pieneen rooliin. LAVA on otettava huomioon muun muassa tulevissa leirikeskuspäätöksissä. 2 (4)
5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? (kohta 4) Turistityön kehittämisessä sekä dialogissa eri kulttuurien ja uskontojen kesken yhtenä vastuuyksikkönä muiden kanssa. 3 (4)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Töölön seurakunta luopuu seurakunnan tällä hetkellä käytössä olevista tiloista 31.12.2016 seuraavasti: Kerhohuone Perhonkatu 3, Kerhohuone Töölönkatu 34, kerhohuone Nordenskiöldinkatu 2, Kerhohuone Mechelininkatu 49, Kerhohuone Töölöntorinkatu 11 sekä 31.10.2016 oheistiloista: kirkkoherranvirasto Runeberginkatu 39 ja kirkkoherranvirasto Runeberginkatu 58. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 0-1 0 (htv) muu henkilöstön 0 +1 0 sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 0 0 0 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: Seurakunta etsii aktiivisesti lisärahoitusta vuosittaisiin menoihinsa kehittämällä turistitoimintaa ja näin lisäämällä siitä saatavia tuloja. Töölön seurakunta teki jo merkittäviä sopeuttamistoimenpiteitä vuonna 2011 yhdistyessään Taivallahden seurakunnan kanssa. Näin ollen merkittävä osa Toimintakulttuurinmuutos-hankkeen ajatuksista on Töölön seurakunnassa jo toteutettu. Avointa palautetta muutosehdotuksista Helsingin erityislaatuisuus ja haastavuus näkyy erityisesti monikulttuurisuudessa ja arvomaailman eriytymisessä muusta Suomesta. Tämä edellyttää yhteistyötä ja koordinointia seurakuntatyössä seurakuntien ja seurakuntayhtymän kesken. 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Vartiokylän seurakunta *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotuksista on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeää lähteä edistämään ja miksi? Meille tärkeitä ovat 1), 2) seurakunnan toiminnan ja toiminnan arvioinnin kannalta ensiarvoisen tärkeitä 7) kristillisin hautajaismenoin haudattavien määrä säilytettävä korkealla (yhteisöverotuoton peruste), tässä hautauspalvelujen kehittäminen avaimena 11), 12) toiminnan laajuus ja tavoittavuus, seurakuntalaisten sitoutuneisuus 13), 14) 19), 22) yhteistoiminnalla voidaan saavuttaa säästöjä ja sujuvoittaa toimintaa 25), 26), 27), 28), 29), 30) erittäin tärkeitä, vaikuttavat olennaisesti toisiinsa ja kulkevat käsi kädessä 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 4) kuuluu normaaliin työhön, monikulttuurisuus elää alueellamme; ei kriittinen ja ajankohtainen toimintakulttuurin muutoksessa 5) ei ajankohtaisimpia ja kriittisimpiä tässä tilanteessa 6) muut ehdotukset (esim. 1) tukevat tätä Osa ehdotuksista on jo toiminnassa, osa ei ole kriittisiä toimintakulttuuria muutettaessa. 1 (4)
3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Kaikki ehdotukset eivät olleet tarpeeksi pitkälle vietyjä tai konkreettisia. Konkretiaa enemmän mukaan. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Kasvatuksen näkökulma puuttuu ehdotuksista. Lapset, varhaisnuoret, nuoret ja partiolaiset puuttuvat kokonaan. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? 4) Kansainvälisiin rippikouluihin haluaisimme lähteä mukaan; yhdessä Matteus församlingin kanssa. 27) Palvelukeskushanke voisi olla yksi hanke, jossa voisimme olla mukana. 2 (4)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Seurakunnallamme on useita eri ratkaisuja kiinteistötilanteeseemme. 1) Ei luovuta mistään kiinteistöstä. Matteuksen kirkkoon hankittaisiin muita vuokralaisia: Matteuksen kirkon toimistotilojen yläkerrasta luovutaan. Tämä tila vuokrattaisiin ulkopuolisille. Matteus församlingin toimisto siirretään nykyisiin Vartiokylän seurakunnan toimiston tiloihin. Mahdollisesti ylimääräiset toimistotilat vuokrataan ulkopuolisille. Vartiokylän seurakunnan toimistotiloista siirretään osa Vartiokylän kirkolle. Kirkkoherranvirasto olisi yhteinen Matteuksen kanssa. Mikäli palvelukeskus tulee, kirkkoherranvirastoa ei tarvittaisi. Matteus församlingin nuorisotyö siirtyy Vartiokylän kirkolle. Venäjänkielinen työ siirtyy Matteuksen kirkolle jakamaan vuokrakustannuksia. Myös muut vieraskieliset työt voisivat siirtyä Matteuksen kirkolle ja alueesta voitaisiin rakentaa monikulttuurisen työn keskus. 2) Matteuksen kirkosta luovutaan, siirretään toiminta Vartiokylän kirkolle ja Puotilan kappelille. 3) Matteuksen kirkosta luovutaan, siirretään toiminta Vartiokylän kirkolle ja Puotilan kappelille. Matteuksen kirkko jää seurakuntayhtymän käyttöön. Vartiokylän seurakunnalle jää oikeus pitää toimintaa (messuja, ryhmiä, musiikkitoimintaa yms.) Matteuksen kirkon kirkkosalissa ja seurakuntasalissa. 4) Matteuksen kirkko puretaan. Tilalle rakennetaan jotain muuta; palveluasuntoja/asuntoja ja alakertaan sakraalitilat, joita Vartiokylän seurakunta voi vuokrata käyttöönsä. 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 0 0 0 (htv) muu henkilöstön 0 0 0 sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 0 0 0 Mahdollisesti hyödynnämme opinto- yms. vapaita, jolloin tilannekohtaisesti harkitaan, palkataanko tuuraaja. 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: 3 (4)
** Avointa palautetta muutosehdotuksista liiitteenä rovastikunnan pölytyskierroksen palautteet -suntiot -sihteerit ja tiedottajat - papit -varhaiskasvatus - kanttorit 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Viestintä *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? 16. Esimiestyö ja johtamisen kehittäminen - Tehokkaamman toimintakulttuurin avain on hyvä, avoin ja läpinäkyvä esimiestyö ja johtaminen. Sen myötä moni asia jo kohenee. - Esimiestyön ja johtamisen parantamiselle on erityistä tarvetta, perustyönjohto on saatava kuntoon. - Lisäidea: voisiko esimiesten 360 ja työntekijöiden 270 arviointia hyödyntää vaikka joka kolmas vuosi johtamisen tukena. Tämä voisi toimia konkreettisena työkaluna johtamisen kehittämisessä. 20. Vahvistetaan seurakuntien viestintää - Viestintä on avainasemassa tavoitellessamme kosketuspintaa helsinkiläisten elämässä (J360) ja siihen pitää panostaa. - Seurakunnallisen tason viestintä on resurssien osalta hyvin kirjavaa ja siksi on tärkeää miettiä, miten hyvä perustaso voidaan turvata. - Viestinnälliset katvealueet on tunnistettava ja korjattava. - Selvitettävä ja mahdollistettava vapaaehtoisten rooli viestinnän toteuttajina erityisesti sosiaalisen median kanavissa. 27. Perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus - Palvelukeskus vastaa helsinkiläisten tarpeeseen tavoittaa meidät asioiden hoitamiseksi. Mahdollistaa pidemmät aukioloajat ja verkkoasioinnin. - Yhdestä numerosta kaikki palvelut on hyvää asiakaspalvelua. Puhelimeen vastaajien ei tarvitse olla yhdessä ja samassa paikassa, vaan puhelinpalvelun voi teknisesti toteuttaa hajautetusti. - Painopiste seurakunnissa voidaan siirtää esim. toimitusten osalta entistä laadukkaampiin toimituskeskusteluihin ja toimituksiin 1 (6)
- Jos palvelukeskus laajenee myöhemmin fyysiseksi palvelupisteeksi/olohuoneeksi, on syytä erikseen harkita parhaiten asiakkaita palveleva sijainti. 9. Euron tavaratalo - Hyvä, että löydetty uusi malli, joka ei ole yhtä nöyryyttävä kuin ruokajakelu. - Ennen toteuttamista selvitettävä muut Suomessa toteutetut vastaavat toimintamuodot, esim. Vantaalla yhdessä kaupungin kanssa. - Ei turhaa selvitystä, jos konsepteja jo olemassa. - Toteutettava osana työtä (ei projektina) ja hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. - Arvioitava jatkuvat kulut, ettei avata pohjatonta rahareikää. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 5. Jumalanpalveluselämän muutos - Jumalanpalveluksia on yritetty muuttaa jokaisen uudistamisprojektin yhteydessä, viimeksi vuonna 2012, mutta mitään pysyviä muutoksia ei ole saatu aikaan. - Kehitettävää on, mutta muutoksen täytyy tässä asiassa lähteä seurakunnista ja seurakuntien välisestä yhteistyöstä, sitä ei voi ohjata yhtymästä. - Jumalanpalvelusten asemasta on seurakunnissa hyvin erilaisia näkemyksiä ja myös alueiden erilaisuus vaikuttaa jumalanpalvelusten profilointiin. Paras tieto ja tahto on seurakunnilla itsellään. - Meillä on varsin hyvä käsitys jumalanpalveluksista ja siitä, ketkä niissä käyvät ja ketkä eivät. Niistä on myös monia tilastoja. Enää ei kannata tehdä uusia selvityksiä. - Kehitettävää mm. viestiminen jumalanpalveluksista, perustiedot herkullisesti kirjoitettuna, yhteiset teemajutut seurakuntien kesken 7. Hautatoimen palvelujen kehittäminen - Ei ole hyvä lähteä rahastamiseen mukaan, koska bisnestoiminnassa on aina kirkolla myös maineriskejä. Sen sijaan on tärkeää kehittää omia palvelujamme läheisensä menettäneiden tueksi. 19.1 Järjestetään ja sijoitetaan seurakuntien yhteisen työn tekijät tarvelähtöisesti sekä 28. Seurakuntien talon toimintojen työtilatarpeet haetaan seurakunnilta vapautuvista tiloista. Vuoden 2017 lopussa arvioidaan Seurakuntien talin tulevaisuus. Viestintäyksikkö ei kannata yhteisen seurakuntatyön tai muiden yhteisten työmuotojen hajauttamista ympäri kaupunkia. Pidämme järkevänä, että Seurakuntien talossa toimintoja tiivistetään ja että talosta ei luovuttaisi, ainakaan nopealla aikataululla. Näemme hajauttamisessa seuraavia ongelmia: - Monet muutosehdotuksista on suunniteltu yhteisten työmuotojen vetovastuulle. Jos toiminnan muutokseen yhdistetään muutokset työpisteissä, on todennäköistä, että muutoksen toteuttaminen jää ulkoisten seikkojen jalkoihin ja toteutumatta. 2 (6)
- Yhteisen seurakuntatyön uudelleensijoittaminen ei ratkaise sen työssä nähtyjä haasteita. Jos muutosta toivotaan, tulisi ysk:n rooli ja tehtävät määritellä uudelleen siten, että ne palvelevat seurakuntia toivotulla tavalla. Toiminta ennen tiloja. - Sukkulointi eri toimipaikkojen välillä lisääntyy ja on vaarana, että samalla menot lisääntyvät. Olisi helppo laskea työajalliset kulut: katsotaan ketkä kokoustavat toistensa kanssa ja lasketaan, paljonko aikaa menee kokoussiirtymisiin. - Digitalisaatio ei ole ratkaisu välimatkoihin. Helsingin seurakuntien ja yksikköjen työntekijöiden tietoteknisen tason osaaminen on monin paikoin heikkoa. Vaatii huomattavia lisäresursseja sekä minimitason määrittelyä ja sen saavuttamisen arviointia, jos oletetaan, että yhteydenpito hoituu yhteisössämme kaikilta luontevasti sähköisesti. Emme ole Microsoft. - Viestintä palvelee kaikkia muita yksikköjä ja tiedonkulku on elinehtomme. Viestinnän paikka organisaatiossa on vielä avoin. Teemme työtä yhtälailla hallinnon sekä tapahtuma- ja markkinointiviestinnän saralla, mutta olisivatko ne jatkossa samoissa tiloissa? Toimintojen hajauttaminen johtaisi väistämättä vuorovaikutuksen heikkenemiseen. Jo muutenkin haastavan sisäisen viestinnän ja tiedonkulun haasteet kasvaisivat moninkertaisiksi. Tuoko hajauttaminen niin paljon hyötyä, että se korvaa tämän heikennyksen? - Yhteisten työmuotojen puolueettomuus vaarantuu, jos ne sijoitetaan jonkin seurakunnan yhteyteen. Seurakuntien profiloituminen on hyvä asia, mutta yhteisten työmuotojen tehtävänä on edustaa koko Helsinkiä. - Arkisto on laaja ja sen täytyy sijaita samassa paikassa kuin asianhallinta ja keskusrekisteri, jotka käyttävät sitä säännöllisesti. Arkistointi vaatii oikeat puitteet, esim. ilmastointi. Sen siirtäminen ei ole pikkujuttu. - Seurakuntien talon tekniset- ja työtilapuitteet ovat toimivat ja vähintään sama taso on edellytyksenä tehokkaalle työskentelylle. Viestinnän kannalta erityisen tärkeää on toimiva nettiyhteys. - Työhyvinvointiin liittyvät seikat tulee huomioida jatkossakin myös muiden seikkojen kuin työpisteiden osalta, esim. työmatkaliikkujien peseytymis- ja varusteiden säilytystilat. - Hyvä huomioida myös, että siirtyvät työpisteet eivät ole kaikkien osalta mahdollisia, koska viestinnän työntekijöillä on erityistyökaluja, joita muut eivät käytä, esim. piirtopöytä. - Tilojen tiivistämistä edistäisi myös etätyömahdollisuuden tukeminen. - Lisäidea: Seurakuntien taloon voisi tehdä työskentelypisteitä myös esim. viestinnässä auttaville vapaaehtoisille tai kenelle tahansa työskentelypistettä tarvitsevalle, toimistohotelli. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 1. Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi - Otsikkotasolla kannatettava ajatus. - Pitäisi lähteä toteuttamaan toiminta edellä, ei tekniikka. 3 (6)
- Ei ole järkevää lähteä rakentamaan omaa ja kallista asiakkuudenhallintajärjestelmää, kun tarjolla on jo olemassa olevia järjestelmiä. Niistä parasta kannattaisi ensin lähteä pienesti ja seurakuntalähtöisesti testaamaan pikkuhiljaa laajentaen. Samalla saataisiin myös parempi kuva siitä, mitä oikeasti tarvitaan. 2. Ajantasainen tieto toiminnan ja päätöksenteon tueksi - Kannatettava ehdotus ylätasolla, mutta pitäisi toteuttaa osana normaalia työtä, ei projektina. - Tietoa on jo paljon, mutta puuttuu kokopäiväinen resurssi / data miner, jonka tehtävänä olisi olemassa olevan tiedon jatkuva analysointi tarpeiden mukaan. - Tekniset ratkaisut eivät ole vastaus, pitäisi lähteä toteuttamaan toiminta edellä. - Ei enää kaikille avoimia kyselytutkimuksia vaan tarkat kysymykset tilastollisesti merkitsevänä otantana, jolloin saamme kauempana kirkosta olevien äänen myös kuuluviin. Emme tavoita suurinta joukkoa eli irrallisia avoimilla kyselytutkimuksilla. 3. Mitataan seurakuntien työtä ja se vaikuttavuutta - Työn vaikuttavuutta / tuottavuutta on hyvä tarkastella. - Kohtaamisten määrän ja laadun mittaaminen vaatii enemmän pohdintaa, miten se kannattaisi vai kannattaako / onko mahdollista toteuttaa. Tekniikka edellä ei tähänkään kannata syöksyä. - Toiminta- ja taloussuunnitelmien tavoitteiden tulisi olla konkreettisia ja mitattavia ja niiden toteutumista tulisi seurata systemaattisesti. 32. Sosiaalisessa mediassa työskentely osaksi työtä - Kannatettava otsikkotasolla, koska somessa voimme kohdata niitä, jotka eivät meidän tilaisuuksiimme osallistu. - Some-koulutuksessa olisi hyvä hyödyntää sekä työntekijöiden että seurakuntalaisten osaamista ja vahvuuksia. - Ehdotus näyttää keskittyvän pelkästään Facebookiin. Entäs muut kanavat? Some ajateltava laajemmin kuin vain Facebook. - Facebook-ryhmien vaarana pienet sisäpiirit ja pirstoutuminen. Viestinnällisesti oltava vahva omilla, virallisilla nettisivuillamme. - Some-päivystyksen pelisäännöistä ja työnjaosta sovittava. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? - Toteutettaville ehdotuksille on laadittava mittarit ja jatkoseuranta sekä tarkennetut tiedot vastuista ja euroista. - Prosessissa ei ole arvioitu mahdollisia julkisuusriskejä, joita voivat olla esim.: o Työntekijät ja toiminta toimivat maineen rakentajina: Onko prosessin johto kunnossa? Ovatko työntekijät tyytyväisiä? o Some on arvaamaton. Osataanko vastata ja reagoida julkiseen keskusteluun? 4 (6)
o Mielipiteen muokkaajat julkisuudessa voivat asettua eri kannalle o Tiloista luopumiset aiheuttavat aina vastustusta julkisessa keskustelussa o Ulkoisessa viestinnässä pitäisi aina keskittyä konkreettisiin asioihin, nyt sisältö vielä liian abstraktilla tasolla viestittäväksi. o Ehdotuksissa nostetaan esille pitkän ajan kuluessa syntyneitä ongelmia, esim. johtaminen ja kiinteistökanta o Bisnesehdotukset 7 ja 31: sopiiko bisnesajattelu kirkolle? o Mikä on ennen? Mikä on se ideaalikuva, johon nykytilannetta ja tilastoja verrataan, että tarve muutoksille on yhtäkkiä suuri. o Euromääriä ei kannata julkaista o Jos säästöpaineet ajavat rahastamaan esim. toimitusten tilavuokrista, voi johtaa liikaan tuotteistamiseen - Vastaukset yhteiskunnan megatrendeihin (sote, digitalisaatio ja maahanmuutto) puuttuvat. - Pureudutaan liian spesifeihin ongelmiin, pitäisi olla ylemmällä tasolla 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 0,5 1 (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 0,5 1 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: Mediauudistuksella saavutetaan viestinnässä merkittävät säästöt. 5 (6)
** Avointa palautetta muutosehdotuksista - Tarvitaan toimintakulttuurin muutosta, ei toimintakulttuurin muutoksen projekteja. Ei siis erillisiä projekteja, vaan toiminnan kehittäminen perustyön kautta. - 1,5 miljoonan muutospotti tilanteessa, jossa pitäisi pyrkiä säästöihin, on ristiriidassa säästötavoitteen kanssa. Investointi ja säästömiljoonia ei pitäisi sekoittaa keskenään. - Ei turhia lisäselvityksiä vaan testaamista, tekemistä ja toimintaa. - Muutoksen läpisaattamisen kannalta ei ole järkevää vastuuttaa yhteisiä työmuotoja muutosehdotuksen toteuttajina ja samaan aikaan karsia ja hajauttaa niitä. - Tekniikka ei ole ratkaisu, vaan ensin pitää saada toiminta kuntoon - Aikataulutus, priorisointi ja vastuut pitää pystyä nimeämään selkeämmin. - Monet ehdotuksista jo normaalia työtä ja jo hoidossa/ tehtävänä. - Reagoidaan rohkeasti ja ripeästi ei saa tarkoittaa, että jatkuvasti tehdään hetken mielijohteesta ja suunnittelematta. Myös nopeat ratkaisut vaativat analysointia, arviointia ja resursointia. Viestintää ja toimintaa ei voi koko ajan toteuttaa kriisitilannemoodilla. - Suurimpana haasteena, miten muutos jalkautetaan, jos sitä lähdetään toteuttamaan yhtymätason suunnasta. - Pitkällä tähtäimellä vain seurakuntarakennemuutoksella päästään todellisiin muutoksiin ja säästöihin. 6 (6)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Vuosaaren seurakunta *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? 1) Yhteydenpidon lisääminen ja kehittäminen, etenkin niiden kohtaaminen, joita tavallinen seurakuntatyö ei tavoita on tärkeää. On myös tärkeä tukea kohtaamisten yhteisöllisyyttä ja verkostoja rakentavaa merkitystä. (ks. otsikon 3 alta täsmennykset) 7) Hautausliiketoimintaan lisätuottoja alalta jonka asiantuntijoita olemme (ks. 3) 11 12) Luotetaan seurakuntalaisten osaamiseen, osaamispankki hyvä idea. Uuden kehittäminen on välttämätöntä ja hyvä jos saadaan lisää kykyjä käyttöön (ks. 3.) 13) Sopimuksenvarainen seurakuntien yhteistoiminta. Etenkin rovastikunnallisen yhteistyön lisääminen kannatettavaa synergiaetuja ja säästöjä. 14) Henkilöstön sopeutus ilman irtisanomis yt-neuvotteluja on kannatettavaa, samoin työntekijäpankki. 15 16) Työhyvinvoinnin ja sen johtamisen kehittäminen työssäjaksaminen paranee. 20) Vahvistetaan viestintää tärkeä saada tekemämme hyvä yleiseen tietoon (ks. 3) 23 24) Pk-seudun yhtymien yhteistyön tiivistäminen synergiaetuja ja säästöjä. 26) Tilapankki mahdollistaa nopeamman tiloista luopumisen kuin vanha malli 1 krt /v. 28) Seurakuntien talosta luopuminen ei toisi imagotappiota toisin kuin kirkot (ks. 3) 29) Luovutaan ko. leirikeskuksista myyntituotto ja ylläpitokustannuksista säästöä (ks. 3). Kellokoski ei ole toimiva leirikeskuskäyttöön. Olisi hyvä tutkia Merihiekan mahdollisuudet seurakuntien yhteiseen leirikäyttöön. Olisiko alueen kehittäminen siihen kannattavaa? 31) Lainarahoitus asuntorakentamiseen hyvä keino lisätuotoille ja ihmisten palvelemiseen tuomalla helpotusta asuntopulaan. Taloudellisesti merkittävin esitys! 1 (4)
32) Some osaksi työtä tärkeä, tarjotaan parempaa ja nopeampaa palvelua. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 2) Informaatiota tulee jo nyt niin paljon, ettei sitä kaikkea pysty hyödyntämään. Jos toteutuu, voisiko yhtymä/srk:t, joissa paras tietämys, tehdä toimintaympäristöanalyysin itse? Toimintakulttuurin muutoksessa tulisi vähentää ulkopuolisten konsulttien käyttämistä! 27) Palvelukeskus veisi palvelun kauemmaksi seurakuntalaisista ja virheet varauksissa lisääntyisivät paikallistuntemuksen puuttuessa varauksen tekijältä. Seurakuntien tilat ovat niin erilaisia, ettei ulkopuolinen voi tietää kaikkea varausta tehdessään. Keskus tarkoittaisi työmäärän kasvua paikallisesti, kun joudumme korjaamaan keskuksen tekemiä virheitä. Meillä papit hoitavat toimitusvaraukset. Jos sihteerit siirtyisivät keskukseen, seurakunnan toiminta lamaantuisi. Ihmisten kohtaamiset vähenisivät, kun hengellisen työntekijät tekisivät ne hallinnolliset työt mitä nyt meillä sihteerit tekevät. Tarvitsemme sihteerimme. 30) Tilamääräraha ei nouse vaikka vuokrat nousevat tarkoittaisi kustannusten siirtoa hallinnolta ruohonjuuritasolle, vaikka sen tulisi olla juuri päinvastoin. Olemme täysin yhtymältä saatavan rahan varassa. Vähentäisi seurakuntien toimintamahdollisuuksia. (Tilavuokrissa tulisi ottaa myös huomioon se, mitkä tilat pystyvät tekemään omaa varainhankintaa tiloillaan: konserttitulot ym.) 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 1) Selvitettävä ennen päätöstä tukijärjestelmän hyödyt suhteessa kustannuksiin. Saammeko sen avulla uusia jäseniä vai mitä hyötyä? Oltava käyttäjäystävällinen. Kilpailutus oltava oikeudenmukainen, että oikeasti muillakin kuin Innofactorilla on mahdollisuus tulla valituksi. Ei ole hyvä olla liian riippuvainen yhdestä toimijasta. 4) Vuoropuhelu ja kunnioitus uskontojen välillä tärkeää, mutta uushenkisyys ei kuulu tähän kategoriaan. Se tulisi esityksestä poistaa. Kirkko ei voi olla vastaanottajana epäkristillisille ilmiöille eikä kilpaileville elämänkatsomuksille. Emme voi ottaa niitä osaksi toimintaamme vaikka ihmiset kuinka haluaisivat. 5) Messua tulee kehittää jatkuvasti. Miten tutkia ihmisten todellista tarvetta osallistua messuihin? Jos et koe tarvetta olla yhteydessä Jumalaan, et koe ainakaan tarvetta tulla messuun. On osattava hyväksyä se tosiasia, että vaikka messu olisi millainen, osa ihmisistä ei siihen osallistu. Mikä on moderni kirkkokäsikirja helsinkiläisiä varten? 7) Aiheuttaako määräävä markkina-asemamme esteitä toiminnan aloittamiselle? 9) Mitä Euron tavaratalo tarkoittaa käytännössä? Tuskin 20.000 riittää, ja riittääkö vain yksi tavaratalo koko Helsinkiin? 11) Eikö tarkoitus ole siirtyä virkamiesten kirkosta seurakuntalaisten kirkkoon? Ehdotuksessa on kuitenkin vahvoja piirteitä virkamiesten kirkosta. Heillä näyttää olevan paras tieto siitä, miten seurakuntalaiset voivat osallistua toimintaan. 2 (4)
