KIRJALLINEN KYSYMYS 354/2011 vp Kehitysvammaisten asuminen opiskelupaikkakunnalla Eduskunnan puhemiehelle Kainuussa toimii Luovin ammattioppilaitoksen toimipiste, jossa tarjotaan valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Tällä hetkellä siellä opiskelee kahdeksan oppilasta, joista neljä on Kajaanista, kolme Kuhmosta ja yksi Paltamosta. Muita opiskelijoita on kahdeksan ja oppisopimuskoulutuksessa neljä. Kajaanin toimipisteessä ei ole asuntolaa, mikä on tällä hetkellä suuri puute opiskelijalle, joka on muualta kuin Kajaanista. Kainuussa matkat ovat pitkät ja opiskelijaasuntolan puute tarkoittaa sitä, että opiskelumahdollisuutta kaikki sen tarpeessa olevat kehitysvammaiset eivät voi käyttää. Kainuu on reilun 80 000 asukkaan maakunta, ja olisi tarpeellista, että Luovi tarjoaisi Kajaaniin asuntolapaikkoja, jossa kehitysvammaiset opiskelijat voisivat asua turvallisesti ja ohjatusti. Luovin Oulun yksiköstä on kuitenkin kehitysvammaisten vanhemmille ilmoitettu, ettei Kajaanin yksikköön olla suunnittelemassa kustannussyistä asuntolaa. Kehitysvammaisten opinahjot ovat keskittämisen seurauksena nykyään kaukana oppilaiden kotikunnista, joten järkevältä tuntuisi "kehitysvammaisen opiskelijapaketti", johon kuuluisivat koulutus, asuminen, riittävä henkilöstö ja matkat kotipaikkakunnalle. Kehitysvammaisissa on eritasoisia oppilaita, joten myös vaikeavammaisten on tällöin mahdollista päästä koulutukseen. Heillähän on todella minimaaliset mahdollisuudet jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Koulutuksen järjestäminen tulisi suunnata useiksi vuosiksi eteenpäin, jotta kehitysvammaisille voitaisiin kertoa ammatillisen ja valmentavan koulutuksen mahdollisuuksista esim. perusopetuksen jälkeen. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla pitäisi toteutua elinikäinen oppiminen, mutta usein opiskeluesteitä syntyy lisäsairauksien, kuten epilepsian, vuoksi. Henkilöstöä ei ole ollut tällöin riittävästi mm. yövalvonnan järjestämiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Toteutuuko nykyisen valtionapujärjestelmän puitteissa kehitysvammaisten tasa-arvoinen kohtelu koulutuksessa asuinpaikasta riippumatta ja voidaanko valtionavun ohjauksella toteuttaa vaatimus, että kaikille kehitysvammaisille taataan tasa-arvoisesti "opiskelijapaketti", joka sisältää muun muassa koulutuksen, avustavan henkilöstön, asumisen ja matkat opiskelupaikkakunnalle? Versio 2.0
Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2011 Raimo Piirainen /sd 2
Ministerin vastaus KK 354/2011 vp Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 354/2011 vp: Toteutuuko nykyisen valtionapujärjestelmän puitteissa kehitysvammaisten tasa-arvoinen kohtelu koulutuksessa asuinpaikasta riippumatta ja voidaanko valtionavun ohjauksella toteuttaa vaatimus, että kaikille kehitysvammaisille taataan tasa-arvoisesti "opiskelijapaketti", joka sisältää muun muassa koulutuksen, avustavan henkilöstön, asumisen ja matkat opiskelupaikkakunnalle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman eräänä keskeisenä painopisteenä on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu -, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutuspoliittiset tavoitteet koskevat myös niitä nuoria, jotka vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsevat erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluita. Kysymys ei ole pelkästään koulutuspoliittisista linjauksista, vaan myös perustuslakiin kirjatuista perusoikeuksista. Sivistykselliset perusoikeuden koskevat myös vammaisia ihmisiä. Yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen on vammaisten henkilöiden osallisuuden ja itsenäisyyden perusedellytys. Vammaisten henkilöiden pääsyä ammatilliseen koulutukseen on edistetty selkeästi viimeisten vuosien aikana kehittämällä erityisesti ammatillisen erityisopetuksen järjestämisverkkoa sekä lisäämällä opiskelijapaikkoja niin ammatillisiin erityisoppilaitoksiin kuin yleisiin ammattiopistoihinkin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erityistehtävän seitsemälle koulutuksen järjestäjälle ja rajatun erityistehtävän viidelle koulutuksen järjestäjälle ammatillisen erityisopetuksen järjestämiseksi, tämän lisäksi 38 koulutuksen järjestäjällä on oikeus järjestää vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Lisäksi kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan järjestää erityisopetusta. Ammatillisen erityisopetuksen järjestämisverkko on, erilaiset järjestämismuodot huomioon ottaen suhteellisen kattava. Tehdyillä opiskelijamäärälisäyksillä on voitu merkittävästi parantaa vammaisten mahdollisuuksia päästä ammatilliseen koulutukseen. Tehdyistä ratkaisuista ja lisäyksistä huolimatta erityisesti vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyssä on edelleen ongelmia ja alueellisia eroja. Koulutukseen pääsyyn liittyvät ongelmat eivät johdu aina riittämättömästä koulutustarjonnasta. Ongelmat johtuvat paljolti myös asenneongelmista sekä riittämättömistä avustus- ja muista tukipalveluista. Vammaisten henkilöiden opiskelun edellyttämät palvelut määräytyvät pitkälti vammaispalvelulain perusteella. Vammais- 3
