momentin kohdan 2 a mukaan.

H Ä M E E N Y M P Ä R I S T Ö L U P A P Ä Ä T Ö S Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YLO/lup/113/05 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös OFA Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Jokioisten kunnassa sijaitsevan lanka- ja naulatehtaan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. OFA Oy Ab Humppilantie 12 31600 JOKIOINEN LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE OFA Oy Ab:n Jokioisten tehtaat Humppilantie 12 31600 JOKIOINEN LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Liike- ja yhteisötunnus: 0843581-8 Toimialatunnus: 28740 Lankatehtaan kiinteistöt: 169-402-1-25, 169-402-1-32, 169-402-1-35 ja 169-402-2-1 Naulatehtaan kiinteistöt: 169-408-1-86, 169-408-1-238, 169-408-1-739 ja 169-408-1-1501. Oy OFA Ab:n Jokioisten tehtaiden toiminta edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 2 d ja ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 1 sekä ympäristönsuojelulain 29 :n mukaan. Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 2 a mukaan. Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 30.12.2003. Kuumaupotuslaitoksen, jonka käsittelykapasiteetti on yli 2 tonnia tunnissa, tuli ympäristönsuojeluasetuksen 42 1 momentin kohdan 4 perusteella hakea ympäristölupaa viimeistään 31.12.2003. Suoritemaksu 6 500 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3820 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 38 20 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3950 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 39 50 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen ympäristökeskuksen päätös 22.6.1999 (dnro 0397Y0034-111, nro 32/YSO/99) ympäristölupamenettelylain 6 :n mukaisesta lupahakemuksesta. Lounais-Hämeen kansanterveystyön kuntaliiton terveyslautakunnan valvontaosaston 13.1.1976 myöntämä sijoituslupa jätevedenpuhdistamolle. Länsi-Suomen vesioikeuden päätös jätevesien johtamisesta Loimijokeen nro 26/1987/4, Dnro 86395, 8.4.1987. Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin lausunto nro 45/500 Hev 1986, 18.12.1987. Vesi- ja ympäristöhallituksen lausunto nro 236/500 VYH 1988, joka on annettu 15.5.1988 OFA Oy Ab:n Jokioisten tehtaiden jätevesien johtamisesta Loimijokeen asetuksen 283/62 mukaisesta ennakkoilmoituksesta. Alueella on voimassa kaksi kaavaa. Loimijoen pohjoispuoli, lankatehtaan alue, on yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Jokioisten kunnanhallitus on vahvistanut alueen kaavan 12.9.1975. Loimijoen eteläpuoli, naulatehtaan ja jätevedenpuhdistamon alue, on yhdistettyjen teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta, jonne saa rakentaa myös asunto-, toimisto- ja vapaa-ajanrakennuksia. Alueen asemakaava on vahvistettu 22.4.1980. OFA Oy Ab Jokioisten tehtailla on ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusosakeyhtiö Tapiola, nro 312-0414037-A, 1.4.1999. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus OFA Oy Ab:n tuotantolaitokset sijaitsevat Jokioisten kunnan keskustaajamassa, noin 400 metrin etäisyydellä kunnan ydinkeskustasta. Lähin asuinrakennus sijaitsee naulatehtaasta noin 85 metriä etelään. Lähin päiväkoti sijaitsee noin 400 metrin, lähin koulu noin 500 metrin ja terveysasema noin 400 metrin etäisyydellä tuotantolaitoksista. Laitosta ympäröivällä alueella on asutuksen lisäksi puistoa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT:n) laitokset sijaitsevat noin puolen kilometrin etäisyydellä laitoksesta. Laitoksen toiminnan vaikutusalueella ei ole Natura- tai muita suojelualueita. OFA Oy Ab:n Jokioisten tuotantolaitokset sijaitsevat molemmin puolin Loimijokea siten, että lankatehdas sijaitsee Loimijoen pohjoispuolella ja naulatehdas ja jätevedenpuhdistamo sijaitsevat Loimijoen eteläpuolella. Vesistöalueluokituksessa alue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen (35) Loimijoen vesistöalueeseen (Jokioisten alue nro 35.923). Tehdasalue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Särkilampi nro 0416954, sijaitsee alueesta noin 3,3 kilometriä koilliseen.