12) Mitä työntekijävetoista toimintaa esityksessä halutaan vähentää? Messuja, kuoroja, nuorten iltoja, päiväkerhoja, diakoniaryhmiä? Meillä on säännöllisesti n. 35 omaa tai ulkopuolisten tilaisuutta, joissa EI ole työntekijä mukana, vajaassa 40 on (niissä ¼:ssa on mukana vapaaehtoisia). Mitä enemmän seurakunnat luopuvat tiloista, sitä vähemmän ne pystyvät tarjoamaan tilaa uusille ryhmille. Ehdotus liian epämääräinen, konkretia puuttuu. Seurakunnissa on myös paljon sellaista työtä, joka ei sovellu vapaaehtoisille. 19) Yhteinen työ lähemmäs seurakuntia. Otsikko hyvä ja kannatettava, mutta tähän on tungettu aivan liian monta (11 kpl) hyvin erilaista asiaa. 20) Miksi viestinnän kehittämiseen, joka on todella tärkeää, on varattu 0? Mieluummin maksetaan vähemmän ulkopuolisille konsulteille ja satsataan mainontaan. 28) Pystytäänkö yhtymän toiminnot järkevästi hajauttamaan ympäri kaupunkia toimivaksi kokonaisuudeksi? 29) Riittääkö jäljellejäävä leirikeskuskapasiteetti? 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Musiikki ja muu taide puuttuvat esityksistä kokonaan. Etenkin musiikki tulisi näkyä tärkeässä roolissa toimintakulttuurin muutoksessa. Diakonia-avustusten kehittäminen koko yhtymän tasolla. Diakonia-avustuksia voisi kehittää ladattavien lahjakorttien kaltaisiksi, pois paperisista ja leimaavista maksusitoumuksista. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? 21) Tuetaan toimintakulttuurin muutosta ja yhteistyötä. Diakonian resurssit ja tarpeet eivät kohtaa Itä-Helsingissä. Olemme mielellämme innovoimassa rovastikunnallista hanketta Vartiokylän rovastikunnan alueen diakonisiin tarpeisiin. Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? Olemme tehneet päätöksen luopua Albatrossin seurakuntatilasta jo syksyllä 2016 heti kun HGC on saatu remontoitua sekä Merihiekasta luovumme 2016 lopussa. 3 (4)
2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? 2016 2017 2018 luonnollinen poistuma 0,42 (sihteeri) 1 (suntio) 1 (lastenohjaaja) (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 0,42 1 1 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: 2019 jätämme täyttämättä eläkkeelle siirtyvän kappalaisen viran. Lisäksi 100 % pastori siirtyy saman vuoden alusta 60 %:een virkaan. Jätämme 40 % täyttämättä. Ei muuta tarvetta. ** Avointa palautetta muutosehdotuksista Esityksessä ON todella paljon hyvää, kiitos! Sitä ei oikein huomaa kun on paljon kritiikkiä keskeneräisiä esityksiä kohtaan. Ongelma on, että TKM-esitys on aivan liian laaja ja kerralla tulee liian monta esitystä kommentoitavaksi. Lisäksi osassa esityksistä (mm. 19) on useita kohtia, jotka ovat keskenään niin erilaisia, ettei sillä ole sellaisenaan mahdollisuutta mennä läpi ei kai se ole tarkoitus? Lisäksi esityksestä ei ole helppo aina hahmottaa mitä esitetään paikallisseurakunnissa tehtäväksi ja mitä yhtymässä. On hyvä, että seurakuntalaisten osuutta painotetaan ja lisätään, mutta moni työntekijä on lukenut rivien välistä ja välillä riveiltäkin, ettei heidän ammattitaitoaan ja työpanostaan arvosteta. Olisi enemmän kuin tärkeää osoittaa työntekijöiden ammattitaidon arvostusta, kun näin suurta muutosta ajetaan sisään. He ovat oleellinen osa muutoksen toteuttajina. Ilman heidän sitoutumistaan TKM ei tule koskaan onnistumaan! Heidät saa paremmin innostumaan muutoksesta, jos päättäjät osoittavat pitävänsä heidän tekemäänsä työtä tärkeänä ja arvostavansa heidän osaamistaan. Respectiä päättäjiltä ammattitaidollemme! On hyvä kuulla ihmisten tarve ja ottaa se mahdollisuuksien mukaan huomioon, mutta ihmisten toiveet voivat joskus olla kristillisten arvojen vastaisia. Silloin emme voi niihin vastata vain miellyttääksemme heitä. Joihinkin asioihin on varattu huomattava summa rahaa jo pelkästään tarjoilukustannuksiin (10.000 ). Onko tämä tarkoituksen mukaista uutta toimintakulttuuria? Jos seurakunta antaa palautetta jostain esityksestä, että sitä olisi tärkeä lähteä edistämään, niin tarkoittaako se samalla, että esitämme suunnitellun rahankäytön hyväksymistä? Näin ei tulisi olla. 4 (4)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Yhteisen seurakuntatyön diakonia (erityisdiakonia, erityisnuorisotyö, yhteinen diakonia ja vammaistyö, Lehtisaaren nuorisokoti, Mustasaaren toimintakeskus) *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotuksista on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeää lähteä edistämään ja miksi? (4) Uskontodialogia ja eri uskonto- ja kirkkokuntien välistä yhteistä työtä koko kaupungin alueella tulee edistää. Helsinki on tulevaisuudessa yhä enemmän monikulttuurinen ja moniuskontoinen kaupunki. Yhdessä toimiminen tukee yhteistä hyvinvointia ja rauhallista rinnakkaiseloa. Yhteinen huoli niistä, jotka ovat jäämässä syrjään tai osattomaksi yhteiskunnassa. (22) Hankintojen keskittäminen voisi tuoda todellisia säästöjä ja siten voitaisiin myös hankintoja tehtäessä entistä enemmän ottaa huomioon ympäristönäkökulmat sekä eettiset periaatteet jo hankintojen suunnitteluvaiheessa. (9) Euron tavaratalo-konsepti on idea, jota tulee jatkovalmistella. Tavarataloa voi kehittää sosiaalisena yrityksenä, joka palvelee vaikeasti työllistettävien työllistämisessä ja tukemisessa kaiken sen hyvän ohella, mitä sieltä apua tarvitseva ihminen voi saada. Samaan yhteyteen olisi luontevaa rakentaa myös kohtaamispaikka, kahvila/ruokailumahdollisuus ja muita yhteisöllisen toiminnan edellytyksiä. Olisi kuitenkin tarkkaan harkittava, olisiko tarkoituksenmukaisempaa perustaa yhden tavaratalon sijasta useampia vastaavia keskuksia Helsinkiin. Näin voitaisiin parantaa saavutettavuutta, ihmisten kohtaamista ja palvelujen toimivuutta. (11) Osaamispankki ja hyvien käytänteiden pankki ovat tärkeitä. Näin vältettäisiin tilanteita, jossa samaa asiaa tehdään kaikkialla alusta pitäen. Samoin lasten ja nuorten vaikuttamisen foorumeiden luominen ja huomioonottaminen muutoksessa ja sen tavoittelemissa rakenteissa on kannatettavaa. LAVA arviointia tulee tehdä yhdessä lasten ja heidän läheisiensä kanssa tiiviissä yhteistyössä. (27) Palvelukeskushanke nähdään hyvänä, koska se selkiyttäisi helsinkiläisen näkökulmasta asioiden hoitamista ja palvelisi kaikkia tasapuolisesti. Näin voitaisiin 1 (8)
parantaa työntekijöiden tavoitettavuutta, asioiden hoitamista ja kaikenlaista palvelua tämän päivän tarpeita vastaavaksi. (19) Toimisto, laskutus ymv. tehtävien palauttaminen sinne, missä näihin tehtäviin on koulutettua ja asiantuntevaa henkilöstöä nähdään selkeästi työn järkeistämisenä. Näin mm. diakoniatyöntekijöiltä vapautuisi aikaa enemmän ihmisten kohtaamiseen. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? (2) Ajantasaista tietoa toiminnan tueksi tarvitaan, mutta omaa tutkimustyötä Helsingin seurakuntayhtymässä ei tulisi lisätä. Helsingin kaupungin, pääkaupunkiseudun ja valtakunnan tason tutkimuksia on jo nyt runsaasti saatavilla (Kaupungin tietokeskus, Tilastokeskus, THL, Kirkon tutkimuskeskus, barometrit ymv.). Pikemminkin tulisi lisätä kykyä ja osaamista näiden jo olemassa olevien tutkimusten tulosten hyödyntämiseen työssä. (4) Helsingin seurakuntayhtymän ei ole tarkoituksenmukaista lähteä kehittämään omaa konseptia kansainvälisen rippikoulun järjestämiseen. Nuorten Keskus ry järjestää säännöllisesti kansainvälisiä rippikouluja. Päällekkäistä työtä ei ole kannattavaa tehdä, mutta yhteistyötä rippikoulujen toteuttamisessa voidaan lisätä ja hyödyntää kokeneen toimijan osaamista. (19, 28, 29) Seurakuntien yhteisen työn työntekijöiden hajauttaminen ympäri kaupunkia ei tue yhteistyön tekemistä ja työn laaja-alaista tarpeisiin vastaavaa kehittämistä. Vaarana on, että työalan mahdollisuudet tukea seurakuntien toimintaa koko Helsingin alueella kaventuvat muutaman seurakunnan kanssa tehtävään työhön tai työ tulee osaksi paikallisseurakunnan toimintaa niin, että koko Helsinkiä kattava toiminta häviää. (19) Muutostilanteet vaativat vahvaa, selkeää ja tavoitteellista johtamista. Tästä syystä on hyvin perusteltua, että yhteisellä seurakuntatyöllä on oma johtaja, joka johtaa moniammatillista ja monialaista seurakuntien yhteistä toimintaa. Suunnitelmaa yhteisen seurakuntatyön johtovastuun siirtämistä kirkkoherroille ei tule valmistella ja toteuttaa. Jokaisella työntekijällä on oikeus esimieheen ja hyvään johtamiseen. Joku ryhmä, kuten tässä tapauksessa kirkkoherrat, ei voi toimia johtajana. Yhteisen seurakuntatyön johtovastuun kierrättäminen vuoro vuosina eri kirkkoherrojen kesken (vrt. kirkkoherrainkokouksen puheenjohtajuus) oman seurakunnan johtamisen rinnalla ei ole realistista eikä hyvää johtamista. (5) Jumalanpalveluselämän muutos asiana on kannatettava, mutta sitä ei tule tehdä siten, että kehitetään uusia ja erilaisia teemamessuja. Vuosien saatossa on laadittu ja toteutettu jos jonkinlaisia teemamessuja, mutta mitkään niistä eivät ole lisänneet messuihin osallistuneiden määrää pitkällä aikavälillä. Resurssien vähentyessä jumalanpalveluselämän muutoksessa on kiinnitettävä huomio enemmän laatuun kuin määrään. Tarvitaan todellista tahtotilaa organisoida jumalanpalvelukset/messut seurakuntien yhteistyönä koko kaupunkia silmälläpitäen. 2 (8)
3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? (kaikki) Toimintakulttuurin muutosesityksistä monet ovat hyvin laajoja ja useita eri osaalueita sisältäviä. Ehdotuksista puuttuu konkretiataso, ja ne ovat pitkälti tavoitetilojen kuvauksia. Muuttuakseen käytännön todellisuudeksi monia ehdotuksia pitää vielä paljon avata. Toteutuakseen kaikki ehdotukset tarvitsevat yksilöidyn suunnitelman siitä mitä tehdään, kuka tekee, missä ja milloin tehdään. (2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 17, 21, 31 ja 33) Joidenkin ehdotusten yhteyteen kirjatut toimintaan, selvityksiin tai tietokoneohjelmiin varatut rahavarat hämmästyttävät. Summat tuntuvat suurilta ja perustelemattomilta. Todellisuudessa monet muutokset saataisiin aikaan ilman rahallista panostusta vanhoja toimintatapoja ja asenteita muokkaamalla. (mm. 11, 12, 19) Toimintakulttuurin muutosesityksestä on luettavissa paljon vastakkainasettelua: mm. seurakunnat vastaan yhtymä, seurakunnat vastaan yhteinen seurakuntatyö, yksilötyö vastaan kokoavatoiminta, työntekijät vastaan vapaaehtoiset. Tämä ei ole hedelmällinen lähtötilanne muutoksen tekemiseen. Joko-tai ajattelusta tulisi päästä sekä-että ajatteluun. Kaikkia tarvitaan monimuotoisen/monipuolisen/moniäänisen kirkon toiminnassa. (1, 8, 11, 12, 20 ja 32) Toimintakulttuurin muutosesityksessä on useita ehdotuksia asioista, joita jo tehdään ja joihin on löydettävissä ratkaisu tai väline jo olemassa olevasta. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, seurakuntalaisten aktivointi, yhteydenpito jäseniin, kansalaistoiminnan vahvistaminen, seurakunnan viestinnän vahvistaminen ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat esimerkkejä kehittämiskohteista, joiden käytännön toteuttamiseen meillä on jo väline: www.vapaaehtoistyo.fi: Helsingin seurakuntayhtymä on vapaaehtoistyo.fi -sivuston käyttäjä. Kyseessä on yleishyödyllinen, ei-kaupallinen ja voittoa tavoittelematon vapaaehtoistöitä kokoava valtakunnallinen sivusto, jota ylläpitää Kirkkopalvelut r.y. Sivuston julkisella puolella voi ilmoittaa avoinna olevista vapaaehtoistehtävistä. Ylläpitopuolella on vapaaehtoisten yhteystietorekisteri, jota kautta voi mm. pitää yhteyttä vapaaehtoisiin. Sieltä saadaan myös monenlaisia tilastoja. Sivusto on käytössä lähes kaikissa seurakunnissa ja yhteisessä seurakuntatyössä, käyttäjätunnukset ovat kahdeksallakymmenellä työntekijällä. Sivustolla tullaan huomioimaan uuden tietosuoja-asetuksen mukanaan tuomat vaatimukset. Sivuston kustannukset on budjetoitu yhteisen seurakuntatyön diakonian vapaaehtoistoimintaan. Kustannukset ovat 879,85 /kk sisältäen mm. rajattoman määrän käyttäjätunnuksia, täyden käyttäjätuen sekä valtakunnallisen verkoston kanssa yhdessä tehtävän kehittämistyön. 3 (8)
Ylläpitopuolen reksiterissä on jo nyt seurakuntalaisten osaamista vapaaehtoistehtävien kautta. Tätä voidaan edelleen kehittää ja luoda sinne osaamispankki sekä seurakuntalaisten että luottamushenkilöiden osaamiselle. Hyviä käytäntöjä voidaan jakaa ainakin kahdella tavalla: 1) käyttäjätunnukset omaava työntekijä saa sähköpostiinsa tiedon kaikista Helsingin tehtävistä, joihin on ollut suuri kiinnostus. Tehtävien yhteyteen voidaan liittää kohta, johon kustakin tehtävästä vastaava kirjoittaa lyhyen kuvauksen sen toteuttamisesta, 2) em. tehtävät käytänne-kuvauksineen voidaan saada syötteenä esim. Sinfoon. Vuorovaikutteisuutta voidaan lisätä sekä automatiikka ja paikkatietoja voidaan hyödyntää. Vaikka sivusto on kaikkea vapaaehtoistoimintaa varten, niin sillä on erityinen painotus diakoniatyöhön. Muilla paikkakunnilla on käytössä myös Pyydä apua -osio, jonka käyttöä Helsingissä selvitellään. Tarjoa apua -osion avulla ihmiset voivat tarjota osaamistaan, vaikkei sopivaa tehtävää sivuilla olevista löytyisi. Kirkkopalvelut on aloittanut uuden auttamisen muodon kotimaanapu.fi, jonka avulla voi suorittaa mikrokeräyksiä lähelle. Helsingin seurakuntien diakoniatyö ottaa palvelun käyttöönsä todennäköisesti vielä vuoden 2016 aikana. Kirkkopalvelut aloittaa juuri neuvottelut Helsingin kaupungin liittymisestä sivuston käyttäjäksi. Samalla lisätään myös muiden toimijoiden mahdollisuutta ottaa sivusto käyttöön. Tämä vahvistaa entisestään yhteistyötä, myös kansalaistoiminnan osalta. Vapaaehtoistyo.fi -sivuston Uutiset-osiossa voidaan kertoa ajankohtaisista asioista ja koota ne yhteen paikaan kattavasti (esim. turvapaikanhakijatilanne ja siihen liittyvä vapaaehtoistoiminta syksyllä 2015). Sinne voidaan saada myös paikkakuntakohtaisia osioita esim. kuukauden vapaaehtoinen tai muulla tavalla vapaaehtoisten tarinoita. Yhteyksiä sosiaaliseen mediaan voidaan kehittää toiveiden mukaan ja sivusto voidaan linkittää Jäsen 360 sekä muiden järjestelmien kanssa. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Toimintakulttuurin muutosprosessin alkuvaiheessa puhuttiin paljon diakonisesta työotteesta, vieraanvaraisuudesta, työtapana, joka toivottiin omaksuvan kaikessa seurakuntatyössä. Diakonian, heikoimmista huolehtimisen, merkitystä ja tärkeyttä on korostettu koko toimintakulttuurin muutosprosessin ajan. Tästä kaikesta huolimatta nämä asiat eivät nouse esille toimintakulttuurin muutosesityksen kokonaisuudessa. Hädänalaisten etsimiseen ja heidän tarpeisiin vastaamiseen esitetään kolmea kikka kolmosta : kansalaistoiminnan yhteistyön vahvistaminen, euron tavaratalo ja vaikuttamistoiminnan organisointi (8, 9 ja 10). Nämä eivät riitä vastaamaan tähän vaikeaan, laajaan ja jatkuvasti kasvavaan tarpeeseen. 4 (8)
Toimintakulttuurin muutosesityksessä ei ole huomioitu heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemista, ikääntyviä ihmisiä ja heidän tarpeitaan sekä eri vammaisryhmiä ja heidän mahdollisuuttaan osallistua seurakuntaelämään. Vapaaehtoistyötä sekä osaavien ja kykenevien seurakuntalaisten osallistumista korostetaan. Missä seurakunnassa on niiden paikka, jotka eivät jaksa tai kykene toimimaan vapaaehtoisina, tai joilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää aikaansa kirkon toimintaan. Helsingin kaupunki on huomioinut ikääntyvät helsinkiläiset laatimalla oman Stadin ikäohjelman. Myös meidän tulisi huomioida ikääntyvä jäsenistömme niin, että sillä olisi oma paikkansa meidän strategiassamme ja hankkeissamme. Toimintakulttuurin muutosesityksestä puuttuu strategian mukainen eteneminen. Esityksessä on eritasoisia, eri kokoluokkaa olevia ja jopa ajoittain keskenään ristiriitaisia esityksiä. Muutos pitää aina sisällään jotain uutta, mutta samalla jostain vanhasta luopumista. Tästä esityksestä puuttuu kokonaan ne asiat, joista luovutaan. Päätösvaiheessa tulee kyetä tekemään myös esityksiä siitä, mitkä ovat asioita, joista strategian mukaisesti luovutaan. Kun kasteiden ja vihkimisten määrä vähenee edelleen, miten käytetään viisaasti papeilta vapautuva aika ja resurssi. Miten linjataan henkilöstöstrategiaa? Toimintakulttuurin muutoksen lähtölaukaisijana on ollut merkittävät säästötarpeet. Muutosesitys ei kuitenkaan esitä yhtään toimintakulttuurin muutosta, joka toisi selkeitä säästöjä. Pikemminkin esityksestä saa sen kuvan, että rahaa ollaan valmiita laittamaan nyt erilaisiin selvityksiin huomattavia määriä ilman tarkempia laskelmia. Vuosi sitten tehty laaja aivoriihityöskentely työntekijöiden ja luottamushenkilöiden keskuudessa nosti runsain määrin esiin ehdotuksia seurakuntien määrän vähentämisestä Helsingissä. Tätä toimintakulttuurin muutosvaihtoehtoa ei ole missään jatkotyöskentelyvaiheessa tuotu esille. Tavoitteena on henkilökunnan joustavampi liikuteltavuus, toimitilojen tehokkaampi käyttö, erilaisten raja-aitojen ylittäminen niin seurakuntalaisten kuin työalojenkin näkökulmasta ja monenlaisen yhteistyön lisääminen. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan rohkeaa rakenteiden uudistamista ja seurakuntien määrän huomattavaa karsimista. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Yhteisen seurakuntatyön diakonia on valmiina lähtemään mukaan niiden hankkeiden toteuttamiseen, joissa aidosti halutaan toimia erityisen haavoittuvassa asemassa olevien, syrjäytyneiden, syrjäytymisuhan alaa olevien ja monella tavalla osattomien ihmisten tukemiseksi kohtaavan, yhteisöllisyyttä tukevan ja etsivän työn keinoin. Näemme tärkeänä, että helsinkiläiset ja täällä olevat ihmiset ovat tasavertaisessa asemassa hengellisen tuen ja diakonisen auttamisen osalta riippumatta siitä, minkä seurakunnan alueelle he kuuluvat. 5 (8)
Diakonia nostaa esille konkreettisen esityksen viidestä rovastikunnallisesta vapaaehtoistoiminnan koordinaattorista: Ajatus viidestä rovastikunnallisesta vapaaehtoistyön koordinaattorista on muotoutunut yhteisen seurakuntatyön vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin toteuttaessa perustyötä yhdessä seurakuntien kanssa. Vapaaehtoistoiminta ja ihmisten osallistuminen kirkon toimintaan erilaisissa tehtävissä on esillä usein, mutta edelleen siihen resursoidaan liian vähän työntekijätasaolla. Ihmisten tarpeet huomioiva ja osaamisen mahdollistava toiminta vaatii toimivat rakenteet ja riittävän työntekijäpanostuksen. Viiden hengen tiimillä voitaisiin mm.: keventää yhden ihmisen työtaakkaa, vahvistaa seurakunnissa ja muissa yksiköissä tehtävää vapaaehtoistoiminnan ja ihmisten osallistamisen kehittämistä sekä varmistaa toimintojen sujuvuus poissaolojen aikana. Tämän mallin katsotaan vastaavan mm. toimintakulttuurin muutosesityksen kohtiin työvoiman tarkoituksenmukainen käyttö, seurakuntien yhteisen työn siirtäminen lähemmäs seurakuntia, toimintakulttuurin muutoksen tukeminen ja nopean toiminnan edellytysten luominen. Ehdotuksena on, että rakennettaisiin malli, jossa olisi viisi alueellista vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria, joista neljä suomenkielistä (Huopalahden, Malmin, Vartiokylän ja Tuomiorovastikunta) ja yksi ruotsinkielinen. Tarkoituksena ei ole perustaa uusia virkoja, vaan muokata seurakunnissa ja yhteisessä seurakuntatyössä olemassa olevien tehtävien tehtävänkuvia. Koordinaattorit muodostavat vapaaehtoistoiminnan tiimin, joka pystyisi nopeastikin reagoimaan muuttuvaan ympäristöön. Tiimin yhteisenä tehtävänä on luoda kokonaiskuva vapaaehtoistoiminnasta Helsingissä, yhteisten linjausten edistäminen (mm. lainsäädäntöön liittyvä), pääkaupunkiseudun yhteistyö sekä hyvien mallien ja käytänteiden jakaminen. Jokaisen koordinaattorin vastuulla on alueensa yksiköiden vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja työntekijöiden tukeminen, vapaaehtoistyo.fi -sivuston käytön edistäminen sekä alueen kokonaisuuden koordinointi. Lisäksi jokaisella koordinaattorilla olisi vastuu jostain erityisalueesta esim. sairaaloissa ja vanhusten asumisyksiköissä tehtävä vapaaehtoistyö, jumalanpalveluselämään liittyvä vapaaehtoistyö, rahaasiainneuvontarinki ja yritysyhteistyö. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreilla voisi olla yhteinen työtila keskeisellä paikalla, jolloin sen yhteydessä voisi toimia myös vapaaehtoistoiminnan infopiste, jossa kukin vuorollaan päivystää. Näin luotaisiin kirkon vapaaehtoistoiminnalle myös kasvot. Koordinaattorit olisivat vuorollaan tiiminvetäjiä, mutta esimies olisi joko erikseen jokaisella omassa seurakunnassaan tai yhteinen esimies esim. yhteisessä seurakuntatyössä. Tiimi tekisi tiivistä yhteistyötä muiden kirkollisten toimijoiden, järjestöjen sekä Helsingin kaupungin (erityisesti Kaupunginkanslian Osallisuus ja neuvonta - yksikön) kanssa. 6 (8)
