Tiedotuslehti 1/2011
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n tiedotuslehti Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki Puh: 09-586 0520, fax: 09-586 05250 Sähköposti: yhdistys@psdiabetes.fi, www-sivut: www.psdiabetes.fi Tutustu Suomen Diabetesliiton kotisivuihin www.diabetes.fi Toiminta-alue: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vantaa. Jäseniä myös muissa kunnissa. Lehden toteutus: Toiminnanjohtaja Tarja Hartman, vastaava toimittaja Kari Kortelainen, ulkoasu Painos: noin 8 500 kpl Paino: Paintek, Helsinki D 38. Portti 24 sijaitsee Radisson SAShotellin takana, paina ovisummeria D 38 ja summerin soidessa työnnä portti auki. Toimipiste sijaitsee sisäpihalla. Leikkaa talteen Myymälän aukioloajat Maanantai 10 16 Tiistai 11 17 Keskiviikko 10 16 Torstai 9 15 Perjantai (suljettu) Yhdistyksen toimihenkilöt: Riitta Linnanmäki-Rinne, diabeteshoitaja Toimiston sijainti: Yhdistyksen toimisto, myymälä ja diabetesvastaanotto sijaitsevat Helsingin Kampissa, osoitteessa Malminkatu 24 KAMPIN METROASEMA Malminkatu Lapinlahdenkatu Runeberginkatu DIABETESYHDISTYS M Fredrikinkatu Malminrinne Salomonkatu KAMPIN KESKUS U.K. katu Kansakoulunkatu Diabetesmyymälä Yhdistyksen tiloissa toimii yhdistyksen diabetesmyymälä, jossa myydään edullisesti diabeteksen hoitoon liittyvää materiaalia. Tiedustelut ja tilaukset puh. (09) 586 0520 ja toimisto@psdiabetes.fi. Myymälässä annetaan myös käyttöopastus tuotteisiin. Tule tutustumaan! Myymälän tuotevalikoimaan kuuluvat: Verensokerimittarit, liuskat ja mittareiden paristot. Myymme mm. Rochen liuskatonta Accu-Chek Mobile verensokerimittaria. Tule tutustumaan ja mahdollisesti ostamaan omasi! Lansettikynät, lansetit, insuliinikynät ja -kynäneulat Insuliinin matka- ja kuljetuskotelot Diabetestunnukset Terveysvaikutteiset sukat Jalka- ja perusvoiteet Diabetesliiton tuottamat oppaat ja ilmaismateriaalit. Adressit (onnittelu ja surunvalittelu) Glukoosipastillit, välipalapatukat, sokerittomat makeiset, jne. 2 jäsentarjouksia MYYMÄLÄSSÄ Hillot 5,50 euroa/purkki Suklaapatukat ovat saapuneet! Lahjakortti jalkaterapeutin vastaanotolle Saaja saa 50 minuutin mittaisen tutkimus- ja hoitokäynnin valitsemanaan ajankohtana. Lahjakortti postitetaan antajalle. Hinta kuluineen 60 euroa.
P ä ä k i r j o i t u s Tehtävää riittää Hyvää Uutta Vuotta 2011! Viime marraskuussa pidetyssä syyskokouksessa minut valittiin Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajaksi vuoden 2011 loppuun. Olen 1-tyypin diabeetikko ja ollut diabetesyhdistyksen jäsen 1970-luvulta lähtien. Koulutukseltani olen valtiotieteen maisteri ja koko työurani olen toiminut alueellisessa yhdyskuntasuunnittelussa väestöä ja asumista koskevissa asiantuntijatehtävissä, joista jäin vanhuuseläkkeelle vuoden 2009 marraskuussa. Yhdistyksen kokouksessa minulta kysyttiin näkemystäni siitä miten ja mihin suuntaan yhdistyksen toimintaa tulisi kehittää. Vastaukseni oli, että yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja tehtävät on yhdistyksen sääntöjen toisessa pykälässä: Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan työskennellä diabeteksen aiheuttamien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä valvoa diabeetikoiden yhteiskunnallisia etuja ja olla jäsentensä toimintaorganisaatio. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa on kylliksi tehtävää. Diabeetikkojen olojen kohentaminen on pulmallisista siksi, ettei ole aina helppo saavuttaa yksimielisyyttä toimenpiteistä, joilla tavoitteet saavutettaisiin. Monet diabeetikkoja koskevat asiat ovat monimutkaisia, mikä edellyttää puheenjohtajalta, yhdistyksen hallitukselta sekä yhdistyksen toimiston henkilökunnalta yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta sekä ennen kaikkea aktiivisesti toimintaan osallistuvia jäseniä. Syyskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011. Toimintasuunnitelman ja talousarvion toteuttaminen on yhdistyksen hallituksen päätehtävä. Yhdistys järjestää itse pääosan toiminnoista ja osallistuu muiden vastaavanlaisten yhdistysten järjestämiin tapahtumiin. Yhdistyksen toiminta on monitahoista, mm. yhdistys järjestää diabeetikoille vertaistukea ja edistää diabeetikkojen liikuntamahdollisuuksia, Yhdistyksen neuvolassa on diabeetikoille tarkoitettuja asioita ja tarvikkeita. Diabeteshoitajalla on vastaanotto yhdistyksen tiloissa samoin kuin jalkaterapeutilla, ravitsemusterapeutilla ja psykoterapeutilla. Tarjolla on myös lääkärin vastaanottopalvelut. Yhdistyksellä on viisi alueellista toimintayksikköä: Espoon, Helsingin, Kirkkonummen ja Vantaan alueosastot sekä ulkomaiden alueosasto ja erikseen perheosasto, alueosastoilla on omat toiminta- tai tapahtumasuunnitelmansa. Yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita kaikkiin pääkaupunkiseudulla järjestettäviin tapahtumiin asuinkunnasta riippumatta. Kiitän saamastani luottamuksesta ja toivon olevani luottamuksenne arvoinen ja kiitän edellistä hallitusta ja sen puheenjohtajaa Maarit Paldaniusta. Pentti Lammi 3