Ministerin vastaus palvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua selviytyäkseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 38 :n mukaan erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin. Vaikeavammaisten henkilöiden oikeudesta henkilökohtaiseen apuun säädetään vammaispalvelulaissa. Kunnan tulee järjestää henkilökohtainen apu. Rajanveto opiskelun edellyttämien avustajapalveluiden ja henkilökohtaisen avun välillä on tosinaan käytännössä ongelmallista. Erityisopetuksessa opiskelijalle voidaan antaa täysihoito oppilasasuntolassa tai muussa majoituksessa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjällä ei kuitenkaan ole lakiin perustuvaa velvollisuutta järjestää opiskelijan asumista. Lainsäädännössä todetaan vain, että asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa on opiskelijalle maksutonta. Ammattiopisto Luovilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta asumisen järjestämiseen koulutuksen yhteyteen eikä tämä olisi aina taloudellisesti mahdollistakaan. Asuntolan pitäminen yhtä ryhmää varten edellyttäisi vähintään kolmen työntekijän palkkaamista, lisäksi tulisi järjestää yövalvonta. Luovilla on toimipiste myös Iisalmessa. Iisalmen toimipisteessä opiskelee myös kehitysvammaisia opiskelijoita ja tässä toimipisteessä on asuntola. Myös Oulun ja Muhoksen toimipisteessä on asuntolamahdollisuus. Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi 2010 2015. Tavoitteena on tuottaa vuoteen 2016 mennessä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa. Tässä yhteydessä olisi tarkoituksenmukaista arvioida myös sitä, miten voidaan tukea kehitysvammaisten nuorten opiskelun aikaista asumista silloin, kun koulutuksen järjestäjällä ei ole tarjota asuntolamahdollisuutta. Vammaisten henkilöiden pääsyä ammatilliseen koulutukseen on tuettu edellä kuvatuin toimenpiteiden. Koulutukseen osallistumisen edellyttämistä erilaisista tuki- ja avustuspalveluista on säädetty eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Erilaiset rajanvetotilanteet ja tulkintaongelmat aiheuttavat sitä, että vammainen henkilö ei aina saa käytännössä niitä tukipalveluita, joihin hän olisi opiskelun perusteella oikeutettu. Eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä on tämän vuoksi edelleen tiivistettävä ja työnjakoa selkeytettävä. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2011 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 354/2011 vp Raimo Piirainen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 354/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Piirainen /sd: Förverkligas likabehandlingen av utvecklingsstörda i utbildningen oavsett boendeplats inom ramen för det nuvarande statsunderstödssystemet och kan man genom att styra statsunderstödet genomföra kravet på att på lika villkor för alla utvecklingstörda garantera ett "studerandepaket" som innefattar bl.a. utbildning, assisterande personal, boende och resor till studieorten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En av de viktigaste satsningarna i statsminister Jyrki Katainens regeringsprogram är genomförandet av samhällsgarantin för unga. Från början av 2013 genomför regeringen samhällsgarantin så att varje ung person under 25 år och varje utexaminerad under 30 år garanteras en arbets-, praktik-, studie-, verkstads- eller rehabiliteringsplats inom tre månader från det att arbetslösheten började. Som en del av samhällsgarantin genomförs utbildningsgaranti. Varje person som avslutat grundskolan garanteras en möjlighet till fortsättning i gymnasiet, yrkesutbildning, läroavtalsutbildning, en verkstad, rehabilitering eller på annat sätt. De utbildningspolitiska målen gäller även sådana unga som på grund av handikapp, sjukdom, utvecklingsstörning eller någon motsvarande orsak behöver särskilda tjänster inom elev- eller studerandevården. Det handlar inte enbart om utbildningspolitiska