Mustasaaren toimintakeskus on kaikkien seurakuntien yhteinen kesäolohuone, joka tarjoaa monipuoliset toimintamahdollisuudet kaikille helsinkiläisille. Mustasaari toimii käytännössä yhä vahvemmin syrjinnän vastaisena tilana, jossa erilaisilla taustoilla olevat ihmiset voivat viettää sopuisasti aikaa keskenään. Mustasaari on jatkossa valmis yhä enemmän kehittämään mahdollisuuksia seurakuntalaisten oma-aloitteiselle toiminnalle ja vapaaehtoistoiminnalle. Mustasaari tulee laajentamaan toimintaansa tukityöllistämisessä ja vaikeasti työllistyvien kohdalla. Mustasaari vahvistaa yhteistyötä seurakuntien kanssa ja samalla etsii keinoja ulkoisen markkinoinnin lisäämiseksi. 7 (8)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? luonnollinen poistuma (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2016 2017 2018 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: ** Avointa palautetta muutosehdotuksista Tässä vaiheessa todella odottaa ja toivoo, että luottamushenkilöt tekevät joitakin selkeitä toimintakulttuurin muutospäätöksiä. Näin voitaisiin luoda uskoa siihen, että toimintakulttuurin muutos toteutuu. Pelko päätöksenteon kyvyttömyydestä voi johtaa työntekijöiden väsymiseen ja laskea työmotivaatiota. Helsingissä tulisi olla ainakin yksi kirkko, joka olisi avoinna ns. 24/7. Se voisi toimia palvelupisteenä kaikille Helsingissä oleville ihmisille. Kirkko tarjoaisi mahdollisuuden niin työntekijän kohtaamiseen kuin vapaaehtoistehtävässä toimimiseen. Sinne olisivat tervetulleita kaikki omien tarpeidensa kanssa keskustelemaan, toimimaan, viettämään aikaa, lepäämään, peseytymään, pesemään vaatteita, saamaan vaateapua jne. 8 (8)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros *** Palautteen antaja: Yhteinen seurakuntatyö, Kasvatus ja seurakuntapalvelu *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? Kasvatus ja seurakuntapalvelu on valmis muutokseen. Meidät on perustettu tekemään niitä tehtäviä, joita ei paikallisseurakunnissa tehdä, tukemaan seurakuntia ja kehittämään työtä Helsingissä. Perustavana työotteena on suuntautua eteenpäin ja siksi luontevin roolimme on olla yksi muutoksen tekijä. Tämä tulee ilmi myös siinä, että ehdotusten vastuuyksiköissä yhteinen seurakuntatyö on usein mainittuna. Kasvatus ja seurakuntapalvelu on halukas kehittämään yhteistyötä Helsingissä yli seurakunta-, organisaatio- ja työalarajojen. Yhteistyön syventäminen on prosessi, jossa muutosvalmiutta ja työtapojen tarkistuksia kaivataan kaikilta osapuolilta. Pääviestimme ehdotuksiin liittyen 1. Kasvatustyö on asetettava diakonian rinnalle muutoksen painopisteenä. 2. Kasvatusta ja seurakuntapalvelua ei tule hajasijoittaa eri toimitiloihin. 3. Yhteisen seurakuntatyön johtaja johtaa yhteistä seurakuntatyötä ja sen osana kasvatusta ja seurakuntapalvelua, mutta yhteistyötä seurakuntien, kirkkoherrojen ja kirkkoherrainkokouksen kanssa tulee selkeästi vahvistaa. 4. Muutoksen on noustava ihmisten tilanteen aidosta ymmärtämisestä ja sen on annettava muuttaa identiteettiämme seurakuntalaisina ja työntekijöinä. 5. Henkilöstösäästötavoitteen (-15 %) aikataulua tulee loiventaa kolmesta vuodesta esim. 5-6 vuoteen, jotta luonnollista poistumaa voidaan hyödyntää. Kokonaisuuteen liittyen haluamme alleviivata seuraavia ajatuksia: 1. Muutoksiin on mentävä ihminen edellä ja Jumalan kanssa. Kirkko ei toimi itseään varten, vaan on lähetetty kaikkeen maailmaan tekemään evankeliumi näkyväksi. Helsingin toiminta-ajatuksena on siksi olla Ihmistä varten ja koko kirkon tulevaisuuden hahmottamisessa keskiössä on oltava ihmisen. Ihmistä varten oleminen edellyttää ihmisen tuntemista ja hänen tarpeistaan selvillä olemista. Ihmisen tarve on ehdotuksessa nostettu esiin aivan aiheellisesti. Jatkossa keskeistä on kirkkaasti määritellä, kenen tarpeet ovat ensisijaisia, mihin tarpeisiin kirkon tehtävä on vastata ja mihin tarpeisiin ei? Ketä kirkko kuulee ja millaiset asiat saavat kirkon liikkeelle? 1
Muutospuheen ja kaiken tekemisen keskellä ei silti saa kadottaa kirkon missiota. Helsingissä onkin elettävä ihmisten odotusten ja seurakunnalle annetun tehtävän jännitteessä. Kaikkia emme voi miellyttää emmekä tinkiä omasta identiteetistämme. 2. Kasvatus on asetettava diakonian rinnalle muutoksen keskukseen Ehdotusten keskeinen painotus on diakoniatyössä. Diakoniatyöllä tarkoitetaan useimmiten työotetta, jossa ihmisen elämäntilanne otetaan vakavasti ja hänen käytännöllisiin tarpeisiinsa pyritään tuomaan apua. Painotus on kannatettava. Kirkon tulevaisuuden kannalta on yhtä olennaista painottaa myös kasvatuksen merkitystä. Kasvatuksella tarkoitetaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa olemista, kasvulle tilan luomista. Se ei ole olemukseltaan niinkään opettamista tai neuvomista eikä se rajoitu vain lapsiin ja nuoriin. Kasvatus on sitä, että tuetaan ihmisen identiteetin syntyä ja kasvua, luodaan tila löytää itsensä ja saatetaan ihminen vuoropuheluun kristillisen perinteen, kielen ja symbolien kanssa. Kasvatustyössä kirkon sanoma siirretään seuraaville sukupolville ja vahvistetaan sitä kussakin sukupolvessa. Koska toimintamme painottuu lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin, olemme tässä kirkolle tärkeän ikäryhmän kanssa tekemisissä. Kirkon tulevaisuus määritellään siinä, kastetaanko lapsia, miten heidät jatkossa saadaan pysymään kirkon jäseninä läpi kiihkeät nuoruus- ja etsintävuotensa ja kastattavatko he lopulta omat lapsensa. Tämä on se joukko, joiden kanssa me toimimme Suomen suurimmassa yhtymässä. 3. Kirkon itseymmärrys ja puhutelluksi tuleminen Sanaa kirkko käytetään esityksessä kahdessa eri merkityksessä. (a) Toisaalta sillä tarkoitetaan kirkkoa organisaationa, sen palkattua henkilökuntaa ja toimivaltaista päätöksentekoa. Tällöin kirkkoa voidaan ja sitä pitääkin puhutella ja kertoa, mitä sen tulee tehdä. Tässä mielessä kirkko on vastuullinen siitä, miten se toimii ja mihin se resurssinsa käyttää. (b) Toisaalta sanaa kirkko käytetään tarkoittamaan Jumalan seurakuntaa, kaikkia kirkkoon kuuluvia, kastettujen yhteisöä. Tämä on kirkon varsinainen olemus. Kirkossa yhteisönä on eri tehtäviä ja eri rooleja, mutta kaikki ovat tuon yhteisön täysivaltaisia subjekteja. Tässä merkityksessä koko kirkko on Jumalan puhuteltavana. Tämän kirkon varsinaisen itseymmärryksen tulee näkyä kaikessa uudistamisessa. Hallintoelimet, luottamushenkilöt tai työntekijät eivät ole kirkon subjekti, jotka kohdistavat tekemisensä seurakuntalaisiin. Kaikki kastetut ovat kirkko ja seurakunta kukin omalla paikallaan. Ehdotuksessa oleva Pop-up- ja kansalaistoiminnan korostus on aiheellinen, koska se tuo hyvällä tavalla esiin tavallisen seurakuntalaisen täysivaltaisuuden ja kirkon yhteisöluonteen. Tämä ei kuitenkaan saa peittää alleen pitkäjänteisen työn merkitystä, koulutuksen ja asiantuntijuuden tärkeää osuutta eikä tavoitteellisuuden merkitystä seurakunnallisessa työssä. 4. Rakennetta tulee yksinkertaistaa Helsingin seurakunnat on kirkon suurin toimintayksikkö ja siksi toimintakulttuurin muutoskin on meillä mittava hanke. Haasteena on tällöin olennaisen löytäminen, yksinkertaistaminen ja selkeä päämäärä. Tämän takia jatkotyön yhdeksi painopisteeksi tulee ottaa koko yhtymän rakenteen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen, mukaan lukien seurakunnat ja yhteiset työmuodot. Nykyisellä rakenteella haastavaksi voidaan kokea sujuva yhteistyö, päätösten toimeenpano, säästöjen kohdentaminen ja vastakkainasettelujen syntyminen. Toimintakulttuurin muutos on kytkettävä tiiviisti strategiaan ja ehdotuspaperi olisi näin olleen strategian toimenpideohjelma. 2
1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? Ehdotus 1. Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi Yhteydenpidon parantaminen on tärkeä ja kannatettava ehdotus, jota tulee viipymättä edistää. Kyse on siitä, otammeko kaikki jäsenet tosissaan ja autammeko heitä tulemaan yhteisön jäseniksi ja pysymään siinä. Tämä vaatii uudenlaista aktiivisuutta kaikilta seurakuntalaisilta ja syvällisen ymmärryksen sitä, millaisia ihmisiä kaupungissamme asustaa. Ehdotus 2. Ajantasainen tieto Kaiken suunnittelun ja resurssien kohdentamisen tulee perustua oikeaan tietoon. Sen tulee olla käyttökelpoisessa muodossa kaikille toimintaa toteuttaville ja suunnitteleville. Ajantasaisen tiedon hankkiminen ja tuottaminen on tärkeä tehdä laaja-alaisessa yhteistyössä ja sille on varattava riittävä resurssi. Työaloilla seurakunnissa ja yhtymässä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada toimintojensa kehittämiseen asianmukaista tutkimustietoa. Ehdotus 4. Vuoropuhelu uskontojen ja uuden uskonnollisuuden kanssa Ehdotus sisältää kaksi toimintalinjaa, joita kumpaakin tulee välttämättä edistää: (a) uskontodialogi ja kulttuurien vuoropuhelu sekä (b) vuoropuhelu monimuotoisen uskonnollisuuden kanssa. Kumpikin on kirkon kannalta tärkeää. Ensimmäinen sosiaalisen yhteiselon edistämiseksi ja keskinäisen kunnioituksen lisäämiseksi ja jälkimmäinen tämän ajan uskonnollisuuden ymmärtämiseksi ja yhden uuden väylän tarjoamiseksi kirkon ja sen uskon yhteyteen. Ehdotus 6. kirkollisen identiteetin vahvistaminen Ehdotukseen tulee kytkeä seurakuntien erilaisen profiloitumisen mahdollistaminen. Ehdotus 8. Kansalaistoiminta Laaja-alaista yhteistyötä tulee lisätä ja rakentaa yhteyksiä kansalaislähtöisiin liikkeisiin. Tähän on jo olemassa paljon osaamista ja valmiuksia, jotka tulee jatkossa hyödyntää. Ehdotus 9. Euron tavaratalo Tärkeänä tavoitteena on korvata ruokajonot. Hyödynnetään muualla kehitetyt mallit. Ehdotus 10. Vaikuttamistoiminta Tässä tehtävässä koordinointi on oleellista koko pääkaupunkiseudun kanssa sekä yhteistyössä kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien kanssa. Helsingin seurakuntien vaikuttamistoiminnassa keskitytään lähinnä kaupungin tasoon. Kaupungin päättäjät hyötyisivät siitä palautteesta, mitä seurakuntien työntekijöillä olisi kerrottavana. Hyödynnetään kuntapäättäjien ja seurakuntien työntekijöiden kohtaamiseen kehitettyä dialogimallia eri työaloille. Ehdotus 11 ja 17. seurakuntalaiset osaajiksi ja osaamisen kartoittaminen Osaamispankki on kannatettava ajatus. Sellainen tulisi luoda myös työntekijöitä koskien. Osaaminen tulee kartoittaa ja sopia, mihin se kirjataan ja miten sitä päivitetään. 3
Ehdotus 12. Seurakuntalaisten osaaminen Erityisen tärkeää on kartoittaa ja jakaa hyviä tapoja toimia. Ehdotus 15, 16, 17 ja 18. Työhyvinvointi, esimiestyö, osaaminen ja palkitseminen Nämä kaikki ehdotukset ovat tärkeitä muutostilanteessa. Helsingin tulee säilyä houkuttelevana työpaikkana. Tällä hetkellä työt jakaantuvat epätasaisesti henkilökunnan kesken. Työn tulee olla jatkossa suoritettavissa normaalin työajan puitteissa vähenevistä resursseista huolimatta. Voidaan kokeilla siirtymistä työaikaan myös hengellisen työn puolella. Ehdotus 19. Yhteinen seurakuntatyö siirretään lähemmäs seurakuntia. Alaehdotus 4) Asiantuntemuksen jakaminen Eri puolilla Helsinkiä on tehty vuosikymmeniä hyvää ja laadukasta työtä. Kokemusten ja osaamisen jakaminen on siksi organisoitava tarvelähtöisesti. Alaehdotus 8) Yhteiset tapahtumat Kannatetaan seurakuntalaisten tarpeista nousevien pop up tapahtumien tukemista ja seurakuntien tukemista tapahtumatoiminnassa laajemmin. Tähänkin tarvitaan kuitenkin resurssina ehdotuksen 19 kohta 5:n mukainen moniammatillinen projektitiimi (ei linjaorganisaation tiimi) eli ihmisiä, joilla on lupa käyttää tähän työaikaa. Alaehdotus 9) Yhteistyötä oppilaitostyössä Tämän tärkeän tavoitteen toteutuminen on pitkälti kiinni seurakuntien resursseista. Yhteistyö on hyvä suunta. Alaehdotus 10) Monikielisyys Helsinki on monikielinen ja -kulttuurinen kaupunki. Tehtävänkuvissa olisi hyvä ottaa kantaa kielitaitovaatimuksiin joko tiimin/yksikön tasolla tai tehtävätasolla, jolloin kielitaito voisi olla yksi valintakriteereistä uusissa rekrytoinneissa. Alaehdotus 11) Toimistotyön keskittäminen Merkittävä ehdotus! Ei ole järkeä, että yhtymän päälliköiden ja johtajien sekä asiantuntijoiden työajasta suuri osa kuluu sellaisen byrokratian hoitamiseen, jonka sihteerit voisivat tehdä. Hallinnon vähentäminen merkitsee yleensä hallinnollisten tehtävien siirtämistä asiantuntijoiden työksi. Ehdotus 27. Palvelukeskus Palvelukeskus tulee perustaa vaiheittain sitä koskevan suunnitelman mukaan: ensin lähdetään liikkeelle puhelinnumeroista ja nettipalvelusta, ei tiloista. Yhteinen tila tulee mukaan vasta kolmannessa vaiheessa. Toisaalta on huolehdittava siitä, että hankkeessa on helsinkiläinen keskiössä? Palvelukeskus ei saa katkaista paikallista kontaktia eikä kristillisen seurakuntaidentiteetin paikallista vahvistamista. 4
Ehdotus 32. Some On erittäin keskeinen ja kannatettava ehdotus. Tähän liittyen on koottu tarkennettu ehdotus, jonka pohjana on laaja mietintä yhdessä seurakuntien kanssa: https://www.facebook.com/notes/111346662289825/helsingin%20seurakunnat%20ja%20somen%20mahdollisuudet/974266342664515/ Ehdotus 33. Nopea toiminta Jokaisella osaamisalalla tulisi olla aikaresursseja nopeaan toimintaan. Reagointi edellyttää toiminta-alueen ja sisältöjen tuntemusta, jotta reagointi olisi asiallista ja merkityksellistä. Kehitetään eri sisältöalueille nopean toiminnan tiimejä, ja varataan niille resursseja. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? Ehdotus 5. Jumalanpalveluselämän muutos Jumalanpalvelus sekä sanan ja sakramenttien ääreen kokoontunut seurakunta on keskeinen osa kirkon olemusta. Toimintana se on ohittamaton, vaikka sen kokoava voima on vuosien ajan hiljalleen heikentynyt. Samaan aikaan on kuitenkin olemassa myös rohkaisevia onnistumisia ja mahdollisia kasvun potentiaaleja. Jumalanpalvelusta tulee kehittää edelleen. Helsingin toimintakulttuurin muutoksessa tätä kehittämistyötä ei kuitenkaan tule laittaa keskiöön. Suurimmat muutoksen tarpeet ovat nyt toisaalla. Helsingin kohdalla on keskityttävä muihin toimintakulttuurin muutosehdotuksiin. Ehdotus 19. Yhteinen seurakuntatyö siirretään lähemmäs seurakuntia. Alaehdotus 1) Sijoitetaan työntekijät tarvelähtöisesti Yhteisen työn (Yskä) työntekijöiden tarvelähtöisellä sijoittamisella (hajasijoittaminen) tavoitellaan ehdotuksessa (a) sujuvampaa, läheisempää ja osuvampaa yhteistyötä seurakuntien ja yhteisten työmuotojen kesken, (b) osaamisen parempaa käyttöä, jakamista ja leviämistä sekä (c) resurssien hyvää tarvelähtöistä kohdentamista. Kaikki tavoitteet ovat kannatetavia ja ehdotuksen huomiot yhteistyön kehittämisen tarpeista ovat monin osin perusteltuja. Mutta keinona uudelleensijoittelu ei ole perusteltu. Ehdotuksen tavoitteet voidaankin saavuttaa paremmin muilla keinoin. Olennaista on yhteistyön rakenteiden luominen uudella tavalla seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön välille. Tästä on yhteisessä seurakuntatyössä jo olemassa alustavia suunnitelmia. Hajasijoittamista vastaan (keinona kehittää yhteisyötä) puhuvat yhteisen seurakuntatyön tehtävästä ja luonteesta nousevat seikat: Kokonaisuus ja jokainen seurakunta. Olennaista yhteisessä seurakuntatyössä on kokonaisuuden hallinta, koko kaupungin näkökulma ja jokaisen seurakunnan ja yksikön palveleminen. Monet seurakuntien yhteisistä töistä ovat siksi sellaisia, että ne pitää toteuttaa keskitetysti, ei paikallisesti (esim. koko Helsinkiä koskevat verkostot). Mikäli nämä tehtävät pyritään yhdistämään seurakuntatasolle, ei työn tavoitteiden savuttamista auteta mitenkään. 5
Yhteisen työn jakaantuminen tarpeen mukaan. Yhteisen työn tekeminen yhdessä seurakunnassa tai rovastikunnassa saattaisi johtaa siihen, että muut tarvitsijat jäisivät tarvettaan vähemmälle. Toisaalta hajasijoitetut henkilöt eivät välttämättä pysty tarjoamaan enempää resurssiaan tietyn seurakunnan käyttöön kuin nytkään, jos heidän tehtävänsä säilyy edelleen koko kaupunkia koskevana. (Seurakunnan tiloissa toimiminen saattaa päinvastoin tuoda lisäpainetta yhteisen työn tekijöille ottaa panostusta pois varsinaisesta tehtävästään.) Toimiva ja luova vuorovaikutus. Yhteisten tehtävien hoito edellyttää työntekijöiltään tiivistä yhteydenpitoa ja likeistä vuorovaikutusta niin seurakunnissa kuin yhteisissä tehtävissäkin. Eri organisaatiot Suomessa sijoittavatkin pääsääntöisesti samaa työtä tekevät työntekijänsä mieluiten samoihin tiloihin, joissa epävirallinenkin yhteydenpito mahdollistuu (monitila konttorit). Tätä kasvokkain kohtaamista eivät nykyiset sähköisetkään menetelmät kykene korvaamaan. Yhteisen seurakuntatyön hajasijoitus olisi ratkaisu päinvastaiseen suuntaan. Likeinen yhteistyö yli organisaatiorajojen (seurakunnat yhteiset työmuodot) on hoidettava toisin. Ehdotuksessa kannatettavaa on se, että työntekijöiden panosta voidaan projektiluontoisesti suunnata tietyille kaupungin alueille. Pysyvään sijoitukseen ei tule kuitenkaan mennä. Pääsääntöisesti yhteisen seurakuntatyön sisällöt (mm. kasvatus, yhteiskunnallinentyö, verkkotyö, musiikki, tapahtumat) koskevat koko kaupunkia ja tukea tarvitaan eri tavoin monessa paikassa. Mikäli hajasijoittaminen kuitenkin tulee välttämättömäksi esimerkiksi tilaratkaisujen pakottamina, on seuraavat seikat otettava huomioon. Yhteisen seurakuntatyön työntekijöiden (ja laajemmin yhteisten työmuotojen) suhteen tulee arvioida tehtäväkohtaisesti toimintatapa. Jos hajasijoittamiseen joudutaan lähtemään, on äärimmäisen tärkeä arvioida räätälöidysti, mitkä yksiköt tai ketkä henkilöt tarvitsevat toimintaa yhdessä muiden yksiköiden tai henkilöiden kanssa. Joissakin yksittäisissä tehtävissä hajasijoittaminen voi olla mahdollinen ratkaisu, mikäli työ mahdollistaa useammalle työntekijälle yhteistyörovastikunnan tai -seurakunnan nimeämisen. Alaehdotus 2) Kirkkoherrainkokous mukaan suunnitteluun Yhteisen seurakuntatyön kehittämistä ja yhteistyön tiivistämistä tavoitellaan sen johtamisrakenteen muutoksella. Ehdotuksen mukaan kirkkoherrainkokous tulee mukaan työn suunnitteluun ja johtamiseen. Tätä hallintomallia valmistelisi sääntötyöryhmä. Yhteistyön tiivistäminen on kannatettavaa, mutta on syytä huomata, että kirkkoherrainkokouksen edustaja on jo nyt lähes jokaisen hankkeen ohjausryhmässä. Yhteisen seurakuntatyön kykyä vastata seurakuntien ja kentän tarpeeseen tulee toki jatkuvasti arvioida ja kehittää. Samalla on luonnollisesti huolehdittava työn laajasta toisesta kentästä seurakuntayhteistyön ohella, nimittäin verkostojen ja koko kaupungin kattavasta työn tekemisen näkökulmasta. Ratkaisuna kehittämistarpeeseen on kuitenkin yhteisen seurakuntatyön oman johtamisen kehittäminen. Tämän tulee tapahtua yhtä aikaa yhteistyön selkeän tiivistämisen seurakuntien, kirkkoherrojen ja kirkkoherrainkokouksen kanssa. Paras tulos saavutetaan hyvällä kun- 6