DiabetesVASTAANOTTO Vastaanotto toimii osoitteessa Malminkatu 24 D 38 (sisäpihalla), Helsinki (Kamppi). HUOM! Vastaanotoissa noudatetaan jäsen- ja ei-jäsen -hintoja. Otathan jäsenkorttisi mukaan vastaanotolle todentaaksemme jäsenyytesi! Vastaanottojen ajanvaraukset Puh. (09) 586 0520 ja sähköpostilla toimisto@psdiabetes.fi. Varatessasi aikaa sähköpostilla: vanha asiakas; henkilötiedot uusi asiakas; henkilötiedot, perustiedot sairaudesta ja hoidosta. Mittaukset Verensokerin mittaus (HemoCue) Verenpaineen mittaus HbA1C eli pitkäaikaisen verensokerin mittaus (6 min.) Verenpaineen vuorokausiseuranta. Sisältää seurantalaitteen asennuksen ja tulosten purkamisen sekä lääkärin lähetteellä tulkinnan. Verenpaineen vuorokausirekisteröinti antaa lisää tietoa todellisesta verenpainetasosta eri vuorokauden aikoina. Sen avulla saadaan myös selville, esiintyykö verenpaineessa normaalia vuorokausivaihtelua ja ovatko yöaikaiset arvot pienempiä kuin päiväaikaiset. Jatkuva verensokerinseuranta sisältää sensorin asennuksen (diabeteshoitajan vastaanotto), kolmen vrk seurannan, tulosten purkamisen (diabeteshoitajan vastaanotto) ja lääkärin tulkinnan vastaanoton yhteydessä. Varaa aika diabeteshoitajalle Yhdistyksen diabeteshoitajan vastaanotolle voi varata ajan diabetesneuvontaan. Yksilöllisessä neuvonnassa perehdytään mm. ruokavalioon, verensokerin seurantaan, ja pistämiseen. Ajanvaraukset puh: 09-586 0520 Luennot: Diabeteshoitajan luentoja sopimuksen mukaan järjestöille, yhteisöille, yrityksille jne. Kysy lisää numerosta 09-586 0520. Ravitsemusterapeutti Laillistettu ravitsemusterapeutti Berit Haglund antaa ravitsemusneuvontaa ja erityistietoa mm. ruoka-aineallergikoille. Myös ruotsiksi. Vastaanotot sopimuksen mukaan puh. 09-586 0520 Ravitsemusterapiasta on apua mm. painonhallinnassa, korkean kolesterolin, munuaisen vajaatoiminnan ja syömishäiriöi den hoidossa. Ruokavalion suunnittelusta on apua myös verensokeriarvojen hallinnassa. hinta jäsenelle on 60 / alkava tunti + 10 toimistomaksu hinta ei-jäseneltä 60 / alkava tunti + 30 toimistomaksu. Sisätautien erikoislääkärit Diabetesvastaanotolla toimivat lääkärit ovat sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen perehtyneitä. Heillä on myös muita erikoisalueita. Markku Saraheimo LT, diabetologi nuoruusikä diabeetikoilla diabetes ja verenpaine tyypin 1 ja 2 diabetes Klas Winell LL, diabetologi diabeteksen kokonaisvaltainen hoito tyypin 1 ja 2 diabetes Lääkäreiden palkkiot muodostuvat käytetyn vastaanottoajan mukaan. Kela palauttaa osan maksuista. Hinnat: Lääkäreiden palkkiot ovat alkaen 90 käytetyn vastaanottoajan mukaan. Lisäksi toimistomaksu jäsenelle 10 ja ei-jäsenelle 30. Alle kolme päivää ennen varattua aikaa (paitsi äkilliset sairaustapaukset) peruutetuista sekä peruuttamattomista varauksista veloitetaan 25,50 peruuttamismaksua. Laskutuslisä on 5. Hinnat ovat voimassa toistaiseksi. 4
Psykoterapiapalvelut Erityistason psykoterapeutti Riitta Rauhalan ajanvaraus puh. 09-586 0520 Vastaanottoajat sijoittuvat pääsääntöisesti klo 16.00 jälkeen ja yksi käynti kestää 45 minuuttia. Terapiamuotona on lyhytterapia, jossa tavoitteena on löytää ihmisessä olevien voimavarojen kautta ratkaisuja eri ongelmatilanteisiin. Asiakkaan taustalla voi olla mm. masennus, pelot, sosiaalinen jännitys, vaikea elämäntilanne tai kriisitilanne. Hinnat: hinta 70 / 45 min + toimistomaksu jäseniltä 10 ja ei-jäseniltä 30 Jalkaterapeutti Jalkaterapeutti Katja Toivosen vastaanoton ajanvaraus puh. (09) 586 0520. Kysy hoidoista ja hinnoista ajanvarauksen yhteydessä. Tue diabetestyötä! Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry. voi ottaa vastaan rahallista tukea esimerkiksi testamentin tai merkkipäivälahjoituksen muodossa. Varat käytetään aina paikallistason toimintaan. Tarkempia tietoja saa toiminnanjohtaja Tarja Hartmannilta, puhelin 040 451 2700. Terveyskartoitus yrittäjille Haaga-Helian ja Diabetesyhdistyksen yhteistyönä Haaga-Helian Malmin toimipisteen työhyvinvointia opiskelevat oppilaat ovat tehneet terveyskartoituksen Koillis-Helsingin yrittäjille. Kyselyn pohjalta seulotaan kolmekymmentä diabeteksen riskiryhmään kuuluvaa yrittäjää, jotka ovat motivoituneet huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Yrittäjät kutsutaan Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Malmin toimipisteeseen alkukartoitukseen. Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen diabeteshoitaja mittaa heiltä seuraavat alku arvot: verensokerin, verenpaineen, painon ja vyötärönympäryksen. Heille annetaan ruokapäiväkirja ja ohjeet sen täyttämiseen sekä kerrotaan projektin eri vaiheista. Projektin vaiheet ovat: alkukartoitus, ruokapäiväkirjan täyttäminen ja opiskelijan analyysi tiedon pohjalta, tiedottaminen oikeasta ruokavaliosta, tiedottaminen diabeteksestä sairautena ja siihen johtavista tekijöistä, tiedottaminen liikunnan merkityksestä terveyden ylläpitämisessä, mahdollisesti kuntotesti ja ohjeet omatoimiseen kunnon kohentamiseen. Syksyllä 2011 ryhmä jatkaa valmistamalla terveellistä ruokaa ohjatusti Haaga-Helian Haagan toimipisteessä. Mukana on eri alojen asiantuntijoita (ravitsemus, liikunta, lääketiede, diabeteshoitaja). Haaga-Helian ammattikorkeakoulun eri alojen opiskelijat tekevät lopputöitään projektin eri vaiheista. Koko projektin ajan seurataan yrittäjien arvojen muutosta ja eri osaalueiden merkittävyyttä terveelliseen