Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJELMÄ MMM2009-00805. MAO Timonen Hannele,Sirviö Tapani 13.10.2009. Eduskunta. Suuri valiokunta

Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJELMÄ MMM2009-00805 MAO Timonen Hannele,Sirviö Tapani 13.10.2009 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Maitoalan markkinatilanne ja siihen liittyvät toimenpiteet U/E-tunnus: EU/2009/1109 EUTORI-numero: MMM2009-00805 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Euroopan yhteisöjen komission 22. heinäkuuta 2009 antamasta tiedonannosta KOM(2009) 385 koskien maitoalan markkinatilannetta sekä kyseistä tiedonantoa koskevista jatkotoimista sekä yhteisen markkinajärjestelyasetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamista koskevista ehdotuksista. Helsingissä 15. päivänä lokakuuta 2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti Ylitarkastaja Hannele Timonen

2(8) Maa- ja metsätalousministeriö Selvitys MMM2009-00805 Komission tiedonanto neuvostolle maitoalan markkinatilanteesta vuonna 2009 sekä asiaan liittyvistä lainsäädäntöehdotuksista Asiakirja KOM(2009) 385 lopullinen, liite SEC(2009) 1050 KOM(2009) 354 lopullinen KOM(2009) 539 lopullinen 1 Taustaa EU:n maitoalan politiikkaa on 2000-luvulla mukautettu erityisesti vuonna 2004 tapahtuneen Euroopan Unionin itälaajentumisen vuoksi. EU:n tuki- ja interventiohintoja on alennettu niin, että maitotuotteiden hinnat määräytyvät pääsääntöisesti markkinoilla. Tämä lisääntynyt markkinasuuntautuneisuus on johtanut siihen, että maailman markkinahintojen muutokset ovat näkyneet selkeämmin EU:n markkinoilla. Vuosina 2006 ja 2007 hinnat olivat poikkeuksellisen korkealla tarjonnan alhaisuudesta johtuen. Viimeisen vuoden aikana maitotuotteiden hinnat ovat laskeneet. Markkinoiden kysynnän vähentyminen globaalia finanssikriisiä seuranneen laman vuoksi on johtanut maitoalan nykyiseen kriisiin. Maidon tuottajahinta on laskenut 5-10 senttiä kilolta kaikkialla EU:n alueella, vaikeimmissa tapauksissa jopa 20 senttiä kilolta. Elokuussa 2009 maidon tuottajahinta oli keskimäärin 26 senttiä kilolta. Hintojen lasku aiheuttaa viljelijöille huomattavia tulojen menetyksiä. Komission mukaan muuttuvat tuotantokustannukset ovat EU-alueella keskimäärin 22 senttiä litralta. Useissa jäsenmaissa maidon hinta on siis jäänyt alle tuotantokustannustason, joten tilanne ei ole kestävällä pohjalla. Suomalaisen maidontuottajan keskimääräisellä 184 000 kilon maitokiintiöllä myyntitulojen menetys 5 sentin hinnanlaskusta olisi 9 200 euroa vuodessa. Myös tuotantopanosten hinnat ovat Suomessa laskeneet vuoden 2008 korkeasta tasosta. Kesäkuun 2009 Eurooppa neuvosto pyysi maidon heikon markkinatilanteen takia komissiota tekemään yksityiskohtaisen markkina-analyysin maitoalan tilanteesta ja esittämään vaihtoehtoja, joilla voitaisiin vakauttaa maitotuotemarkkinoita kunnioittaen aiemmin tehtyjä EU:n maatalouspolitiikan päätöksiä. Maitoalan markkinatilannetta koskevassa kertomuksessa (KOM(2009) 385 lopullinen) komissio esitti joukon toimenpiteitä vaikeuksissa olevien maitomarkkinoiden auttamiseksi. Jo toteutuneisiin toimiin kuuluvat: aikaistetusti tammikuussa 2009 käyttöön otettu yksityisen varastoinnin tuki voille (normaalisti 1. maaliskuuta) yksityisen varastoinnin tuen pidentäminen helmikuuhun 2010 saakka elokuun 2009 puolivälin sijaan tammikuussa 2009 käyttöön otetut vientituet

3(8) juustojen vientituen korottaminen elokuussa 2009 maaliskuussa 2009 aloitettu voin ja rasvattoman maitojauheen osto interventiovarastoon voin ja rasvattoman maitojauheen intervention jatkaminen elokuun loppuun 2010 saakka ja tarvittaessa jatkaminen edelleen elokuuhun 2011 saakka interventiomaksun nopeutettu maksaminen toimijalle lyhyemmässä ajassa (ennen 120-140 päivää tarjouksen hyväksymisestä, nyt 45-65 päivää) EU:n koulumaitojärjestelmän ja menekinedistämisohjelmien tehostaminen Maitotuotteiden menekinedistämisen tehostamiseksi jaettu 20 miljoonan euron lisätuki Suorien tukien maksaminen aikaistetusti niin, että 70 % tuen maksusta on mahdollista toteuttaa 16.10.2009 alkaen (tavallisesti maksut tehdään 1.joulukuuta alkaen) Maaseudun kehittämisvarojen kohdentaminen osittain maitosektorin rakenteen parantamiseksi Nämä kaikki ovat toimenpiteitä, joita komissio on voinut soveltaa nykyisten toimivaltuuksiensa mukaisesti. Jo perustamissopimuksen mukaan komission tehtävä on ylläpitää maatalousmarkkinoiden tasapainoa EU:ssa. Lisäksi komissio on antanut ehdotuksen neuvostolle voin yksityisen varastoinnin tukiohjelman ja interventio-ostojen jatkamisesta ainakin helmikuun 2010 loppuun asti. Pöydällä on myös komission esitys jäsenmaissa vapaaehtoisesti toteutettavasta maitokiintiöiden poisosto-ohjelmasta sekä kriisitilanteessa komissiolle annettavasta valtuudesta ryhtyä markkinoita tasapainottaviin toimiin (artikla 186 muutos). Suomi on neuvostossa mukana 20 jäsenmaan (FR, DE, BE, BG, EE, IE, LV, LT, LU, HU, AT, PT, RO, SI, SV, FI, CZ, ES, IT, PL) ryhmässä, jotka ovat vaatineet komissiolta tehokkaampia lyhyen aikavälin toimia maitokriisin ratkaisemiseksi. Kyseiset jäsenmaat ovat ehdottaneet muun muassa maitoalan vientitukien korottamista. 2 Ehdotuksen oikeusperusta Voin yksityisen varastoinnin tukiohjelmaa ja interventio-ostojen jatkamista (KOM(2009) 354) sekä kiintiöiden poisosto-ohjelmaa ja artiklan 186 muutosta (KOM(2009) 539) koskevien ehdotusten oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 37 artikla (yhteinen maatalouspolitiikka). Päätökset tehdään neuvostossa määräenemmistöllä Euroopan Parlamentin kuulemisen jälkeen. 3 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Komission 22. heinäkuuta antaman tiedonannon keskeinen sisältö: Komission tiedonanto neuvostolle maitoalan markkinatilanteesta (KOM(2009) 385 lopullinen) sisältää kuvauksen niistä toimenpiteistä, joita komissio on ottanut käyttöön yhteisen maatalouspolitiikan markkinatoimien avulla: maitotuotteiden vientiä tuetaan vientituen avulla, voita ja rasvatonta maitojauhetta ostetaan varastoon maitotuotteiden menekinedistämisen esimerkiksi yhteisön koulumaitojärjestelmän tuotelistausta laajentamalla Kriisin vuoksi komissio on hyväksynyt poikkeuksellisen esityksen hallintokomitean kokouksessa jäsenmaiden tukemana voin yksityisen varastoinnin tukiohjelman ja voin ja