kin yksikön johtamisella ja yhteistyöllä. Tässä mielessä kirkkoherrainkokous ei voi johtaa yhteistä seurakuntatyötä, mutta suunnittelussa ja toteutuksessa on syytä kehittää nykyistä paremmat yhteistyön foorumit ja rakenteet. Tämä kehittämistyö ja sen valmistelu on annettava työn operatiiviselle johdolle yhdessä. Niiden on yhdessä etsittävä parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Sääntötyöryhmän ei tule olla valmisteleva elin. Alaehdotus 5) Moniammatilliset tiimit Moniammatillisuus on perusteltu tapa toimia jatkossa. Työalarajoja (ja organisaatiorajoja) on joustavasti madallettava, vaikka osaamisesta ja professionaalisesta tuesta ei tulekaan luopua. Ehdotuksessa oleva moniammatillisten tiimien luominen herättää kuitenkin kysymyksen. Ei tule luoda linjaorganisaatioon moniammatillisia tiimejä vaan keskittyä ketteriin projektitiimeihin, tarjota jopa ad hoc -tiimeille mahdollisuus ja antaa tuollaiselle työtavalle resurssi. Vahvemmat seurakuntien yhteenliittymät (esim. rovastikunnat) olisivat tässä hyviä yhteistyökumppaneita. Ehdotus 28. Seurakuntien talo Seurakuntien talosta luopumisen ei tule olla tavoite sinänsä. Päätös luopumisen puolesta voidaan järkevästi perustella vain toiminnan parantamisen tai pakottavien taloussyiden perusteella. Lähtökohtaisesti yhteisten työmuotojen sijainti yhteisessä toimipisteessä on hyvin perusteltu. Sama etu saavutetaan luonnollisesti sillä, että yhteiset työmuodot sijaitsevat yhdessä jossain muussa toimipaikassa. Seurakuntien talon toimintaa tulee mieluiten kehittää ja talon tiloja avata laajemmin myös ulkopuolisten käyttöön. Tiloja voidaan tiivistää ja siirtää nyt hajallaan toimivaa yhteistä toimintaa vapautuviin tiloihin. Seuraavassa näkökohtia, joilla voidaan perustella yksiköiden sijaintia samoissa tiloissa: Seurakuntien talo on nimenomaan seurakuntien talo. Täällä kohtaavat sekä seurakuntien ja yhteisen työn työntekijät että luottamushenkilöt. Tällä hetkellä talo palvelee hyvin toimintaa. Seurakuntien talossa olemista voidaan (ja tuleekin) tiivistää ja sinne voitaisiin keskittää nekin yksiköt, joiden tulee kartoituksen mukaan toimia yhdessä. Missä tiloissa sitten toimitaankin, monitoimitilat ovat tarpeen. Joka tapauksessa yhteisten asioiden edistämistä tukee se, että ihmiset tapaavat pelkästään sähköposti ja videoneuvottelut eivät toimi luovuuden moottoreina. Etätyömahdollisuudet on joka tapauksessa hyvä selvittää sisäisen yhteydenpidon kehittämiseksi, samoin siihen liittyvät edellytykset ja koulutus (esim. videoneuvotteluiden käyttö, Lync). Paikka ei ole pääasia, vaan se, että katsotaan tarvelähtöisesti, keiden on tarpeen toimia yhdessä. Seurakuntien talon kohtalo voi olla tästä erillinen asia, yhdessä toimimisen ja kohtaamisen paikka voi olla muuallakin. Huom! Sisäilmakysymykset tulee ottaa huomioon. 7
Ehdotus 31. Lainarahoitus Ehdotetut rahasummat ovat suuria ja toimintatapa sisältää riskejä. Tulee tehdä erittäin laaja riskien arviointi ennen kuin tällaiseen toimintaan lähdetään. Myös toimintatavan moraaliset ulottuvuudet suhteessa maineriskiin tulee kartoittaa ennen päätöksentekoa. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Kokonaisehdotus on hyvin laaja. Se sisältää sekä paljon hyvää ja kannatettavaa että myös osioita, jotka ovat vaikeasti hahmotettavia sekä tulkinnanvaraisia. Ehdotus 2 ja 23. Ajantasainen tieto Ehdotus 3. Mittaaminen Kehittämistyö ja sen koordinointi pääkaupunkiseudulla on kannatettava hanke ja toiminnan suunta. Sen edistämisessä on muutama seikka, joihin halutaan kiinnittää huomio: Eriasteista kehittämistyötä tehdään jo tällä hetkellä laajasti seurakunnissa ja yhteisissä yksiköissä. Tämä ruohonjuuritason kehittämistyö on edelleen oleellinen ja sille tulee antaa sille kuuluva tuki ja arvostus. Tämä on työtä, jota ei voida ulkoistaa, mutta kylläkin tukea ja monistaa. Sen tukemista varten on laajemmassa kehittämistyön yhteistyössä luotava omat rakenteensa. Kehittämisen ja tutkimisen samoin kuin tiedon hankinnan keskeisenä kriteerinä tulee olla sen käytettävyys. Oleellista tämän työn onnistumiselle on se, miten hyvin seurakuntatason (ja muut etulinjan tason) toimijat kykenevät hyötymään tehdystä työstä. Mittaamisen ja arvioinnin osalta on tarpeen kartoittaa jo tehtävä työ sekä koordinoida sitä. Asiakkuudenhallintajärjestelmän osalta olisi hyvä lähteä liikkeelle ketterillä kokeiluilla, esim. jonkin seurakunnan pilottiprojektilla. Mittaamiseen liittyen tulee sopia resurssit sekä henkilöiden että talouden osalta. Ehdotus 7. Hautatoimen kehittäminen Tämän ehdotuksen kohdalla ajoitusta ja etenemisen tapaa tulee tarkkaan pohtia. Tavoite saattaa olla markkinoiden ja kirkon julkisoikeudellisen tehtävän kannalta hankala. Ehdotus 8. Kansalaistoiminnan vahvistaminen Kansalaistoiminnan yhteistyön vahvistaminen on merkittävä tavoite. Asian edistäminen vaatii kuitenkin selvitystä laajemminkin mahdollisista yhteistyökumppaneista ja verkostoista. Tavoitteena tulee olla toiminen niin pienempien kuin suurempienkin kansalaistoimijoiden kanssa. Jo olemassa olevat yhteistyörakenteet on myös syytä kirjata. Ehdotus 14. Työvoiman sopeutus Ehdotuksessa tulee tarkentaa, miten luonnollisen poistuman käyttöä ohjataan ja miten seurataan sekä mitataan toimintatavan onnistumista. Ohjauksen tulee pohjautua yhteisiin strategisiin linjauksiin. 8
Ehdotus 19. Seurakuntien yhteinen työ siirretään lähemmäs seurakuntia Ehdotuksessa nostetaan esille joidenkin tapahtumien tai materiaalien huono jalkautuminen seurakuntiin. Syyksi arvellaan luontevan yhdessä tekemisen ja ideoinnin puute. Näinkin on varmasti käynyt, mutta syyt ovat moniulotteisempia liittyen yhteistyömahdollisuuksiin ja halukkuuteen sekä arvioon toteutuksen hyödyllisyydestä yksittäisen toimijan omasta näkökulmasta. Pääsääntöisesti yhteistyö on toimivaa. Ehdotuksessa painotetaan useammassakin kohdassa tämän ajan tuovan mukanaan spontaania kansalaistoimintaa, luovaa lyhytaikaista paikallisuutta ja yhteistyökykyisiä toimintaryhmiä. Korostus on aiheellinen ja aikaa terävästi analysoiva. Se ei kuitenkaan ole ainoa tulevaisuuden toimintalinja eikä se saa peittää alleen pitkäjänteistä kasvatustyötä, tavoitteellista kehittämistä eikä asiantuntijuuden arvoa. Ehdotus 21. Toimintakulttuurin muutoksen tukeminen Muutosta on tarpeen tukea, mutta rahojen sen tekemiseen ei tule lähteä pysyvästi pois yhteisestä työstä. Rahat muutoksen tukemiseen voidaan löytää Helsingin seurakuntayhtymän säästöistä. Toiminta- ja taloussuunnitelman 300-sarjan hankerahoituksella on yli 15 vuoden ajan tuettu kulloinkin seurakuntien ja yhtymän eli Helsingin seurakuntayhtymän yhteisesti haluamaa strategista suuntaa: esim. kirkkoherrojen toiveen mukaan toteutettuja seurakuntatapahtumia 2000-luvun alkupuolella, nuorten aikuisten työtä 2000-luvun puolivälissä ja jäsenyyden vahvistamista. Tästä johtuen varat on sijoitettu kaikkien yksiköiden ja seurakuntien budjettien ulkopuolelle yhteiselle tasolle, sekä niitä koskeva päätöksenteko että niiden käyttö on tähdätty kaikkina näinä vuosina kaikkien seurakuntien ja yhtymän yhteisön yhteiseksi hyväksi YKN:n ja valtuuston päättämin perustein. Ehdotus: toimintakulttuurin muutoksen varat sijoitetaan budjettiin samalla tavalla. Ehdotus 23. Pääkaupunkiseudun yhteistyö Oppilaitostyön osalta on tärkeä edistää asioita oppilaitosten ja opiskelijoiden tarpeista käsin. Rakenteet eivät ole keskeiset. Tästä johtuen ehdotetaan, että päivämäärä tavoitetilasta koskien pääkaupunkiseudun yhteistä oppilaitostyötä otetaan pois. Muuten ehdotus on kannatettava. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Ehdotuksista puuttuu kokonaisnäkemys lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävästä työstä. Ehdotusten lapsivaikutusten arviointi (LAVA) tulee tehdä ennen niiden päätökseen vientiä. Tämä arviointi tulee tehdä sekä hallintoon että sisältöön vaikuttavista ehdotuksista myös seurakuntayhtymän tasolla. Teologia ei näy ehdotuksessa tarpeeksi vahvasti. Nyt liiteosassa oleva teologinen taustoitus olisi nostettava keskeisempään asemaan. Hädänalaisimpien näkemykset tulee ottaa huomioon ja etsiä niitä. Tutkimusasetelmat painottavat helposti vain hyväosaisten näkemyksiä. 9
Ihmiset ovat kokoontuneet kautta aikojen, siihen on aina liitetty musiikki. Kyse ei ole työalan puuttumisesta, vaan isosta osasta hengellisyydessä olemisesta. Tässä ehdotuksessa musiikkia sivutaan vain hieman ehdotuksessa nro 5. Musiikki tulee ottaa huomioon vahvemmin. Helsingin seurakuntayhtymässä on vuodesta 2014 lähtien tehty ulkopuolisen rahoituksen avaus. Kasvatuksen ja seurakuntapalvelun yhteiskunnallisessa työssä on haettu ja saatu kahdesti rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Ulkopuolisen rahoituksen etsiminen ja perustyön hankkeistaminen olisi ansainnut aivan oman kohtansa tässä esityksessä. Tällainen toiminta tarvitsee resurssin eli henkilön, joka on perehtynyt hakemiseen. Ennalta ehkäisevän työn merkitys on suuri ja muu rakentuu sen päälle. Resurssimme ovat sellaiset, että ennalta ehkäisevä työ tuottaa parhaat tulokset, esim. panostamalla koulutuksellisesti lasten tunnetaitojen vahvistamiseen, mikä osaltaan voi vaikuttaa positiivisesti kiusaamisen ehkäisyyn. Ehdotuksesta puuttuu kokonaan kaksi ryhmää, joiden elämäntilanne on seurakuntien huomion kohteena vain projektien tai yksittäisten tapahtumien varassa. Helsingissä on tällä hetkellä yli 43.000 työtöntä työnhakijaa, joista yli puolet on vaikeasti työllistyviä. Tähän ryhmään kuuluu yli vuoden työttömänä olleet, joita ovat muun muassa korkeakoulutetut työttömät. Toinen ryhmä, jonka tarpeisiin vastataan vain projekteilla, ovat helsinkiläiset pienyrittäjät. Kaupungissa on noin 40.000 yritystä ja yrittäjää, joista noin 95 % on pienyrittäjiä. Hyvin aloitettua työtä ei ole perusteltua katkaista, vaan olisi saatava pysyvämpi yrittäjäpappijärjestelmä toimimaan. Molempien ryhmien tilanne voi olla kriittinen ja ansaitsisi seurakuntien kiinnostusta. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Kasvatuksen ja seurakuntapalvelun yksi rooleista on olla kehittämässä seurakuntien työtä. Työ on tehtävä tiiviisti yhdessä ja paikallistason todellisia tarpeita kuunnellen. Yhteiset työmuodot voisivat tässä nykyisestään laajentaa seurakuntia tukevaa toimintaansa. Voisimme täällä ottaa työstöön meille annettuja kehittämisajatuksia, kytkeä ne hyviin käytäntöihin muualta ja lähteä kehittelemään niitä eteenpäin paikallistason kanssa. Tämä lisäresurssi seurakunnille toimisi ikään kuin ideoiden kiihdyttämönä ja hyödyttäisi kaikkia. Oppilaitostiimi ja kansainvälinentyö voisi tarjota koulutusta esim. elämäntaitokursseja, uskontodialogia, yhteisölähtöisen työtavan koulutusta. Koulutusta tehdään jo oppilaitosten väelle, opiskelijakuntiin, muille hyvinvointitoimijoille. Kansainvälisellä työllä ja oppilaitostyöntekijöillä on kokemusta moniuskontoisuuden kanssa toimimisesta verkostotyössä. Tätä voisi hyödyntää seurakuntatyöntekijöiden koulutuksessa. Meille Kasvatuksessa ja seurakuntapalvelussa on merkattu jo paljon vastuita ja olemme mielellämme mukana kehittämässä ketterää ja toimintaympäristön tarpeiden mukaan muuttuvaa Kirkkoa Helsingissä. Priorisointia tulee tehdä jo nyt tehtyjen ehdotusten suhteen. 10
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Palveleva puhelin, Raija Narvila *** 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 19 /7. Selvitetään Palvelevan puhelimen toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteena siirtää päivystykset koulutuksen myötä seurakuntalaisille. Ehdotus ei saa kannatusta Palvelevan puhelimen toimintaa parhaiten tuntevien yhteistyökumppaneiden taholta. Perustelut: Iltayöllä tapahtuvan Palvelevan puhelimen päivystyksen on rakennuttava työntekijäpäivystäjiin toiminnan jatkuvuuden ja toimintavarmuuden vuoksi. Valtakunnallista, kirkkohallituksen koordinoimaa Palvelevaa puhelinta ylläpidetään pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien yhteistyönä. Em. seurakunnista on edustus Palvelevan puhelimen virkamiestyöryhmässä. Ryhmän yksimielinen kanta on, että paras toimintamalli olisi, jos nykyistä pienempi, motivoitunut työntekijäjoukko hoitaisi vapaaehtoisten kanssa Pp-päivystyksen. Tämä malli tarjoaisi soittajille laadukasta, matalan kynnyksen apua ja palveluohjausta. Liitteenä on Kirkkohallituksen Pp:n asiantuntijan lausunto, jonka mukaan koko valtakunnallinen järjestelmä halvaantuisi, jos pääkaupunkiseudun työntekijäpäivystys alkuyöltä jäisi pois. On huomattava myös, että valtakunnallinen kirkon kriisipuhelinvalmius rakentuu pääkaupunkiseudun Pp-päivystyksen varaan: joka yöksi on jo tiedossa työntekijät. Päivystysajan ulkopuolisia tunteja tulevat Hehu-päivystäjät hoitamaan yhteistyössä Pp:n kanssa. Lähin kirkon ulkopuolinen yhteistyökumppanimme on Suomen Mielenterveysseuran Valtakunnallinen kriisipuhelin. Liitteenä on kriisipuhelimen päällikön huomio ehdotukseen. Kriisipuhelimen kokemusten näkökulmasta pidetään toivottavana, että Palvelevan puhelimen toiminta rakentuisi jatkossakin ammattilaisten tekemän päivystystyön ympärille. Vapaaehtoiset ovat tämän kaltaisessa haasteellisessa puhelinauttamisessa tärkeä lisäresurssi kunhan se on ammatillisesti hyvin tuettua. YKN:n ehdotuksessa todetaan, että kaupunkilaiset tarttuvat asioihin luomalla lyhytaikaista spontaania toimintaa. Spontaani ote ei sovellu Pp:een. Päivystys vapaaehtoisin voimin on 1 (2)
ammatillisesti ohjattua vaativaa vapaaehtoistyötä, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista, koulutusta ja työnohjausta. Toiminnassa sitoudutaan Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisiin periaatteisiin, Kirkon keskusteluavun laatuasiakirjaan ja kansainvälisen IFOTES-liiton normeihin. Palveleva puhelin on nykyisellään arvostettu yhteistyökumppani muiden puhelin- ja verkkoauttajien parissa ja teemme kiinteää yhteistyötä eri tahojen kanssa. YKN:n ehdotus kuvaa varsin hyvin jo nykyistä Pp-toimintaa: tehdään yhteistyötä yli työala- ja seurakuntarajojen sekä pääkaupunkiseudun yhtymien kesken ja toimitaan mukana yhteiskunnan muissa verkostoissa. Tuetaan ihmisiä arjessa, torjutaan yksinäisyyttä ja tarjotaan vapaaehtoisille vastuuta. Liitteet - SMS kommentti - Lausunto Helsingin seurakuntayhtymälle 2 (2)
Huomio Helsingin seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutoshankkeen kohtaan 7 Selvitetään Palvelevan puhelimen toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteena siirtää päivystykset koulutuksen myötä seurakuntalaisille. Palvelevan puhelimen kautta vaikeassa elämäntilanteessa olevat, yksinäiset ja muuten keskusteluapua tarvitsevat saavat nopeasti ja edullisesti yhteyden matalan kynnyksen palveluun, jossa työntekijät sekä tehtävään koulutetut vapaaehtoiset vastaavat. Eettisesti korkeatasoinen puhelinapu on kaikkien ulottuvilla ja käytettävissä. Runsaat soittomäärät osoittavat palvelun tarpeellisuuden ja arvostuksen. Sellaisesta toiminnasta on tärkeä pitää kiinni. Puhelinauttaminen on Suomen Mielenterveysseuran Kriisipuhelimen 45-vuotisen kokemuksen mukaan haasteellinen kriisityön muoto: Päivystäjällä ei ole ennakkotietoa soittajasta tai hänen tilanteestaan. Päivystäjä rakentaa luottamuksellista suhdetta puheen ja kuuntelun avulla ja etsii keinoja soittajan olon ja mahdollisuuksien mukaan elämäntilanteen helpottamiseksi. Päivystäjä pitää keskustelun aiheessa. Hänen auttaa soittajaa etsimään yhden keskustelun kokoisen asian ja siihen lähdetään yhdessä etsimään ratkaisuja. Puhelinauttamisen erityispiirteisiin kuuluu se, että soittaja on omassa tutussa ympäristössään. Hän ei ole lähtenyt vastaanotolle tai tullut keskustelemassa ehkä viikkojen tai kuukausien odotuksen jälkeen. Päinvastoin auttaviin puhelimiin soitetaan akuuttien tilanteiden keskeltä ja usein vahvassa tunnelatauksessa. Päihtyneet soittajatkaan eivät ole harvinaisia etenkään yöaikaan. Auttamisvälineenä puhelu on myös armoton: soittaja voi lopettaa keskustelun helposti, esimerkiksi mikäli päivystäjän kysymys ei miellytä. Myös kritiikin esittäminen kasvottomalle auttajalle on helpompaa kuin kasvokkaisessa auttamistilanteessa. Nämä ovat haasteellisia vuorovaikutustalanteita päivystäjälle. Ongelmat soittajien elämissä ovat entistä moninaisempia ja pitkäaikaisempia. Soittojen määrä kasvaa. Auttaminen on yhä haasteellisempaa. Palvelevan puhelimen toiminta rakentuu ammattilaisten ja vapaaehtoisten tekemälle päivystämiselle. Tämä rakenne on ollut toimiva ja tarkoituksenmukainen: ammattilaiset päivystävät osana työtehtäviään ja vapaaehtoiset tarkoituksenmukaisen koulutuksen sekä työnohjauksen kautta toisin sanoen ammatillisesti tuettuna. Palvelevan puhelimen tavoin Kriisipuhelimen toiminta rakentuu ammattilaisten kriisityöntekijöiden ja koulutettujen vapaaehtoisen päivystäjien yhteistyölle. 44 % Kriisipuhelimessa käydyistä keskusteluista oli vuonna 2015 ammattilaisten käymiä. Ammattilaisresurssia on rahoittajan eli RAY:n toimesta vahvistettu viime vuosina. Esimerkiksi yöpäivystys on keskitetty palkatulle kriisityöntekijäparille ja vapaaehtoiset ovat lisäresurssina. Yö on erityisen haasteellista aikaa auttavissa puhelimessa ja päivystäjien jaksamiseen on tärkeä kiinnittää erityistä huomiota. Tämän takia työntekijät päivystävät aina työparina, jolloin he voivat käydä Suomen Mielenterveysseura Föreningen för Mental Hälsa i Finland The Finnish Association for Mental Health Maistraatinportti 4 A, FI-00240 Helsinki, Finland. Puh./Tel. +358 9 615 516, mielenterveysseura.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID: 0202225-4
välittömästi purkukeskusteluja keskenään. Tämä rakenne on koettu ainoaksi mahdolliseksi laadukkaan puhelinauttamisen kannalta. Kriisipuhelimen ja Palvelevan vuosikymmeniä jatkunut puhelimen yhteistyö niin ohjausryhmässä, Ifotes-verkostossa, eettisessä neuvottelukunnassa kuin käytännönläheisessä työn tekemisessäkin on ollut toimivaa, antoisaa ja työtä kehittävää. Kriisipuhelimen kokemusten näkökulmasta pidän tärkeänä ja toivottavana, että Palvelevan puhelimen toiminta rakentuisi jatkossakin ammattilaisten tekemän päivystystyön ympärille. Vapaaehtoiset ovat tämän kaltaisessa haasteellisessa puhelinauttamisessa tärkeä lisäresurssi kunhan se on ammatillisesti hyvin tuettua. Helsingissä 21.4.2016 Susanna Winter Pääkaupunkiseudun palvelevan puhelimen virkamiestyöryhmän jäsen vuodesta 2010 lähtien. sosiaalipsykologi, Kriisipuhelintoiminnan päällikkö/suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Föreningen för Mental Hälsa i Finland The Finnish Association for Mental Health Maistraatinportti 4 A, FI-00240 Helsinki, Finland. Puh./Tel. +358 9 615 516, mielenterveysseura.fi Y-tunnus/FO-nummer/Business ID: 0202225-4
1 (3) 2.5.2016 Yhteinen kirkkoneuvosto Helsingin seurakuntayhtymä 00530 Helsinki Palveleva puhelin tänään Pyynnöstä kommentoin ehdotustanne toimintakulttuurin muutokseksi. Ensimmäiseksi haluan todeta, että toimintarakenteen uudistamisen asiakirjanne on monella tapaa ilahduttavaa luettavaa. Olette kirjanneet tavoitteiksenne runsaasti sellaisia asioita, mitä monissa kirkon tulevaisuutta pohtivissa ryhmissä on haaveiltu onneksi olkoon! Kommentoin tässä yhteydessä suunnitelmaa ainoastaan Palvelevaa puhelinta koskevilta osin. Oletettavasti tunnette pääkaupunkiseudun Palvelevan puhelimen toiminnan hyvin. Palveleva puhelin on valtakunnallinen palvelu, ja pääkaupunkiseudun toiminta niveltyy saumatta kokonaisuuteen, joten kirjaan tähän hieman nykytilanteen kuvausta sekä lähitulevaisuuden suunnitelmiamme Palvelevan puhelimen kokonaisuudesta valtakunnallisesti katsoen. - Palveleva puhelin päivystää joka päivä, arkena ja pyhänä klo 18 01 / 03. Su-to iltoina päivystys päättyy klo 01 ja pe-la iltoina päivystetään -03 saakka. Paikkakuntakohtainen päivystysajankohta vaihtelee, osa aloittaa klo 18, toiset liittyvät mukaan myöhemmin. Pääkaupunkiseudulla aloitetaan klo 21. Samoin päättymisaika jaksottuu, osa lopettelee klo 22 tienoilla, osa puoliltaöin, ja osa sulkemisaikaan. Pääkaupunkiseutu lopettaa sulkemisaikaan. - Päivystystyötä tehdään 40 alueellisen keskuksen organisoimana. Näistä 36 on suomenkielistä ja 4 ruotsinkielistä. Pääkaupunkiseudulla toimii sekä suomenkielinen Palvelevan puhelimen että ruotsinkielinen Samtalstjänstin yksikkö. - Kirkkohallitus organisoi kokonaisuuden, huolehtii teknisistä ratkaisuista, valtakunnallisesta viestinnästä sekä toiminnanjohtajien ja -ohjaajien työn tukemisesta. Paikalliselta tasolta hoidetaan päivystystoiminnan käytännön järjestelyt, päivystyksen edellyttämät laitteet, päivystäjien rekrytointi, koulutus ja työnohjaus. - Puheluyrityksiä tulee n. 200 000 kpl vuosittain, viime vuonna 201 700. Näistä 42 % ehdimme vastaamaan. Kirkon Palveleva puhelin on Suomen vanhin ja edelleen suurin auttava puhelin. - Puheluista päivystäjät kirjaavat viime vuonna uusittua tilastoa (sähköisellä lomakkeella, toimii myös mobiililaitteissa). Tavallisimmin Palvelevassa puhelimessa keskustellaan ihmissuhteista, yksinäisyydestä, terveyden ja sairauden kysymyksistä ja uskosta ja elämän merkityksestä. Itsemurha-ajatuksia puidaan säännöllisesti. Ns. seksipuhelun yritykset ja mykkäsoitot ovat puhelinauttamisen häiriösoittoja. Etsimme aktiivisesti keinoja näiden karsimiseen. Seksipuhelujen yrityksiä on n. 10 % kaikista keskusteluista vuosittain. Kyseessä on sekä Suomessa että Euroopassa laajemmin esiintyvä puhelinauttamisen yleinen lieveilmiö. - Puhelujen osalta suurimmat kysynnän ja tarjonnan epäkohdat ovat klo 18 tienoilla ja toisaalta puolenyön maissa. Näissä päivystysresurssimme ovat nykyisellään riittämättömät. Alkuyötä päivystetään kahdella linjalla, jota toista hoitaa pääkaupunkiseudun työntekijät ja toista eri paikkakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset. Jos pääkaupunkiseudun työntekijäpäivystys alkuyöltä jostain syystä jäisi pois, se halvaannuttaisi koko valtakunnallisen järjestelmän.