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Ympäristön tila ja laatu Alueella on harjoitettu teollista toimintaa vuodesta 1804 lähtien. Tällä hetkellä OFA Oy Ab:n kiinteistöillä harjoitetaan, OFA Oy Ab:n omien toimintojen lisäksi, muun muassa autojen säilytystä ja korjausta, keittiökalusteiden valmistusta ja puusepän toimintaa. Liikennöinti tehdasalueelle tapahtuu pääosin Humppila-Jokioinen maantien kautta. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilman laatu ja laskeumat OFA Oy Ab Jokioisten tehtaiden jätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen Loimijoen yläjuoksulle. Alue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen (nro 35) ja Loimijoen vesistöalueeseen (35.9). Loimijoen latvat sijaitsevat Tammelan ylängön järvialueella, jonka keskusjärvi on Tammelan Pyhäjärvi. Pyhäjärvestä Loimijoki virtaa Forssan ja Loimaan kautta Huittisiin, jossa se laskee Kokemäenjokeen. Loimijoen vesistöalueen pinta-ala on 3 140 km 2 ja järvisyys 2,8 %. Loimijoen pituus on 114 kilometriä ja pudotuskorkeus 54 metriä. Valuma-alueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Loimijoen keskivirtaama on Forssassa 6,3 m 3 /s, Jokioisilla 6,4 m 3 /s, Loimaalla 8,8 m 3 /s ja Huittisissa 24 m 3 /s. Alivirtaamat ovat alajuoksullakin vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 100 m 3 /s. Loimijokeen johdetaan kymmenen kunnan tai kaupungin jätevedet sekä muutamien teollisuuslaitosten jätevedet. Lisäksi Loimijoen vesistöä kuormittaa hajakuormitus, jonka osuus vesistöä kuormittavista ravinteista on koko jokialuetta ajatellen selvästi suurempi kuin viemäröidyillä jätevesillä. Pistemäisistä jätevesikuormittajista muun muassa Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Loimijoen yläjuoksulle. Jokioisten kohdalla sijaitsevien kuormittajien, Jokioisten kunnan, Suomen Sokeri Oy:n ja OFA Oy Ab:n jätevesien vaikutus Loimijoen veden laatuun ei ole merkittävä, mutta se on kuitenkin havaittavissa etenkin pienillä virtaamilla. Savisamean Loimijoen sekä sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja joen happitilanne on tyydyttävä tai hyvä. Vesi- ja ympäristöhallituksen laatiman vesien yleisen laatuluokituksen mukaan Loimijoen veden laatu on heti Pyhäjärven alapuolella tyydyttävä, Forssan alapuolella paikoin huono ja Jokioisten alueella, samoin kuin joen keski- ja alajuoksulla, välttävä. Kokonaisuutena Loimijoki on veden laadultaan yksi heikoimpia vesistöjä Kokemäenjoen koko vesistöalueella. Kokemäenjoen veden laatua seurataan Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuna. Vuonna 2003 valmistuneen Kanta-Hämeen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen mukaan sormipaksukaiskarpeen esiintyminen oli Jokioisilla maakunnan keskitasoa. Jäkälälajistoltaan havaintoalat edustivat maakunnan

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Alueen maaperän tila LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta keskitasoa, mutta jäkälien lajimäärä oli keskimääräistä vähäisempi kolmella havaintoalalla. Leväpeitteen esiintyminen oli samaa tasoa kuin maakunnassa keskimäärin. Myös mäntyjen neulaskadon määrä ja neulasten typpi- rikkipitoisuudet olivat maakunnan keskimääräistä tasoa. Sammalten raskasmetallipitoisuudet olivat kadmiumin, elohopean ja vanadiinin osalta samaa tasoa kuin maakunnassa keskimäärin. Yhdellä näytealalla sammalten sinkkipitoisuudet kohosivat erittäin korkeiksi (262,5 mg/kg) ja nikkelipitoisuudet (4,7 mg/kg) selvästi keskimääräistä korkeammiksi. Yhdellä näytealalla myös humuksen sinkkipitoisuus (197,8 mg/kg) sekä lyijypitoisuus (90 mg/kg) olivat selvästi korkeammat kuin muualla maakunnassa. Muut humuksen raskasmetallipitoisuudet eivät merkittävästi poikenneet keskimääräisestä tasosta. Näyteala, jolta poikkeavan korkeita raskasmetallipitoisuuksia Jokioisilla mitattiin, sijaitsee OFA Oy Ab:n tuotantolaitosten läheisyydessä. Alueen maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty vuonna 2002. Novalab Oy:n tutkimusraporttien (8.11.2002, 19.11.2002 ja 2.12.2002) mukaan maaperä OFA Oy Ab:n kiinteistöillä on paikoin lyijyllä, sinkillä ja nikkelillä