elämäntapaan pyrittäessä. Projekti on vielä alkuvaiheessa ja tilanteet elävät. Uusia toimijoita tulee matkan varrella mukaan. Projektin tavoitteena on antaa tietoa kokonaisvaltaisesti terveyteen vaikuttavista seikoista, ohjata ryhmän jäsenet konkreettisella tavalla terveempään elämään ja ennalta ehkäistä 2. tyypin diabeteksen puhkeamista. Oppilaitos ja yhdistys tekevät jatkuvaa tiivistä yhteistyötä koko projektin ajan. Mikäli projekti onnistuu ja tuottaa tuloksia sitä jatketaan seuraavina vuosina. Yrittäjät ja opiskelijat vaihtuvat projekti kehittyy vaihe vaiheelta. VAALIKERÄYS kaikki apu on arvokasta ja tervetullutta Tule vapaaehtoiseksi lipasvahdiksi vaikkapa kahdeksi tunniksi joko ennakkoäänestyksen tai varsinaisen vaalipäivän aikana. Kyseisen istumislistan tekee aina kaupungeittain sovittu vaalikeräysvastaava. Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen vaali keräysvastaavat ovat: Helsinki Raija Härönoja 050 323 20 35 Vantaa Marjo Seppälä 040 708 9542 Espoo Siiri Pukarinen 045 111 1824 Kirkkonummi Reino Altain 040 572 9379 Lisätietoa vaalikeräyksestä löytyy sivuilta www.pieniele.fi/ 5
Työkavereille ja oppilaille Aila Kärkkäinen on aina kertonut avoimesti diabeteksesta. Se on osa minua. 30 vuotta diabetesta ilman elinmuutoksia Aila Kärkkäinen on sairastanut diabetesta 30 vuotta, eikä hänellä ole todettu vielä diabetekseen liittyviä elinmuutoksia; ei edes silmänpohjissa. Näin hyvä terveys diabeetikoilla ei ole kovin yleistä. Ailalle puhkesi 1-tyypin diabetes ankaran flunssan jälkeen. Ensioireina olivat väsymys ja painon lasku, paino alkoi yllättäen pudota parisen kiloa viikossa. Aila opiskeli silloin Helsingin yliopistossa, opintojen jo ollessa loppuvaiheessa. Väsymys rasitti niin, ettei edes luentosalin piirtoheijastimen tekstiä pystynyt selvästi lukemaan. Oireet jatkuivat melkein kaksi kuukautta ennen kuin hän meni lääkäriin. Töölössä Ylioppilaiden terveyssäätiöllä otettiin kokeet, mutta en malttanut jäädä odottamaan tuloksia, vaan lähdin ilman hoitohenkilökunnan lupaa kunnolla syömään, ja sen jälkeen luennolle. Tuohon aikaan meillä ei ollut puhelinta. Tunnollinen talonmies oli kuitenkin tutkimuksen jälkeen tuonut viestin kotiini, jossa 6 ilmoitettiin minun sairastavan diabetesta ja kehotettiin heti lähtemään Meilahden sairaalaan, Aila kertoo. Diagnoosi helpotti Olin diabetesdiagnoosista kuitenkin helpottunut, sillä pelkäsin että rankka väsymys saattaisi viitata johonkin vielä vakavampaan sairauteen. Olin Meilahden sairaalassa potilaana melkein kolme viikkoa ja henkilökunnan hyvän hoidon ohessa tutustuin myös Tero Kankaan kirjoittamaan Sokeritauti-kirjaan. Sairaalajakso ei kuitenkaan häirinnyt opiskelujani, vaan luin ja sairaalasta käsin kävin tenteissä. Tässä minua tuki sairaalan ammattitaitoinen henkilöstö. Insuliinihoidon alettua virkistyin nopeasti, Aila muistelee. Aila valmistui opettajaksi alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Sairastuttuaan Aila päätti, että haluaa liikkua paljon hoitaakseen diabetesta ja voidakseen hyvin. Nykyisin Aila käy kuntosalilla 5 6 kertaa viikossa, kävelee paljon ja kesäisin pyöräilee. Pyöräilyn suhteen huippuvuosi oli 2004, jolloin hän pyöräili puolen vuoden aikana 6700 kilometriä. Kunto on vieläkin erittäin hyvä. Tarkka ruokavalio Toinen tärkeä asia hyvinvointia ajatellen on tietenkin ruokailu. Kaloreita Aila laskeskeli jo teininä (ennen diabetesta) ja hiilihydraatteja sairastuttuaan. Nyt hän käyttää päivässä noin 150 g hiilihydraatteja ja muunkin syömisen suhteen hän on tarkka. Pyrin pitämään verensokerin koko
vuorokauden ajan terveen ihmisen arvoissa. Pitkäaikainen verensokerini on luokkaa 6. Näin hyvän hoitotasapainon on mahdollistanut noin yhdeksän vuotta käytössä ollut insuliinipumppu. Sairausaikaan on sisältynyt kuitenkin muutamia tajunnan menetyksiä ja turvautumista sekä läheisiin että ensiapuhenkilökuntaan. Ailalla on varmasti myös hyvä geeniperimä, joka suojaa elinmuutoksilta. Ailan geenejä on myös tutkittu hän on ollut mukana Finn - Diane -tutkimuksessa. Sukulaisten tutkiminen jäi kuitenkin kesken heidän huonon kuntonsa vuoksi. Suvussa on useita diabetesta sairastavia. Tauti on osa minua Työelämässä Aila on ollut mukana nuoresta tytöstä lähtien. Opettajan työtä hän on tehnyt valmistumisestaan lähtien. Hänellä on ollut myös mahdollisuus nauttia kahtena syksynä vuorotteluvapaasta, mutta nyt hänellä on pitkästä aikaan taas paluu työelämään ja luokan eteen. Työkavereille ja oppilaille Aila on aina kertonut avoimesti diabeteksesta: Se on niin osa minua. Totta kai vaativa sairaus on vienyt voimia ja harmittanutkin Ailaa. Elämän ilona ja suolana hänellä on kuitenkin ystävät, luonto ja matkustelu. Tärkeintä Ailan elämässä on kuitenkin oma puoliso ja yhdessä jaettu elämä. Kirsi Hyttinen 7