2 (3) - Palvelevan puhelimen kokonaisuus kattaa puhelimen lisäksi myös verkkoauttamisen sekä kirjepalvelun. Kaikki neljä palvelua toimivat suomeksi ja ruotsiksi. Lisätietoa sekä kirjautumislinkit verkkoauttamisen palveluihin löytyvät hiljattain avatuilta uusilta verkkosivuilta www.kirkonkeskusteluapua.fi / www.samtalstjanst.fi - Palveleva puhelin uudistuu teknisesti, mahdollisesti jo tänä vuonna. Markkinakartoitus on tehty talvella 2015 2016 ja hanke on etenemässä nyt kilpailutukseen. Keskeisinä tarpeina uudistuksessa ovat: o Runsaasti lisää päivystyslinjoja. On etsitty ratkaisua, jossa päivystäjät voisivat liittyä sarjaan mobiilisti sieltä missä ovat. Työntekijöiden kohdalla voisi ajatella, että esimerkiksi omalla työkännykällä voisi kirjautua sarjaan ja päivystää halutessaan kotoa / omasta työhuoneesta / muusta sopivasta paikasta. o Häiriösoittojen karsiminen. Tavoitteena on saada karsittua häiriösoitot minimiin teknisillä ratkaisuilla, jotta ns. oikeat yhteydenottajat pääsisivät nykyistä paremmin läpi ja jotta päivystäjien aika ja motivaatio palvelisi erityisesti niitä, jotka puhelin- ja verkkoauttamista tarvitsevat. Toiveeni ja ehdotukseni liittyen toimintakulttuurinne muutokseen Asiakirjassanne Palveleva puhelin liittyy (ainakin) kahteen kohtaan. a) Tehdään tilaa seurakuntalaisten omalle toiminnalle: Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi, Luotetaan seurakuntalaisten osaamiseen. Tässä voinen ylpeänä todeta, että Palveleva puhelin on toiminut esimerkillisesti tässä asiassa jo vuosikymmeniä. Luotamme vapaaehtoisiin päivystäjiimme. He tekevät itsenäistä sielunhoito- ja auttamistyötä omilla avaimillaan ja tilastoivat työnsä itse. Vapaaehtoisilla on mahdollisuus sitoutua joko lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa tehtäväänsä. He ovat saaneet tehtäväänsä koulutuksen ja saavat työlleen myös työnohjauksellisen tuen. Ilahduttavaa, että tämän tapainen seurakuntalaisten taitoihin ja vastuullisuuteen nojaaminen on keskeisellä sijalla HSRKY:n uudessa toimintakulttuurissa. Kokemuksestamme voin kertoa, että luottamus kannattaa. Toisaalta haluan tuoda esiin, että on asioita, joilla olemme varmistaneet toiminnan sujuvuuden, kuten: Jokainen vapaaehtoinen on haastateltu ja henkilökohtaisesti noteerattu. Hänelle on annettu vastuuta, mutta hänet on myös varustettu tehtävään. Hän voi osallistua toimintaan oman elämäntilanteensa sallimissa rajoissa. Hänellä on pysyvän työntekijän tuki käytettävissään. b) Tehdään enemmän yhdessä. Seurakuntien yhteinen työ siirretään lähemmäs seurakuntia. Kohta 7: Selvitetään Palvelevan puhelimen toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteena siirtää päivystykset koulutuksen myötä seurakuntalaisille. Viitaten edelliseen kohtaan, Palvelevan puhelimen päivystykset hoituvat jo nyt suurelta osin seurakuntalaisten voimin. Tämä ei ole siis tulevaisuuden tavoite, vaan jo olemassa olevaa toimintaa. Toimintamme piirissä on n. 1400 seurakuntalaista vapaaehtoista eri puolilla Suomea. Oikein mielelläni olen yhteistyökumppanina keskustelemassa asiasta kanssanne sekä Palvelevan puhelimen (Kirkon keskusteluavun puhelin- ja verkkoauttamisen) valtakunnallisena koordinaattorina että valtakunnallisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnan (PuhEet) puheenjohtajana.
3 (3) Kuten edellä kuvasin, valtakunnallinen Palvelevan puhelimen järjestelmä rakentuu eri paikkakuntien yhteistyöstä. Pääkaupunkiseudun vastuulla on ollut erityisesti alkuyön (23 01/-03) päivystystunnit työntekijävoimin. Vapaaehtoisvoimin on hoidettu päivystys klo 18 24, (pääkaupunkiseudulla klo 21 24). Olemme toiminnanjohtajien kesken hiljattain arvioineet alkuyön päivystystunteja työn kehittämisen näkökulmasta ja todenneet ne palvelun kannalta erittäin tärkeiksi. Kokemusten mukaan noina tunteina on ns. häiriösoittoja huomattavasti vähemmän kuin aiemmin illalla. Olen ymmärtänyt, että pohditte tässä saumassa työntekijäresurssien käyttöä. Omana toiveenani esitän, että jos karsimista tehdään, se tehtäisiin klo 21 23 väliltä, mutta volyymi pidettäisiin ennallaan klo 23 01/03. Samoin suosittelen toisaalla esiin nostettua ehdotusta päivystysten tekemisestä nykyistä harvempien työntekijöiden voimin. Tällöin osaaminen puhelin- ja verkkoauttamisen erityiskysymyksiin vahvistuisi niillä työntekijöillä, jotka ovat työn piirissä. Heille olisi helpompi järjestää myös työn tarvitsema tuki mm. ryhmätyönohjauksen ja jatkokoulutuksen muodossa. Kirkon kriisipuhelin avataan valtakunnallisissa kriisitilanteissa. Tuolloin Palvelevan puhelimen toiminta laajenee määräajaksi 24 h päivystykseksi. Kriisipuhelin toimii sekä tekniikan että päivystäjäkunnan osalta Palvelevan puhelimen varassa. Avaamishetkestä päivystys alkaa pääkaupunkiseudulta, joten ensimmäisen vuorokauden (myös yö) päivystys nojaa kokonaan pääkaupunkiseudun Palvelevan puhelimen ja HeHun toimintakykyyn. Jotta kriisin tullessa toiminta sujuisi moitteetta, tulee henkilöstöllä olla säännöllinen kokemus puhelin- ja verkkoauttamisesta sekä tekniikan että sisällön suhteen. Palvelevan puhelimen kokonaisuudelle on erityisen tärkeää ruotsinkielinen osaaminen Samtalstjänstissä. Vaikka moni asia toimii samoin kummallakin kielellä, on myös kieliyhteisöjen toimintakulttuureista nousevia eroja, jotka kieliyhteisön jäsenet osaavat. Jotta palvelumme olisi jatkossakin aidosti kaksikielistä, tarvitsemme jatkossakin suomenruotsalaisen toiminnanjohtajan Samtalstjänstin Etelä-Suomen toiminnanjohtajaksi. Hänellä on kollegat pohjanmaalla (Vasa, Jakobstad och Närpes) Asiakirjassanne puhutaan vain Palvelevasta puhelimesta. Kokonaisuudesta voisi käyttää mieluummin nimitystä Kirkon keskusteluavun puhelin- ja verkkoauttaminen, sillä toimintaamme on jo yli 10v ajan kuulunut puhelinauttamisen lisäksi verkkoauttaminen, joka toimii Palvelevan puhelimen sisällä nyt kahdella toimintamuodolla, Palveleva netti & chat. Kunnioittavin yhteistyöterveisin, Titi Gävert asiantuntija puhelin- ja verkkoauttaminen, diakonia kirkkohallitus titi.gavert@evl.fi 050 3264 789
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Palautteen antaja: perheneuvonta ja palveleva puhelin 1. Mitä ehdotuksista on yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeää lähteä edistämään ja miksi? 17: Osaamisen kartoittaminen eri työntekijäryhmien osalta on tärkeää koko seurakuntayhtymälle. Tämän hetken tilanne on sellainen, jossa johonkin toimintaan tai tilaisuuteen saatetaan hankkia ulkopuolinen asiantuntija, vaikka yhtymässä tai seurakunnissa voi hyvin olla vastaavaa osaamista ja asiantuntijuutta. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 19/1: Hyvin toimivia yksiköitä ei kannata hajasijoittaa. 19/2: Ehdotamme tämän sijaan yhteyshenkilöjärjestelmää seurakuntien ja yhteisen seurakunnallisen työn välille parantamaan yhteistyötä. Kirkkoherrat ovat ensisijaisessa tehtävässään varmasti jo riittävästi työllistettyjä. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 19/4: Perheneuvonnan osalta. Perheneuvojan työ edellyttää erityisosaamista, henkilökohtaista soveltuvuutta ja koulutusta. Tarvetta on kuitenkin seurakuntien soveltuville työntekijöille, joille perheneuvonta voi joissain tapauksissa ohjata yhteyttä ottaneita ihmisiä. Tällainen toiminta edellyttää että työn laatu voidaan varmistaa arvioimalla työntekijöiden henkilökohtaista soveltuvuutta sekä antamalla soveltuville työntekijöille tarvittaessa koulutusta tai työnohjausta. 19/7: Palvelevan puhelimen päivystysvastuun siirto vapaaehtoisille seurakuntalaisille ei ole kokonaan mahdollista. Valtakunnallinen kirkon kriisipuhelimen valmiussuunnitelma rakentuu pääkaupunkiseudun palvelevan puhelimen toiminnan varaan. Kansallisessa kriisissä puhelin avataan kirkkohallituksen päätöksestä siten, että ensimmäisen vuorokauden aikana päivystyksestä vastaa pääkaupunkiseudun PP. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Talous ja hallinto, ks. avoin palaute. 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan? 19/4: Perheneuvonnan osalta. Avointa palautetta muutosehdotuksista Toiminta, hallinto ja talous kulkevat käsi kädessä toisiaan tukien tai haitaten. Ei liene kovin järkevää eriyttää näiden tarkastelua toisistaan. TKM-hankkeessa ei ole pohdittu hallintorakenteen, ts. seurakuntarakenteen ominaispiirteitä toiminnan ja taloudenpidon kannalta. Lisäksi yhtymän suurempaa säästöosuutta on perusteltu käsittääksemme yhtymän menojen suuremmalla kasvulla verrattuna seurakuntien menoihin. Tästä talouden kehityksestä on paikallaan antaa tarkempaa ja läpinäkyvämpää selvitystä sekä yhtymän eri yksiköiden että eri seurakuntien osalta. 1 (1)
Kommentarer till GKR:s förslag till förändring av verksamhetskultur - Gällande alla de beslut som görs är det viktigt att se över språkfrågan. Helsingfors kyrkliga samfällighet är tvåspråkig och vi har svenskspråkiga församlingsmedlemmar. T.ex. i ett Servicecenter räcker det inte med att förstå svenska. De svenska församlingarna har redan nu tvåspråkig personal - det behöver ett eventuellt Servicecenter också ha. - Det behöver finnas svenska rum runtom i Helsingfors. Det handlar inte bara om att få svensk service utan möjlighet att höra och prata svenska. Det är viktigt att de svenska församlingarna har mötesplatser, svenska rum, runtom i staden. Högbergsgården är en viktig och naturlig samlingspunkt för Johannes församling, och Matteuskyrkan är det för Matteus församling. Petrus församling borde få en sådan knutpunkt på sitt område. - Lekholmen är också ett svenskt rum, dit församlingsmedlemmarna kan komma och vara. Lekholmen är alltså inte bara en lägergård och ska därför inte jämföras med de finska lägergårdarna. Dessutom är Lekholmen ett spetsprojekt i nytt sätt att tänka och ett samarbetsprojekt på prosterinivå. - De svenska församlingarna har erfarenhet av och är positiva till samarbete på prosterinivå. Vi söker ständigt efter nya samarbetsformer. Redan nu diskuteras gemensam kommunikation, gemensamma diakoniprojekt, samt möjlighet att fördela ekonomi och arbetsresurser. Samarbetet på prosterinivå kan och behöver ytterligare öka. - Gällande det svenska arbetet är kyrkoherdarna redan med i planeringen och ledandet av församlingarnas gemensamma arbete. Den svenska Styrgruppen har visat sig vara en fungerande modell för detta. - Församlingarnas gemensamma arbete och församlingarnas arbete behöver flytta närmare varandra - detta kräver vilja och engagemang från båda parter. Också församlingarna behöver vara villiga till samarbete. - Den fysiska flytten (år 2015) av före detta Svenska enheten till gemensamma utrymmen med de finska avdelningarna ökade/förbättrade samarbetet på samfälligheten. Det talar för vikten av att samfällighetens arbetsformer inte skulle splittras.
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: sairaalasielunhoito *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? - ehdottoman tärkeää on kohta 19 - kohdista 1, 3-5 löytyy monia sairaalasielunhoidon vastuualueen kannalta tärkeitä näkökohtia, JOITA JO TOTEUTAMME, ONGELMANA ON RESURSSIEN RIITTÄVYYS -Sairaalasielunhoidon toimintaympäristö on voimakkaasti muuttunut avohoidon suuntaan (kotisairaala, vanhusten asumispalvelut, muistisairauksien lisääntyminen, kotisairaalan ja avohoidon saattohoito, mielenterveyspotilaiden avohoito, huom. myös kehitysvammaisten asumisyksiköt)) - Tällä kentällä syntyneitä tarpeita ei pystytä sairaalasielunhoidon resursseilla kattamaan, soveltuvilta osin sairaalasielunhoidon erityisosaamisen rinnalle tulee saada työntekijä- ja vapaaehtoisresurssia seurakunnista. Esimerkiksi projektin tuoman lisäresurssin turvin on voitu kouluttaa saattohoidon vapaaehtoisia ja pyörittää toimintaa, mm. työnohjaus. Vastaavaa vaativaa ystävätoimintaa voisi suunnata myös keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaille ihmisille. Yhtenä esimerkkinä eri toimijoiden yhteistyöstä on käynnistynyt juuri saattohoidon vapaaehtoisten koulutus: toive saada vapaaehtoisia on tullut Kontulan monipuolisesta palvelukeskuksesta, välittynyt siellä toimivan Mikaelin seurakunnan vanhustyön papin kautta yhteiseen seurakuntatyöhön ja siellä avohoitoprojektiin ja koulutus toteutetaan yhdessä sairaalasielunhoidon, yhteisen diakonian, vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin ja paikallisseurakunnan kanssa. - Palvelurakenneuudistus on muuttanut sairaanhoidon ja erityisesti vanhustenhoidon kenttää ja sairaalasielunhoidossa tulee selkeästi nähdä muutos ja reagoida siihen. On uudistettava käytäntöjä. Resursseja on suunnattava välillisesti avohoidon suuntaan. Erityisesti kuolevien hoidon siirryttyä ja siirtyessä pois sairaaloista on seurakuntien laajennettava valmiuttaan saattohoitoon ja kuolevien kohtaamiseen erilaisissa avohoidon yksiköissä ja kotona. Vanhusten ja kuolevien hoidolle ja huomioimiselle on seurakunnissa yleisesti varattava enemmän resurssia, koska se on alue, jota seurakunnilta odotetaan. Seurakuntien työntekijöillä on valmiuksia ja halukkuutta toimia tällä kentällä, mutta seurakuntatyön rakenteet eivät aina anna tähän mahdollisuuksia eikä kaikki 1 (8)
kokemusasiantuntijuus pääse esiin. Vanhusten ja kuolevien parissa tehtävä työ on herkästi näkymätöntä eikä kohderyhmä pysty puolustamaan omia oikeuksiaan. Sama problematiikka liittyy myös mielenterveyspotilaiden tilanteeseen: avohoito ja sen puutteelliset resurssit. Myös yhteisessä seurakuntatyössä mielenterveystyöhön käytettävät resurssit ovat vähentyneet eläköitymisten seurauksena. Myös seurakunnissa olisi hyvä synnyttää valmiutta ottaa vastaan ja luoda rakenteita, joiden kautta sairaalasielunhoidon erityisosaaminen voisi kanavoitua seurakuntatyöhön. Toimituksista vapautuvan ja vapautuneen työajan käyttö tulisi kartoittaa. Kaupungin puolella on voimakkaasti myönteinen asenne kolmannen sektorin toimintaa, myös kirkon toimintaa kohtaan ja sen suomiin mahdollisuuksiin on tartuttava. Jokaiseen kaupungin monipuoliseen palvelukeskukseen on nimettävä ja sijoitettava seurakunnan työntekijä, joka on paikalla yksikössä vähintään yhden päivän viikossa, vrt. Mikaelin seurakunnan vanhustyön pappi. Hartausvierailut eivät enää toimi, kun asukkaat ovat nykyisen kuntoisia. HUOM! Kohdassa 19 tavoitellut muutokset liittyvät ja edellyttävät esimerkiksi kohdan 11. Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi sisältöjä. 3. Työn mittarit ovat parhaimmillaan myös työntekijän kannustimia ja työturvallisuustekijöitä. Haastavaa on kuitenkin kohtaamisten laadun mittaaminen. Miten luoda luotettavat keinot mitata kohtaamisten laatua ja merkittävyyttä? 4. Lisätään uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua: On oleellista uudistaa vuoropuhelukäytäntöjä ajanmukaiseksi ja sujuvimmiksi. Voisiko myös alkaa jakaa tarvittaessa enemmän sielunhoitovastuuta sairaalassa muidenkin kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Sairaalasielunhoito on jo pitkään ollut luontevasta monikulttuurista ja monikielistä ( myös molemmilla kotimaisilla) ja sille on leimallista yhteistyö eri uskontokuntien kanssa. 8.-10.Etsitään hädänalaiset. Mennään sinne minne muut eivät mene. Toteutuu jo sairaalasielunhoitotyössä. Kuitenkin sielunhoitotyön ja sen kentän päivittäminen ja auttamiskeinojen ajanmukaistaminen on oleellista. 14.-17. Vahvistetaan työntekijöiden roolia uutta toimintakulttuuria vastaavaksi: 1. Osaaminen ja ammattitaito tulevat näkyvämmiksi, ehkä sitä myötä myös yhteisöllisesti arvostetummiksi. Kehitystarpeet ja ammatti-identiteetin sekä asiantuntijuuden kypsyminen tulevat yksilölisen urakehityksen ohella enemmän yhteisiksi ja yhteisesti pohdittaviksi ja toteutettaviksi. Toivon sen lisäävän myös innostusta. 2. Johtamisen kehittäminen ja sen vaikuttavuuden tutkiminen nousevat tässä hyvin merkityksellisiksi. 2 (8)
19.Sairaalasielunhoitoa on syytä voimakkaasti integroida osaksi seurakuntien tekemää työtä. Työalan irrallisuus ja eristyneisyys on este kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja osaamisen huomattavasti paremmalle hyödyntämiselle seurakunnissa. Seurakunnista löytyy myös lisäresurssia sairaalatyöhön. Yhteistyötä on tehostettava aivan uudella tavalla. Sairaalasielunhoidon johdon on pysyttävä johtavalla sairaalapapilla. Toiminnan tarpeista lähtevä osaaminen: koulutusta tulee kehittää siten, että se vastaa kunkin kohderyhmän tarpeita: toisella kentällä on perusteltua saada tietynlaista koulutusta ja toisella kentällä toisenlaista, jotta se palvelee kohtaamiamme ihmisiä heidän tarpeidensa mukaisesti. Kentältä nousevien tarpeiden lisäksi on tärkeää säilyttää sairaalasielunhoidon vankka kristillinen identiteetti. Ehdotuksen ajatus mahdollisesta työnkierrosta jakaa tunteita: Se koetaan uhkana, koska koetaan, että työntekijöiden tiheä vaihtuminen ei ole toivottavaa sairaaloissa: toimiva yhteistyö vaatii papin tuntemista, papin perehtymistä kenttäänsä ja henkilökuntaan tutustumista. Parhaiten potilaita, omaisia ja henkilökuntaa voi kohdata pitkäkestoisen ja tiiviin yhteistyön kautta saman henkilön (papin) kanssa. Toisaalta työnkierto nähdään hienona mahdollisuutena kasvattaa omaa osaamistaan ja se voi auttaa myös työssäjaksamiseen. Sairaalaan rytmi on niin nopea ja henkilökunnan sisällä jo työnkierto käytössä eli silloin myös sairaalapappien olisi luontevaa käyttää työnkiertoa myös omassa työssään. Hyvät toimivat käytännöt voivat jatkua myös toisen papin toteuttamana työnkierron ajan ja uusi henkilö voi tuoda tullessaan aina jonkun toisen näkökulman työhön. 19. 23. 1.Työn priorisointi ja ilo paranee. 2. Hyvä palveluiden tarjoamisen kokonaisuus tulee näkyvämmäksi ja siitä kaikki voivat olla yhdessä ylpeitä. Ammatillinen yhteistyö ja konsultointi eri asiantuntijoiden ja työalojen kesken olisi ajanmukaista sekä työtä ja työntekijöitä kehittävää.3. Työssä kuormittuminen ja jaksaminen jakaantuvat ja ovat helpommin nähtävissä 25, 26, 28, 29.Toimitilojen käyttö ja niiden uudelleen sopeuttaminen lienee hyvä säästökeino ja parhaimmillaan voi synnyttää yhteisöllistä uutta ja uusia työmuotoja. 27. Palvelukeskus keskittäminen on aina periaatteessa hyvä. Täytyy kuitenkin varmistaa, että seurakuntalainen tulee aidosti kohdatuksi näissä palvelutilanteissa ja että ko. keskuksen työntekijöillä on ajantasaiset tiedot kaikkien seurakuntien tarjolla olevista tiloista. Millaisia kokemuksia on Espoon palvelukeskuksista? Voisiko heidän onnistumisistaan ja ongelmistaan ottaa opiksi? esim. 32.-33.: Tiedottaminen ja mediaosallistuminen lienee tämän päivän luonnollista olemassaoloa. Varmaan sitä on hyvä luoda ja tarkentaa käsi kädessä tämän toimintakulttuurinmuutoksen kanssa. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 3 (8)
