Tempus IV EACEA:n ja konsulttien koottuja vinkkejä hakemuksen laatimisesta ja tavanomaisista kompastuskivistä



Samankaltaiset tiedostot
Menestyksekäs hakemus arvioitsijan näkökulmasta

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

6. Partnerikorkeakoulun sitoumuskirje (mikäli esitystä ei ole allekirjoitettu yhdessä)

Hankesuunnittelun lähtökohdat ja idean rajaus. TOI-työpaja

KA2 Yhteistyöhankkeet

Arviointi hakemuksissa

Loogisen viitekehyksen lähestymistapa (LFA) Johanna Rasimus, EU-hankeneuvoja, Kehys ry. Kurssin tavoitteet

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö

Hankkeen työsuunnitelma, arviointi, levitys, vaikuttavuus. KA1 webinaari hakijoille

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

Lähtökohtana projektin ja projektistrategian määrittely

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Jean Monnet -verkostot (poliittiset keskustelut tiedemaailman kanssa)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Ajankohtaista Erasmuksen keskitetyistä hankkeista. Erasmus-seminaari Hämeenlinna Päivi Pihlaja

IP-kurssien hallinnolliset säännöt. IP-koordinaattoritapaaminen Ulla Tissari

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

KA1 Learning Mobility of Individuals Partneriryhmä. Hakuneuvonta verkossa CIMO

Hakukierros Rahoituksen hakeminen KA116

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Rahoitusperiaatteet ja budjetti. ERASMUS+ KA2 Strategiset kumppanuushankkeet korkeakoulutukselle Hakuneuvonta

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Monitorointi ja raportointi KA2- hankkeessa

Rahoitusperiaatteet ja budjetti

Grundtvigoppimiskumppanuus

KA2 Yhteistyöhankkeet

HAKUINFO päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi

Liikenneinsinööri Kristiina Kartimo Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki Strategiapäällikkö Sirkku Huisko

Selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta suomalaisissa korkeakouluissa. Selvityksen tuloksia

ERASMUS + AMMATILLINEN KOULUTUS (KA1) LIIKKUVUUSHANKKEIDEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Uudenmaan liitto Tuula Heino

KA2 Strategiset kumppanuushankkeet Schools only / koulujen väliset hankkeet. Väliraportointi Verkkotiedotus

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

AKKREDITOINTIHAKU Infotilaisuus ammatillisen koulutuksen liikkuvuusperuskirjan hakijoille

KA1 Learning Mobility of Individuals Kumppanuudet. Verkkokoulutus liikkuvuushanketta suunnitteleville / Osa CIMO

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm:

Seuranta ja raportointi. Erasmus+ KA2 strategiset kumppanuushankkeet

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Hankkeen kuvaus toimii myös markkinointitekstinä!

Projektin suunnittelu A71A00300

TOI-hankkeiden väliraportointi: Sisällön raportointi ja liitteet. Innovaation siirto -hankkeiden koulutus

Levitys ja tulosten hyödyntäminen

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Mitä uutta hakukierroksella 2018

Analyysi vuoden hauista

KA2 Strategiset kumppanuushankkeet: Väliraportointi

Kehitysyhteistyön tuloksellisuus

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

KA2 strategiset kumppanuushankkeet aikuiskoulutuksessa

IP-kurssien loppuraportti ja Mobility Tool. Riikka Koivusalo Päivitetty

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Kansainvälisen hankeyhteistyön kehittäminen. Kansainvälisyyspäivä kansanopistoille Helsinki Eija Wilen, CIMO

Aasia-ohjelma Koulutusyhteistyö

Erasmus+ Final Beneficiary report

AKKREDITOINTIHAKU Infotilaisuus ammatillisen koulutuksen liikkuvuusperuskirjan hakijoille

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Liikkuvuushankkeiden partneriyhteistyö. WEBINAARI osa

Erasmus+ Final Beneficiary report

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Sopimus, raportointi ja seuranta

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, (30 kk)

KA2 Yhteistyöhankkeet

Projektin suunnittelu A71A00300

HEI ICI. Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument. HAKUKIERROS 2010; usein kysytyt kysymykset

6Aika: EAKR-haun sisällöt. Viestintäsuunnitelma. Infotilaisuus Turku Oulu Tampere Espoo

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Katsaus ideahaun tuloksiin

Yleistä hakulomakkeesta

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Paikkatietoasiain neuvottelukunnan toiminnan itsearviointia. Palautekyselyn tulokset Helmikuu 2013