4(8) maitojauheen interventio-ostojen jatkamisesta ainakin helmikuun 2010 loppuun asti. Voimassaolevan neuvoston asetuksen (EY) 1234/2007 mukaan interventio-ostot ajoittuvat vain kesäkauteen jolloin maidontuotanto on runsaimmillaan. Tähän väliaikaistoimenpiteeseen liittyvä neuvoston asetusmuutos (KOM(2009) 354) käsitellään A-kohtana lokakuun maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa. Asetusmuutoksella interventiokautta jatketaan elokuuhun 2010 saakka ja komissiolle annetaan samalla valtuudet jatkaa interventiota tarvittaessa myös elokuun 2010 jälkeen. Komissio ehdottaa myös, että jäsenmaat voivat halutessaan myöntää tilapäistä tukea auttaakseen maksuvalmiusvaikeuksia kohdanneita maidontuottajia. Talouskriisin vuoksi käyttöön otettua väliaikaista valtiontukikehystä muutettaisiin (2009/C83/01) ja luotaisiin tilapäinen enintään 15 000 euroa/tila kattava valtiontukijärjestelmä kaikille maatalouden alkutuotannossa toimiville vuoden 2010 loppuun saakka. Tukea ei saisi myöntää konkurssimenettelyssä oleville tiloille eikä vientitukena tai tukena, joka suosii kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella. Tuen myöntö tulisi tapahtua 31.12.2010 mennessä. Ennen tuen maksamista tulee selvittää tukikelpoisten tilojen vuosina 2008-2010 saama vastaavan tuen määrä (de-minimis- tuki), joka on vähennettävä 15 000 euron summasta. Tuen käyttöönotto tulee notifioida komissiolle ja se edellyttää komission hyväksyntää. Suomi valmistelee tämän tuen käyttöönottoa parhaillaan. Lisätuen myöntämisessä tulee noudattaa muutoin samoja sääntöjä kuin yleisessä tilapäisessä valtiontukijärjestelyssä. Ennen tuen käyttöönottoa komission tulee muuttaa tilapäistä valtiontukijärjestelyä siten, että maatalousyritykset tulevat sen piiriin enintään 15 000 euron tukisummalla. Komissio hyväksynee muutoksen lokakuun aikana. Komission 17. syyskuuta ehdottamien jatkotoimien keskeinen sisältö: Maidontuotannon kriisi on jatkunut komission tiedonannossa KOM(2009) 385 esitetyistä ja toteutetuista markkinatoimista huolimatta. Maatalouskomissaari on siksi esittänyt vastauksessaan Euroopan parlamentille 17. syyskuuta jatkotoimia seuraavasti: 1. Maitoalan päätöksentekomenettelyn nopeuttaminen Komissio ehdottaa, että yhteisen markkinajärjestely asetuksen (EY) No 1234/2007 artiklan 186 soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myös maitoalaa päätöksentekomenettelyn nopeuttamiseksi. Artiklassa 186 todetaan, että komissio voi markkinahäiriötilanteessa ryhtyä toimenpiteisiin, jos tiettyjen maataloustuotteiden (sokeri, humala, naudan ja vasikanliha, lampaan- ja vuohenliha) yhteisön sisäiset markkinahinnat nousevat tai laskevat nopeasti. Maitoalan vuoden 2009 hintakriisi on osoittanut, että kasvavan hintavaihtelun vuoksi on syytä laajentaa artiklan 186 soveltamisalaa koskemaan myös maitoa ja maitotuotteita. Sen jälkeen komissio voisi jatkossa toimia joustavasti ja nopeasti, jos markkinat häiriintyvät. 2. Maitokiintiöiden poisosto-ohjelmat Komissio ehdottaa uutta laskentamenettelyä kiintiöiden ylitysmaksujärjestelmään. Jäsenmaat voisivat ostaa pois maitokiintiöitä tuottajilta kansalliseen varantoon. Kun jatkossa kiintiön ylityssakko määrättäisiin asetuksen (EY) No 1234/2007 artiklan

5(8) 75(1)(a) mukaisesti, tuottajilta varantoon hankittuja kiintiöitä ei otettaisi huomioon kansallisen ylityssakon määräämisessä, mikä johtaisi kiintiönylityssakon nopeampaan soveltamiseen. Komission ehdottama järjestely koskisi vain kiintiövuotta 2009/2010. Komissio esityksen mukaan jäsenvaltio voisi käyttää sen erotuksen, joka olisi tavanomaisen kiintiönylitysmaksun ja asetusmuutoksen perusteella syntyvän suuremman kiintiönylitysmaksun välillä, rahoittamaan maitosektorin rakenneuudistustoimia tuossa jäsenmaassa. Käytännössä Suomi ei hyötyisi ohjelmasta millään tavalla. Komissio on antanut säädösmuutoksesta ehdotuksen KOM(2009) 539 3. Maidontuottajien ja meijereiden sopimukset Komissio ehdottaa, että nykyistä useammat jäsenmaat toteuttaisivat sopimuksia maidontuottajien ja meijereiden välillä. Näillä sopeutettaisiin tuotantoa vastaamaan paremmin kysyntää ja poistamaan epävarmuutta. Reilun kilpailun toimivuus on varmistettava. 4. Elintarvike-ketjun voimatasapaino Tällä hetkellä komission mukaan vallitsee elintarvikeketjussa eri osapuolten neuvotteluasemien epätasapaino. Komissio esittää raportin elintarvikeketjun toiminnasta tämän vuoden loppuun mennessä. 5. Maitoalan futuurit Komissio nostaa esille pitäisikö luoda muiden markkinoiden tapaan ennalta sovittujen tulevaisuudessa toteuttavien kauppojen hintajärjestelmä (futuurikauppa) myös maitoalalle. Korkean tason työryhmässä tulee selvittää myös miten markkinoista saatava informaatio olisi läpinäkyvämpää tuottajille futuurien lisäksi. 6. Tuotantokustannukset ja innovaatio Komission ja jäsenmaiden tulisi käyttää hyväksi kaikki mahdolliset keinot tuotantokustannuksien alentamiseksi ja innovaatioihin liittyvät toimet markkinoiden tehostamiseksi. 7. Korkean tason asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän tehtävänä on käsitellä edellä luetellut kohdat 3.-6. ja luoda maitoalalle säätelykehikko niin, että nykyisenkaltaisia kysyntä- ja tarjontakriisejä ei enää nähtäisi. Työryhmä keskittyy siten maitoalan keskipitkän ja pitkän tähtäimen toimen suunnitteluun. Työryhmä aloitti työnsä 13.10.2009 ja työ tulee saattaa päätökseen kesäkuun 2010 loppuun mennessä. 4 Ehdotuksen vaikutukset 4.1 Taloudelliset vaikutukset Komission mukaan, että maitoalan markkinatoimenpiteet jatkuvat seuraavien 12 kuukauden aikana ja niihin tullaan käyttämään noin 600 miljoonaa euroa.