Muutoksen kokonaistavoitteet ovat hyvin ihmistä, inhimillisyyttä ja lähimmäisen rakkautta korostavia. Niinpä toivommekin että organisaatiossamme tässä muutoksessa kaikille suutarin lapsille löytyy kengät! Eli vaalisimme alkavassa muutosprosessissa ko. muutosehdotuksia myös omissa työyhteisöissämme ja koko hallinto-organisaatiossamme. Johtamisjärjestelyt on säilytettävä ennallaan. Sairaalasielunhoidon johdon on pysyttävä johtavalla sairaalapapilla, jotta yhteistyö hoitoyhteisöihin säilyy toimivana. Kohta 21: Vallitsevassa tilanteessa olisi kaikkien eri työalojen ja toimijoiden saatava selkeästi tietää, mistä on kysymys, miten mainittua 1,5 miljoonan määrärahaa voi hyödyntää!! Kuka tätä summaa hallinnoi?? 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Selvennystä kaipaa kohdassa 19 kirkkoherrainkokouksen tuleminen mukaan seurakuntien yhteisen työn suunnitteluun: onko oikeasti valmiutta, tietämystä ja resursseja? Kysymys sairaalasielunhoidon luontevasta tukikohdasta herättää kysymyksiä?? Missä on tilaa? Mikä on tukikohta, mitä sillä tarkoitetaan? Sairaalapapit tekevät jo nyt työnsä laitoksissa, missä heillä on tukikohdat. 1., 5., 6.: Seurakuntalaisten mukana olon vahvistaminen on hieno asia, mutta edellyttää tarkempaa pohtimista. Esim. Mitkä ovat helsinkiläisten tarpeet? Miten niitä voi tutkia ja määritellä? Mikä on kirkollinen identiteetti? (esim. suhteessa tämän päivän kristillisyyteen, teologisiin perusteisiin.)? Miten erilaiset helsinkiläiset muodostavat kirkkoja? Miten jumalanpalvelusmuutokset ja kristillinen traditio sekä teologia vuoropuhelevat keskenään? Miten oikeastaan nähdään ja sanoitetaan hengellistä kasvua? Mikä on jo vahvaa? Vahvuuksien ja toimivan tradition sanoittaminen olisi myös tärkeä lähtökohta. Jumalanpalveluselämää on uudistettu jo moneen kertaan ja messuista on jo kyselyitä tehty valtakunnallisesti. Esim. kirkkohallituksen vuosien 2011-2013 kehittämishanke jumalanpalveluskäytäntöjen kartoittamiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimuksen mukaan jumalanpalveluksesta haettiin rauhoittavia tunnekokemuksia, voimaa arkeen, Jumalan läsnäoloa ja uskonvahvistusta. Keskeistä oli myös halu tulla hoidetuksi. Ja tähän liittyy kohtaamisen tärkeys ja messussa käytetty kieli. (Katso Kirkon tutkimuskeskuksen www-julkaisuja 29,2012.). Helsinkiläisten toiveet ovat varmasti samansuntaiset. Keskeisempää on siis se asenne millä messut toteutetaan ja kuinka ihmiset siellä kohdataan. Jumalanpalveluksen tunnelma avautuu seurakuntalaiselle jo ennen kuin pappi on sanonut ensimmäistä sanaansa. Eli ensin muut asiat kuntoon. Myöhemmin kun on saatu ihmisten kohtaaminen ja auttaminen ja kohta 11 paremmalle tolalle, jumalanpalveluselämälle avautuu itsestäänkin enemmän mahdollisuuksia. Paikallisseurakunnissa voisi esim. kirkkoherrat tukea ja innostaa messun rikastuttamiseen niin työntekijöitä kuin seurakuntalaisia. 4 (8)
16.-17.: Johtaminen vaatii selkiyttämistä ja jäsentämistä. Mitä on esim. hyvinvointijohtaminen? Työn kartoittamisen tavat ja mallit edellyttävät huolellista paneutumista. 13., 14., 16.: Organisaatiomalli ja seurakuntienvälinen yhteistyömalli sekä johtosääntö näyttävät käytännössä olevan vielä keskeneräisiä. Toivottavasti ne ovat jo hyvällä mallilla suunnitteilla. 19 Sairaalasielunhoitoa koskevat ehdotukset kohdassa vaativat täsmennystä: mitä joustamisella työnkuvissa tarkoitetaan sairaalasielunhoidossa? Mitä tarkoitetaan sairaalasielunhoidon tukikohdalla? Millä tavoin yhteistyötä tulisi lisätä sairaalasielunhoidon ja seurakuntien välillä? Koko kohta vaatii täsmennystä: mitä se tarkoittaa käytännössä tekemässämme työssä? Entä mitä tarkoittaa kirkkoherrainkokouksen tuleminen mukaan yhteisen seurakuntatyön suunnitteluun? Onko resursseja ja tietämystä? Mistä luovumme tässä muutosprosessissa edellyttää vielä enemmän konkreettisuutta. 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Teologisia perusteita ja arvopohjaa on muutosprosessiin sanoitettu kohtuullisen riittävästi. Mutta mielipiteitä jakavat kirjoitustavasta, jolla niitä on formuloitu ja mielikuvat, joita nämä toimintaan keskittyvät tekstit herättävät mietityttävät. Liiaksi tekemisen, tavoitteellisen toiminnan kautta toteutuva usko, toivo ja rakkaus eivät ole minusta pelkästään kristillisyyden ydintä. Kristillisyyteen ja sen kulttuuriperintöön, traditioon liittyy vahvasti myös ihmisyyden ja elämän tila, joskus paikkakin, jossa tavoittaa Jumalan luomisvoiman. Silloin syntyy, silmukoituu esiin, löytyy luovuuden ja keskittymisen kautta uusia elämän mahdollisuuksia. Se on itsessään olemassa ilman tekemällä tehtyjä rakennustelineitä. Sen äärelle voi saapua ja lähteä, integroitua ja löytää omaa minuuttaan sekä tavata Jumalaa ja ihmisiä, joiden kanssa voi iloita, elää, tehdä työtä ja keskittyä peilaamaan vaikkapa hengellisyytensä olemusta. Vaikka kyseessä on muutosprosessin määrittelyä, niin älkäämme unohtako sanoittaa siihen tätä kirkon mysteeriä ja aikaa kestävää traditiota, josta voimme myös ammentaa arkeemme elinvoimaa ja jonka äärellä syntyy myös merkityksellisyyttä ammatilliseen identiteettiimme. Ehdotuksissa ei sanallakaan mainita ikääntyviä eikä ikääntyneitä eli vanhuksia. 5 (8)
Yhdessä tämän palautteen kanssa lähetämme liitteenä Helsingin kaupungin tietokeskuksen tekemän koosteen 65 vuotta täyttäneet Helsingissä, mikä tuo esiin vanhusväestön tilannetta ja tulevaisuutta. Mitkään ehdotuksessa mainitut työkalut, esimerkiksi Jäsen 360 tai seurakuntayhtymän tilastot eivät tunnusta eivätkä erottele vanhusten eri ikäryhmiä. Ikäryhmät 15 75 sekä 60+ ovat liian ylimalkaisia. Toimintaa ohjaavat kyselyt sulkevat selkeästi suuren osan seurakuntalaisista ja heidän tarpeistaan pois, koska netin käyttö on toimivaa vain nuoremmissa ikäryhmissä. Ehdotuksen ikärasismi jättää huomiotta kaiken sen välillisen vaikutuksen, jota vanhusten parissa tehtävällä työllä on. Esimerkiksi vanhuslaitosten hartaus- ja jumalanpalveluselämän kautta välittyy tietoa ja ymmärrystä nuorelle henkilöstölle ja omaisille (kohdat 5 ja 6 ehdotuksesta). Jos kirkko huolehtii vähäosaisista ja vanhuksista, se vaikuttaa myös heihin, jotka eivät (juuri nyt) apua tarvitse. Tämä näkyy myös kaikissa kirkon työtä koskevissa kyselyissä!! 6 (8)
5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Sairaalasielunhoidossa on luontevaa olla mukana kohdassa 19, mutta tuntuisi hyvältä lähteä tarvittaessa ainakin prosessin alkuvaiheessa lyhyesti mukaan myös kohtiin 2,3, 4,8, 10,13,14,15,16,17,21,25,32,33 Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? luonnollinen poistuma (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2016 2017 2018 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: ** Avointa palautetta muutosehdotuksista Ehdotukset eivät ole millään tavalla yhteismitallisia: kokonaisuudet erisuuruisia ja valmistelut eri vaiheissa. Strategiaryhmistä puuttui alun alkaen yhteisen seurakuntatyön substanssiosaaminen. Olisi pitänyt kuunnella ja kuulla ruohonjuuritason työntekijöitä, erityisesti heitä, jotka jo toimivat kaikkien tavoitteiden suuntaisesti. 7 (8)
On hyvä, että nyt kysellään ruohonjuuritason asiantuntijuutta ja toiveena on, että saatu palaute otetaan huomioon ja tarpeen mukaan tehdään suunnitteluun muutoksia. 8 (8)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Yhteinen seurakuntatyö, toimisto *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotuksista on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeää lähteä edistämään ja miksi? Yhteistyötä seurakuntien talon yksiköiden ja seurakuntien välillä tulee kehittää käytännössä paremmin toimivaksi. Seurakunnat herkästi kokevat yhteistyön niiden asioihin puuttumiseksi, koska ovat itsenäisiä. Yhteistyön tekeminen yleensä kannattaa. Rovastikunnallista yhteistyötä on myös tarpeen lisätä. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? Seurakuntien talon ja Yhteisen seurakuntatyön toimintoja ei tule hajauttaa. Yhteistyö sujuu talossa hyvin ja tehokkaasti, jopa käytävillä, hisseissä ja henkilöstöravintolassa. Yhteistyö on rakentunut vuosikymmenten aikana. Sitä voidaan mieluummin lisätä ja tehostaa. Samtalstjänstin toimintaa ei tule yhdistää Palvelevan puhelimen toimintaan. Ne ovat rinnakkaisia ja toimintakulttuuri on niissä erilainen. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Euron tavaratalon toimintaperiaate: keihin toiminta kohdistuu, mitä maksaa? Työvoiman liikkuvuus Helsingin seurakuntayhtymän sisällä: Miten se voidaan saada käytännössä onnistumaan? 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Mikä on luovuttamatonta, hyvää? Mistä toiminnasta luovutaan? Vanhukset, lapset ja vammaiset puuttuvat. He ovat seurakuntalaisia, jotka ovat ennemminkin seurakunta- ja vapaaehtoistyön kohteita kuin vapaaehtoistyön tekijöitä. Seurakunnan jäsenyys ei voi olla aina aktiivista, säännöllistä osallistumista. 1 (2)
5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Yhteistyön parantamisen kehittämiseen seurakuntien talon ja seurakuntien välillä Yhteistyötä tehdään jo, mutta sitä voisi tehdä paremmin ja laajemmin. Suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä seurakunnilla on erityyppinen toimintakulttuuri. Suomenkielisellä puolella yhteistyö sujuu paremmin. Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi?? 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? luonnollinen poistuma (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2016 2017 2018 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: Seurakuntien määrän tarkastelu ** Avointa palautetta muutosehdotuksista 2 (2)
Diakonian työalavastaavien ja yhdyshenkilöiden keskeisimmät huomiot toimintakulttuurin muutosehdotuksesta Diakoniatyössä resurssit ovat vähentyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Samanaikaisesti diakoniatyön tarve on yhteiskunnallisen tilanteen johdosta lisääntynyt jatkuvasti. Toimintakulttuurin muutosesityksessä korostetaan moniammatillista yhteistyötä, laajaa verkostoitumista ja uusien toimintojen kehittämistä. Diakoniassa nähdään myös näiden asioiden tärkeys, mutta samalla ollaan huolissaan siitä, miten diakonian perustehtävä tulee hoidettua. Mistä irrotetaan aika suunnitteluun ja kehittämiseen, miten vähenevillä resursseilla kyetään vastaamaan diakonian haasteisiin ja miten kyetään huolehtimaan vapaaehtoisten tarvitsemasta tuesta. Toimintakulttuurin muutosesitys pitää sisällään asioita, joita jo nyt tehdään. Joissakin kohdin esityksestä saa kuvan siitä, ettei tiedetä, mitä diakoniassa tehdään ja mitä kaikkea se pitää sisällään. Tästä syystä olisi tärkeää kartoittaa olemassa olevat tavat ja toiminnot ennen kuin tehdään suurempia päätöksiä. Toimintakulttuurin muutosesityksestä puuttuu kokonaan ehdotukset siitä, mitä kaikkea nykyisestä työstä ja toiminnoista jätetään pois. Kaikkea uutta ei mitenkään saa mahdutettua kaiken nyt tehtävän työn päälle. Työntekijät tarvitsevat nyt johdon ja esimiesten tuen ja linjanvedon siitä, mitä jätetään pois ja miten asioita linjataan jatkossa. Toimintakulttuurin muutosesityksessä ei sanallakaan puhuta mitään ikäihmisistä, vanhuksista. Helsingin kaupungillakin on oma ohjelman siitä, miten kaupunki huolehtii ja huomioi ikäihmiset kaikessa toiminnassaan. Helsingin seurakuntayhtymällä olisi myös korkea aika huomioida ikäihmiset ja heidän tarpeensa seurakunnallisen toiminnan kehittämisessä. Diakoniassa nähdään erityisen tärkeänä panostaa tulevaisuudessa köyhyysosaamiseen. Syrjäytymisen ehkäisy ja jo syrjäytyneiden ihmisten kohtaaminen ovat diakonian keskeisiä kysymyksiä, joihin tarvitaan ammatillista osaamista, tiivistä yhteistyötä seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön diakonian välillä, rovastikunnallista yhteistyötä sekä työalarajojen murtamista seurakunnissa. Toimintakulttuurin muutos ei ole vain työntekijöiden asia, vaan sitä tarvitaan myös seurakuntalaisten keskuudessa. Seurakuntalaiset odottavat työntekijöiltä hyvin paljon perinteisiä toimintoja ja työtapoja. Kun tehdään linjauksia toiminnan muuttamisesta (joka tarkoittaa tässä yhteydessä joistakin toiminnoista luopumista), tarvitaan esimiehen lisäksi koko työyhteisön tuki, jotta saadaan myös seurakuntalaiset mukaan muutokseen. Seurakuntalaisten, vapaaehtoisten yhä runsaampi mukaantulo toimintaan on toivottavaa ja odotettua. Diakoniassa kuitenkin nähdään, että pelkkä ovien avaaminen ei riitä pitkäjänteiseen ja vapaaehtoisesti tehtävän työn ylläpitämiseen. Vapaaehtoiset tarvitsevat myös koordinointia, kannustusta, koulutusta jne. Tulee myös jatkuvasti etsiä yhdessä vapaehtoisten kanssa tehtäviä joita voimme yhdessä tehdä. Voisiko eläköitynyt tilintarkastaja toimia taloushallinnossa vapaaehtoisena? Millaisia tehtäviä vapaaehtoiset voivat jumalanpalveluksessa tehdä? Olisiko vapaaehtoisten kokonaan pitämä jumalanpalvelus mahdollinen? Miten pitkälle olemme valmiita näkemään asioita uudella tavalla? Euron tavaratalo on hyvä ajatus, jos sillä voitaisiin tehdä ruuanjako inhimillisemmäksi ja ihmisarvoa kunnioittavaksi. Tavaratalon perustamiseen ja käynnistämiseen liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä,
joita tulisi ratkaista: mm. kuka on oikeutettu asioimaan tavaratalossa? Miten ehkäistään väärinkäyttömahdollisuudet? Riittääkö Helsinkiin yksi tällainen (saavutettavuus)? Diakoniaa koskettavat tulevaisuuden isot muutokset kuten sote ja toimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelaan. Miten nämä asiat vaikuttavat diakonian tulevaisuuteen? Miten toimintakulttuurin muutoksessa niihin on varauduttu? Diakoniassa nähdään, että työssä jaksaminen on keskeinen asia tulevaisuutta katsottaessa. Monet muutokset ja työn muuttuminen jatkuvasti muuttuvaksi tuovat työntekijöiden jaksamiseen oman osa-alueen, joka johdon on huomioitava ja toimittava tarvittavalla tavalla. Jos työntekijöiden osuutta ei vakavalla tavalla huomioida, seurakuntayhtymässä osaavien, työhönsä motivoituneiden työntekijöiden määrä tulee vähenemään ja osaamisvaje tulee kasvamaan.
Kommentit Irma Kiikkala Seurakuntalainen puolestaan miettii, miten voisi kohdata Sinut...1) Olisiko mahdollista järjestää paikallisia keskustelevia "seminaaritilaisuuksia" ja kysyä sekä kuulla, mitä ihmiset haluavat sanoa, nekin, jotka eivät asioi netissä. 2) Kannattaisiko myös kirkastaa, mitä vapaaehtoisuus seurakunnissa tarkoittaa ja miten sitä voisi kehittää. 3) Diakoniatyn vuoksi moni sanoo pysyvänsä kirkon jäsenenä. Sitä kannattaisi tuoda nykyistä paremmin näkyville. 4) Merkitystä vailla olevat vanhanaikaiset sääntelyt ja dogmit voisivat jäädä historiaan, enemmän pitäisi keskittyä ihmisiä voimaannuttavaan yhteisöllisyyteen. 18. huhtikuuta kello 10:05 Malmin seurakunta Kiitos paljon avoimesta palautteesta! Siinä on todella tärkeitä asioita. Viestitän asiasta eteenpäin. Ystävällisin terveisin, Tuila Huomo, tiedottaja. Kommentoija: Malmi Tiedotus 18. huhtikuuta kello 10:17 Ossi Rajala Malmin seurakuntalaisena näkisin oikeasti seurakuntaa -diakoneja, pastoreita - kuka nyt kynnelle kykenee. Välillä esim.torilla,prisman ympyrässä tai Malmin Novassa. Markkinat mm.oli eilen. Oliko seurakunta. Oikeasti. Olisi teillekin varmasti kiva kertoa mitä kirkko tekee. 18. huhtikuuta kello 22:48 Malmin seurakunta Kiitos palautteesta. Seurakunnan työntekijät pyrkivät olemaan mukana eri kaupunginosien tapahtumissa, ja muutoinkin alueella. Tulevana kesänä diakoniatyöntekijät ovat Malmin torilla tavattavissa 2.6., 12.7. ja 23.8. Toki seurakunnan työntekijät voisivat näkyä alueella enenmmänkin.vien siis palautetta eteenpäin. Ystävällisin terveisin, Tuila Huomo, tiedottaja. Kommentoija: Malmi Tiedotus 19. huhtikuuta kello 8:59
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Kirjoita seurakunnan/yksikön nimi napsauttamalla tätä. Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? 11. on edellytys meidän kirkko - ajatukselle, yhteisöllisyys lisääntyy (yksinäisyys vähenee), tarkoitusta/mielekkyyttä elämään 15. riittävä lepo/palautuminen, työn ilo, tauotus, työnjohdon vastuulla hyvä perehdyttäminen, työntekijöiden jaksaminen, hyvät työkalut, hyvät rakenteet (työilmapiiri, yhteinen aika, pölytys/tuuletus, esimies/alaiskeskustelut yms.) 19. säästöt tiloissa ja jalkautuminen yhtymästä ruohonjuuritason työhön seurakunnissa 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? 3. laatu ratkaisee, ei määrä (ei tehtailua määrien vuoksi) - mittaaminen haastavaa (esim. osto-osoitusten saaminen aina/heti ei ole aina hyväksi) 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? 33. hyvä asia, mutta kaivataan konkretiaa, kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee - avoin tiedotus asiasta tärkeää! 1 (3)
4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? - yhteinen rukous (paasto?) asioiden puolesta (Jumalan johdatusta/viisautta asioiden eteenpäin viemiseen), armolahjat (opetusta, tukeminen niiden käytössä) seurakunnan rakentamiseksi, evankelioiminen seurakunnan ykkösasia, jota ei saisi unohtaa kaiken muutoksen keskellä! - tietokoneohjelmien yksinkertaistaminen, jotta ne palvelisi/helpottaisi työtä, ei lisäisi, kuten nyt on käynyt ja joka aika on mm. ihmisten kohtaamisesta pois! 5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? -11. kaikkien lahjat käyttöön, työtekijät tarvittaessa koulutustehtävissä 2 (3)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? luonnollinen poistuma (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2016 2017 2018 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: ** Avointa palautetta muutosehdotuksista 3 (3)
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Kirsi (Julistuksen tiimi) *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotusta on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeä lähteä edistämään ja miksi? Nro 1. Vahvistetaan kohtaamisia (toimitukset ja elämän taitekohdat) ja voimavarat kohdistettava alueellisten tarpeiden mukaisesti. Viestintään ja tiedotukseen on löydettävä resursseja ja aikaa. Nro 2. Työtä ohjaavat ihmisten tarpeet unohtamatta kirkon missiota ja perustehtävää hengellisen elämän tukijana. Nro 5. Jumalanpalvelusten profilointi. Jumalanpalveluselämän uusi kokonaissuunnitelma on tärkeä hanke. Jokaisessa seurakunnassa ei tarvitse toteuttaa samankaltaisia messuja. Nro 11. Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi tärkeä edistää. Osaamispankki, hyvien käytäntöjen pankki, kirkkoväärti/apusuntiotoiminta, viestinnän osaaja, some, ihmisten kohtaaminen ja päivystäminen kirkossa. Nro. 12. Joustavuus työnkuvissa Nro. 17. Kartoitetaan toiminnan tarpeista lähtevä osaaminen ja luodaan malli sen johtamiseen. Henkilöstön koulutustaso ja osaaminen kartoitetaan. Ohjausosaamista kehitetään ja kasvatetaan kaikilla työaloilla. Tiimin jäsenen osaamisen kokonaisuuden 5 kohtaa: tahto, tieto, taito, kokemus ja kontaktit. Ammattitaidon kehittämisessä 70 % opitaan työssä uusissa haasteissa, 20 % opitaan muilta ja 10 % opitaan kursseilla, seminaareissa sekä työn ulkopuolella. (Valmentava johtaminen kasvattaa vastuunkantajia, Hasse Kvist ja HappiTiimi, Strategia toimeksi muutosvoimana ihmiset, 2010) Nro. 19. Seurakuntien yhteinen työ siirretään lähemmäs seurakuntiin. Hyödynnetään seurakunnilta vapautuvia tiloja monipuolisesti ja luovasti, jaetaan asiantuntemusta ja osaamista. Nro. 20. Vahvistetaan seurakuntien välistä viestintää. 1 (5)
Stinan lisäys: Seurakuntarajojen ylittävä toiminta ja yhteistyö tulevaisuudessa erittäin tärkeää! Tällaista ideointia ja toimintaa lisää! Myös seurakuntarajojen "hämärtäminen" olisi mielestäni hyvä juttu. Esim. messujen tekeminen isommalla porukalla vähempiin toimipisteisiin olisi mielestäni hyvä idea. Tällöin on mahdollisuutta panostaa musiikkiin, kuoroon, toimittajiin, vapaaehtoisiin ja muuhun toteutukseen ihan eri tavalla. Saadaan yhteisen tekemisen ja olemisen meininkiä. Paljon ihmisiä paikalle = hyvä fiilis = meitä on paljon -tunne. Kun tehdään yhdessä ja yhdistetään voimavaroja, ei yksittäisestä seurakunnasta tarvita niin montaa työntekijää. Tämä säästäisi resursseja. Vähemmällä enemmän ja parempaa - kun kerätään osallistujia laajemmalta alueelta. Uskon, että ihmiset ovat valmiita liikkumaan esim. Itä-Helsingin alueella, jos se mitä tarjotaan on tarpeellista, hyvää ja iloa tuottavaa. Profiloidaan kirkkoja rohkeasti erilaisten teemojen ympärille. Korostetaan Kirkko Helsingissä - profiilia (vs, Kirkko joka lähiössä). Esim. - lastenkirkko (vrt. Pyhä Anna Vantaalla) - Hiljaisuuden kirkko, jossa voisi lähteä kehittämään ihan uudenlaista jumalanpalveluselämää ja muuta toimintaa - ja koota yhteen jo sellaista hyvää, mitä meillä Helsingissä tehdään. Uskon, että tällaiselle kirkolle olisi todella Helsingissä tarvetta - ja sen kautta olisi mahdollisuus löytää yhteyttä niihin ihmisiin, jotka kaipaavat henkistä ja hengellistä syventymistä, mutta eivät löydä sitä perusseurakuntatyön piiristä. - Nuorten aikuisten kirkko Yms. 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? Nro 2. kohta 5. Jäsen 360 segmentointiin ei kannata hirveästi panostaa. Nro. 27. Yhteinen palvelukeskus. I vaihe: Tiloja jo yhdellä seurakunnalla on monenlaisia ja niidenkin varauksissa tulee jatkuvasti ongelmia. Jos tähän mennään, tulee tehdä selkeät ohjeet ja samat periaatteet kaikille. Palvelukeskuksen työntekijöiden täytyisi tuntea kaikki Helsingin seurakuntayhtymän tilat ja niiden erityispiirteet. Hyvä kylläkin olisi, jos yhteys päivystävään pappiin olisi aina mahdollista. II vaihe: Konserttivaraukset. Mitenkä palvelukeskuksessa riittää asiantuntemusta kirkkotilojen käytöstä konserttitoimintaan? Millä ehdoilla konsertteja varataan? Tilavuokrat, 2 (5)