pilaantunutta. Pilaantuneisuus vaihtelee lievästi pilaantuneesta voimakkaasti pilaantuneeseen. Muiden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat tutkimuspisteissä maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät ns. SA- MASE-ohjearvot. Haitta-aineista ympäristölle tai terveydelle mahdollisesti aiheutuvia riskejä ei ole arvioitu eikä alueen maaperää kunnostettu selvitysten jälkeen. OFA Oy Ab hakee Jokioisten tehtaille toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Jokioisten tehtaat koostuvat kahdesta eri tuotantoyksiköstä; lankatehtaasta ja naulatehtaasta. Tehtailla jalostetaan teräslangasta nauloja ja lankatuotteita yhteensä keskimääriin 7 500 tonnia vuodessa. Osa tuotteista sinkitään. Toiminnassa syntyneet jäähdytys- ja prosessijätevedet sekä osa saniteettijätevesistä puhdistetaan laitoksen omalla jätevedenpuhdistamolla. Lankatehtaan lämmöntuotantoa varten tehtaalla on kaksi pientä lämmityskattilaa (yhteisteho alle 2 MW). Naulatehtaan tilojen lämmitykseen käytetään kaukolämpöä. OFA Oy Ab:n lankatehdas on aloittanut toimintansa Jokioisilla vuonna 1936 ja naulatehdas vuonna 1975. Lankatehdas toimii yhdessä vuorossa ja naulatehdas kahdessa vuorossa, mutta tarvittaessa voidaan työskennellä myös kolmessa vuorossa. Molempien tehtaiden vuotuinen käyntiaika on 44 viikkoa (lankatehtaan käyntiaika 1 750 h/a ja naulatehtaan käyntiaika 3 500 h/a). Laitos työllistää tällä hetkellä noin 60 henkilöä. OFA Oy Ab:n omistaa ruotsalainen Gunnebo Ab -niminen yhtiö. Laitos on IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteen 1 kohdan 2.3 mukainen laitos.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Naulatehdas OFA Oy Ab:n Jokioisten naulatehtaan keskimääräinen kokonaistuotanto on noin 5 000 tonnia ja nimellistuotantokapasiteetti noin 8 000 tonnia vuodessa. Naulatehtaan päätuotteiden tuotantomäärät tuoteryhmittäin vuonna 2003. Tuote Tuotantomäärä t/a Kirkkaat vakionaulat 550 Sähkösinkityt vakionaulat 120 Kuumasinkityt vakionaulat 2 900 Cu/Ms naulat 10 Erikoisnaulat 170 Haponkestävät naulat 20 Katenaulat 20 Irtokonenaulat 250 Nauhoitetut naulat 650 Yhteensä 4 690 Lankatehdas OFA Oy Ab:n Jokioisten lankatehtaalla valmistetaan erilaisia lankatuotteita; kauppalankoja, side- ja aitaverkkoja, sidelankoja, oikaistuja ja katkottuja lankoja, säkinsiteitä, piikkilankoja ja paimenpoikalankoja. Lankatehtaan keskimääräinen kokonaistuotanto on noin 2 500 tonnia ja nimellistuotantokapasiteetti noin 7 500 tonnia vuodessa. Lankatehtaan päätuotteiden tuotantomäärät tuoteryhmittäin vuonna 2003. Tuote Tuotantomäärä t/a Kirkkaat langat 30 Hehkutetut langat 510 Teräslangat 30 Vahvasinkityt langat 200 Sinkityt langat 370 Oikaistut ja katkotut langat 370 Sidelangat 320 Lankateostuotteet 40 Verkkotuotteet 430 Yhteensä 2 300

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Tehtaat ja prosessit Naulatehdas Naulatehtaalla raaka-aineena käytetään niukkahiilistä kuumavalssattua teräslankaa, jota muokataan edelleen kylmävetämällä, profiloimalla, tyssäämällä ja katkaisemalla määrätyn pituisiksi. Tuotteet ovat kirkkaita, kuuma- tai sähkösinkittyjä. Tuotteiden kuumasinkitys tehdään itse ja sähkösinkitys teetetään alihankkijalla. Naulojen valmistus muodostuu seuraavista työvaiheista: 1. Langan veto: Puhdistuksen jälkeen valssilanka vedetään ja profiloidaan tarvittavaan muotoon. Tässä työvaiheessa tapahtuu myös langan lujittuminen eli kovettuminen. Naulalankojen vetämössa on käytössä neljä vetokonetta, näistä kaksi on 6-vetokonetta ja kaksi 4-vetokonetta. 2. Naulojen valmistus: Vedetystä langasta valmistetaan naula. Katkaistun langan pää tyssätään eli muodostetaan naulan kanta sekä katkaistaan tarvittavaan mittaan ja valmistetaan naulan kärki. Naulakoneryhmät muodostuvat naulakoneyksiköistä, joissa naulakoneita voi olla yksi tai useampi magneettikuljettimella yhdistettynä. Tällä hetkellä on käytössä 41 naulakonetta. 