6(8) EU:n maatalouspolitiikan viimeisimmän tarkastuksen (niin kutsuttu "terveystarkastus ) ja talouden elvytyspaketin perusteella käytettävissä on ylimääräiset 4,2 miljardia vastaamaan maaseudun kehittämispolitiikan uusiin haasteisiin. Näitä maaseudun kehittämisrahoja voidaan käyttää osittain myös maitoalan rakennetoimiin. Euroopan Parlamentti on esittänyt osana vuoden 2010 talousarvion valmistelussa erityisen 300 miljoonan euron suuruista maitorahaston perustamista. 4.2 Lainsäädännölliset vaikutukset Suurin osa komission esittämistä toimenpiteistä voidaan tehdä komission toimivallan perusteella hallintokomiteassa. Ylimääräisestä 15 000 euron valtiontuesta komissio voi päättää itsenäisesti. Neuvostotason lainsäädäntöön liittyvät ehdotukset toteutetaan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) No 1234/2007 muutoksilla. 5 Ehdotuksen käsittely EU:n toimielimissä Maatalous- ja kalastusneuvosto 19. - 20.10.2009 Maatalouden erityiskomitea 12.10.2009 Maatalousneuvoston epävirallinen lounastapaaminen 5.10.2009 Maatalouden erityiskomitea 21.9.2009 Maatalouden erityiskomitea Växjö 14.9.2009 Maatalous- ja kalastusneuvosto 7.9.2009 Maatalouden attaseatyöryhmä 1.9.2009 6 Kansallinen valmistelu Komission raporttia maitoalan tilanteesta ja siihen liittyviä asetusehdotuksia voin ja maitojauheen interventiokauden pidentämiseksi helmikuun 2010 loppuun saakka on käsitelty seuraavasti: EU-ministerivaliokunta 28.8.2009, 28.9.2009 EU18- jaosto (maatalous ja elintarvikkeet) 27.8.2009, 10.9.2009, 17.9.2009, 1.10.2009, 7.102009, 15.10.2009 Kannanottojen valmistelu on tehty virkamiestyönä maa- ja metsätalousministeriössä. 7 Valtioneuvoston kanta Suomi katsoo, että komissio toteuttaa kesäkuun huippukokoukselta saamaansa mandaattia maitomarkkinoiden vakauttamiseksi oikealla tavalla. Kysymys on siitä, kuinka tehokkaasti komissio käyttää markkinatoimenpiteitä. Suomen mukaan nykyistä korkeampi väliaikainen vientituki keskeisille maitotuotteille tukisi maitotuotteiden markkinoita ja vakauttaisi tuottajien tuloja. Lisäksi Suomi katsoo yhdessä 20 muun jäsenmaan kanssa, että komission tulisi toimittaa uusia ehdotuksia, jotka tilapäisesti tukisivat maitotuotemarkkinoita. Suomen mukaan tarvitaan myös pitkän aikavälin strategia, jotta maidontuottajat voivat selviytyä lisääntyneistä markkinoiden hintaheilahteluista kun maitokiintiöt poistuvat vuonna 2015. Suomi katsookin, että perustetun korkean tason työryhmän tulee etsiä

keskipitkän ja pitkän aikavälin ratkaisuja, joilla vältetään nykyisenkaltaiset hintaheilahtelut sektorilla ja estetään tuotannon kriisit maitotiloilla. 7(8) Suomen yksityiskohtaiset kannanotot maitoalan tämänhetkiseen markkinatilanteeseen: 1. Komission esittämistä jatkotoimenpiteistä Suomi kannattaa yhteisen markkinajärjestelyasetusten artiklan 186 muuttamista, eli maitoalan päätöksentekomenettelyn nopeuttamista komission esittämällä tavalla (KOM(2009) 539). 2. Komission esittämät maitokiintiöiden poisosto-ohjelmat nostaisivat maitokiintiöiden arvoa. Maitokiintiöt ovat kuitenkin poistumassa vuonna 2015 ja osto-ohjelmat eivät olisi sopusoinnussa aiemmin EU-tasolla sovittujen päätösten kanssa. Suomi katsoo, että ohjelmien soveltamisen tulee olla jäsenvaltioille vapaaehtoista, kuten komissio esittää (KOM(2009) 539). 3. Suomi katsoo, että maidontuottajien ja meijerien väliset nykyistä laajemmat ja yksityiskohtaisemmat sopimukset voisivat parantaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa nykyisen kaltaisissa kriisitilanteissa. Suomi osallistuu aktiivisesti maitoalan tuottajaorganisaatioista sekä maitoalan sopimussuhteiden kehittämisestä käytäviin keskusteluihin korkean tason työryhmässä. 4. Elintarvikeketjun voimatasapainosta on tekeillä selvityksiä sekä EU:ssa että kansallisesti. Näihin selvityksiin Suomi voi ottaa kantaa niiden valmistuttua. 5. Suomi katsoo, että maitoalan toimijoiden tietoisuutta markkinahinnoista ja markkinoista tulee tehostaa kautta linjan. Hintafutuureista tarvitaan yksityiskohtaista jatkokeskustelua. 6. Lisäksi Suomi pitää erittäin tärkeänä sitä, että kaikki elintarvikeketjun osat saavat oikeudenmukaisen osan markkinatuotosta 7. Suomi selvittää parhaillaan mahdollisuutta maksaa enintään 15 000 euron lisätukea maksuvalmiusvaikeuksissa oleville maatiloille. Suomessa on jo maksettu monille maatiloille de minimis -tukea, joka rajoittaa tuen käyttömahdollisuuksia, koska aikaisemmin maksettu de minimis- tuki on vähennettävä 15 000 euron summasta. 8. Suomi käyttää hyväksi mahdollisuuksia kohdistaa tukea maitosektorille terveystarkastuksen päätöksillä, jotka koskevat maatalouden suoria tukia (asetuksen 73/2009 artikla 68). Suomi käyttää osan modulaatiovaroista maitosektorin rakenteen parantamiseksi. 9. Lyhyen aikavälin markkinatukena Suomi kannattaa nykyistä voimakkaampaa tukea juustojen, voin ja maitojauheen vientiin tilapäisenä toimenpiteenä. Komission tulisi olla aktiivinen ja nostaa vientitukea. LIITTEET

8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi maatalouden erityiskomitea, maatalouden markkinajärjestelyt, maatalous- ja kalastusneuvosto, maataloustuki MMM, VM TH, YM, ALR, EUE, SM, VNEUS, UM, MAVI Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

FI FI FI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 7.7.2009 KOM(2009) 354 lopullinen 2009/0094 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksesta (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) poikkeamisesta voita ja rasvatonta maitojauhetta koskevien vuosien 2009 ja 2010 interventiojaksojen osalta FI FI

PERUSTELUT Maitotuotemarkkinoiden tilanne on huonontunut merkittävästi viimeisten 12 kuukauden aikana. Elintarvikehinnat nousivat EU:ssa ja maailmanmarkkinoilla vuonna 2007 huippuunsa, mutta ne ovat vuoden 2008 puolivälin jälkeen ja vuonna 2009 laskeneet huomattavasti, millä on ollut vaikutusta maidontuottajien tuloihin. Meijereihin toimitetun maidon hinnat ovat laskeneet merkittävästi. Maailmanmarkkinahintojen romahdus johtuu lähinnä maailmanlaajuisen tuotannon lisääntymisestä mutta erityisesti maailmanlaajuisen kysynnän vähenemisestä rahoitus- ja talouskriisin vuoksi. Maailmanmarkkinahintojen laskulla on ollut suora vaikutus EU:n markkinahintoihin, jotka ovat alentuneet maitolitrasta maksetusta 30 40 sentistä EU:n turvaverkon tasolle eli noin 21 senttiin litralta. Tällä hintatasolla saadaan ehkä katettua muuttuvat tuotantokustannukset muttei tehottomammille maidontuottajille aiheutuvia kiinteitä kustannuksia eikä varsinkaan kokonaiskustannuksia, jotka liittyvät maanomistukseen, työvoimaan ja pääomaan. Vaikka maitokiintiötä on huimasti nousseiden elintarvikehintojen vuoksi korotettu 2 prosenttia vuonna 2008, EU:n maidontuotanto on laskenut 0,6 prosenttia kiintiövuonna 2008/2009, jolloin maidon kokonaistuotanto oli 4,2 prosenttia kokonaiskiintiön tason alapuolella. Komissio alkoi tammikuussa 2009 myöntää tukea voin yksityiselle varastoinnille ja otti maitotuotteiden vientituet uudelleen käyttöön. Lisäksi se on jatkanut tarjouskilpailumenettelyn kautta toteuttavia voin interventio-ostoja yli 30 000 tonnin enimmäisrajan ja rasvattoman maitojauheen interventio-ostoja yli 109 000 tonnin enimmäisrajan hinnoilla, jotka ovat hyvin lähellä vahvistettuja interventio-ostohintoja. Vientitukia on vahvistettu hyvin varovaisesti, jotta vältettäisiin maailmanmarkkinahintojen alittaminen. Interventioon ostetut määrät (25.6.2009 mennessä: voi 81 000 tonnia, rasvaton maitojauhe 203 000 tonnia) kuvastavat markkinoilla vallitsevaa vakavaa häiriötä, joka on jossain määrin kausittainen sikäli, että tuotanto on huipussaan kunkin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Intervention lopettaminen 31. elokuuta 2009, kuten yhteisiä markkinajärjestelyssä koskevassa asetuksessa säädetään, johtaa todennäköisesti siihen, että hinnat laskevat alle interventiotason, jolloin markkinoille syntyy vakavia häiriöitä, jotka vaikuttavat jo valmiiksi alhaisiin tuottajahintoihin. Tämän poikkeustilanteen vuoksi tarjouskilpailumenettelyllä toteutettavaa voin ja rasvattoman maitojauheen julkista interventiota olisi jatkettava kuluvan interventiojakson osalta 28. helmikuuta 2010 asti. Koska maitotuotemarkkinoiden odotettavissa olevan elpymisen ajankohdasta ei ole selvyyttä, komissio olisi valtuutettava jatkamaan myös vuosien 2010 ja 2011 interventiojaksoja, jos markkinatilanne sitä edellyttää, niin ikään tarjouskilpailumenettelyllä. Nämä toimenpiteet ovat osoitus luottamuksesta maitomarkkinoiden tulevaisuuteen. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä onkin odotettavissa, että kysyntä elpyy, ja hintojen odotetaan normalisoituvan, kunhan taloudellinen asema ja rahoitustilanne paranee ja ostajien käyttäytyminen palaa ennalleen. FI 2 FI