millaisia konsertteja, kuinka voidaan suunnitella pitkäjänteisesti musiikkitoimintaa seurakunnissa, kirkkomuusikot vastaavat seurakunnan musiikkitoiminnasta ja budjetin käytöstä. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? Nro. 27. Yhteinen palvelukeskus (katso edellinen vastaus) Nro 9. Euron tavaratalo. Periaatteessa hyvä idea, mutta uusi idea vaatii paljon etukäteistyötä ja paneutumista. Onko tähän asiantuntemusta, aikaa ja riittävästi resursseja? Onko tämä tärkeää seurakunnan työtä? 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? Kanttoreiden erikoisosaamisen hyödyntäminen yhteisessä seurakuntatyössä, joustavuutta toimenkuviin: Kanttoreiden tehtävänkuva on todella laaja musiikin saralla. Heidän edellytetään hallitsevan kaikki musiikkityylit. Musiikkitoiveet toimituksiin vaativat erityisosaamista, hyvää urkujensoittotaitoa ja kykyä soinnuttaa haastaviakin toivekappaleita (joskus on tiedossa vain youtube-linkki). Messuihin halutaan erilaisia musiikkityylejä ja kuitenkin jokaisella kanttorilla on kyllä paljokin osaamista, mutta tuskin kukaan hallitsee kaikkia tyylejä. Olisi hyvä, jos joku kanttori voisi olla oman seurakunnan lisäksi yhteisesti käytettävissä, esim. Gospelmessu-kanttorina, esimerkiksi 50 % omaa seurakuntatyötä ja 50 % yhteistä seurakuntatyötä. Samoin joku kanttori voisi olla kesän aikana ns. vihkikanttorina suosituissa vihkikirkoissa ja näin voitaisiin helpottaa niiden kanttorien työtä, joilla on alueillaan suosittuja vihkikirkkoja. Koko kirkon henkilöstöön verrattuna kanttoreita on vähiten ja kuitenkin heitä tarvitaan kirkon perustyössä, toimituksissa, messuissa, alueellisessa työssä. Kanttoreilla on musiikkityössä paljon vapaaehtoisia (kuorot, musiikkiryhmät) ja musiikkityö tavoittaa pienellä resurssilla kaikki segmentit, esim. konsertteihin tulevat myös irralliset eli musiikkityöhön kannattaa panostaa. 3 (5)
5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? Nro. 5. Jumalanpalvelusten profilointi ja messujen ja muiden jumalanpalvelusten järjestäminen perustuisi tutkittuun todelliseen tarpeeseen. Jumalanpalveluselämän uusi kokonaissuunnitelma 2019. Stinan lisäys:itse haluaisin olla mukana kehittämässä ao. hengellisen ohjauksen verkostoa. 6. Seurakuntalaisen kirkollisen identiteetin vahvistaminen (2018 ) Toimintaympäristön kuvaus 6. Seurakuntalaisen kirkollisen identiteetin vahvistaminen (2018 )... Ehdotuksen sisältö... 4. Kehitetään seminaareja ja retriittejä, joissa voidaan kokea hengellistä yhteyttä sekä aikamme etsijöille sielunhoidon ja hengellisen ohjauksen verkostoa. Varattavat resurssit... 2. Työaikaa hengellistä ohjausta tunteville seurakuntalaisille ja työntekijöille Suunniteltu aikataulu Vastuuyksikkö... 3. Valitut seurakuntalaiset, papit, diakoniatyöntekijät, nuorisotyöntekijät työstävät seminaarien ja retriittien ohjelman sisältöjä. 4 (5)
Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? luonnollinen poistuma (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2016 2017 2018 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: ** Avointa palautetta muutosehdotuksista 5 (5)
Helsingin kanttori-urkuriyhdistys ry:n palaute Toimintakulttuurin muutosehdotuksesta 2016-2018 Helsingin kanttoreiden näkökulmasta 1. Yhteydenpito kaikkiin jäseniin s. 6 Kanttori on vahvasti mukana ihmisen elämän suurissa taitekohdissa; kaste, rippikoulu, konfirmaatio, häät, hautajaiset. Kanttori on usein mukana päiväkerho- ja IP-työssä sekä vanhustyössä. Kanttori kohtaa ihmisiä ja ylläpitää kontakteja luontevasti ikäjakautumalla vauvasta vaariin. Kanttori kiinnittää musiikista kiinnostuneita merkitykselliseen toimintaan; kuorot ja muut musiikkiryhmät. Ammattitaitoisen kanttorin kohtaamiset ovat laadukkaita. o Hyvän kohtaamisen perusedellytyksinä ovat seurakunnan työntekijän vahva oman alan koulutus, ammattitaito, oman luterilaisen kirkon tuntemus ja hyvät ihmissuhdetaidot. 5. Jumalanpalveluselämän muutos (2018-) s.12 KJ II luku 5 : Päiväjumalanpalveluksessa käytetään kirkolliskokouksen hyväksymää virsikirjaa ja messusävelmistöä. Jumalanpalveluksessa voidaan virsien ohella tilapäisesti käyttää myös muita sopivia lauluja ja messusävelmiä. Nykyisen jumalanpalvelusjärjestyksen kautta liitymme kansainväliseen jumalanpalvelustraditioon. Niin ortodoksi kuin katolinenkin tunnistaa kirkkomme jumalanpalveluksen sisällön ja rakenteen. o Päämessun peruskaavan tulee seurata nykyistä messua. Erityismessuja on hyvä kehittää päämessun rinnalle, mutta ei liian paljon nk. irrallisten ehdoilla. Olemassa olevat jumalanpalvelusyhteisöt ja -muodot ovat tärkeitä seurakuntalaisille. Seurakuntaan sitoutuneissa on valtava voimavara. o Messujen eläväksi tekeminen on kaikkien sitä valmistelevien ja toteuttavien työntekijöiden ja vapaaehtoisten käsissä. o Mitä Helsingin oma käsikirja tarkoittaa? Helsingillä ei ole syytä erota yhteisestä jumalanpalveluselämästä. o Messun tervetulleeksi toivottava henki ei nouse kaavasta, vaan toimittajista. 6. Seurakuntalaisten kirkollisen identiteetin vahvistaminen s. 13 Laulaen ja soittaen on jo alkukirkossa vahvistettu puhuttua sanaa. Musiikki kokoaa maassamme tuhannet vapaaehtoiset erilaisiin kuoroihin ja musiikkiryhmiin. Laulun ja soiton kautta tutustutaan syvällisesti kirkkovuoteen ja jumalanpalveluselämään. o Musiikillinen yhteys sitouttaa laulajia ja soittajia ja ammattimuusikoita vahvasti seurakuntaan ja sen ytimeen, jumalanpalveluselämään. 12. Luotetaan seurakuntalaisten osaamiseen ja vähennetään työntekijävetoista kokoavaa toimintaa s. 19 Musiikissa kokoava toiminta on keskeistä. Musiikkitoiminta tähtää yhteiseen messuun sekä kirkkokonserttitoimintaan. Musiikki kokoaa sekä tekemään että osallistumaan kuulijana yli kaikkien rajojen. o Työntekijät ovat seurakunnan tärkein työvoima. Ollakseen vakuuttavia, tulee kirkon työntekijöiden olla ammattitaitoisia ja alansa osaavia. o Perustyönkuvien tulee olla selkeät. Kaikki eivät voi tehdä kaikkea.
o Kanttorien lukumäärä on pieni, mutta he pyörittävät kirkon suurinta vapaaehtoisjoukkoa. Maallikoita kokoavien ja heitä seurakuntaelämään liittävien maallikoiden rinnalla toimivien kanttoreiden virkoja ei tule vähentää. o Kanttori on työnantajalle erittäin edullinen pitkäjänteisen vapaaehtoistoiminnan organisoija, toteuttaja ja ylläpitäjä. kanttori kantaa kokonaisvastuun seurakunnan musiikista. 20. Vahvistetaan seurakuntien viestintää s. 27 Kirkko ja Kaupunki on ollut erinomainen infokanava seurakuntien musiikkitoiminnalle. Miten tiedonkulku turvataan jatkossa? Myös ammattitaitoisia viestintäalan ihmisiä tarvitaan seurakuntiin. 25. Seurakuntien tilankäytön sopeuttaminen uuteen toimintakulttuuriin ja tilanteeseen s. 33 Muusikon harjoitustila on huone, sali, kirkkosali, jossa tarvittavat soittimet. Mitä isompi vapaaehtoisten ryhmä on sitä suurempi harjoitustila tarvitaan. Kirkkosali on kanttorin harjoittelu- ja oman työn valmistelutila. Kirkkokonserttien pito ja valmistelu edellyttävät harjoittelumahdollisuuksia konserttipaikassa. Harjoitustiloja luovutetaan esim. messussa esiintymistä vastaan muusikoille ja musiikkiryhmille. o Musiikkiryhmät ja kanttori tarvitsevat erityiset tilat työskennellä. Huone näyttöpäätteen ja monistusmahdollisuuden kera ei riitä musiikkitoiminnalle. 27. Perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus s.35 KJ 6 luku 28 :Kanttorin tehtävänä on johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa. Hän vastaa musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa, opettaa rippikoulussa, hoitaa muutenkin musiikkikasvatustyötä ja edistää musiikin käyttöä seurakunnan toiminnassa. Kanttori vastaa myös seurakunnan soittimien hoidosta ja huollosta. Kirkot ovat soivilta ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Seurakunnan ovat hyvin erilaisia. Kanttori tuntee omansa. Konserttien järjestäminen on oleellinen osa kanttorin työtä. Tarvitaan musiikillista asiantuntemusta. Yrittäjiä on monenlaisia! Kanttori vastaa osaltaan seurakunnan määrärahojen käytöstä. o Palvelukeskus voi palvella konserttivarauksissa antamalla musiikista vastaavan kanttorin yhteystiedot kysyjälle. Ei varaamalla tiloja. Helsingissä 1.5.2016 Helsingin kanttori-urkuriyhdistys ry Marjukka Andersson puheenjohtaja
Huopalahden rovastikunnan palaute toimintakulttuurin muutosehdotuksiin 1. Palvelukeskus (27) Huopalahden rovastikunnassa palvelukeskushanketta ei vastusteta, mutta siihen suhtaudutaan kriittisesti ja kaivataan lisäselvitystä. Paikallisten virastojen säilymistä pidetään tärkeänä, sillä ne tukevat seurakuntalaisen kohtaamisen tavoitetta, henkilökohtaista palvelua ja sidettä seurakuntaan, sekä mahdollistavat varauksen tekemisen ja tiloihin tutustumisen samassa paikassa. Palvelukeskuksen kanssa ollaan valmiita edistämään tavoitettavuutta esimerkiksi sähköisten palveluiden tai yhden puhelinnumeron ja takaisinsoittopalvelun kautta. 2. Diakoniatyö (8-10) Diakoniatyötä pidetään keskeisenä asiana. Työ painottuu eri puolilla Helsinkiä eri lailla ja olisikin tärkeää, että Itä-Helsingin lisäksi myös Länsi- tai Etelä-Helsingissä on tulevaisuudessa tarjolla uusia taloudellisen avun toimintatapoja. Alueelliset erot diakonisessa tarpeessa pitäisi huomioida määrärahoja jaettaessa. 3. Säästötavoitteiden aikataulu Rovastikunnassa toivotaan, että säästötavoitteiden aikataulua pidennettäisiin esimerkiksi vuoden 2020 loppuun asti etenkin, jos muuten jouduttaisiin turvautumaan irtisanomisiin. 4. Hankinta-asiat (22) Seurakunnista puuttuva yhteinen hankintapolitiikka ei automaattisesti edellytä, että sellainen tarvittaisiin. Sopimusten kilpailutus ja suositussopimukset voisivat olla hyvä asia, mutta seurakunnat päättävät itse omista hankinnoistaan. 5. Sopimuksenvarainen yhteistyö (13 ja 21) Huopalahden rovastikunta suhtautuu positiivisesti alueelliseen seurakuntayhteistyöhön. Toiveena on saada yhteistyön ja mahdollisten muiden projektien kehittämiseen osa 1,5 miljoonan euron resursseista, jotka varataan toimintakulttuurin muutoksen ja yhteistyön edistämiseen.
Toimintakulttuurin muutosehdotusten palautekierros Yhteinen kirkkoneuvosto pyytää palautetta alla olevien kysymysten avulla toimintakulttuurin muutosehdotuksiin seurakunnittain / yksiköittäin. Viittaattehan ehdotuksiin niille annetuilla numeroilla. Palaute toimitettava 8.5.2016 mennessä osoitteella: kirjaamo.hsrky@evl.fi *** Palautteen antaja: Huopalahden rovastikunnan toimistotyöntekijät Lännen Tytöt (virasto, tiedotus, talous, hallinto), läsnä edustus Haagasta, Kannelmäestä, Munkkiniemestä; estyneinä Meilahti ja Pitäjänmäki *** Mitä toimintakulttuurin muutoksessa on tärkeää? 1. Mitä ehdotuksista on seurakuntanne / yksikkönne mielestä ehdottoman tärkeää lähteä edistämään ja miksi? - sähköisen asioinnin kehittäminen ilman muuta; se palvelee tietyissä asioissa, muttei korvaa yhteyttä paikallisseurakuntaan vrt. elämänkaaren tapahtumat ja toimitukset sekä niihin liittyvät todistukset, kotisrkn Vihkiraamattu ym. - rovastikunnallisen osaamisen kehittäminen yli srkrajojen; tarkoittaa lähinnä verkostoitumista - rovastikunnallinen toiminnallinen yhteistyö esim. retket tai yv-tempaukset 2. Mitä ehdotuksista ei kannattaisi nyt lähteä edistämään ja miksi? - ei niin ajankohtaiset hankkeet niitä pitäisi nyt lykätä esim. uusi yhteisöilme ym. 3. Mitkä ehdotuksista vaativat täsmennystä ennen päätöksiä ja miten täsmennystä tulisi tehdä? - palvelukeskus / seurakuntatoimisto; mitä hoidetaan, missä ja miten, kuka - montako henkilöä on vastaamassa puhelimeen ja palvelemassa, ettei tarvitse jonottaa; vastaukset sähköposteihin ja nettipyyntöihin jne. - kenellä on sisältötieto asioista ja esim. tilojen toiminnallisuuksista - miten tuetaan jäsenyyttä 4. Mitä asioita tai osa-alueita ehdotuksista puuttuu? - jäsenyyden tukeminen ja ihmisten kohtaaminen heidän tarpeestaan eri tilanteissa 1 (3)
5. Minkä ehdotuksen toteuttamiseen seurakuntanne / yksikkönne olisi kiinnostunut lähtemään vastuuyksikkönä mukaan (jos ei jo mainittu vastuuyksikkönä)? - Sopeuttamisratkaisu Seurakunnille on laskettu sopeutus tarve vuoteen 2018. Sen saavuttaminen edellyttää sekä henkilöstö- että kiinteistöratkaisuja. 1. Mistä kiinteistöistä seurakuntanne/yksikkönne luopuu ja millä aikataululla sopeutusratkaisun tekemiseksi? 2. Tilaratkaisujen jälkeen, montaako henkilöä sopeuttaminen koskee vuosina 2016 2018, kun huomioidaan luonnollinen poistuma? luonnollinen poistuma (htv) muu henkilöstön sopeuttaminen (htv) Yhteensä (htv) 2016 2017 2018 3. Tilojen ja henkilöstön sopeuttamisen jälkeen mahdolliset tarvittavat muut sopeuttamistoimet: - ** Avointa palautetta muutosehdotuksista - säästönäkökulmaa (?) ei ole näkynyt (esim. palvelukeskus?) - paikallinen näkökulma tarvitaan; kuka näyttää tiloja ja jakaa esim. vihkiharjoitusaikaa, antaa avaimia ym. opastusta omatoimijoille - kirkolliset kuulutukset, vihkiraamatut, oman srkn kastemateriaali: kuka jakaa ja missä tilanteessa - työtoverien opastava palvelu omassa työyksikössä on iso osa kussakin virastossa - ammattitaito erikoisohjelmistojen hallinnassa - palvelukeskus ei ratkaise srkvirastossa tapahtuvia monipuolisia työtehtäviä - nettivaraukset toimituksille; vapaat ajat jne.; jonkun pitää ne kuitenkin paikallisesti luoda; myös mahdollisuus avoimeen yksityiskohtaiseenkin kysymykseen - seurakunnissa joudutaan esim. siunaustilaisuuksia varten sovittelemaan monia resursseja; ei pelkästään pappi ja kanttori, vaan on huomioitava suntioiden työvuorosuunnittelut ym. 3 vkoa etukäteen. Tällä hetkellä on pyritty joustamaan todella pitkälle esim. vaihtamalla työvuoroja, vapaapäiviä ym. Entä siivouksiin liittyvät varoajat? 2 (3)
- rovastikunnallisesti voidaan toteuttaa suurempia juttuja, esim. yv-tempauksia, joiden tuotto voidaan jakaa vaikka tasan; tapahtuma kerran kk:ssa eri srkissa, yksi jokaisessa srkssa kevätkuukausina. - it-ohjelmien käyttäjätasot tällä hetkellä yksiköittäin /työaloittain - miten vaativissa tilanteissa voidaan juurevasti kohdata esim. surevat omaiset? - avioliiton esteiden tutkinnan tapoja voidaan kehittää; mutta miten säilyttää tässä jäsenyyden vahvistamisen näkökulma - huom! miksei kirjurista päivity kaikki kirkolliset tiedot maistraattiin (kaste, rippikoulu, konfirmaatio, kummikelpoisuus) - rovastikunnallinen yhteispalvelupiste esim. Kaaren Paikassa? Etäpiste voisi olla osa palvelukeskusta - palvelukeskukseen suunniteltu aukioloaika ma-pe klo 9-17 ei tuo lisäarvoa nykyiseen, päinvastoin nyt on aikoja soviteltu, tarpeen mukaan on palveltu vaikkapa klo 17.30 tai klo 18. Asiakkaan aikaa matkoihin ei ole kulunut, koska palvelu on ollut saatavana omassa kaupunginosassa. Miten ikäihmisiä voi vaatia kulkemaan kauemmas, vaikka omassa srkssa on samat etäpäätteet. Nämä ovat myös niitä ihmisiä, jotka ovat useimmiten nettiaikakauden ulottumattomissa. - paikallista sekä mahdollista palvelukeskuspäivystystä on mahdollisuus suunnitella niin, että ne voivat tukea toisiaan, mutta eivät korvata; myös paikallista srktoimistoa ja päivystystä tullaan aina tarvitsemaan. Eihän nyt ole tarkoitus alkaa luukuttamaan ihmisiä. vrt. nykyisin virkatodistus ja sukuselvitys asiat. Toivottavasti kotiseurakunnasta ja sen virastosta ei tule sellaista paikkaa, jossa oikeaa asiainhoitoa ei saa, vaan ihmisiä jouduttaisiin ohjaamaan muualle heidän asioissaan. - jos keskeisiä asioita ja palveluja ei toteuteta kuin etäällä, jäsenyyden kokeminen heikentyy ilman muuta; paikallisseurakunnassa ja virastossa kohtaamiset ovat juurevia ja ihmisten omista elämäntarpeista nousevia; jos tämä yhteys häiriintyy, niin kysymys kirkkoon kuulumisen motivaatiosta varmasti nousee esiin - virasto/palvelukeskus asiasta kannattaisi tehdä perusteellinen swot-analyysi varsinaisten toimijoiden yhteistyönä, ettei hukata lasta pesuveden mukana ja jouduta miettimään, miten kadotetut lampaat saataisiin takaisin 3 (3)
TUOMIOROVASTIKUNNAN SEURAKUNTIEN DIAKONIATYÖN TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISEN PÖLYTYKSEN TUOTOSTA 12.4. KLO 10-12 Töölön kirkko, neuvotteluhuone Läsnä: Lauttasaaren srk; Taina Viherkari Paavalin srk; Birgitta Huhtaluhta Töölön srk; Maija Åker, Minna Valkiainen, projektityöntekijä Mari Munne- Kallion srk; Kati Helin, Sari Pentikäinen Tuomiokirkkoseurakunta; Satu Ahonen, Satu Luode, Leena Kopperi, opisk. Anna-Kaisa Jokilehto, Merja Korpela (pj,siht.) Seurakuntayhtymästä; erit.diakoniasta Marita Nummelin, pienyrittäjien tuesta Marja Kotakorpi Esittelijänä yhtymän ohjausryhmästä Timo Pekka Kaskinen Olemme koonneet pölytystä muutamiin nostettuihin kohtiin ajatellen keskustan diakoniaa ja diakoniatyötä yleensä: TOIMINTAA OHJAA HELSINKILÄISTEN TARVE Kohta 2. Toiminnan tulee vastata todellista tarvetta - Tommi Laitio (Hgin kaupunki) teki laajan tutkimuksen nuorisokeskuksien perutastamisesta kysely nuorilta (eivät liiku alueilta toiselle) - Miten säännöllistä toimintaympäristön kartoitusta voitaisiin yhdessä tehdä keskitetysti srk-yhtymässä miten saadaan tieto kulkemaa yhtymän ja srk:ien välillä - Jäsen 360 käsikirja 2014 o ei hyödynnä diakoniaa; usein tutkimukset saattavat enemmän syyllistää, eivätkä välttämättä tule oikeaan hyötykäyttöön, o käytettäänkö tätä oikeasti vai menivätkö rahat hukkaan; olisiko voinut tehdä Helsingin alueen oman tutkimuksen, johon olisi satsattu rahaa ja suunnitelmaa o tutkimus jäi puolitiehen jätetäänkö pölyttymään o pieni otanta - diakonia tekee toimintaympäristöanalyysia jo nyt o tietoa hankitaan Hgin tietokeskuksesta (toimintaympäristöanalyysia tehtiin koko Hgin srk:ien diakoniatyössä, kun teimme diakoniastrategiaa srk-yhtymässä joitakin vuosia sitten o voisiko tätä mallia hyödyntää myös muille työaloille - miten hankkittu tieto viedään kentälle? o miten srk-tasolla tai yhtymän tasolla
- tehdäänkö niistä painopisteitä yhteiselle työlle esim. rov.kunnan tasolla? o retket, leirit tms. o järjestöt tai muut tahot jo tekevät, ettei tehdä päällekkäistä työtä ja toisaalta yhteistyö edellä mainittujen kanssa - Diakin opiskelijoiden käyttö näitä toimintaympäristöanalyyseja tehtäessä (eli voisiko yhtymä käyttää oppilaitoksia) o Yhteisöpajat; voisiko miettiä näiden roolia tulevassa Kohta 3. Työn tilastointi Miten tullaan mittaamaan esim. diakoniatyötä? - jos mitataan tilastojen mukaan, kertooko todellisuuden o vrt. esim. some; nykyään hoidetaan asiakkaiden asioita puhelimella sekä sähköpostin kautta, huomioidaanko se työksi vai onko se vain jokin tilastolisä o miten kirjataan se työ ja aika, joka esim. käytetään asiakkaan kriisihakemuksen tekemiseen koko tilanteen selvittämiseen yhteydenotot eri tahoille (mm. sos.virasto, ulosotto, velkaneuvonta, velkoja) - jääkö nykyisin jotain olennaista huomaamatta esim. aika, joka käytetään asiakastyöhön tai asiakkaaseen yleensä onko diakonialta kysytty tai yleensä kentältä, mitä haluamme mitattavan miten laatu mitataan, kunnolliset mittarit (!) Kohta 10.Vaikuttamistoiminta organisoidaan. * meillä on "naapurissa" eduskunta sekä mahdollisuus tavata kaupungintalolla ja muutenkin Hgin kaupungin valtuutettuja; pitäisikö aloittaa tiiviimpi yhteistyö tähän suuntaan TEHDÄÄN TILAA SEURAKUNTALAISTEN OMALLE TOIMINNALLE Kohta 11 Seurakuntalaiset osaajiksi ja tekijöiksi - diak.työssä ollut aina vapaaehtoisia -mitä nyt tehdään ja mitä voisi vielä mahdollisesti kehittää -osaamispankki; mitä se meillä tarkoittaisi -tulisiko olla esim. somekeskustelijoita diakoniatyössä vapaaehtoistyö vaatii työntekijöiden panosta o sitä ei voi unohtaa o miten jo nyt meillä oleva Suurella sydämmellä otetaan tässä osaamispankissa huomioon miten työntekijöiden osaamispankki? o onko liian pappiskeskeistä o miten diakoniatyöntekijöiden osaaminen, miten sitä käytetään hyväksi näissä yhtymän TKM:n työryhmissä????