3. Naulojen rummutus/pesu: Naulojen puhdistuksessa poistetaan naulojen pinnalta epäpuhtaudet, terävät särmät sekä irrotetaan naulojen valmistuksessa jääneet ainejäämät (ns. siivet). Puhdistus tehdään joko purulla rummuttamalla tai pesemällä pesuliuoksella. Pestyt naulat kuivataan maissirouheella. Tällä hetkellä on käytössä kolme pururumpua, pesurumpu (+ maissiallas) ja pesuallas (+ maissiallas). 4. Naulojen rihlaus: Työvaiheessa rihlataan kampa- ja kierrerihlauksena erilaisia nauloja suuremman pitokyvyn/kiinnipysymisen aikaansaamiseksi. Tällä hetkellä on käytössä seitsemän rihlauskonetta. 5. Kuumasinkitys: Esikäsittelynä kuumasinkitysprosessissa on sinkittävien kappaleiden peittaus. Peittaukseen käsittelyvaiheita ovat suolahappokylpy, vesihuuhtelu ja fluxaus. Peittauksen ensimmäisessä vaiheessa naulat puhdistetaan kylmässä suolahappo-/vesikylvyssä (puolet 33 % HCl ja puolet vettä) ja huuhdellaan vesialtaassa. Käytössä on yksi happokylpyallas (tilavuus 8 m 3 ) ja kaksi huuhteluallasta (tilavuus á 8 m 3 ). Vesihuuhtelun jälkeen suoritetaan naulojen fluxaus. Fluxauksessa naulat upotetaan metallikorissa muutamaksi kymmeneksi minuutiksi kuumaan sinkkiammoniumkloridi-/vesiliuokseen (sinkkiammoniumkloridipitoisuus n. 8 %). Fluxausaltaan tilavuus on 8 m 3. Hyvän korroosiosuojan aikaansaamiseksi naulat kuumasinkitään. Naulatehtaalla on käytössä kaksi kuumasinkityslaitosta. Sinkki sulatetaan sähköllä. Kuumasinkittävät naulat upotetaan metallikorissa sinkkipataan, jossa on sulaa (485-490 C) sinkkiä sekä pieniä määriä alumiinia (<0,1 %) ja lyijyä (<0,5 %). Upotusaika on n. 2-3 minuuttia. Pataan muodostuu rautasinkkiä,

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 joka poistetaan padasta. Kuumasinkityksen jälkeen naulat jäähdytetään vedellä ja kuivataan nestekaasuliekillä. 6. Naulojen pakkaus: Valmiit naulat pakataan. Käytössä on kaksi pakkauskonetta, joilla valmiit tuotteet pakataan rasioihin ja edelleen koontalaatikoihin tai suoraan laatikoihin. 7. Naulojen nauhoitus: Nauhoituskoneella paineilmanaulaimiin tarkoitetut naulat nauhoitetaan muovisidoksella yhteen. Nauhoituskoneita on käytössä kolme. Lankatehdas Lankatehtaalla käytetään erilaisten lankatuotteiden raaka-aineena pääosin niukkahiilistä kuumavalssattua teräslankaa, jota muokataan edelleen kylmävetämällä, profiloimalla, hitsaamalla, taivuttamalla ja katkaisemalla vaadittuihin mittoihin. Tuotteet ovat kirkkaita (kovaa tai pehmeäksi hehkutettua), kuumasinkittyjä tai muovipinnoitettuja. Lankojen valmistus tapahtuu seuraavissa työvaiheissa: 1. Lankojen peittaus: Peittauksessa langat puhdistetaan epäpuhtauksista ja suojataan nopealta ruostumiselta. Lankojen peittaus tehdään naulatehtaalla naulojen peittausaltaiden yhteydessä sijaitsevissa altaissa. Peittauksen ensimmäisessä vaiheessa sinkittävät langat puhdistetaan suolahappokylvyssä. Toisessa vaiheessa suolahappoiset langat huuhdellaan vesialtaassa. Kolmannessa vaiheessa langat upotetaan boraxsuoloja (Na 2 B 4 O 7 -pitoisuus n. 140-150 g/l) ja vettä sisältävään kuumaan liuoskylpyyn. Boraxaltaan tilavuus on 8 m 3. 2. Langan veto: Langan valmistuksessa ensimmäisenä vaiheena on puhdistetun valssilangan vetäminen ja profiloiminen halutun muotoiseksi. Tässä työvaiheessa tapahtuu myös langan lujittuminen (kovettuminen). Käytössä on kahdeksan vetokonetta. 3. Langan kuumasinkitys/hehkutus: Kuumasinkityslinjalla langat sinkitään ohuttai vahvasinkityksenä sekä hehkutetaan. Kuumasinkitystä käytetään silloin, kun tarvitaan erityisen hyvää suojaa ruostumista vastaan. Kuumasinkityslinjalla on seuraavat laitteet; lähtötelineet, lyijypadat 2 kpl, jäähdytysvesi ilma/vesi, suolahappokylpy, huuhteluallas, fluxiallas, boraxallas, sinkkipata, pystyynajolaitteisto ja kelauskone. Lämpökäsiteltävät langat ohjataan kulkemaan lyijypadoissa sulan lyijyn läpi. Lyijypadoissa sulan lyijyn lämpötilat käsittelyn aikana ovat 650-739 C. Lyijy sulatetaan sähköllä. Tämän jälkeen langat jäähdytetään ympäristön lämpötilassa tai vedellä. Lämpökäsittelyn jälkeen suoritetaan lankojen peittaus altaissa. Peittauksen jälkeen langat kuumasinkitään sinkkipadassa, jossa sulan sinkin lämpötila on 455-465 C. Sinkki sulatetaan sähköllä. Sikkipataan muodostuu rautasinkkiä, joka poistetaan padasta. Sinkityksen jälkeen lankojen pinnalta pyyhitään ylimääräinen sinkki. Näin sinkittyjä lankoja kutsutaan ohutsinkityiksi, kun taas ilman pyyhintää sinkittyjä lankoja kutsu-