riktlinjer, utan även om grundläggande rättigheter som antecknats i grundlagen. De bildningsmässiga grundläggande rättigheterna gäller även för handikappade. Lika möjligheter till utbildning är en grundläggande förutsättning för handikappade personers delaktighet och självständighet. Under de senaste åren har man gjort tydliga satsningar på att främja handikappade personers inträde till yrkesutbildning genom att utveckla i synnerhet nätverket för anordnande av yrkesinriktad specialundervisning samt genom att öka studerandeplatserna vid såväl specialyrkesläroanstalter som allmänna yrkesinstitut. Undervisnings- och kulturministeriet har beviljat en specialuppgift till sju utbildningsanordnare och en begränsad specialuppgift till fem utbildningsanordnare i syfte att anordna specialundervisning. Därtill har 38 utbildningsanordnare rätt att anordna undervisning och handledning i tränings- och rehabiliteringssyfte för handikappade. Vidare kan man vid alla yrkesläroanstalter anordna specialundervisning. Nätverket för anordnande av yrkesinriktad specialundervisning är, med beaktande av de olika organisationsformerna, relativt täckande. Genom ökningarna av studerandeantalet har man avsevärt förbättrat handikappades möjligheter att genomgå yrkesutbildning. Trots dessa beslut och ökningar finns det fortfarande problem och regionala skillnader i fråga om gravt handikappades inträde till utbildning. Problem med anknytning till inträde till utbildning har inte alltid nödvändigtvis att göra med ett otillräckligt utbildningsutbud. Problemen beror till stor del också på attityder och otillräckliga hjälp- och stödtjänster. Tjänsterna som förutsätts för att handikappade ska kunna studera bestäms till stor del av lagen om service och stöd på grund av handikapp. Enligt lagen ska kommu- 5
Ministerns svar nen ordna skälig färdtjänst jämte följeslagarservice, dagverksamhet, personlig assistans och serviceboende för en gravt handikappad som på grund av sitt handikapp eller sin sjukdom nödvändigt behöver sådan service för att klara de funktioner som hör till normal livsföring. Enligt 38 i lagen om yrkesutbildning har studerande som får specialundervisning rätt att få sådana biträdestjänster, övriga elevvårdstjänster samt särskilda hjälpmedel vilka är en förutsättning för att de ska kunna delta i undervisningen. Om gravt handikappades rätt till personlig assistans bestäms i lagen om service och stöd på grund av handikapp. Personlig assistans ska ordnas av kommunen. I praktiken är det ibland svårt att dra en gräns mellan assistanstjänster som behövs för studier och personlig assistans. Inom specialundervisningen kan den studerande ges helinackordering i ett elevhem eller någon annan form av inkvartering. Anordnare av yrkesutbildning har dock inte någon lagstadgad skyldighet att ordna boende för studerande. Lagstiftningen konstaterar endast att det är avgiftsfritt för studeranden att bo i studiebostäder som utbildningsanordnaren anvisar. Yrkesinstitutet Luovi har inte någon lagstadgad skyldighet att ordna boende i anslutning till utbildningen och det vore inte heller alltid ekonomiskt möjligt. Att upprätthålla ett elevhem för en grupp förutsätter att minst tre arbetstagare anställs och därtill vore det nödvändigt att ordna nattbevakning. Luovi har också en enhet i Idensalmi. Vid enheten i Idensalmi finns också utvecklingsstörda studerande och ett elevhem. Även enheten i Uleåborg och Muhos har ett elevhem. Den 21 januari 2010 fattade statsrådet ett principbeslut om ett program för ordnande av boende och anslutande tjänster för utvecklingsstörda 2010 2015. Målet är att före 2016 producera 3 600 bostäder avsedda för utvecklingsstörda personer. I samband med detta vore det också ändamålsenligt att avgöra hur man kan stödja utvecklingsstörda ungdomars boende under studietiden när utbildningsanordnaren inte kan erbjuda elevhem. Handikappades inträde till yrkesutbildning har understötts med ovannämnda åtgärder. Bestämmelser om de stöd- och hjälptjänster som krävs för deltagande i undervisning finns i lagstiftningen för olika förvaltningsområden. Olika gränsdragningar och tolkningsproblem leder till att en handikappad person inte alltid i praktiken får de stödtjänster som han eller hon på basis av studier har rätt till. På grund av detta måste samarbetet mellan olika förvaltningsgrenar fortfarande effektiviseras och arbetsfördelningen förtydligas. Helsingfors den 22 december 2011 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6