Kohta 12. Luotetaan seurakuntalaisten osaamiseen ja vähennetään työntekijävetoista kokoavaa toimintaa - diakoniassa jo nyt tuttua, jatkuvassa kehityksessä jo nyt (eri toimintamuodoissa vapaaehtoisia mukana) - ei voi korvata ammatillista työtä - toistaalta esityksessä puhutaan yksilöstä ja toisaalta ollaan sitä mieltä, että kokoava toiminta on menneen talven lumia sulkevatko toisensa pois miten toteutuu yhteisöllisyys ilman kokoaavaa toimintaa???? ETSITÄÄN HÄDÄNALAISIMMAT. MENNÄÄN SINNE, MIHIN MUUT EIVÄT MENE Kohta 8. Kansalaistoiminnan yhteistyötä vahvistetaan Kohta 9. Euron tavaratalo - ilman muuta tulee vahvistaa, mutta ei siten, että ammatillinen diakoniatyö häviää - meidän oltava hereillä ettemme ota sellaisia tehtäviä, jotka pitäisi yhteiskunnan hoitaa. Vaarana on se, että yhteiskunta nostaa kädet ylös, kun esim. kirkko alkaa hoitamaan joitakin sellaisia tehtäviä, joita yk jättää hoitamatta ( esim. palataan vanhaan srk:n köyhäin apuun) - toimeentulotuen siirryttyä Kelaan; o jos sos.työntekijät alkavat tekemään yhteisöllistä työtä (jota me nyt teemme), jääkö meille taloudellinen avun antaminen, kun ihmiset tipahtavat näiden turvaverkkojen läpi - ketä me palvellaan tällä tavaratalolla, pitääkö olla lähete vai voiko tulla kuka tahansa ketä tämä auttaa meillä on jo ympäri Hkiä diakoniaruokailuja - miten huolehditaan paikallisuudesta? - kuka näistä euron marketeista vastaa (halpakauppoja jo nyt esim. Kaisaniemessä on jo); o onko ammatillinen diakoniatyö tässä se, joka toteuttaa vai voiko joku muu toteuttaa esim. yhdistys kuten Myllypurossa? - euron talo esim. srk-yhtymän taloon yhtymän vastaisi - yhtenäistäminen rovastikunnallisesti, mitä tarkoittaa tasalaatuisuus o liikkuminen, eritysruokavalion omaavat o mitä paikataan, jos tähän mennään o organisointi
VAHVISTETAAN TYÖNTEKIJÖIDEN ROOLIA UUTTA TOIMINTAKULTTUURIA VASTAAVAKSI Kohta 13. Sopimuksenvarainen seurakuntien yhteistoiminta ja sisäisen liikkumisen edistäminen Kohta 19. Seurakuntien yhteinen työ siirretään lähemmäs seurakuntia (esim. vammaistyö, erit.diak.työ ja erit.nuorisotyö) Käsiteltiin osittain yhdessä - yhden työntekijän malli ei onnistu ilman hallinnon päätöksiä o yhteistoimintaa voidaan kehittää o pohdittava tarkkaan, mikä on yhtymän selektiivityön rooli - keskustaseurakunnissa kohdataan paperittomia, joiden tilannetta tulee pohtia aiheuttaa nyt ja jatkossa uusia tilanteita mm. uusi tilanne koko kirkolle, kun kirkosta tullaan hakemaan suojapaikkaa/turvapaikkaa voisimmeko panostaa erityisdiakonian pakolais/paperittomien toimintaan (hlöstöä /toimintamäärärahaa) o tässäkin kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö o esim. yhteistyö hätämajoituksen järjestäminen pakolaisille talvipakkasilla HUOMIO! oltava kuitenkin varovainen, mitä tehtäviä otamme hoitaakseen, jotta yhteiskunta ei jättäisi hoitamatta niille kuuluvia perustuslakiinkin liittyviä asioita, koska kirkko hoitaa (poliittinen suuntaus, uusliberialismia tämäkin) - yhteiskunnassa vallalla oleva uusliberalismin vastastrategia: 1. tuodaanko me vastastrategia tähän ajatteluun vai 2. mennäänkö yhteiskunnan ajattelun mukana, jolloin markkinatalous määrää; 3. hyvinvointivaltio ajetaan alas, joidenkin mielestä se on jo ajettu alas 4. sote tulee, olemmeko valmiita a. yhtiöittäminen, mitä tapahtuu kunnalliselle palvelulle; mitä tapahtuu niille, jotka eivät osaa/pysty hakemaan apua b. mitä tämä tarkoittaa kirkon auttamistyölle; onko kirkolla oma visio - miksei loivenneta säästöjä; o nyt kolmen vuoden tavoitteena 3%, 5 %ja 7%, yht. 15 miljoona o voisiko loiventaa muutamilla vuosilla, voisi helpottaa mm. hlöstön osalta.
o Eli onko pakko 3 vuodessa tehdä kaikki nämä säästöt onko tilanteemme jo niin kriittinen o loiventamisella voitaisiin välttää myös hätiköityjä ratkaisuja - rovastikunnallinen työ: - edellytetään kaikkien osallistuvan, ettei jää puheeksi - yhteistyöjuttu; aivoriihi; kehitettävä yhteistyö prosessia tulee jatkaa - asenne!! - kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, voi esim. muutama srk tehdä jotain, joka sitten palvelee koko rov.kuntaa - helpottaa työtä - osaamispankki; eli esim. parityötä voi tehdä - mitä voimme tehdä esim. yhtymän erityisdiakonian kanssa yhteistyötä esim. päihdeleiri - mt-työ samoin - depressiokoulu tms. ryhmän toteuttaminen Lisäksi vielä avointa yleistä pölytystä/palautetta TKM:een: - millä ajatuksella yhtymä kehittää työtään; o onko markkinatalous meilläkin ensi sijainen ajatus, miten työtä tehdään vai onko meillä omien arvojen mukainen ja eettisesti kestävä malli tehdä/kehittää omaa työtämme o OLEMMEKO VASTAVOIMA - onko merkitystä tällä työskentelyllä, jos ei ole vielä tehty päätöksiä kiinteistöistä ja henkilöstön osalta; jotka ovat isoja päätöksiä kuullaanko annettuja palautteita - osassa seurakunnista on tehty jo kiinteistöratkaisuja; tietääkö kukaan sitä, mikä on riittävää taloudellisissa säästöä - ristiriita työn tekemisen ideassa; toisaalta pitäisi tehdä täysillä kaikkien kriteerien ja ehdotusten mukaan, mutta toisaalta pitäisi olla aina ns. starttivalmiina (mikä on pitkäjänteisen asiakastyön merkitys kaikki työ ei voi olla pop up työtä) - seurakunnat ovat eri asemassa o osassa odotetaan lisää asukkaita; jolloin säästöt ovat pienemmät - TKM:n eri toimenpiteisiin varattu rahaa o mikä idea tässä, jos samalla tehdään säästöjä, mutta samalla ehdotuksien kehittämiseen varattu rahaa (aika paljon) voisiko käyttää yhtymän omia ammattilaisia näissä työryhmissä, muitakin kuin siis ykn:n tai kolmannen linjan työntekijötä tai kirkkoherroja - ehdotuksien teksti EI OLE DIAKONIAN KIELTÄ, KIELI ON HALLINNON KIELTÄ
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta PL 168, Bulevardi 16 B 00121 Helsinki p. 09 2340 6100 tuomiokirkko.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko Tuomiorovastikunnan seurakuntien hallinnon kokous Aika: Keskiviikko 6.4.2016 klo 9 11 Paikka: Paikalla: Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs Ermo Äikää, puheenjohtaja Pentti Miettinen Kirsi Matilainen Sari Koivistoinen Mimi Kaskinen Henna Markkanen Kari Kanala Juha Valkeapää Tarja Aaltonen, sihteeri Liisa Airaksinen Sari Pyrrö Niina Savolainen Mia Tilli 1. Ermo Äikää avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. 2. Pentti Miettinen kertoi Toimintakultuurin muutos -hankkeen taustoista. 3. Todettiin, että kokouksen tavoitteena olisi poimia hankkeen materiaalista neljä keskeistä kohtaa kommentoitavaksi. Valittiin käsittelyyn kohdat: 1. Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi Tämä on Tuomiorovastikunnan seurakuntien hallinnon mielestä olennainen osa Toimintakulttuurin muutos -hanketta. Minkä ikäisiin pidetään yhteyttä ja mihin aikaan? Löytyykö yhteisiä tulokulmia? Mitä uutta voidaan tehdä? Kaste, avioliittoon vihkiminen jne. Miten jäsenrekisteriä käytetään nyt ja miten sitä voisi käyttää tehokkaammin hyväksi? Miten verkkoasiointia voisi kehittää (esim. pankkitunnuksia käyttäen)? Selvityksen alla on, miten ylittää kirkkohallituksen ja Väestörekisterikeskuksen luomat esteet. Seurakuntatoiminnan tukijärjestelmien hankintaan liittyvä ohjausryhmä on perustettu. Luodaan automaattinen palautesysteemi. Meneillään on myös valtakunnallisen kansalaispalvelun kehittäminen. Tehostamme yhteydenpitoa jäsenistöön digitaalisessa muodossa unohtamatta perinteisiäkään kanavia. Tavoitteena tulisi olla, että etsijä löytää haluamansa tiedon 1 (3)
helposti ja nopeasti ja löydetty tieto on oikein ja näyttää miellyttävältä. Kantakaupungin alueelle avataan materiaalien jakelupisteitä. Yhteisten materiaalien tuotanto? Yhtymässä, yhdessä vai kaikki seurakunnat erikseen? Kun seurakunnat tekevät itse, materiaalit ovat erisisältöisiä ja erinäköisiä. Periaatteena tulisi kuitenkin olla, että kaikki helsinkiläiset saavat tasapuolista palvelua ja materiaaleja. Kun yhtymä tekee, seurakuntien tarpeita ja toiveita ei oteta huomioon. Esimerkkeinä Pieni helsinkiläisen kirja, kaksi sen edeltäjää ja nyt meneillään oleva verkkosivujen uudistushanke sekä neljä vuotta sitten toteutettu uuden julkaisujärjestelmän lanseeraaminen. Yhdessä tekeminen nousuun! Ruohonjuuritasolta eli seurakunnista yhtymään ei yhtymästä seurakuntiin! Hallinnon pitää voida keskittyä hallintoon toiminnallisten työntekijöiden kohtaamisiin. Papit pappien töihin, diakonit diakoniaan. Jos haluamme olla jäsentemme kirkko, meidän pitää kohdata heidät. Seurakuntien henkilöstöä on kuultava kehittämistarpeissa. 2. Mitataan seurakuntien työtä ja sen vaikuttavuutta kohtaamisten määrän ja laadun parantamiseksi Pitää olla hyvät välineet ja ohjelmat, jotta mittaaminen onnistuu. Kerättyä tietoa pitää myös hyödyntää. Miten toiminnanohjausjärjestelmä tukee ajantasaisen tiedon tuottamista? Työkalujen käyttö on työnjohdollinen kysymys. Oman työn arviointia pitää tehostaa. Hava-keskustelujen ja kehittämisen johtaminen ovat sidoksissa tähän. Miten teologista tehoa mitataan? Kirkkohallituksen ja oman tilastoinnin rinnakkaisuus, ei päällekkäisyys. Prime ei taivu tämän muotoiseen tilastointiin. 3. Perustetaan Helsingin seurakuntien asiakkaita palveleva yhteinen palvelukeskus Esityksen ensimmäinen vaihe on hyvä ja mahdollinen, mutta Tuomiokirkkoseurakunta ja Töölön seurakunta suhtautuvat kriittisesti siihen, että palvelukeskus hoitaisi konserttivaraukset. Valta on pidettävä seurakunnissa. Kirkkojärjestyksenkin mukaan kirkkotilan käytöstä päättää kirkkoherra yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. Palvelu on paikallisyksikössä parempaa, kun tunnetaan työntekijät ja tilat. Mitä olohuoneella tarkoitetaan, ei mielekästä? Aukioloaikoja laajennetaan reilusti. Klo 8 17 ei riitä. Entäpä lauantaiaukiolot? Rovastikunnan kirkkoherranviraston aukioloajat pitäisi yhtenäistää. Aloitetaanko tällä rovastikunnallinen yhteistyö? Palvelukeskus ei vähennä kohtaamisia! YDIN PÖLYTYSVIESTI: Tuomiorovastikunta tiiminä mukaan palvelukeskuksen vastuuyksikköön. 2 (3)
4. Vahvistetaan seurakuntien viestintää Viestintäyhteistyötä tulee tiivistää. Seurakuntien äänen tulee kuulua yhtymässä, kun viestintää kehitetään tai kun tehdään yhteisiä materiaaleja. Voisiko rovastikuntataholla olla yhteinen viestintäyksikkö, joka hoitaisi myös sosiaalisen median? Vain Töölön seurakunnalla ja Tuomiokirkkoseurakunnalla on palveluksessaan ammattitiedottaja. Pieniin seurakuntiin oman tiedottajan palkkaaminen ei ole realistista. Tämän tapaamisen punainen lanka = Tehdään tuomiorovastikunnassa enemmän yhdessä! Meidän on nähtävä metsä puilta. Helsinkiläisen tarve on ykköskohta. Palvelut ja viestintä digitaaliseen muotoon. Kaikkiin alueella asuviin ja asioiviin ja vieraileviin pitää yhteyttä tasapuolisesti ja systemaattisesti. Kantakaupungin erityispiirteet pitää huomioida toiminnassa ja sen kehittämisessä. 3 (3)
Rovastikunnallinen turistityön ja kansainvälisen työn kokous Maanantai 11.4.2016 klo 9 11 Bulevardin seurakuntasali Läsnä: Suvi-Päivi Koski (pj.), Natasha Vaalgamaa, Outi Välimäki, Liisa Airaksinen, Niina Savolainen (siht.) 1. Kokouksen avaus - Suvi-Päivi Koski piti alkuhartauden ja avasi kokouksen. 2. Palaute Toimintakulttuurin muutos 2016 2018 -ehdotuksesta - sivu 6 Yhteydenpito kaikkiin jäseniin systemaattiseksi o Ehdotuksessa sanotaan, että toimintaa ohjaa helsinkiläisen tarve (s. 3, 4, 6, 24 jne). Toiminnan perusteet ovat kuitenkin syvemmällä kuin muuttuvissa tarpeissa. Turistityö ja kansainvälinen työ ehdottavat muotoiluksi: Kirkko Helsingissä mahdollistaa Helsingissä asuvien, siellä työtä tekevien ja siellä vierailevien ihmisten kosketuksen ja syventymisen kristinuskoon ja Jumalaan. Toiminta nousee Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan ja lähetyskäskystä. o Nopea käsiteanalyysi osoittaa, että ehdotuksen yhteensä 52 sivulla painottuvat organisaatiolähtöiset termit 10 kärjessä näyttäisivät olevan seuraavat: o - toimintakulttuuri - muutos - resurssi - helsinkiläinen - euro - seurakuntalainen - jäsen - kirkko - tarve - yhteisö, yhteisöllisyys - o Esim. käsitteet Jumala tai kristillinen eivät pika-analyysin mukaan näyttäisi mahtuvan 10 kärjessä -listalle. Kristus mainitaan kerran (Kristuksen kirkko). Joitakin kristillisen julistuksen ja uskon kannalta keskeisiä käsitteitä / sanoja ei löydy. Näitä ovat esim. seuraavat: o o o o o evankeliumi Jeesus Raamattu rukous o Onko sanoma tarkoitus muuttaa? Miten kirkko voi pysyä kristillisenä ilman Jeesusta? Esim. Jäsen 360 -kouluttaja oli todennut (Kellokoskella):Kauimpana kirkosta olevat pitävät kirkkoa falskina, jos Jeesusta piilotellaan. 1 Ja ehdotuksessa lukee: Kirkko Helsingissä kertoo rohkeasti ja avoimesti uskonsa ja tekemisensä perusteista (s. 2). Joillekin käsitteille kuten esim. hengellisyys (s. 10, 1 Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutos 2018. Ehdotuksia toimintakulttuurin muutoksista palautekierrokselle 1.4. 8.5.2016 (diat), sivu 7.
11) annetaan tavallisuudesta poikkeavaa merkitystä (=uususkonnollisuus, uushenkisyys s. 11, 12). Perusteet jäävät hämäriksi tai ristiriitaisiksi. Mission sisältö ei aukene. o Ehdotus on talouspainotteinen. Toimintakulttuurin muutoksen valmisteluun näyttäisi olevan varattu noin 2,1 miljoonaa euroa. Turistityön ja kansainvälisen työn kehittämistä ei ole huomioitu resurssien jaossa, mutta myös niihin täytyy osoittaa varoja. - sivut 10 12 Lisätään uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä käydään vuoropuhelua myös monimuotoisen uskonnollisuuden kanssa toivotut lisäykset aiheen käsittelyyn: o Turistityön ja kansainvälisen työn kannalta monikielisen toiminnan ja jumalanpalvelusten kehittäminen on tärkeää. o Toimintaympäristön kuvaukseen on lisättävä, että Helsingissä vierailee suuri määrä turisteja sekä kansainvälisiä opiskelijoita ja työmatkalaisia. o Otsikkoon: Lisätään uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua sekä käydään vuoropuhelua myös monimuotoisen uskonnollisuuden ja Helsingissä vierailevien turistien kanssa. o Myös turistien valtaisa volyymi on otettava huomioon ja panostettava heidän laadukkaaseen kohtaamiseensa. Esimerkiksi Tuomiokirkossa kävi vuonna 2015 400 000 ja Temppeliaukion kirkossa 615 000 turistia. o Kontaktit turistiyössä ja kansainvälisessä työssä voivat olla todella lyhyitä, mutta intensiivisiä. Vahvistetaan työntekijöiden valmiuksia kohdata eri uskonnoista, kulttuureista tai kieliryhmistä tulevia ihmisiä laadukkaasti, vaikka kohtaaminen olisikin lyhyt, mutta silti syvä kohtaaminen. o Henkilöstön kouluttaminen monikulttuurisiin kohtaamisiin täytyy olla ensisijainen tavoite. Ehdotamme, että työntekijät pääsevät kielikursseille (esim. venäjä, arabia) ja että rekrytoidaan kielitaitoisia henkilöitä kansainvälisiin kohtaamisiin sekä turistipappi jalkautumaan Helsingin keskustaan turistisesonkeina. o Kirkko voi olla vuoropuhelussa uushenkisyyden kanssa, mutta kirkko ei voi ottaa vaikutteita siitä itseensä. Sen sijaan syvennetään kristillistä sanomaa ja opetusta. Sanoitetaan kristinusko nykykielellä niin, että Sana välittyy ihmisille. o Monikielisten messujen vakiinnuttaminen seurakunnissa täytyy olla seurakuntien yhteinen tavoite. o Ehdotamme, että aloitetaan uskondialoginen uskontokoulutus kirkkohallituksen, teologisen tiedekunnan ja Lähetysseuran kanssa. o Tähän kysymykseen haluamme vastauksen: Mikä on teologinen perustelu sille, että kirkko omaksuisi em. uushenkisyyden osaksi toimintaansa? Perusteluna eivät voi olla ihmisten odotukset kirkkoa kohtaan, vaan toiminta täytyy perustella teologisesti. Muotoilu ja sisältö jäävät ehdotuksessa epäselviksi. Mitä käytännössä tarkoittavat kirkon ja uushenkisyyden yhteistyö ja verkostot? - sivut 12 13 Jumalanpalveluselämän muutos
o Sosiaalisen median käytön lisääminen sekä monikielisten messujen ja monikielisen rukoushetkien määrän lisääminen on tärkeää. Työhön täytyy rekrytoida kielitaitoisia hengellisen työn tekijöitä, esim. turistipappi jalkautumaan keskusta-alueelle turistisesonkeina (ks. ed.). Monikielisten rukoushetkien pitämiseen voi palkata myös esim. teologian ylioppilaan. Tarvitaan teologista sisältöä sosiaaliseen mediaan, esim. messujen ja jumalanpalvelusten jakaminen Periscopen kautta. Tähän työhön on ohjattava resursseja. - sivulta 42 alkaen (kokoava kommentti): o Muutosehdotuksesta näyttää puuttuvan ns. punainen lanka: se ei muodosta selkeää, johdonmukaista kokonaisuutta. Tekstiä ei ole editoitu eikä sisältöä yhtenäistetty, vaan se on koostettu monesta erillisestä ideasta. Kokonaisuus on viimeistelemätön, epäjohdonmukainen, ristiriitainen ja sekava. Viesti jää epäselväksi.
1 (2) Tuomiorovastikunnan ja alueen kanttorien toimintakulttuurinmuutoksen pölytys Aika: 7.4.2016 klo 12.30 Paikka: Läsnä: Vanhan kirkon krypta Tommi Niskala (Kallio), Jukka Ahokas (Paavali), Leena Tiitu (Töölö), Henri Hersta (Töölö), Marjukka Andersson (Lauttasaari), Sixten Enlund (Johannes), Eva Henrcison (Johannes), Dag-Ulrik Almqvist (Johannes), Seppo Murto (TMK), Harri Viitanen (TMK), Inka Kinnunen (TMK), Pentti Ingerö (TMK), Risto Pulkamo (TMK), Anna Pulli (TMK, pj), Sanna- Maarit Hakkarainen (Srk-yhtymä), Pentti Miettinen (Srk-yhtymä) Aikaisempaan verrattuna toimintakulttuurin muutosta on jo se, että nyt on kokoonnuttu rovastikunnallisesti kanttorijoukolla yhteisen asian äärelle. Yleisesti toivottiin, että muusikkojen näkökulma tulisi esille seurakunnissa käytävässä keskustelussa. Koulutetulla ja ammattitaitoisella kirkkomuusikolla on erityistä näkemystä toimia seurakuntalaisten parissa: työnsä kautta kirkkomuusikko yhteisöllistää, osallistaa, verkostoituu eri toimijoiden kesken ja tuo vapaaehtoisia mukaan. Työn alla oleva Helsingin seurakuntien musiikkityön strategia pohtii ja käsittelee juuri musiikin näkökulmasta toimintakulttuurin muutoksen kohteena olevaa pohdintaa. Musiikkityö on kaikkialla, läpi kaikkien työmuotojen. Olisi tärkeätä saada muusikoiden resurssit ja erityiset osaamisalueet käyttöön -> kanavoida niitä oikein. Kommentteja valituista ehdotuksista kanttorien näkökulmasta Ehdotus 1 - Yhteydenpito: Toimintaympäristönä Helsingin keskusta on todellakin erityinen luonteeltaan. Tuomiorovastikunnan sisälläkin on paljon erilaista toimintaympäristöä. Konserttielämä on vilkasta ja se kokoaa paljon erityisesti ns. irrallisia kirkkoihimme. Kanttorin työssä kohdataan jatkuvasti seurakuntalaisia laajalla spektrillä: kuorolaiset, soittajat, hääparit, omaiset, kasteperheet, yhteistyökumppanit kaupungin, oppilaitosten, valtion yms. kanssa. On siis itsestään selvää, että kirkkomuusikot verkostoituvat jatkuvasti eri toimijoiden kanssa. On hyvä muistaa, että kuorolaiset todellakin ovat seurakuntalaisia, joita kohdataan. Myös ns. yhteistyökuorojen kautta messuissa käy paljon ns. irrallisia, jotka eivät muuten kävisi säännöllisesti jumalanpalveluksessa. Samoin muskarilaisten vanhemmat ovat nuoria aikuisia, joita kirkko ei muuten tavoita. Voisiko taloudellisesti alentaa kynnystä tulla kirkon muskareihin? Ehdotus 5 - Jumalanpalvelus On hyvä järkeistää ja poistaa turhaa päällekkäisyyttä jumalanpalveluselämässä. Kuitenkin pitäisi muistaa olemassa olevat jumalanpalvelusyhteisöt, ei tuhota niitä pohtimalla mikä toimii vain ns. irrallisten ehdoilla. Jumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus, jonka lisäksi (ei tilalle) on tullut paljon muuta.