2009/0094 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksesta (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) poikkeamisesta voita ja rasvatonta maitojauhetta koskevien vuosien 2009 ja 2010 interventiojaksojen osalta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan, ottaa huomioon komission ehdotuksen 1, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 2, sekä katsoo seuraavaa: (1) Maitotuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet merkittävästi maailmanlaajuisen tarjonnan lisäännyttyä ja kysynnän vähennyttyä rahoitus- ja talouskriisin vuoksi. Maitotuotteiden yhteisön markkinahinnat ovat laskeneet huomattavasti. Tämän vuoden alusta alkaen toteutettujen erilaisten markkinatoimenpiteiden ansiosta yhteisön hinnat ovat vakiintuneet tukihintojen tasolle. On välttämätöntä, että kyseisiä markkinatukitoimenpiteitä, erityisesti julkista interventiota, sovelletaan niin kauan kuin on tarpeen, jotta vältetään hintojen aleneminen entisestään sekä yhteisön markkinoiden häiriöt. (2) Maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 3 11 artiklan e alakohdassa säädetään, että julkinen interventio on mahdollista voille ja rasvattomalle maitojauheelle 1 päivästä maaliskuuta 31 päivään elokuuta. (3) Ennustettavissa oleva markkinatilanne huomioon ottaen on tarpeen säätää voin ja rasvattoman maitojauheen julkisen intervention jatkamisesta 31 päivän elokuuta 2009 jälkeen, tarvittaessa 28 päivään helmikuuta 2010 asti. (4) Lisäksi, jos markkinahinnat näyttävät laskevan merkittävästi, ja jos tämän vuoksi markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä, komissio olisi valtuutettava jatkamaan voin ja rasvattoman maitojauheen interventiojaksoa 31 päivän elokuuta 2010 jälkeen, tarvittaessa 28 päivään helmikuuta 2011 asti, 1 2 3 EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1. FI 3 FI

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 11 artiklan e alakohdassa säädetään, vuoden 2009 jakso, jona voin ja rasvattoman maitojauheen interventio on mahdollista, päättyy 28 päivänä helmikuuta 2010. 2 artikla Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 11 artiklan e alakohdassa säädetään, komissio voi kyseisen asetuksen 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää jatkaa julkista interventiota tarjouskilpailumenettelyllä 31 päivän elokuuta 2010 jälkeen, tarvittaessa 28 päivään helmikuuta 2011 asti, jos maito- ja maitotuotealan hinnat näyttävät laskevan merkittävästi yhteisön markkinoilla, ja jos tämän vuoksi markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä. 3 artikla Komissio toteuttaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi. 4 artikla Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 4 FI

1. BUDJETTIKOHTA: 05 02 12 02 05 02 12 04 RAHOITUSSELVITYS Fichefin/09/MS/dz Ares 143713 rev1 6.142.2009.1 PÄIVÄYS: 11.6.2009 MÄÄRÄRAHAT: p.m. 16 980 747 2. OTSIKKO: Neuvoston asetus asetuksesta (EY) N:o 1234/2007 poikkeamisesta voin ja rasvattoman maitojauheen interventiojakson osalta. 3. OIKEUSPERUSTA: EY:n perustamissopimuksen 37 artikla. 4. TAVOITTEET: Säätää ennustettavissa oleva markkinatilanne ja markkinahintojen lasku huomioon ottaen voin ja rasvattoman maitojauheen julkisen intervention jatkamisesta 31 päivän elokuuta 2009 jälkeen, tarvittaessa 28 päivään helmikuuta 2010 asti. 5. VAIKUTUKSET TALOUSARVIOON 12 KUUKAUDEN JAKSO 5.0 MENOT - EY:N TALOUSARVIOSTA (TUET/INTERVENTIOT) - KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA - MUUT 5.1 TULOT - EY:N OMAT VARAT (MAKSUT/TULLIT) - KANSALLISELLA TASOLLA (milj. euroa) KULUVA VARAINHOITO- VUOSI 2009 (milj. euroa) SEURAAVA VARAINHOITO- VUOSI 2010 (milj. euroa) - 9,2 - - 2011 2012 2013 2014 5.0.1 MENOARVIO 13,5 4,2 - - 5.1.1 TULOARVIO - - - - 5.2 LASKUTAPA: Kustannukset, jotka liittyvät interventio-ostoja varten vahvistetun jakson jatkamiseen, perustuvat seuraavaan oletukseen: Kevään 2009 kulutusmallin sekä syyskuun 2009 ja tammikuun 2010 välisen odotettavissa olevan tuotantomallin perusteella on arvioitu, että interventioon ostetaan tällä jatketulla ajanjaksolla 50 000 tonnia rasvatonta maitojauhetta ja 31 000 tonnia voita. Lisäksi on oletettu, että tämä lisämäärä varastoidaan kahdeksi vuodeksi ja myydään sen jälkeen markkinoilla interventiohintaan. Teknisten kustannusten osalta on käytetty vuoden 2009 talousarviossa sovellettuja määriä. Näiden oletusten ja arvioiden perusteella voin kustannukset ovat arviolta 12,5 miljoonaa euroa varainhoitovuosina 2010 2012. Rasvattoman maitojauheen kokonaiskustannukset ovat 14,4 miljoonaa euroa samana ajanjaksona. 6.0 MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN KYLLÄ EI TALOUSARVION KYSEISEEN LUKUUN OTETUISTA MÄÄRÄRAHOISTA 6.1 MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN KYLLÄ EI TALOUSARVION LUKUJEN VÄLISILLÄ SIIRROILLA 6.2 LISÄTALOUSARVION TARVE KYLLÄ EI 6.3 MYÖHEMPIIN TALOUSARVIOIHIN OTETTAVAT MÄÄRÄRAHAT KYLLÄ EI HUOMAUTUKSIA: FI 5 FI

SK SK SK

KOMISIA EURÓPSKYCH SPOLOČENSTIEV Brusel, 7.7.2009 KOM(2009) 354 v konečnom znení 2009/0094 (CNS) Návrh NARIADENIE RADY ktorým sa ustanovuje výnimka z nariadenia (ES) č. 1234/2007 (nariadenie o jednotnej spoločnej organizácii trhov), pokiaľ ide o intervenčné obdobia pre maslo a sušené odtučnené mlieko v rokoch 2009 a 2010 SK SK