Sukat jalkaan sujahtaa Näin talvipakkasilla tai toisaalta keväisillä loskakeleillä kengiltä ja sukilta vaaditaan paljon. Kenkien pohjien luvataan olevan liukumattomia, mutta luistinrataa muistuttavalla jalkakäytävällä ei minkään materiaalin ole mahdollista pureutua pintaan. Kenkiin puettavat piikit ja kävelysauvat ovat tärkeät apuvälineet pystyssä pysymiseksi. Toisaalta loskakelissä kengän saumat voivat antaa periksi ja vettä löytyykin kengän sisältä. Talvikenkään jalat pakataan paksuihin ja lämpimiin sukkakerroksiin, jolloin hengittävyys kengässä pienenee lähes olemattomaksi, kun ilmanvaihtoreitit ovat tukossa. Kosteudessa iho altistuu hiertymille, rakoille ja infektioille. Tutkimusten mukaan yleisin käytössä oleva sukkamateriaali on puuvilla. Tulos on ilmeinen, koska puuvilla lienee yleisin, edullisin materiaali ja helposti saatavilla. Puuvilla imee kosteutta noin kaksi kertaa enemmän kuin keinokuidut. Koska puuvilla laajenee kostuessaan, se pitää kosteuden sukissa eli ihon pinnalla. Sukalta toivotaan pääasiassa lämpöä. Nykyaikaisella sukalla on kuitenkin tarjota paljon muutakin. Sukkamateriaaleina yleistyneet keino- eli tekokuidut ovat pehmeitä sekoitekuituja (esimerkiksi tuotenimiä: Coolmax, Meryl, Viafil). Kuitujen rakenne pysyy kosteudessa lähes muuttumattomana, joten ne pitävät ihon kuivana sekä kylmissä oloissa lämpöisenä. Keinokuiduilla on myös hyvä kitkanpoisto-ominaisuus. Eli sukkamate riaalilla voidaan vähentää kovettu mien ja känsien syntyä. Joitakin vuosia sitten markkinoille on tullut hoitavia aineita sisältäviä sukkia. Hopea hoitaa ihoa, vähentää bakteerien, sienten ja virusten kasvua ja vähentää hajuhaittoja sekä lisää lämmön tuntua. Teknologian mullistusten myötä harvinaista ei ole puuhiilen ja kuparinkaan löytyminen sukkamateriaaleista. Myös varvassukkia on saatavilla keinokuituisena ja hopeoituna. Kaikki nämä ominaisuudet on keksitty jalkojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kenkä ja sukka ovat parivaljakko. Oikean kokoisena ja toiminnoiltaan toisia tukevina, ne hoitavat jalkojasi. Koska kelit ovat haastavat, muistetaan harjoittaa jalkojamme monipuolisesti ja turvallisesti sisätiloissa. Nyt on hyvä aika kerrata jalkaterapeutilta saamasi voimisteluohjeet. Jalkaterveydeksesi, Katja Toivonen Jalkaterapeutti (amk) 8
Myönteistä vai kielteistä? Vuosi 2011 on pääkaupunkiseudulla jatkunut yhtä lumisena kuin viime talvikin. Lumesta ja talviharrastuksista pitävät voivat olla tyytyväisiä. Entä me muut? Lähes kaikissa asioissa on eri ihmisten näkökulmasta myönteistä tai kielteistä. Jopa sairastamisessa voi olla myönteisiä puolia; ihminen saa hyväksytyn syyn levätä, olla pois työstä, saa huomiota ja apua jne. Kielteistä ovat tietysti kipu, särky ja monet lääkitykset, kustannukset ja se, että työt voivat huolettaa. Näin samassa asiassa on sekä-että puolet. Moni diabeetikko voi ajatella sairaudestaan, että se on kuitenkin sairaus, joka ei näy ulospäin ja on hallittavissa ja onhan se helpompi kuin niin, mikä? Moni diabeetikko voi ajatella, että diabetes on kuin avioliitto/avoliitto/ seurustelusuhde; sen ottaa vakavasti ja siitä pitää huolehtia, se vie aikaa ja sitä ei voi unohtaa. Hyvä kaverikin se voi olla; suhde voi sitä paremmin, mitä paremmin sen tuntee ja osaa toimia sen muutosten mukaisesti. Asenne ratkaisee Kielteisenä asiana diabetes rasittaa ihmisen psyykkistä vointia. Rutiinit hoidossa ovat kenen tahansa opittavissa. Vuosien kokemus auttaa monissa asioissa ja sairauden ymmärtäminen osaksi loppuelämää voi olla kohtuullisen helppoa. Vaikeuksia tulee, jos asenne omaan sairauteen ei ole kohdallaan. Uhkakuvat diabeteksen aiheuttamista lisäsairauksista on suuri asia ja jokaisen on hyvä käsitellä näitä uhkia jonkun kanssa. Tiedotusvälineet tuovat tänä päivänä tutkimusten kautta esiin hyvin usein diabeteksen riskitekijänä erinomaisen moniin muihin sairauksiin. On kuitenkin aina tärkeä muistaa, että jokainen diabeetikko on erilainen. Moni tuokin vastaanotolla esiin, ettei ole koskaan saanut shokkia puhumattakaan koomasta tai silmänpohjissa ei ole koskaan ollut mitään hoidettavaa vuosikymmenten sairastamisesta huolimatta. Diabeetikot ovat yksilöitä ja heitä ei voi, eikä pidä yleistää samaan muottiin. Liika yleistäminen on haitallista jaksamisen kannalta. Moni kertookin lääkäreiden toteavan hyvin usein vaivasta kuin vaivasta, että Sinullahan on diabetes, siitä se johtuu. Samantyyppinen tilanne on tutkimuksen mukaan psyykkisesti sairailla, joiden fyysiset vaivat tulkitaan hyvin usein psyykkisiksi, eikä heitä tutkita lainkaan. Ihminen jää näissä tilanteissa yksin ja kantaa entistä suurempaa taakkaa ja väsyy. Arjen sankareita + Valtaosa diabeetikoista on työelämässä ja kantaa ns. kortensa kekoon tässä yhteiskunnassa, kuten muutkin. Samalla he hoitavat päävastuullisina omaa diabetestaan. He käyvät lääkärissä säännöllisesti. Ei vain yhdessä lääkärissä vaan ehdottomasti silmälääkärissä ja hammaslääkärissä säännöllisesti, samoin kuin laboratoriossa, hakemassa hoitovälineet, kun ovat ne tilanneet ensin, käyvät apteekissa kolmen kuukauden välein, hoitavat hyvin säntillisesti kaikki erilaiset sairastumiset, jotta ne eivät pahenisi juuri diabeteksen vuoksi ja se tarkoittaa taas lääkärissäkäyntejä. Ikääntyminen tuo helposti mukanaan lisää sairauksia/vaivoja ja myös pitkäaikaisia uusia sairauksia/vaivoja ja taas lisää tutkimuksia, hoitoja ja lääkärissäkäyntejä. Oman hoidon ja hoitovastuun kantamisen lisäksi on siis paljon muita käyntejä terveydenhuollossa viemässä diabeetikolta energiaa ja vaatimassa ponnisteluja työssä käymisen lisäksi. Diabeetikot ovat tänä päivänä