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tavoitteena täydellinen hanke Jarkko Kärkimaa Henna-Mari Laurila

Hauskaa hankehallintaa

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Seuranta ja raportointi. Erasmus+ KA2 strategiset kumppanuushankkeet

Erasmus+ KA2-hakulomake

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

Transkriptio:

Tempus IV EACEA:n ja konsulttien koottuja vinkkejä hakemuksen laatimisesta ja tavanomaisista kompastuskivistä Dec- 10

Millainen on hyvä hanke? Kestävä: vaikutusten jatkuminen taataan itse hankkeen eliniän jälkeen Realistinen: hankkeen toteutuminen taattu; tunnistetaan paitsi kumppaneiden ja toimintaympäristön kyvyt, myös rajoitukset Alkaa hyvissä ajoin hankesuunnittelusta Huom. Uusi sähköinen E-Form auki joulukuussa 2010 mahdollisesti muutoksia

Tavoitteiden ankkuroiminen Hankesuunnittelun lähtökohtana oltava kumppanimaan tarve (osoita todelliset ihmiset ja ryhmät) Tempuksen/Euroopan komission tavoitteet Perehdy, analysoi ja viittaa; mm. Tempus-hakuohjeet, tiedot aiemmista Tempus-hankkeista; Korkeakoulupoliitiikka (Bolognan ja Lissabonin prosessit, reformit; Eur./kansallisilla/alueellisilla tasoilla); Korkeakoulujen ja muiden partnerien/ kohderyhmien/järjestöjen/yritysten strategiset tavoitteet

Tavoitteiden ankkuroiminen (2) Hanki tietoa kohderyhmän todellisista haasteista Vältä päällekkäisyydet muiden (Tempus-)hankkeiden kanssa; Havaitse mahdolliset synergiat Varmista yhteys ero tahojen strategioihin, tarpeisiin

Kansalliset prioriteetit / painopisteet Hanke sidottava pakollisesti kumppanimaan/alueen kehittämiskohteisiin (prioriteetti) Käyvät ilmi hakukuulutuksen liitteistä Yhteen maahan kohdistuvat: kansallinen painopiste Useaan maahan (samalla alueella) kohdistuvat: alueellinen painopiste (tai yhteinen kansallinen) Eri alueiden maita kattava: oltava yhteinen kansallinen pp. Ks. Ohjelmassa asetetut kehittämisalueet, teemat (themes) Ala/oppiaineeseen liittyvä rajaus koskee vain Curriculum Development -hanketyyppiä

Hankkeen suunnittelu ja LFM Project Cycle Management Euroopan komission 1993 kehittämä projektihallinnan työkalu Perustuu suunnittelun osalta LFA-ajatteluun (Logical Framework Approach, Looginen viitekehys) Auttaa mm. muotoilemaan hankkeen tavoitteet avarasti ja luomaan hanke-esitykselle vakuuttavan pohjan Huom. Syksyllä 2010 CIMOn järjestämä LFA-koulutus on verkon kautta vapaasti katsottavissa Ks. www.cimo.fi -> Tempus/Hakijalle

Looginen viitekehys Analyysivaihe Analysoidaan osallistujat ja kohderyhmät (osallisuus, vaikutusmahdollisuudet) Ongelman analysointi (keskeiset haasteet) Muunnetaan haasteet/ongelmat tavoitteiksi Muodostetaan hankestrategia Suunnitteluvaihe Tuotetaan suunnittelumatriisi (Logical Framework Matrix) Aikatauluttaminen (toimintojen ajoitus, järjestys; tehtävien jako partnereiden kesken; tuotetaan workplan ) Resurssi- ja budjettisuunnittelu

Kohderyhmien analyysi Perusongelma, johon vastataan Ryhmät, jotka tavalla tai toisella osallisia Kunkin roolit, intressit; toisaalta myös vaikutusvalta ja kapasiteetti ottaa osaa Mahdolliset konfliktit (eri näkökannat) ryhmien kesken Päätökset, kenet saatava mukaan tai keneen toiminnot on kohdistettava

Kohderyhmien analyysi Kolme kategoriaa: 1. Ensisijaiset (suorat) kohderyhmät (Hankkeen tai sen tavoitteiden keskiössä; hankkeen tulosten välittömät hyödyntäjät, joiden tulee olla toimintojen kohteena) 2. Epäsuorat kohderyhmät (hyötyvät pitkällä juoksulla; voivat vaikuttaa kestävyyteen; esim. eri ministeriöt, muut yliopistot,...) 3. Hankkeen kumppanit (joiden osallistuminen ja tuki välttämätön hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi)