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Jätevedenpuhdistamo taan vahvasinkityiksi. Sinkityt langat jäähdytetään vedellä tai veden ja ruosteenestoaineen seoksella ja kuivataan ilmassa. Valmis lanka kelataan kelauskoneilla (20 kpl) vyyhdeiksi Erilaisten lankatuotteiden valmistus: - Verkon valmistus: Vedetyistä, kirkkaista tai kuumasinkityistä langoista valmistetaan hitsaamalla verkkoja betonirakenteiden sidontaan ja eläinten aitauksiin. Verkot ovat rullina tai laattoina. Käytössä on kaksi verkkokonetta. - Sidelankojen valmistus: Sidelangat valmistetaan vedetyistä, pehmeäksi hehkutetuista tai kuumasinkityistä langoista. Ne ovat joko oikaistuja ja määrämittaan katkaistuja tai puupuolille kelattuja lankoja määräpainonipuissa tai aaltopahvilaatikoissa varastolavalla. - Lankojen oikaisu ja katkominen: Vedetyille, koville, hehkutetuille tai kuumasinkityille langoille ja joskus myös valssilangoille tehdään oikaisu ja määrämittaan katkaisu. - Säkinsiteiden valmistus: Säkinsiteet valmistetaan hehkutetusta, kuumasinkitystä tai muovitetusta langasta. Lanka katkaistaan määrämittaan. - Piikkilankojen valmistus: Piikkilanka valmistetaan kovasta sinkitystä langasta. Kahta kuumasinkittyä lankaa kierretään yhteen ja lankaan tehdään määrätyin välein piikkiryhmiä. Valmis piikkilanka kelataan keloille. - Lankojen kelaus: Kelauskoneilla kelataan lankoja erilaisiin vyyhteihin ja keloihin. - Lankojen muovitus: Langan pinnalle puristetaan PVC-muovikerros, jolloin langalle muodostuu hyvä suoja ruostumista vastaan. - Lankojen määräpainotus: Määräpainokoneella vyyhditetään eri paksuisia hehkutettuja tai kuumasinkittyjä lankoja määräpainoisiin vyyhteihin. Laitoksella on oma jätevedenpuhdistamo, jossa käsitellään naulatehtaan prosessijätevedet sekä lankatehtaan prosessi- ja saniteettijätevedet. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1976. Puhdistamon osaprosessit ovat välppäys, ilmastus, flokkaus ja selkeytys. Välpällä jätevesistä poistetaan mekaaniset epäpuhtaudet, jotka voivat vaikeuttaa jatkokäsittelyä. Välpän käyntiä ohjataan manuaalisesti. Puhdistamoaltaat ovat teräsrakenteiset; vastaanottoallas on pinnoitettu lasikuidulla vuonna 1998. Vuosittain kesäseisokin aikana altaat tyhjennetään, niiden kunto tarkastetaan ja tehdään tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet. Välpätty vesi ohjataan ilmastusaltaaseen, jossa siihen lisätään kalkkimaitoa ph:n nostamiseksi optimaaliseksi raudan hapettamiselle kahdenarvoisesta ferroraudasta kolmiarvoiseksi ferriraudaksi. Kalkkimaito valmistetaan laitoksella neutraloimalla prosesseissa käytettyjä peittaushappoja. Kalkkimaito annostellaan jäteveden puhdistusprosessiin jaksoittain siten, että ph tasausaltaassa pysyy keskimäärin 7-8:ssa. Ilmastusaltaan jälkeen jäteveden ilmastusta jatketaan edelleen tasausaltaassa, jossa ferrorauta hapettuu täydellisesti ferriraudaksi. Tasausaltaan ollessa

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Lämmöntuotanto vajaa ilmastus tapahtuu yhdellä kompressorilla ja tarvittaessa toinen käynnistyy automaattisesti tai manuaalisesti. Tasausaltaasta vesi pumpataan pikasekoitukseen, johon syötetään kalkkimaitoa ph:n säätämiseksi flokkauksen optimialueelle (n. 8,8). Flokkaussekoittimien aiheuttama hiljainen virtaus saa pikasekoituksesta pienenä tulevan flokin sinkki- ja rautahiukkaset tarttumaan toisiinsa, kasvamaan suuremmiksi ja paremmin selkeytyviksi. Toisen flokkausaltaan pinnalta voidaan tarvittaessa poistaa ryyppyruuhella öljy rasvanerotuskaivoon. Flokkauksesta vesi johdetaan selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaassa pyritään pitämään lamellipakettien alapuolella noin 0,5-1 metrin paksuinen lietepatja, joka toimii eräänlaisena kontaktisuodattimena, johon kevyet ylöspäin nousevat hiutaleet törmäävät ja tarttuvat. Selkeytyksestä vesi johdetaan kaksiosaisen lisäselkeyttimenä toimivan maa-altaan kautta Loimijokeen. Selkeytysaltaan pohjalle laskeutunut liete kuivataan kammiosuotopuristimella