usein perheellisiä ja hoitavat senkin puolen kuten muut. Työelämä on vaativaa ja koko ajan jokaisen pitää lisäkouluttaa itseään pysyäkseen ajan tasalla. Olen psykoterapeuttina alkanut miettiä, miten ihmeessä diabeetikot jaksavat tämän kaiken, sillä he ovat valtaisan haasteen kantajia. Terveetkin ihmiset uupuvat, sairastuvat masennukseen ja oirehtivat monin tavoin elämää. Tuntuu siltä, että diabeetikoilta vaaditaan paljon, paljon enemmän kuin terveiltä kanssaihmisiltään. Diabeetikot ovat arjen suuria sankareita! Se on myönteistä! Riitta Rauhala Psykoterapeutti Riitta Rauhalan vastaanotto on yhdistyksemme tiloissa joka toinen tiistai. Voit varata ajan toimistomme aukioloaikojen puitteissa numerosta 09 586 0520. Psykoterapeutti Riitta Rauhalalla on Kela-kelpoisuus. Ennakkotietona mainittakoon, että Riitta Rauhala pitää masennuksesta luennon Kampin palvelukeskuksessa maaliskuun lopussa viikolla 13. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita kuuntelemaan ja/tai esittämään kysymyksiä aiheeseen liittyen. 9
Diabeetikkoperhe tarvitsee tukea On kulunut yli kymmenen vuotta siitä, kun nuorempi tyttäreni sairastui diabetekseen, vähän yli 4-vuotiaana. Tuntui, että elämä pysähtyi. Muistan aina sen tunteen, että ei. Sanoin lääkärille, että anna ne antibiootit, niin sillä se tauti lähtee ja pääsemme pois täältä sairaalasta. Olin surullinen, epätoivoinen, tunsin syyllisyyttä ja itkin. Muutamat ensimmäiset kuukaudet kuluivat kuin sumussa. Tyttäreni pelkäsi pistämistä yli kaiken. Insuliinin pistämisessä piti olla paikalla aina kaksi henkilöä, mieheni ja minä. Elämä tuntui kovin raskaalta, eikä valoa näkynyt tunnelin päässä. Kaipasin ihmisiä, jotka tiesivät tunteen. Kaipasin ihmisiä, jotka olisivat jakaneet vastuuta. Kaikki sukulaiset olivat satojen kilometrien päässä. Ystävät olivat toki tukena, mutta emme kehdanneet tai uskaltaneet pyytää heiltä apua, ainakaan alussa. Toki, kun aikaa oli kulunut, oli pakko vaan pyytää apua. Erityisen suuresti olen kiitollinen Tarjalle, koulumme toimistosihteerille, joka usein oli meillä kotona apuna. Hän ei pelännyt vastuuta, 10 vaan selkeillä ja lyhyillä ohjeilla hän selvisi mahtavasti. Pikkuhiljaa arki alkoi sujua ja tuntui, että elämä jatkuu. Pistospelko katosi. Syöminen oli sen sijaan aina vähän ongelma. Kaksipistoshoito oli karmea. Toki se opettaa kurinalaisuutta, mutta kaikki jousto arjessa oli unelmaa vaan. Siirryimme jokseenkin nopeasti kolmipistoshoitoon ja siitä edelleen monipistoshoitoon. Olen usein miettinyt, mitä oikeasti kaipasin noina alkuaikoina. Vertaistukea ja apua perheelle, jolla on sukulaiset kaukana. Onneksi hakeuduin aktiivisesti perhekerhoon. Kiitokset Sadulle, jonka kanssa pyöritimme perhekerhoa. On ihania muistoja myös monista muista vanhemmista noilta perhekerhoajoilta. Olisi ihanaa pitää perhekerhokokous vanhojen aikojen muistoksi. Ottakaapa vanhat yhteyttä allekirjoittaneeseen, niin pidetään luokka kokous. Uusille diabeetikkoperheille toivon kaikkea hyvää ja arjen sujumista. Vanhempi tyttäreni, hänellä on myös diabetes, on käynyt Diabetesliiton ohjaajakoulutuksen ja hän on ollut parilla lastenleirilläkin. Häntä voi pyytää lastenhoitajaksi MLL:n lastenhoitajien tapaan ja erityisesti diabeetikkolapsille, jotta vanhemmat voivat edes hetkeksi irtautua kotoa. Oli ihana tunne päästä mieheni kanssa ensimmäistä kertaa teatteriin pitkästä aikaa tietäen, että kotona oli hyvä ja turvallinen ihminen. Hakeutukaa aktiivisesti perhekerhojen tilaisuuksiin. Niissä tapaa samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja saa kenties helpotusta arjessa jaksamiseen. Edelleen yritän nauttia elämän pienistä iloista. Maarit Paldanius maarit.paldanius@kolumbus.fi Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen liittovaltuutettu, Kahden diabeetikkotyttären äiti
Auta tutkimusta diabeetikkolasten omahoidosta koulupäivän aikana Hyvät tyypin 1 diabeetikkolasten vanhemmat! Teen kasvatustieteen maisterin tutkintoon liittyvää pro gradu työtäni käyttäytymistieteiden laitoksella Helsingin yliopistossa aiheesta Turvallinen koulupäivä Vanhempien kokemuksia diabeetikkolasten koulupäivän aikaisen omahoidon tukemisesta. Tyypin 1 diabetes on yleisempää suomalaisilla lapsilla ja nuorilla kuin missään muualla maailmassa. Diabeetikkolasten määrän lisääntyessä on hyvin todennäköistä, että luokanopettaja kohtaa työssään yhä useammin diabetesta sairastavan oppilaan. Keväällä 2010 julkaistu Opetusministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen kuntaliiton yhteistyönä valmistama Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta (STM 2010:9) antaa ohjeistuksen, jonka puitteissa lapsen koulupäivä tulisi järjestää. Arjen toiminnassa käytännön järjestelyt voivat olla kuitenkin hyvin kirjavia paikkakunnasta tai jopa koulusta riippuen. Diabeetikkolapsen äitinä ja samalla luokanopettajan tehtävässä toimivana olen kiinnostunut kuulemaan diabeetikkolasten vanhempien kokemuksia lapsen koulupäivän aikaisen omahoidon tukemisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa millaisia toimintatapoja käytetään, millaiset toimintatavat ovat vanhempien kokemuksen mukaan toimivia ja miten yhteistyötä ja toimintaa voitaisiin kehittää. Saatuja