DÔVODOVÁ SPRÁVA Za posledných 12 mesiacov sa situácia na trhu s mliečnymi výrobkami výrazne zhoršila. Po náraste cien v roku 2007 a vysokých cenách potravín v EÚ aj na svetových trhoch ceny v druhom polroku 2008 a v roku 2009 markantne klesli, čo zasiahlo príjmy mliečnych producentov. Ceny za mlieko dodané do mliekarní sa značne znížili. Cenový kolaps na svetových trhoch vznikol predovšetkým z kombinácie zvýšenia výroby na celosvetovej úrovni a hlavne zníženia dopytu vo svete súvisiaceho s finančnou a hospodárskou krízou. Toto zníženie celosvetových cien malo priamy účinok na trhové ceny v EÚ, pričom cena za liter mlieka klesla z 30 40 centov na približne 21 centov, čo je úroveň záchrannej siete EÚ. Na tejto cenovej úrovni sa možno dajú pokryť variabilné náklady na výrobu, nie však pevné náklady mnohých menej výkonných producentov mlieka a určite nie všetky náklady zahrňujúce využívanie pôdy, pracovnú silu a kapitál. Hoci sa v roku 2008 ako odpoveď na zvyšujúce sa ceny potravín zvýšili kvóty na mlieko o 2 %, produkcia mlieka v EÚ sa v kvótovom roku 2008/09 znížila o 0,6 % a celková produkcia mlieka klesla na 4,2 % pod celkovú úroveň kvóty. Komisia v januári 2009 zaviedla podporu na súkromné skladovanie masla, opätovne zaviedla vývozné náhrady na mliečne výrobky a naďalej nakupovala do intervencie maslo nad strop 30 000 ton a sušené odtučnené mlieko na strop 109 000 ton v rámci systému verejných súťaží za ceny, ktoré boli veľmi blízke cenám stanoveným na intervenčný nákup. Vývozné náhrady sa stanovili veľmi opatrne a obozretne, aby sa zabránilo zníženiu cien na svetových trhoch. Z množstiev, ktoré sa kúpili do intervencie (do 25. 6. 2009: maslo 81 000 ton, sušené odtučnené mlieko 203 000 ton), vyplýva, že na trhu pretrváva závažná nevyváženosť, ktorá je čiastočne sezónna, pretože sa v prvom polroku každého roku zaznamená zvýšená produkcia. Skončenie intervencie 31. augusta 2009, ako je ustanovené v nariadení o jednotnej spoločnej organizácii trhov, môže spôsobiť pokles cien pod intervenčnú úroveň a vážne narušenie trhu, čo by sa mohlo odraziť na už aj tak veľmi nízkych výstupných cenách poľnohospodárov. Z dôvodu výnimočnej situácie by sa verejná intervencia týkajúca sa masla a sušeného odtučneného mlieka mala v rámci aktuálneho intervenčného obdobia predĺžiť prostredníctvom konania verejnej súťaže do 28. februára 2010. Okrem toho by Komisia vzhľadom na neistotu týkajúcu sa času potrebného na zotavenie trhu s mliečnymi výrobkami mala byť oprávnená predĺžiť intervenčné obdobie na intervenčnú sezónu 2010/11, ak si to bude trhová situácia vyžadovať, a to rovnako prostredníctvom verejnej súťaže. Týmito opatreniami sa vyšle signál o dôvere v budúcnosť trhu s mliečnymi výrobkami. V strednodobom a dlhodobom výhľade sa totiž očakáva, že keď sa hospodárska a finančná situácia zlepší a spotrebitelia sa vrátia k svojim zvykom, vzrastie dopyt a ceny by sa mali dostať na bežnú úroveň. SK 2 SK

2009/0094 (CNS) Návrh NARIADENIE RADY ktorým sa ustanovuje výnimka z nariadenia (ES) č. 1234/2007 (nariadenie o jednotnej spoločnej organizácii trhov), pokiaľ ide o intervenčné obdobia pre maslo a sušené odtučnené mlieko v rokoch 2009 a 2010 RADA EURÓPSKEJ ÚNIE, so zreteľom na Zmluvu o založení Európskeho spoločenstva, a najmä na jej článok 37, so zreteľom na návrh Komisie 1, so zreteľom na stanovisko Európskeho parlamentu 2, keďže: (1) Ceny mliečnych výrobkov na svetových trhoch sa prepadli najmä z dôvodu zvýšenej celosvetovej ponuky a zníženia dopytu v súvislosti s finančnou a hospodárskou krízou. Trhové ceny mliečnych výrobkov v Spoločenstve výrazne klesli. Výsledkom kombinácie trhových opatrení, ktoré sa prijali od začiatku tohto roka, sa ceny v Spoločenstve stabilizovali približne na úrovni cenovej podpory. Je nevyhnutné, aby sa tieto opatrenia na podporu trhu, hlavne verejná intervencia, uplatňovali tak dlho, ako bude potrebné, aby sa zabránilo ďalšiemu znižovaniu cien a narušeniu trhu Spoločenstva. (2) Článkom 11 písm. e) nariadenia Rady (ES) č. 1234/2007 z 22. októbra 2007 o vytvorení spoločnej organizácie poľnohospodárskych trhov a o osobitných ustanoveniach pre určité poľnohospodárske výrobky 3 sa ustanovuje, že pre maslo a sušené odtučnené mlieko je verejná intervencia k dispozícii od 1. marca do 31. augusta. (3) Vzhľadom na predvídateľnú situáciu na trhu je potrebné ustanoviť, aby verejná intervencia na maslo a sušené odtučnené mlieko pokračovala po 31. auguste 2009 a v prípade potreby trvala do 28. februára 2010. (4) Ak navyše bude existovať predpoklad, že trhové ceny výrazne klesnú a narušia tak trh, alebo vznikne riziko takého narušenia, mala by byť Komisia oprávnená predĺžiť intervenčné obdobie pre maslo a sušené odtučnené maslo po 31. auguste 2010 až do 28. februára 2011, ak to bude potrebné, 1 2 3 Ú. v. EÚ C [...], [...], s. [...]. Ú. v. EÚ C [...], [...], s. [...]. Ú. v. EÚ L 299, 16.11.2007, s. 1. SK 3 SK

PRIJALA TOTO NARIADENIE: Článok 1 Odchylne od článku 11 písm. e) nariadenia (ES) č. 1234/2007 sa obdobie roku 2009, počas ktorého je k dispozícii intervencia pre maslo a sušené odtučnené mlieko, skončí 28. februára 2010. Článok 2 Odchylne od článku 11 písm. e) nariadenia (ES) č. 1234/2007 Komisia môže v súlade s postupom uvedeným v článku 195 ods. 2 uvedeného nariadenia rozhodnúť o pokračovaní verejnej intervencie prostredníctvom verejnej súťaže po 31. auguste 2010 v prípade potreby až do 28. februára 2011, ak existuje predpoklad, že ceny v sektore mlieka a mliečnych výrobkov na trhu Spoločenstva výrazne klesnú a narušia tak trh, alebo vznikne riziko takého narušenia. Článok 3 Komisia v súlade s postupom uvedeným v článku 195 ods. 2 nariadenia (ES) č. 1234/2007 prijme opatrenia potrebné na vykonávanie tohto nariadenia. Článok 4 Toto nariadenie nadobúda účinnosť tretím dňom po jeho uverejnení v Úradnom vestníku Európskej únie. Toto nariadenie je záväzné v celom rozsahu a priamo uplatniteľné vo všetkých členských štátoch. V Bruseli Za Radu predseda SK 4 SK