noin 33 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Kuivattu liete varastoidaan tarkoitusta varten varatulla vaihtolavalla. Vaihtolava on sijoitettu katettuun, betonilattialla ja lämmityslaitteella varustettuun suojarakennukseen. Energiantuotantoa varten laitoksella on kolme kevytpolttoöljykäyttöistä kattilaa, joista yksi on varalla. Kattiloista kaksi sijaitsee lankatehtaalla (0,4 ja 0,75 MW:n kattilat) ja yksi (70 kw kattila) vanhassa talous- /saunarakennuksessa. Lankatehtaan 0,4 MW:n kattilalla tuotetaan lämpöä tuotanto-, sosiaali- ja konttoritiloihin ja 0,75 MW:n kattila toimii varakattilana. Naulatehtaan tilojen lämmitykseen käytetään kaukolämpöä. Raaka- ja polttoaineet ja niiden varastointi OFA Oy Ab:n Jokioisten tehtaalla jatkojalostetaan keskimäärin 7 500 tonnia niukkahiilistä kuumavalssattua teräslankaa. Tuotteiden pääraaka-, poltto- ja apuaineet, keskimääräinen kulutus ja suurin kerralla varastoitava määrä. Raaka-aineet Keskimääräinen kulutus Valssilanka 7 500 t/a 1 000 t Muut langat 30 t/a 15 t Sinkki 600 t/a 40 t Nauhoitusmuovi 10 t/a 5 t Suurin varasto Kumiprikat 2 000 mle 2 500 mle Apuaineet Lyijy 30 t/a 30 t Vetoaineet 9 t/a 3 t

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Suolahappo (HCl 33 %) 80 t/a 15 t Sinkkiammoniumkloridi 7 t/a 3 t Borax 1,5 t/a 1,5 t KTN 424 puhdistusaine 0,2 t/a 0,1 t Kalkki 23 t/a 15 t Polttoaineet Kevyt polttoöljy 55 m 3 /a 36 m 3 Propaani 13 t/a 4 t Lisäksi käytetään pakkaustarvikkeita 1 300 mle. OFA Oy Ab on Pakkausalan ympäristörekisterin (PYR:n) jäsen. Raaka-aineet varastoidaan pääosin piha-alueilla ja ulkovarastoissa. Nestemäiset raaka- ja polttoaineet varastoidaan varastosäiliöissä ja -konteissa sisä- tai ulkotiloissa. Kevyen polttoöljyn 30 m 3 maanalainen säiliö sijaitsee lankatehtaan kiinteistöllä Loimijoen läheisyydessä. Maanalaisessa polttoöljysäiliössä varastoidaan normaalisti enintään noin 15 m 3 kevyttä polttoöljyä. Käytössä on lisäksi kaksi 3 m 3 :n säiliötä kevyelle polttoöljylle. Naulatehtaalla on 15 m 3 :n suolahapposäiliöt sekä käyttämättömälle että käytetylle suolahapolle. Suolahapposäiliöt on varustettu betonisilla suoja-altailla. Raakaveden otto ja käyttö Laitos kuluttaa jäähdytys-, prosessi- ja talousvesiä yhteensä noin 97 000 m 3 /a. Tästä määrästä jäähdytys- ja prosessivesien osuus on 98 %. Jäähdytys- ja prosessivesistä noin 10 % kiertää suljetussa järjestelmässä. OFA Oy Ab ottaa jäähdytys-, prosessi- ja talousveden Jokioisten Vedenhankinta Oy:n vesiverkostosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Toiminnanharjoittajan mukaan uusissa hankkeissa pyritään käyttämään parasta käyttökelpoista ja taloudellisesti mahdollista tekniikkaa. Naulatehtaan vetokoneiden poistokanavan yhteyteen on asennettu suodatinja syklonijärjestelmä (poistoteho 3 m 3 /s). Kohdepoistoista imetään hiukkaset suodatinyksikköön laitteen sisäisen syklonin kautta. Syklonista poistoilma nousee kasettisuodattimien (6 kpl) läpi imuriin ja edelleen jälkisuodatinseinän läpi. Suodatuksen jälkeen ilma syötetään takaisin tehdastiloihin alipaineen vähentämiseksi. Tarvittaessa poistoilma voidaan ohjata imurin jälkeen ulkoilmaan. Säännöllisten huoltotoimenpiteiden ansiosta ko. järjestelmä on käyttöönoton jälkeen toiminut moitteettomasti ja todennäköisesti vähentänyt laitoksen hiukkaspäästöjä ilmaan. Vastaavan tyyppinen järjestelmä soveltuisi myös kuumasinkityksen sinkkipadan poistoilman suodattamiseen. Naulatehtaan uudessa kuumasinkityslaitteistossa linkorobotti ottaa sinkitysastian pataan upotuksen jälkeen sinkitysastian upottajalta ja linkoaa nau-