vastauksia käsitellään luottamuksellisesti, eikä yksittäisen vastaajan henkilöllisyys tule tutkimuksessa esille. Kaikki vastaukset ovat tärkeitä ja arvokkaita! Olisin kiitollinen, jos vastaisit kyselyyn 18.02.2011 mennessä ohessa olevan linkin kautta. https://elomake.helsinki.fi/ lomakkeet/25271/lomake.html Yhteistyöterveisin, Marja Laakkonen marja-leena.laakkonen@helsinki.fi Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Käyttäytymistieteiden laitos Ohjaaja yliopistonlehtori Tarja Palmu NovoInfo arjessa mukana 0800 122 566 ma-pe 9-16 Novo Nordiskin asiakaspalvelu NovoInfo on osa Novo Nordiskin kokonaisvaltaista diabeteksen hoitoa. Haluamme tarjota kuluttajille mahdollisuuden olla meihin yhteydessä maksuttoman neuvontalinjamme kautta ja saamaan asiantuntevaa neuvontaa käytössään olevasta Novo Nordiskin valmisteesta. Kysytyimmät aiheet käsittelevät mm. insuliinien säilyttämistä, insuliineja ja matkustamista, annosteluvälineiden toimintaa neulan ja annosteluvälineen yhteensopivuutta. Haluamme toiminnallamme tukea diabeetikoiden arkipäivää ja olla mukana muuttamassa diabeteksen hoitoa. novoinfo@novonordisk.fi Changing Diabetes and the Apis bull logo are registered trademarks of Novo Nordisk A/S
Ta p a h t u m a t Pääkaupunkiseudun alueella tapahtuu Voit osallistua ryhmiin, kursseihin ja tapahtumiin kiinnostuksesi mukaan yli kuntarajojen. ESPOO Vielä tilaa jumpissa: Ilmoittautuminen ryhmiin sähköpostilla toimisto@psdiabetes.fi, ja puh. 09 586 0520. Ilmoittautumisen yhteydessä saat maksutiedot! Starttijumppaa Leppävaarassa miehille ja naisille Tiistaisin Leppävaarassa Ruusutorpan koululla (Leppävaarankatu 24) 14 kertaa 18.1 3.5.2011 (hiihtoloma välissä). Hinta 35 euroa. Venyttelyjumppaa liikuntaa aloitteleville fysioterapeutin ohjauksessa. Sopii erityisesti työikäisille yli 40 v. diabeetikoille tai riskiryhmään kuuluville. Ryhmä 1 klo 17.00 17.50, ryhmä 2 klo 18.00 18.50 Starttijumppaa Olarissa miehille ja naisille Keskiviikkoisin Olarin uimahalli (Yläportti 4 A-B) liikuntasalissa 14 kertaa 19.1 4.5.2011 (hiihtoloma välissä). Hinta 35 euroa. Aikuisliikuntaohjaajan suunnittelema ohjelma sopii erityisesti yli 40-vuotiaille diabeetikoille, ja sydänriskiryhmään kuuluville. Älä anna verenpaineesi kohota ja muista, että liike on lääke sydämellekin! Ryhmä 3 klo 17.00 17.50 Vesiliikuntaryhmiä Olarissa miehille ja naisille keskiviikkoisin Olarin uimahallissa (Yläportti 4 A-B) 14 kertaa 19.1 4.5.2011 (hiihtoloma vko 8 ei jumppaa). Hinta 45 euroa. Juoksua ja jumppaa altaassa fysioterapeutin/ aikuisliikuntaohjaajan ohjauksessa. Sopii erityisesti liikuntaa aloitteleville, vähän liikkuville ja/tai painonhallinnasta kiinnostuneille. Sekaryhmä sekä naiset että miehet ovat tervetulleita ryhmään. Kellonaika klo 20.00-20.40. Kysy diabeteksesta-ilta Leppävaarassa maanantaina 28.3.2011 klo 18-20 Ruusutorpan koulun Auditoriossa (Leppävaarankatu 24). Asiantuntija on vastaamassa diabetes-aiheisiin kysymyksiin. Vapaa pääsy Tervetuloa! Maanantaitreffit Betes-kahvilassa. Kahvila on vapaa tilaisuus kaikille diabeetikoille, läheisille ja riskiryhmään kuuluville vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Kokoontuminen joka maanantai klo 17 19. Paikka Espoon Keskuksessa sijaitseva Ravintola Kannunkulman kabinetti (Kannunsillankatu 2, 02780 Espoo). Vapaa pääsy Tervetuloa! Keilailuryhmät Espoonlahdessa Sky Bowling Kauppakeskus Lippulaivan 3. kerroksessa aina kuukauden viimeisenä perjantain klo 18-19.30. Ilmoittautumiset kolme päivää aikaisemmin Kirsti Olinille, gsm 040 830 6368. Jäsenhinta 10 eur/ hlö maksetaan paikan päällä. Leppävaarassa Bowl Circus Sello Kauppakeskus Sellossa joka torstai 13.30-15.00. Omakustannehintaan eli eläkeläishinta jaetaan osallistujien kesken. Keilaamme arkitorstaisin ympäri vuoden. Ilmoittautumiset kaksi päivää ennen Jaakko Messalalle gsm 040 733 4386 tai Siiri Pukariselle gsm 045 1111 824. Kävelyryhmät Sauvakävelyryhmä Espoonlahdessa tiistaisin klo 18.00-19.00. Lähtöpaikkana Espoonlahden Uimahallin edusta, (os. Espoonlahdenkuja 4). Tiedustelut Eija Leeve gsm 040 50 888 08. Kävelyryhmä toimii vuoden ympäri! Ei ilmoittautumista - maksuton - vapaa kaikille. Sauvakävelyryhmä Espoon keskuksessa keskiviikkoisin klo 17.00-18.00. Lähtöpaikkana Keski-Espoon Uimahallin talon joenpuoleinen parkkipaikka (Kaivomestarinkatu 2). Tiedustelut Jaakko Messala gsm 040 7334386 ja Kauno Pollari gsm 0400 446590. Ei ilmoittautumista - maksuton - vapaa kaikille. TULOSSA: Uniapnea-ilta, retki Nuuksioon ja paljon muuta; seuraa ilmoittelua! Muutokset mahdollisia; seuraa tapahtumatiedotusta KIDE- tiedotuslehdestä, ja www.psdiabetes.fi! 12