1. ROZPOČTOVÁ POLOŽKA: 05 02 12 02 05 02 12 04 FINANČNÝ VÝKAZ Fichefin/09/MS/dz Ares 143713 rev1 6.142.2009.1 DÁTUM: 11.6.2009 ROZPOČTOVÉ PROSTRIEDKY: p.m. 16 980 747 2. NÁZOV: Nariadenie Rady o výnimke z nariadenia č. 1234/2007, pokiaľ ide o intervenčné obdobie pre maslo a sušené odtučnené mlieko 3. PRÁVNY ZÁKLAD: Článok 37 Zmluvy 4. CIELE: Ustanoviť, aby verejná intervencia na maslo a sušené odtučnené mlieko pokračovala po 31. auguste 2009 a v prípade potreby trvala do 28. februára 2010 vzhľadom na predvídateľnú situáciu na trhu a klesajúce trhové ceny. 5. FINANČNÉ DÔSLEDKY 12-MESAČNÉ OBDOBIE 5.0 VÝDAVKY - Z ROZPOČTU ES (NÁHRADY/INTERVENCIE) - VÝDAVKY NÁRODNÝCH ORGÁNOV - INÉ 5.1 PRÍJMY - VLASTNÉ ZDROJE ES (POPLATKY/CLÁ) - NÁRODNÉ (mil. EUR) BEŽNÝ ROZPOČTOVÝ ROK 2009 (mil. EUR) NASLEDUJÚCI ROZPOČTOVÝ ROK 2010 (mil. EUR) - 9,2 - - 2011 2012 2013 2014 5.0.1 ODHADOVANÉ VÝDAVKY 13,5 4,2 - - 5.1.1 ODHADOVANÉ PRÍJMY - - - - 5.2 SPÔSOB VÝPOČTU: Výpočet nákladov na predĺženie obdobia, počas ktorého môže pokračovať intervenčný nákup, vychádzal z tohto predpokladu: Na základe spotrebnej schémy na jar 2009 a očakávanej výrobnej schémy od septembra 2009 do januára 2010 sa odhaduje, že sa počas tohto predĺženého intervenčného obdobia nakúpi 50 000 ton sušeného odtučneného mlieka a 31 000 ton masla. Okrem toho sa predpokladá, že sa toto dodatočné množstvo bude skladovať počas dvoch rokov a potom sa na trhu predá za intervenčnú cenu. Na technické náklady sa použili sumy z rozpočtu na rok 2009. Na základe týchto predpokladov a odhadov budú v rozpočtových rokoch 2010 až 2012 odhadované výdavky na maslo predstavovať 12,5 milióna EUR. Celkové výdavky na sušené odtučnené mlieko budú v rovnakých rokoch predstavovať 14,4 milióna EUR. 6.0 MOŽNO PROJEKT FINANCOVAŤ Z ROZPOČTOVÝCH PROSTRIEDKOV ÁNO NIE ZAČLENENÝCH DO PRÍSLUŠNÝCH KAPITOL BEŽNÉHO ROZPOČTU? 6.1 MOŽNO PROJEKT FINANCOVAŤ PRESUNOM MEDZI JEDNOTLIVÝMI ÁNO NIE KAPITOLAMI BEŽNÉHO ROZPOČTU? 6.2 BUDE POTREBNÝ DOPLŇUJÚCI ROZPOČET? ÁNO NIE 6.3 BUDE POTREBNÉ ZAČLENIŤ ROZPOČTOVÉ PROSTRIEDKY DO BUDÚCICH ROZPOČTOV? ÁNO NIE POZNÁMKY: SK 5 SK

SK 6 SK

FI FI FI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.7.2009 KOM(2009) 385 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Maitoalan markkinatilanne vuonna 2009 {SEK(2009) 1050} FI FI

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Maitoalan markkinatilanne vuonna 2009 TOIMEKSIANTO: Kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan: Eurooppa-neuvosto keskusteli maitomarkkinoiden nykyisestä tilanteesta. Se kehotti komissiota esittämään perusteellisen markkina-analyysin seuraavien kahden kuukauden kuluessa sekä mahdollisia vaihtoehtoja maitomarkkinoiden vakauttamiseksi ottaen samalla yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksen tulokset huomioon. TAUSTA: Maitoalan markkinatilanne on huonontunut dramaattisesti 12:n viime kuukauden aikana. Vuoden 2007 hintapiikin ja elintarvikkeiden yleisesti korkeiden hintojen jälkeen hinnat ovat pudonneet huomattavasti ja vaikuttaneet maitoalan tuottajien tuloihin. Meijeriin toimitetun maidon hinnat ovat laskeneet 30 40 sentin litrahinnasta 24 senttiin, joka on EU- 27:n painotettu keskiarvo; monien tuottajien hinnat ovat 20 21 senttiä litralta tai vähemmän. Tämä on saanut aikaan huomattavaa levottomuutta maidontuottajien keskuudessa sekä monia mielenosoituksia. 1. JOHDANTO Tässä tiedonannossa kuvataan maitoalan uudistusprosessia yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) terveystarkastukseen asti ottaen huomioon, että Eurooppa-neuvosto on määritellyt sen tulokset tulevien toimenpiteiden tarkastelun perustaksi. Se sisältää analyysin EU:n markkinoiden ja kansainvälisten markkinoiden tilanteesta ja yhteenvedon komission toteuttamista markkinoiden tukitoimenpiteistä. Lisäksi siinä esitellään muut nykyisen lainsäädännön mukaisesti komission ja jäsenvaltioiden käytettävissä olevat välineet ja vaihtoehdot tulevaa toimintaa ja keskustelua varten. Sen liitteenä on komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa on lisätietoja. 2. UUDISTUSPROSESSI 2.1. Agenda 2000 ja vuoden 2003 YMP:n uudistus Maitoalan uudistuksella on yleisen YMP:n uudistuksen mukaisesti pyritty tuotannon suurempaan markkinasuuntautuneisuuteen. Interventiotoimenpiteet määriteltiin siksi uudelleen, ja vähitellen ruvettiin soveltamaan alhaisempia interventiohintoja. Korvaukseksi maidontuottajille jaettiin viisi miljardia euroa tuotantoon liitettynä suorana tulotukena. Tuki on nyt irrotettu täysimääräisesti tuotannosta, ja siihen sovelletaan kansanterveyteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia (täydentävät ehdot). Lisäksi intervention määrää (yhteisön kiinteähintaiset ostot markkinoiden ylijäämästä) rajoitettiin 30 000 tonniin voita ja 109 000 tonniin rasvatonta maitojauhetta vuodessa. Komissio voi kuitenkin ostaa interventioon suurempia määriä, jos markkinatilanne sitä vaatii. Maitokiintiöitä lisättiin 1,5 prosentilla (enemmän ja nopeammin joitakin jäsenvaltioita varten), ja niiden soveltamista jatkettiin maaliskuun 31. päivään 2015 asti. FI 2 FI

Näiden toimenpiteiden tarkoituksena oli parantaa maitoalan kilpailukykyä, auttaa maidontuottajia varautumaan tuleviin haasteisiin kansainvälisissä puitteissa ja tukea heidän tulojaan suorien tukien avulla. 2.2. Terveystarkastus Terveystarkastuksesta annetun komission tiedonannon jälkeen ja ennen lopullisia terveystarkastusta koskevia päätöksiä neuvostossa oli kovia paineita lisätä tuotantomahdollisuuksia. Lopulta kiintiöitä lisättiin kahdella prosentilla. Terveystarkastuksen tulokset olivat osoitus vuodesta 1992 alkaen toteutettujen uudistusten johdonmukaisuudesta. Kiintiöt lakkautetaan vuonna 2015. Hallitun ja pehmeän asteittaisen käytöstäpoiston varmistamiseksi kiintiöitä lisätään yhdellä prosentilla joka vuosi vuodesta 2009 vuoteen 2013 asti, ja käyttöön otetaan täydentävä toimenpide (rasvakorjauksen vähentäminen), jolla myös lisätään tuotantomahdollisuuksia. Ihanteellisessa tapauksessa tämän pehmeän laskun pitäisi onnistua vähentämällä kiintiöiden arvoa, kunnes nolla saavutetaan 1. huhtikuuta 2015. Arvo on jo alhaalla tai lähellä nollaa monissa jäsenvaltioissa, joiden tuotanto alittaa niiden kiintiöt. Tuki maitoalan rakenneuudistukselle tunnustettiin YMP:n toisen pilarin puitteissa yhdeksi ensisijaisista tavoitteista. Sen ansiosta jäsenvaltiot voivat käyttää tuen mukauttamisesta saatavia lisävaroja tukeakseen maidontuottajia kiintiöiden loppumiseen valmistautumisessa. Lopuksi sovittiin, että komissio esittää markkinatilanteesta kaksi kertomusta, ensimmäisen ennen joulukuuta 2010 ja toisen ennen joulukuuta 2012, jotta voitaisiin nähdä, tarvitaanko pehmeän laskun varmistamiseksi täydentäviä toimenpiteitä kiintiöjärjestelmän asteittaista käytöstäpoistoa kuitenkaan kyseenalaistamatta. 3. MARKKINATILANNE 3.1. Markkinatilanne heinäkuuhun 2009 asti EU:n maidontuotanto ei ole lisääntynyt, vaikka kiintiöitä on lisätty moneen otteeseen. Maidon kokonaistuotannon arvioidaan 31. maaliskuuta 2009 olevan 4,2 prosenttia kokonaiskiintiötä pienempi. Kysyntä on kuitenkin laskenut sekä EU:ssa että maailmanmarkkinoilla. EU:n kysynnän lasku kohdistui pääasiassa juuston kaltaisiin laatutuotteisiin, mikä on erityisen merkittävää, koska juuston valmistukseen käytetään yli 40 prosenttia EU:n maidosta. Maailmanmarkkinoilla on suurta vaihtelua, koska kaupattavat määrät ovat pienet suhteessa kokonaistuotantoon ja -kulutukseen. Maailmanmarkkinahinnat laskivat huomattavasti muiden toimittajien (Uusi-Seelanti, Australia, Argentiina, Brasilia ja viime aikoihin asti myös Yhdysvallat) tuotannon kasvun ja talouskriisiin liittyvän yleisen kysynnän laskun takia. Laskeneella kysynnällä EU:ssa ja maailmanmarkkinahintojen romahtamisella oli suora vaikutus EU:n markkinahintoihin. Sen takia maidon hinta on joissakin jäsenvaltioissa laskenut 21 senttiin litralta ja jopa sen alle (katso lisätietoja komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta). 3.2. EU:n hinnat Vuonna 2007 maailmanmarkkinahinnat nousivat huomattavasti yli EU:n interventiotasojen ja EU:n hinnat kipusivat ylös niiden mukaisesti. Vuoden 2008 toisella puoliskolla maailmanmarkkinahinnat laskivat heikon Yhdysvaltain dollarin tukemana alle EU:n interventiotasojen, ja EU:n hinnat putosivat taas niiden mukaisesti. Komissio sovelsi tukitoimenpiteitä, joilla estettiin EU:n hintoja laskemasta vielä enemmän. EU:n keskimääräinen raakamaidon hinta on aina ollut hieman korkeammalla kuin maidon tukihinnan maitoekvivalentti (ks. jäljempänä oleva kaavio). Interventiotason alentamisella on ollut vain vähän vaikutusta vuoden 2003 uudistuksen jälkeen, ja vuosina 2007 2008 hinnat FI 3 FI