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 loista ylimääräisen sinkin padan päällä pois. Linkouksen jälkeen nauloista irronnut ylimääräinen sinkki putoaa takaisin sinkkipataan. Vanhassa laitteistossa on erillinen kannellinen linkousasema, johon syntyy tuotannon aikana sinkkivaippa. Syntynyt sinkkivaippa siirretään 2 3 kertaa vuorossa takaisin sinkkipataan. Linkousaseman kannessa on syklonilla varustettu poistokanava, jonka kautta pääsee sinkityspäästöjä ilmaan. Uudessa laitteistossa tällaista poistokanavaa ei tarvita, koska linkous tapahtuu padan päällä ja ylimääräinen sinkki putoaa sinkkipataan jokaisen linkouksen jälkeen. Rautasinkin muodostumisen vähentämiseksi vanhan laitteiston upottajiin on asennettu sinkitysastian päälle laskeutuvat kannet, jotka estävät naulojen ajautumisen sinkkipataan. Tällaiset kansien asentaminen uuteen linjaan on osoittautunut teknisesti vaikeaksi toteuttaa. Lankatehtaan suolahappoaltaan poistokanavissa on pisaranerottimet (2 kpl), joissa on suolahapon erottamiseksi lasi- ja posliinikappaleita. Pisaranerottimiin on lisätty keraamisia kiviä erottamiskyvyn parantamiseksi. Parempaan erottelukykyyn päästäisiin kanaviin asetettavilla vesipesureilla. Lankatehtaalla on käytössä kiertovesijärjestelmä. Raakaveden kulutusta voitaisiin vähentää vesien kierrättämisellä takaisin prosessiin molemmilla tehtailla. Vaikka laitoksen jätevedenpuhdistamo on käyttöiältään vanhahko, on se prosessitekniikaltaan samankaltainen kuin nykyaikaisemmat vastaavaan tarkoitukseen rakennetut laitokset. Puhdistamon riittävää toimivuutta voidaan tarkastella myös Loimijoen vähäisellä metalli- ja ravinnekuormituksella. OFA Oy Ab ei ole liittynyt energiansäästösopimukseen, eikä laitoksella ole tehty energiakatselmusta. OFA Oy Ab Jokioisten tehtailla käytettiin vuonna 2002 sähköä yhteensä noin 6 700 MWh ja lämpöä yhteensä 1 600 MWh. Naulatehtaalla käytettiin sähköä 3 300 MWh ja lämpöä 1 600 MWh. Lankatehtaalla sähköä 3 400 MWh. Naulatehtaan avonaiset sinkkialtaat (lämpötila 480 490 C) peitetään eristekerroksella (vermikuliitilla) viikonvaihteiden ja lomien ajaksi. Erillistä eristyskantta ei altaiden päälle ole. Lankatehtaan kahden lyijypadan (lämpötila 550-730 C) eristeenä on kalkkia ja sinkkipadan (lämpötila 460 C) eristeenä vermikuliittia. Lyijyaltaiden lämpötila pudotetaan viikonvaihteiden ja lomien ajaksi. Kun tehtaalla ei ole tuotantotoimintaa, poistoimurit, kompressorit ja pääosa valaistuksesta sammutetaan. Lankatehtaan tuotantorakennus ja tuotevarasto ovat iältään vanhoja, mikä osaltaan lisää hukkalämmön määrää. Naulatehtaalla naulojen peittauksen fluxiallas (lämpötila 55 65 C) on avonainen. Viikonvaihteiden ja lomien aikana fluxiallasta ei pidetä lämpimänä. Erillistä, automaattisesti toimivaa, eristyskantta ei altaiden päällä ole. Borax-allas (lämpötila 55 65 C ) on varustettu eristekannella.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Laitokselta johdetaan vesistöön jätevesiä keskimäärin 206 m 3 /d ja 67 000 m 3 /a. Jätevesistä suurin osa, 205 m 3 /d, on prosessi- ja huuhtelujätevesiä ja noin 1 m 3 /d lankatehtaan saniteettivesiä. Prosessi- ja jäähdytysjätevedet sisältävät muun muassa rautaa, sinkkiä ja suolahappoa. Jätevesien aiheuttama metalli- ja ravinnekuormitus on vähäinen. Puhtaat jäähdytysvedet johdetaan käsittelemättöminä jäähdytysvesiviemäriä pitkin Loimijokeen. Vesien mukana jokeen johdettavaa lämpökuormaa ei ole mitattu. Piha-alueen sade- ja hulevedet johdetaan hajautetusti avovalumina ja osittain kaivojen kautta sadevesiviemäreihin ja edelleen Loimijokeen. Naulatehtaan saniteettijätevedet (n. 3 m 3 /d) johdetaan kunnan jätevesiviemäriin. Vesistöön johdettavalle jätevedelle on asetettu vesi- ja ympäristöhallituksen kirjeellä nro 236/500 VYH 1988 seuraavat kuormitusarvot, joita ei tule ylittää: rauta (Fe) 80 kg/a sinkki (Zn) 30 kg/a PH 6-9 Jätevesien määrää ja laatua seurataan velvoitetarkkailuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemän tarkkailun (Loimijoen yhteistarkkailuraportti vuosilta 1998-2002) mukaan OFA Oy Ab:n jätevesillä ei ole ollut havaittavissa olevaa vaikutusta Loimijoen veden laatuun. Jokioisten alapuolelta tehtyjen sedimenttitutkimusten mukaan myöskään sedimenteistä ei ole ollut havaittavissa luontaista tasoa korkeampia metallipitoisuuksia. Jätevedenpuhdistamo on toiminut hyvin, eikä lupaehdossa annettuja metallien raja-arvoja ole vesiensuojelun vuosiyhteenvetoraporttien mukaan ylitetty. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laatimassa Loimijoen yhteistarkkailuraportissa vuosilta 1998-2002 todetaan, että OFA Oy Ab:n Jokioisten tehtaiden keskimääräiset vuorokausikuormitukset ovat olleet seuraavat: kokonaisfosfori 0,004 kg/d kokonaistyppi 0,99 kg/d rauta 0,198 kg/d sinkki 0,051 kg/d kromi 0,028 kg/d Jätevesien sisältämät ainemäärät ennen puhdistusta ja puhdistuksen jälkeen ovat vuosina 1998-2002 olleet keskiarvoina seuraavia: Fosfori Typpi Rauta Sinkki Kromi (kg/a) (kg/a) (kg/a) (kg/a) (kg/a) Ennen 66,3 361 6 090 1 088 12,3