Helsinki 21.3. klo 18 19.30 Diabeetikon kyselytunti mieltä askarruttaviin kysymyksiin vastaamassa LT Diabetologi Markku Saraheimo. Paikka Kampin palvelukeskuksen juhlasali 2. kerros. Kysymyksiä voi myös lähettää etukäteen sähköpostilla osoitteeseen toimisto@psdiabetes.fi. Kaksi kysymystä per kysyjä. ma 4.4. klo 17 18.30 Potilaan oikeudet -luento, paikka Kampin juhlasali. Luennon jälkeen voi esittää yleisluontoisia kysymyksiä ( ei henkilökohtaisia ) luennoitsija Eija Bärlund-Toivonen, Helsingin kaupungin potilasasiamies. Kerhot - Helsinki Seuraa eri liikuntaryhmien kokoontumista yhdistyksen www-sivuilta www.psdiabetes.fi Viikoittain ympäri pääkaupunkiseutua monenlaista aktiviteettia! Malmin maanantaikerho Kerho kokoontuu joka kuukauden toisena maanantaina alkaen 10.1.2011 klo 17.00-19.00 Malminvirkistyskeskuksen ruokasalissa.(latokartanontie9) Yhteyshenkilö Kaija Siltala 040-5403343 Maanantaikerho Kerho kokoontuu Kampin palvelukeskuksessa Ilona-kabinetissa joka maanantai klo 12.00-14.00 ( ei 21.2, 21.3, 23.5 jolloin retkeilemme). Kahvia saa, mutta ota oma välipala mukaan. Keskustelemme kokemuksista ym. Yhteyshenkilö Tuula Olander 040-9623580 Vinkki: 12.4. klo 12 18 Eteläisen alueen toimijoiden yhteinen terveystapahtuma, Hyvä Cityelämä Narinkkatorilla. Tervetuloa. 20.4. klo 18 Suuri ravintoilta Kampin palvelukeskuksessa. Luennoimassa Professori Pertti Mustajoki ja kommentaattorina LT diabetologi Markku Saraheimo. Tervetuloa. Vierailu Soleus Proteukselle 14.2.2011 klo 12 14 Soleus Proteus (pohjallisten valmistaja) on kutsunut meitä tutustumaan tehtaalleen (Kiskontie 1, Ruskeasuo, Helsinki) Bussit 39 ja 45 sekä 200 -alkuiset sekä ratikka 10 ajavat sinne. Ilmoittautumiset 9.2.2011 mennessä Raija Härönojalle numeroon 050-3232035. Teatteriin 9.4.2011 Teatterimatka Musiikkiteatteri Palatsiin Tampereelle. Kappale on AVA&FRANK. Pääosassa Arja Koriseva ja Miro Honkanen. Klo 9.00 lähtö Kiasman edestä. Lounas Ellilässä klo 11.00, jonka jälkeen jatketaan Tampereelle teatteriin. Hinta 55euroa henkilö. Ilmoittautumiset 1.3.2011 mennessä Raija Härönojalle numeroon 050-3232035. Tiistaikerho Kerho kokoontuu toimistolla joka tiistai klo 13.00 (osoite Malminkatu 24 D 38, Helsinki). Kahvit keitetään, mutta oma eväs mukaan. Yhteyshenkilö Salli Konttila-Heiska 040-5217609. Vesivoimistelu Muutama vapaa paikka Mäkelänrinteen uintikeskuksessa. Tiistaisin klo 14-14.30. Hinta 60.00 euroa. Sisältää vesivoimistelun ja lisäksi vielä mahdollisuus uida 30 min. Ei muita maksuja. Ilmoittautumiset Raija Härönoja 050-3232035. Lentopalloa PS-Lentis pelailee syyskuusta huhtikuulle sunnuntaisin klo 17 18.30 Kisahallilla Töölössä lentopalloa Pehmo - säännöin. Porukassa 20 70 -vuotiaita naisia ja miehiä. Tärkeintä on liikkuminen, ei hampaat irvessä pelaaminen. Yhteyshenkilö Kari Kortelainen 040 3424 340. Kirkkonummi Kuukausitapaamiset 20.1. klo 18 vuosikokous, jalkaluento 17.2. klo 13 kenkäesittely 17.3. klo 13 vapaamuotoista keskustelua 14.4. klo 13 diabeteshoitaja 19.5. klo 13 kevätretki sauvakävely kuten ennenkin 13
Ta p a h t u m a t Vantaa Haussa VERTAISTUKIRYHMÄN VETÄJÄ Etsimme reipasta vetäjää Länsi-Vantaan diabeteskerholle, vapaaehtoistyö. Autamme alkuun.yhteydenotot: Marjo Seppälä puh.040 708 9542, sähköposti marjo.seppala@pp2.inet.fi Kartoitamme mahdollisuutta perustaa diabeteskerho Vantaan Hakunilaan. Asiasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä Anja Heiniölään anjaheini@saunalahti.fi. Kerhot - Vantaa Tikkurilan kerho kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen torstai alkaen 3. helmikuuta klo 15.30-18.00 Vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4, Tikkurila. Vetäjänä Irma Turunen puh. 050 528 8995 Länsimäen kerho kokoontuu joka maanantai klo 13.00-14.00, paikka on Maalinauhantie 15 B. Vetäjänä Riitta Ruohosto, puh. 044 305 5840 Länsi-Vantaalla pyritään aloittamaan kerho mahdollisimman pian. Liikunta Vesivoimistelu Tikkurilan uimahallissa, ryhmä on täynnä, tarkoituksena on syksyllä aloittaa toinen ryhmä, niin että kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Yhteyshenkilö Irma Turunen, puh. 050 528 8995. Vesivoimistelu Myyrmäen uimahallissa maanantaisin klo 14.30-15.00 alkaen 10.1.2011. Yhteyshenkilö Marja Kalvia, puh. 050 535 1490. Hinta 40,-+uimahallin pääsymaksu. Asahi-terveysliikunta Vapaaehtoistalo Violassa joka perjantai klo 10.00, alkaen 7.1. Diabeetikoille sokerittomia hilloja Sotkamolainen Kotilan tila maustaa hillot luonnon omilla aromeilla ja maltitolilla. Voit tilata tuotteita postitse numerosta 044 291 8616 tai voit tiedustella niitä myös yhdistyksen myymälästä. Kuntosali Tikkurilan uimahallissa keskiviikkoisin, lähemmin Irma Turunen. Mahdollisuus sauvakävelyyn Sydänyhdistyksen kanssa sekä Myyrmäessä että Tikkurilassa. Tiedustelut Matti Riikonen, puh. 0400-458583. Matkat, retket Retki Valamon ja Lintulan luostareihin Glaukoomayhdistyksen kanssa 17.-18.5. Muutama paikka vapaana, tiedustelut Irma Turunen puh. 050 528 8995. KIDE-lehdessä numero 2 tarkemmat tiedot matkasta ja ilmoittaumisesta toukokuun lopussa järjestettävästä Tallinnan puutarhamessuretkestä. Muistiluotsiprojektin muistiluento Myyrmäen terveyskeskuksen auditoriossa keskiviikkona 30. maaliskuuta klo 15.30-17.30. Luennoitsijana Sanna Suvisalmi. Hoitovälinejakelu Vantaalla (muutoksia aikoihin) Tikkurila, Hakunila, Länsimäki Ilman ajanvarausta maanantaisin klo 7.00-10.00 ja 15.30-16.30 ja keskiviikkoisin klo 12.00-15.00, osoite Kielotie 11 D, toinen kerros. Puhelinajat välineiden tilaamiseen: maanantaisin 13.00-15.00 ja keskiviikkoisin 7.00-10.00, puh. 09 839 22451. Noudetaan Kielotie 11 A, 2. kerros, neuvonta klo 8.00-16.00. Koivukylä, Korso Ilman ajanvarausta tiistaisin 7.30-8.30 ja perjantaisin 12.00-14.00 Koivukylän terveysasemalla, Karsikkokuja 15, B-rappu, 2 krs, huone 4. Puhelintilaukset ma-pe klo 12-14, 09 839 37402. Nouto ma-to 8-14.30 ja pe 8-13 Koivukylän terveysasemalta B-rappu, 2 krs, huone 6. Myyrmäki, Martinlaakso Ilman ajanvarausta tiistaisin 8-11 ja torstaisin 12-15 Myymäen terveysasema Jönsaksentie 4, 2 krs, huone 2219. Puhelintilaukset ma ja ke 8-11, puh. 09 839 35315, nouto terveysaseman neuvonnasta 7-17. 14