nousivat huomattavasti. Nykyinen alhaisempi kysyntä aiheutti kuitenkin epätasapainoa markkinoilla, ja hinnat laskivat kohti maitoekvivalentin tukihintaa, joka on paljon alhaisempi kuin ennen vuoden 2003 uudistusta. 375 EU:n maidon hinta 355 euroa/tonni 350 307 202 282 330 312 234 287 291 170 263 EU:n maitoekvivalentin tukihinta (perustuu rasvattoman maitojauheen ja voin interventiohintoihin) 289 199 244 284 182 323 225 220 281 215 247 (EU:n maidon hintanoteerausten painotettu keskiarvo huhtikuussa 2009) 140 152 (perustuu viimeisimpiin 147 rasvattoman maitojauheen ja voin maailmanmarkkinahintojen 150 noteerauksiin kesäkuussa 2009) Maitoekvivalentin maailmanmarkkinahinta (perustuu voin ja rasvattoman maitojauheen 125 keskimääräisiin hintanoteerauksiin) 100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 325 300 275 250 225 200 175 euroa/tonni Tuottajat voivat edelleen kattaa muuttuvat kustannuksensa nykyisellä EU:n maidon keskihinnalla, joka on noin 24 senttiä litralta mutta vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden kesken (ks. tiedot kansallisista hinnoista komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta). Koska rehua, lannoitteita ja muita tarvikkeita on saatettu ostaa vuoden alussa ja koska monilla alueilla on edelleen saatavilla ruohoa, tuottajat jatkavat maidon tuottamista voidakseen maksaa suuremman osuuden kiinteistä kustannuksistaan, joita monet tuottajat eivät pysty kokonaan kattamaan. 3.3. Kuluttajahinnat vastaan tuottajahinnat Perushyödykkeiden hinnannousu vuoden 2007 toisella puoliskolla aiheutti maidon tuottajahintojen nopeaa kasvua ja kuluttajahintojen vahvan nousun, joka oli huipussaan keväällä 2008. Sitä vastoin maito- ja maitotuotealan perushyödykkeiden hintojen jyrkkä lasku vuoden 2007 lopusta alkaen (-39 prosenttia voin, -49 prosenttia rasvattoman maitojauheen, - 18 prosenttia juuston, -31 prosenttia maidon osalta) johti vain lievään, noin kahden prosentin laskuun maitotuotteiden kuluttajahinnoissa. Jos tilannetta tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, on vieläkin hätkähdyttävämpää, ettei kuluttajahintoja ole mukautettu vapaasti tehtaalla -hintoihin: vaikka useimpien maitotuotteiden vapaasti tehtaalla -hinnat ovat nyt laskeneet hinnannousua edeltäneiden tasojen alapuolelle, maitotuotteiden kuluttajahinnat ovat pysyneet korkeina (yli 14 prosenttia korkeammalla ennen hintojen nousua). Siihen, miksi maidon kuluttajahinnat ovat pysyneet vakaina, vaikka raakamaidon hinta ja vapaasti tehtaalla -hinnat ovat laskeneet, voi olla monia syitä, koska maito on vain yksi maitotuotteiden kuluttajahinnan kustannuksista. Maidon kuluttajahintojen alaspäin tarkistamisen laajuus, viive ja epäsymmetrisyys ilmiö on eräissä jäsenvaltioissa erityisen voimakas osoittavat kuitenkin selvästi, että EU:n maitotuotteiden toimitusketju ei toimi FI 4 FI

tehokkaasti. Sillä, että kuluttajia estetään hyötymästä alhaisemmista hinnoista, rajoitetaan maitotuotteiden kysynnän kehitystä ja haitataan siten maitoalan elpymisen voimaa ja vauhtia. Tämä tilanne tuo esille myös vakavia kysymyksiä lisäarvon jakautumisesta tuottajien, maidonjalostamojen, maitoteollisuuden ja jälleenmyyjien ketjussa. Kaavio 2. Hintaindeksin kehitys EU:n maitoalan toimitusketjun eri vaiheissa (tammikuu 2000=100) 170 160 150 140 Rasvattoman maitojauheen vapaasti tehtaalla -hinta 130 120 Maidon, juuston ja kananmunien kuluttajahinta 110 100 90 80 70 60 200001 200004 200007 Raakamaidon tilahinta 200010 200101 200104 200107 200110 200201 200204 200207 200210 200301 200304 Juuston (edam) vapaasti tehtaalla -hinta 200307 200310 200401 200404 200407 Voin vapaasti tehtaalla -hinta 200410 200501 200504 200507 200510 200601 200604 200607 200610 200701 200704 200707 200710 200801 200804 200807 200810 200901 200904 Huom.: Maidon, juuston ja kananmunien luokkaa koskevat kuluttajahinnat eivät sisällä voin kuluttajahintaa. Maidontoimitusketjun tehokkuuden parantaminen näyttää olevan olennaista kilpailukyvyn parantamiseksi, tuottajahintojen laskun lieventämiseksi ja sen varmistamiseksi, että hintamuutokset siirtyvät eteenpäin loppukuluttajille. Tämä edellyttää tiettyjen kysymysten käsittelemistä, erityisesti sen, joka koskee koko elintarvikeketjun hintoja ja marginaaleja koskevan kattavan ja luotettavan tiedon puutetta. Suurempi avoimuus, lisäarvon jakautumisen ja hinnansiirron parempi ymmärtäminen sekä selkeämpi näkemys rakenteellisista tekijöistä voisivat olla tärkeä ensimmäinen vaihe määriteltäessä asianmukaisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin edistää maitoalan toimitusketjun tehokkuutta ja varmistaa oikeudenmukaiset tulokset kaikille toimijoille (katso 10 kohta). Tämä voisi vuorostaan lisätä toimijoiden vastavoimaa. 3.4. Markkinoiden kehittyminen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Lyhyen aikavälin näkymiä hallitsee edelleen talouskriisi. Juuston ja maitoalan tuoreiden lisäarvotuotteiden tulevaisuudennäkymiä määrittelee maltillinen kysyntä EU:ssa ja maailmanmarkkinoilla, ja niiden tuotannossa näkyy vuonna 2009 laskua ja vuonna 2010 hienoista kasvua kysynnän lievän elpymisen johdosta. Koska EU:n markkinoiden tai maailmanmarkkinoiden hintojen ei odoteta elpyvän lyhyellä aikavälillä riittävästi, voin ja rasvattoman maitojauheen interventiovarastojen kasvamisen odotetaan jatkuvan vuosina 2009 ja 2010. Vientituilla voidaan tällä hetkellä edistää EU:n markkinoiden vakauttamista, vaikka alhainen kysyntä maailmalla ja alhaisemmilla hinnoilla vievien vahva kilpailu rajoittavat EU:n vientimahdollisuuksia. FI 5 FI