Kumppanien valinta ja perustelu Kuka koordinoi: Varmista ja osoita resurssit, organisaation tuki, kokemus kv. hankkeista (voi olla tärkeää valinnoissa!) Kuka kumppanina Asiantuntemus ja osaaminen Moninaisuus ja alueellinen ulottuvuus Uudet Tempus-hankkeet aiempaa laajempia ja budjetti suuri kattava (maantieteellinen) edustus (esim. pienet ja suuret kaupungit), riittävästi partnereita Myös muu kuin korkeakoulusektori

LFA, ongelma-analyysi ja tavoiteanalyysi Tukee mm. hankkeen tarpeen kuvaamista vakuuttavasti Ongelmapuu Tavoitepuu (ks. LFA-koulutus): Ongelman rajaaminen ja muotoilu riittävän väljästi Syiden ja seurausten, tai yleisten ja hankkeen välittömien tavoitteiden, erottaminen toisistaan Hankkeen strategian valinta: Priorisoi tavoitteet valitse hankkeeseen sisällytettäväksi ongelma, joka osallisille tärkein Valitse Tempus-ohjelman ja kumppanimaiden kansallisten prioriteettien kannalta tärkeä tavoite

Loogisen viitekehyksen matriisi (LFM) Pakollinen liite (pohja Tempus-sivuilta) keskeinen Kattaa hankkeen kaikki keskeiset tekijät koko hankekaudelta Kiteyttää ja asettaa koetteelle hankkeen sisäisen logiikan, strategian ja toteutettavuuden Seurataan ja päivitetään hankkeen kuluessa Vertikaalinen ja horisontaalinen logiikka (miten tavoitteet tuodaan hankkeen toimintoihin; vaikutukset, millaisilla resursseilla ja miten seuraamalla) Ks. CIMOn LFA-koulutus (> www.cimo.fi/ > Tempus > Hakijalle)

LFM Yleiset / täsmälliset tavoitteet (LFA): Yleiset: hanke vaikuttaa niihin pääsemiseen (mutta ei yksin) Viittaus Tempus-ohjelman yleisiin/erityisiin tavoitteisiin, teemoihin ja prioriteetteihin Täsmälliset (suorat): hankkeen tuottamat edut Oltava linjassa Tempus-ohjelman ja kumppanimaan asettamien prioriteettien kanssa Oltava realistisia ja aikasidonnaisia

LFM Tuotokset ja tulokset Tuotokset ja tulokset (Outputs / Outcomes): johtavat loogisesti hankkeen tavoitteisiin Matriisissa huomioitava erikseen tulokset/tuotokset esimerkiksi hankkeen kestävyyden, laadunvarmistuksen, monitoroinnin, hallinnon, levittämisen osalta Tuotokset mielellään numeerisessa muodossa

LFM Toiminnot ja panokset Activities: Toiminta, joka on edellytyksenä aiottujen tulosten/tuotosten tuottamiseen Suunnitellaan ja esitetään kronologisessa järjestyksessä Inputs: Toimintojen kannalta välttämättömät taloudelliset, inhimilliset, laiteresurssit

LFM Riskianalyysi (Assumptions and Risks) Yksilöidään riskit ja keinot vähentää niitä testaa hankkeen toteuttamiskelpoisuuden Riskin tärkeys/todennäköisyys > väh. rakennetta muuttamalla Ei riitä, että riskit yksilöidään matriisissa Riskien hallinta tulee sisällyttää hankesuunnitteluun ja hankkeen rakenteen tulisi heijastaa pyrkimystä vähentää mahdollisia riskejä Vastatoimet pyrittävä yksilöimään/kuvaamaan projektin toiminnoissa Erityisen tärkeä osa-alue kestävyys (sustainablility) Olosuhteet, resurssit, teknologia; Poliittinen tuki; Rahoitus; kumppanien/osallisten sitoutuneisuus, kyky jatkaa tuotettuja palveluja projektin jälkeen; sosio-kulttuuriset ja sukupuolisidonnaiset seikat;

LFM Hankkeen edistymisen indikaattorit Pohja edistymisen/laadun tarkkailulle, monitoroinnille jne Tähdätty määrä/laatu, virstanpylväät, deadlinet Esim. kuinka monta koulutettua henkilöä; kuinka monen tyytyväisyys; kuinka monta kurssia, missä ajassa; akkreditointi, milloin hankkeen elinkaaressa; Huomioitava myös tiedon keruun ja analysoinnin kulut Indikaattorit (Indicators of Progress) Voivat olla laadullisia tai määrällisiä Täsmällisiä ja objektiivisesti mitattavia Realistisia, mutta kunnianhimoisia Mittaaminen / lähteet Olemassa olevat (mm. tilastot) / projektin keräämät (+miten?)