Yksilölliset tukipohjalliset - asiakaspalvelua ja käsityötä Heli istuu tietokoneen äärellä ja skannaa eli lukee valmistusohjelmaan potilaasta juuri ottamiaan mittoja. Potilaan jalkojen virheasento olisi tarkoitus korjata tukipohjallisilla tietokoneohjelmaa hyväksi käyttäen. Kipu on tyypillisin pohjallishoitoon hakeutumisen syy, kertoo Heli ja toteaa, että vammat ja erilaiset sairaudet saattavat vaikeuttaa elämää iästä riippumatta. Hänen mielestään apuvälineen hankintaa lykätään usein tarpeettomasti, sillä apuvälineellä on paikkansa kivun lievityksessä ja vamman haittojen kompensoinnissa. Jalkineiden sisään asetettavat tukipohjalliset keventävät ja tasaavat jalkoihin kohdistuvaa kuormaa, tukevat jalkojen omaa lihastyötä, korjaavat jalkojen virheasentoa ja ohjaavat jalan liikettä oikeaan suuntaan. Tämän seurauksena niveliin kohdistuva rasitus vähenee, virheasentojen aiheuttama kipu häviää ja liikkuminen helpottuu. Jalan tutkiminen ja mitanotto tärkeää Jalkojen tutkimiseen ja yksilöllisten tukipohjallisten valmistukseen vaaditaan jalan rakenteen ja toiminnan tuntemusta. Oikeanlaisten tukien valmistukseen tarvittavat perustiedot saadaan käymällä läpi jalkojen kuormittuminen, virheasennot, nivelten liikkuvuus, kipupisteet ja muut jalkojen patologiset muutokset. Asiakkaan kokonaistilanne, ryhti, mahdolliset perussairaudet kuten diabetes sekä käytössä olevat kengät vaikuttavat myös pohjallisten valmistukseen. Tukipohjallisten malli ja materiaali valitaan tutkimuksen, käyttäjän ominaisuuksien sekä pohjallisten pääkäyttötarkoituksen perusteella. Tutkimiseen ja mitanottoon kuluu noin puolisen tuntia ja pohjalliset valmistetaan noin työviikon kuluessa. Kuorman kevennys ja kuormituksen tasaus Diabeetikoiden määrän kasvaessa diabetekseen liittyvät jalkaongelmat lisääntyvät. Diabeetikon jalkaongelmien tärkeimmät syyt ovat neuropatiat (hermojen vaurioituminen), iskemia (kudoksen paikallinen verettömyys) ja niihin yhdistyvät jalkojen ulkoiset vauriot. Tuntoaistin heikentyessä diabeetikko voi saada pienestä kenkään joutuneesta vierasesineestä ihovaurion, joka pahentuessaan aiheuttaa jalkahaavan. Suojaja kiputunnon puuttuessa vauriokohdan kuormittaminen jatkuu. Jatkuva kuormitus estää haavan paranemisen ja voi johtaa krooniseen jalkahaavaan. Yksilöllisesti valmistetuilla kevennyspohjallisilla voidaan ehkäistä diabeetikoiden jalkahaavoja. Pohjallisten tarkoituksena on kuormituskohdan liiallisen paineen poistaminen. Miksi erityisjalkineet tai ortopediset jalkineet? Tehdasvalmisteisia eritysjalkineita tai yksilöllisiä ortopedisiä jalkineita tarvitaan silloin, kun jalkojen tilanteesta johtuen edes hyvin varustetusta kenkäkaupasta ei löydy sopivia jalkineita. Tällaisen tilanteen saattavat aiheuttaa esimerkiksi diabetes, reuma tai erilaiset traumat. Tavallisiin jalkineisiin verrattuna erityisjalkineissa on lisätilaa varpaille sekä tukipohjallisvara. Ortopedisten jalkineiden perustana on aina yksilöllinen lesti, joka määrittää kengän muodon, mallin, koon ja sopivuuden. Ortopedisiin jalkineisiin kuuluvat yksilölliset jalkavuoteet, joilla voidaan säädellä painon jakautumista ja lisätä askeltamisen vakautta kertoo Satu, joka vastaa Soleus Oy:n jalkineosastosta. Yksilölliset ortopediset jalkineet valmistetaan yleensä lääkärin lähetteellä niille, joille tehdasvalmisteisten jalkineiden lestimitat eivät riitä jalkojen koon tai muodon, jalkojen alueen haavojen, leikkausarpien tai Charcot n-jalan (Charcot n neuro-osteoartropatia) takia. Apuvälineterapia jatkaa kuntoutusta Apuvälineterapiaan, esimerkiksi tukipohjallisiin, erityisjalkineisiin tai selkäja polvitukiin, tutustutaan yleensä ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun oma keho trauman tai sairauden jälkitilan takia vaatii tuentaa. Apuvälineterapia on kuitenkin sairaanhoidon, fysioterapian ja toimintaterapian rinnalla olennainen osa terveydenhuoltoa. Apuvälineterapialla jatketaan potilaan kuntoutusta siitä, mihin akuutit hoitotoimenpiteet pääasiallisesti lopetetaan eikä fysio- tai toimintaterapiaa enää tarjota ensisijaisena kuntoutusmuotona. Tässä vaiheessa päävastuu oman kunnon ylläpidosta siirtyy potilaalle itselleen ja hänen tulisi sitoutua hänelle sovitetun apuvälineen käyttöön. Soleus Oy myy, sovittaa ja valmistaa lääkinnälliseen kuntoutukseen tarkoitettuja yksilöllisiä apuvälineitä, joita em. apuvälineiden lisäksi ovat ylä- ja alaraajaortoosit, perinteiset ja silikonista valmistetut ylä- ja alaraajaproteesit sekä lääkinnälliset hoitohihat, -hanskat ja -sukat, joiden sopivuuden tae ovat yksilölliset mitat. Sen lisäksi, että lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset ohjaavat potilaitaan apuvälineklinikoille, sinne voi tulla myös omasta aloitteesta. Lisätietoa on nettisivulla www.soleusproteor.fi.