EU:n maitomarkkinoiden keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymien odotetaan pysyvän myönteisinä mahdollisen talouden elpymisen takia, sillä sen pitäisi auttaa tukemaan sellaisten maitotuotteiden kysynnän kasvua, joiden lisäarvo on suurempi. 4. KYSYNTÄ 4.1. Komission toteuttamat toimenpiteet: markkinoiden tukitoimenpiteet Komissio havaitsi nopeasti maitomarkkinoiden tilanteen vakavuuden vuoden ensimmäisellä puoliskolla maitotoimitusten kausittaista kasvua koskevien ennusteiden perustella ja päätti toteuttaa ennakoivaa tukipolitiikkaa. a) Yksityisen varastoinnin tukea ruvettiin myöntämään voille tammikuun alussa eli kaksi kuukautta normaalia aiemmin. Tuki on käytettävissä 15. päivään elokuuta. Kesäkuun 28. päivään mennessä oli varastoitu 105 800 tonnia, mikä on 14 000 tonnia vähemmän kuin vuonna 2008. b) Vientituet otettiin uudelleen käyttöön 23. tammikuuta kaikille maidon perushyödykkeille tavanomaisiin määränpäihin (täysin EU:n kansainvälisten sitoumusten mukaisesti). Tukien käyttöönotosta alkaen EU on voinut pitää viennin suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kesäkuussa vientitodistusten kysyntä kuitenkin laski jyrkästi, mikä voisi osoittaa maailmanmarkkinoiden kysynnän edelleen heikkenevän. c) Interventio-ostot aloitettiin voin ja rasvattoman maitojauheen osalta 1. maaliskuuta. Voita on ostettu 81 900 tonnia eli noin kahdeksan prosenttia voin tuotannosta tammikesäkuussa. Kiinteään hintaan ostetun 30 000 tonnin enimmäismäärän lisäksi tarjouksia hyväksyttiin 99,2 prosenttiin asti kiinteästä viitehinnasta, joka on 2 218 euroa tonnilta. Rasvatonta maitojauhetta ostettiin 231 000 tonnia eli noin 43,5 prosenttia vuoden 2009 rasvattoman maitojauheen tuotannosta tammi-kesäkuussa. Kiinteään hintaan ostetun 109 000 tonnin enimmäismäärän lisäksi tarjouksia hyväksyttiin 98,9 prosenttiin asti kiinteästä viitehinnasta, joka on 1 698 euroa tonnilta. Maksuja on myös aikaistettu 2 3 kuukaudella. EU:n maidontuotannosta 81 900 tonnin voivarasto vastaa 1,1:tä prosenttia ja 203 000 tonnin rasvattoman maitojauheen varasto 1,8:aa prosenttia. 4.2. Talousarviovaikutukset Tähän asti toteutettujen toimenpiteiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 350 miljoonaa euroa. Suurta osaa näistä menoista ei ole vielä maksettu (esimerkiksi viive tukien maksussa todistusten myöntämisen jälkeen). Suunniteltujen toimenpiteiden arvioidut kokonaiskustannukset intervention jatkaminen mukaan luettuna (ks. 5 kohta) ovat yli 600 miljoonaa euroa. 4.3. Muita toimenpiteitä maitotuotemarkkinoiden tukemiseksi a) Kaupan pitämisen vaatimukset Yhteisön lainsäädännön määritelmien mukaan maitotuotteiden (maito, voi, kerma, hera, jogurtti ja juusto) on oltava sataprosenttisesti maitotuotepohjaisia. Niin kutsutun juustojäljitelmän tai jäätelön, jossa maitorasva on korvattu kasvirasvalla, kaltaisten korviketuotteiden ilmestyminen markkinoille kaventaa edelleen maitotuotteiden markkinamahdollisuuksia. FI 6 FI

Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä maitotuotteiden nykyisten nimitysten osalta ennakoiviin toimenpiteisiin varmistaakseen maitotuotteiden määritelmien noudattamisen ja estääkseen siten lisähaitan aiheutumisen maitoalan markkinoille. b) Muut toimenpiteet Koulumaitojärjestelmää on äskettäin muokattu ja yksinkertaistettu: sitä on laajennettu peruskoulun yläasteelle ja tuotevalikoimaa on lisätty. Viimeksi mainitun osalta käydään keskusteluja, jotta järjestelmästä voitaisiin tehdä houkuttelevampi (esimerkiksi lisäämällä tuotteita, joiden sisällöstä on maitoa 75 prosenttia ja hedelmiä 25 prosenttia). Analyysit osoittavat, että rehuksi tarkoitetun rasvattoman maitojauheen tuotantotuki ei ole taloudellisesti perusteltua (katso lisätietoja komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta). 5. KOMISSION LISÄTOIMET MAIDONTUOTTAJIEN JA MUIDEN MAATALOUSTUOTTAJIEN TUKEMISEKSI a) Aikaistettu suorien tukien maksaminen Komissio sallii jäsenvaltioiden maksaa enintään 70 prosenttia suorista tuista 16. lokakuuta alkaen joulukuun 1. päivän sijasta. Jäsenvaltiot voivat myös myöntää vähämerkityksistä valtiontukea tai markkinaehtoisia lainoja auttaakseen maksuvalmiusongelmista kärsiviä maidontuottajia. b) Menekinedistäminen Komissio ehdottaa heinäkuussa hallintokomitealle maitotuotteiden sisämarkkinoilla toteutettavien menekinedistämiskampanjoiden uutta kierrosta. Tarjoukset tulee toimittaa jäsenvaltioille viimeistään 30. syyskuuta, ja komissiolle ne on toimitettava viimeistään 15. lokakuuta. Komissio tekee päätökset viimeistään 15. joulukuuta (katso lisätietoja komission yksiköiden valmisteluasiakirjasta). c) Interventio Komissio antoi 13. heinäkuuta ehdotuksen voin ja rasvattoman maitojauheen interventioostojen jatkamisesta elokuun jälkeen tilapäisesti vuonna 2009/2010. Toimi on mahdollinen myös vuonna 2010/2011. Interventiovarastot pysyvät varastossa, kunnes ne voidaan ottaa häiriöttä vastaan sisämarkkinoilla tai kansainvälisillä markkinoilla. d) Yksityinen varastointi Yksityistä varastointia jatketaan elokuun 15. päivän jälkeen. e) Vientituet Komissio jatkaa vientitukien myöntämistä puolueettomin perustein tarvittavan ajan ja ottaen huomioon käynnissä olevat kansainväliset neuvottelut. f) Neljännesvuosikertomus Komissio antaa maitoalan markkinoista kertomuksen neuvostolle neljännesvuosittain. 6. YMP:N TALOUSARVIO VUODEKSI 2010 Vuoden 2010 alustavassa talousarvioluonnoksessa jätetään markkinatoimenpiteille ja suorille tuille 1 000 miljoonan euron teoreettinen liikkumavara, mutta 300 miljoonaa euroa tästä määrästä on moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi säilytettävä asianomaisessa alaotsakkeessa. Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät vuoden 2010 talousarvion FI 7 FI