Toimintojen ajoittaminen ja workplan Ks. LFA Tyypillisiä haasteita aiempina vuosina toiminnoissa ja tuloksissa/tuotoksissa: Opiskelijoiden osallisuus liian vähäinen projektin kokonaisuudessa Kohderyhmät määritelty liian epämääräisesti / yleisesti ( määrät) Projektin toiminnot/metodologia yleinen /epämääräinen (mitä, kuka, missä, miten?) Partnereiden epätasaiset / epäselvät roolit (paino kumppanimaissa; kiintiö-/haamukumppanit)

Workplan (E-Form workpackages) Varattava riittävästi aikaa toiminnalle ja suunnittelulle Harkittava hyvin ajoitukset, toimintojen paikka ja sisältö Esitetään hankkeen eteneminen Workplanissa ml.: lyhyt valmisteluvaihe > kehittämisvaihe, pilotit liittyen tärkeimpiin tuloksiin/tuotoksiin (hankkeen aikana!) > arviointi Toimintojen looginen eteneminen/ajoitus toisiinsa nähden Tyypillisiä haasteita: Täyteentungettu tai tyhjä (varo myös liiallisuutta!) Ei osoita määrätietoista, jatkuvaa etenemistä Toimintojen ja tuotosten suhde edellisiin/seuraaviin epäselvä Liikaa aikaa esim. analyseille, jotka tulisi olla jo ennen aloitusta

Tulosten levittäminen Tiedon levittämistä tuloksista / kestävyyden takaamista Näkyvyys (jo EU-rahoituksen ehto); ml. visuaalinen identiteetti Projektin ulkopuoliset multipliers Poliittisten ym. päättäjien tuki Palvelujen / tuotosten aktiivinen tarjoaminen kohderyhmille Huomioitavaa: Laajuus; ks. kohderyhmien/osallisten analyysi (esim. opiskelijoiden rekr. uuteen ohjelmaan mutat myös yleiset hyvät käytänteet) Täsmennä mitä levitetään/voidaan levittää; Täsmennä kenelle Aloitettava mahdollisimman aikaisin! Aktivoi verkostot, järjestöt, viranomaiset, yritykset, päättäjät, Hyödynnä monenlaisia työkaluja

Kestävyys (sustainability) Hyödyt jatkuvat hankekauden jälkeen; pitkäaikainen vaikutus Taloudellinen (> uusien rahoituslähteiden avulla?) Institutionaalinen (sisäisiä rakenteita ja prosesseja) Poliittinen (laajemmin, poliittisesti, alueellisesti, kansallisesti..) Varmistetaan sitoutuneisuus/tuki/talous (riippuen eri näkökulmista / osallisista tahoista) Esimerkiksi opinto-ohjelman akkreditoinnista huolehtiminen; kumppanuuksiin liittyvien sopimusten ym. järjestelyjen valmistelu; taloudellisen jatkosuunnitelman laatiminen tai taloudelliseen jatkuvuuteen liittyvien sopimusten valmistelu yritysten kanssa

Kestävyys (2) Pääasiallisten tuotosten/tulosten tulisi olla kestäviä : Luodut rakenteet (esim. korkeakouluhallinnossa), verkostot Uudet mallit, lait, uudistukset, hallinnolliset määräykset Kehitetyt palvelut, ohjelmat jne. Muut käynnistetyt toiminnot (tapahtumat, vaihto tms.)

Hankkeen monitorointi ja laadunarviointi Miten seurataan ja mitä toimenpiteitä tarvittaessa? Monitorointi on jatkuvaa hankkeen edistymisen seuraamista Sisäinen velvoite; kaikilla hallinnon tasoilla Raportointia & epämuodollista tiedonkeruuta Kuinka usein, kuka, kenelle tiedoksi? Missä tarkastellaan? Säännöllisyys Mitkä välineet, foorumit Laaduntarkkailu/-arviointi on hankkeen tulosten ja tuotosten sekä koko hankkeen tehokkuuden, vaikuttavuuden jne ajoittaista, laadullista arviointia Selkeät periaatteet esim. akateemisen laadun arvioimiselle Kaikki osalliset mukaan! Ml. puolueeton ulkopuolinen taho (aihepiirin asiantuntija, organisaatio tms.)

Projektihallinto Projektihallinto tukee hankkeen toteutusta ei saa ylikorostua, tulla hallitsevaksi osaksi toimintaa! Kuka vastaa ja tekee tärkeät päätökset Tarvittaessa ohjausryhmän perustaminen Päätöksentekomekanismit / periaatteet (konfliktitilanteet?) Huom. perustoimintoja ei saa ulkoistaa / jakaa! Kumppanien tasapaino; paikall. vastaavat ; muut osalliset Tiedotus/tiedonkulku; Raportointi; Taloussuunnittelu; Työntekijähallinto Tavallisia ongelmia: Epäselvä tai monimutkainen hallinto/-päätöksentekorakenne; puuttuvat tiedot; Painottuu koordinaattorille / yhdelle ihmiselle; Päätöksenteon ja tiedonkulun sekoittaminen; Perusteeton hallinnon ulkoistaminen; ylisuuret kulut

Budjetti Paras mahdollinen kustannustehokkuus on oleellinen valintaperuste kannattaa pyrkiä todistamaan Vaikka hanke hyväksytään, budjettia voidaan leikata Tarkista Tempus-ohjelman taloudelliset ehdot; omavastuuosuus, katot, kululajit Kumppaneiden yhteistyö suunnittelussa tärkeää Lähtökohtana kuitenkin kulut, ei tasajako tms. Muistettava paino kumppanimaissa Yleisiä haasteita: Harkinta ja perustelu työntekijäkuluissa, laitehankinnoissa Liikkuvuusjaksojen perusteet ja tehokas hyödyntäminen Päivätaksat: työn mukaan, ei yli maksimien (todelliset /instit.!)

Varmista hakemuksen kelpoisuus! Mikäli ehdot eivät täyty, hakemus ei etene arviointiin! Joka vuosi kymmeniä hakemuksia diskataan Supporting documents Huomioi mm: Muotovaatimukset, pohjat, ohjeet Leimat ja päiväykset Allekirjoitusoikeudet Vastaavuus hakemustekstiin nähden! Jätä hyvissä ajoin! E-Form: mahdolliset päivitykset ja tekniset ongelmat; dl Brysselin aikaa, ml. paperikopio postiin

Hakemuksen kelpoisuus (kokoonpano) Kumppanit Usein eniten hylkäyksiä ollut tästä syystä! Huomioi mm.: Tarkista hanketyypin vähimmäiskokoonpano ja partnerien status! Tyypillisiä virheitä: Partnerina laitoksia/henkilöitä; oltava riittävästi (virallisia) kk:ja? SM: Opetusministeriön sijaan muu ministeriö, johon aihe ei liity Useisiin partnerimaihin kohdistuvat hankkeet: partnerimäärä esim. ulkopuolisten asiantuntijoiden oltava ulkopuolisia (ei omasta organisaatiosta) ja tuotava lisäosaamista

Hakemuksen ulkoasu Hakemuksen kielen ja tiedon laatu Selkeys, kielenhuolto Yhtenäinen asu läpi hakemuksen (ei copy-paste) Vastaa arvioitsijalle, mitä tietoa arvioija tarvitsee / odottaa Huomioi kaikki kysymykset / osa-alueet (kuten yllä) Täsmällisyys: kuka tekee, milloin, miten? Hyödynnä kuvioita ja taulukoita Keskeisten käsitteiden avaaminen Hakemusten osittainenkin kopioiminen johtaa hylkäämiseen

Mitä ulkopuolinen arvioitsija katsoo? Valintakriteerit (Award criteria; ks. Hakukuulutus) Pisteytys Lisäksi Hankkeiden keskeisten henkilöiden osaaminen (supporting documents) Onko hakemuksen eri osissa annettu tieto johdonmukaista (kuvaava osa, kulut, jne. ml. tukevan dokumentaation antamat lisätiedot) Hanke-esitykset käyvät läpi myös konsultaatiovaiheen kumppanimaissa

Lisätietoa http://ec.europa.eu/education/external-relationprogrammes/doc70_en.htm http://www.cimo.fi/ > Ohjelmat > Tempus IV Päivi Pihlaja, Ohjelma-asiantuntija Centre for International Mobility CIMO Korkeakouluyhteistyö +358 207 868 542 etunimi.sukunimi[at]cimo.fi