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 Jälkeen 1,3 360 72,3 18,6 10,1 Puhdistusteho/ 98 % 0 % 99 % 98 % 18 % reduktio Vuonna 2004 vesistöön johdettavien jätevesien sisältämät ainemäärät olivat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemän tarkkailuyhteenvedon mukaan seuraavat: Kiintoaine Fosfori Typpi Rauta Sinkki Kromi (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) 334 0,7 238,7 19,4 8,0 4,5 Vuonna 2004 vesistöön johdettavien jätevesien haitta-ainepitoisuudet olivat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tekemän tarkkailuyhteenvedon mukaan keskimäärin seuraavat: Fosfori (mg/l) Typpi (mg/l) Rauta (mg/l) Sinkki (mg/l) Kromi (mg/l) Neutralointi 0,01 3,65 0,26 0,11 0,06 Huuhteluvedet 0,01 4,88 0,45 0,37 0,06 Vuonna 2004 johdettiin jätevettä vesistöön yhteensä 70 277 m 3. Päästöt ilmaan ja niiden vähentäminen Päästöjä ilmaan muodostuu energiantuotannossa, kuumasinkityksessä, peittauksessa ja langan vedossa tapahtuvassa valssihilseen puhdistuksessa. Lämmöntuotannon ja prosessien vuosipäästöt olivat vuonna 2003 seuraavat: Päästö Lankatehdas Naulatehdas Ammoniumtyppi 0,05 t 0,12 t Sinkki 10,0 kg 700,0 kg Lyijy 0,25 kg 2,00 kg Hiukkaset 0,35 t 1,30 t Hiilidioksidi, foss. 0,14 t - Rikkidioksidi 0,06 t - Typen oksidit NO 2 :na 0,13 t - Laitoksen vuosipäästöt on laskettu vuoden 2000 päästömittaustulosten ja päästökertoimien avulla. Laitoksen ilmapäästöjä vähennetään sykloneilla naulatehtaalla langanvedossa ja lankatehtaalla valssihilseen puhdistuksessa. Naulatehtaan vetokoneiden syklonista poistoilma imetään kasettisuodattimiin ja edelleen jälkisuodatinseinän läpi takaisin tehdastiloihin. Tarvittaessa poistoilma voidaan ohjata imurin jälkeen suoraan ulkoilmaan. Lankatehtaan poistoilmakanavan yhteyteen on asennettu sykloni. Lankatehtaan suolahappoaltaan

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 poistokaasukanavassa on pisaranerottimet suolahapon (HCl) talteenottoa varten. Tehdas/osasto Päästökohtien lukumäärä Päästökohdat, päästökorkeudet ja käytössä olevat puhdistinlaitteet ovat seuraavat: Päästökorkeus (m) Puhdistinlaitteet Naulatehdas - langanveto 1 syklonit+ suodattimet - peittaus 2 n. 12 ei puhdistimia - sinkitys 2 n. 15 ei puhdistimia Lankatehdas - lämmityskattila 1 n. 20 ei puhdistimia - valssihilseen puhdistus 1 n. < 5 sykloni - suolahappoallas 2 n. 10-15 pisaranerottimet - sinkkipata 2 n. 5-7 ei puhdistimia - lyijypata 2 n. 5-7 ei puhdistimia - verkkokone 1 n. 5 ei puhdistimia Vanha sauna -lämmityskattila 1 n. 15 ei puhdistimia Edellä mainittujen päästökohteiden lisäksi tuotantotiloista on yleisilmanvaihdon poistoja. Tampereen aluetyöterveyslaitos on mitannut OFA Oy Ab:n lanka- ja naulatehtaiden päästöjä viimeksi 24. - 25.8.2004. Lankatehtaalta mitattiin seuraavat poistokaasun haitta-ainepitoisuudet mg/m 3 (normaalitila, kuiva kaasu). Haitta-aine Sinkkiuunin poistokanava Lyijyaltaan poistokanava HCl-altaan poistokanava itä/länsipuoli Vetokoneen poistokanava sinkkikloridi < 0,01 sinkkiammoniumkloridi 0,19 - ja sink- kioksidi sinkki ja sinkkioksidi 0,01 - sinkki yhteensä 0,20 - kokonaishiukkaset 1,19 0,95 349 / 1058* sinkki hiukkasnäytteestä 0,17 < 0,01 lyijy hiukkasnäyt- 0,06 < 0,01

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 teestä ammoniakki 0,14 - kloridipitoisuus - - 64 / 89 *) näytteet eri päiviltä Lankatehtaan tuntipäästöt (normaalitila, kuiva kaasu) mittausjaksolla. Päästökohde Haitta-aine Päästö, g/h Sinkkiuuni - hiukkaset 5 - sinkki 1 - lyijy 0,2 - ammoniakki 0,5 Lyijyallas - hiukkaset 2 - sinkki < 0,02 - lyijy < 0,02 Suolahappoaltaat - suolahappo 300 Vetokoneet - hiukkaset 1 500 4 500 Naulatehtaalta mitatut poistokaasun haitta-ainepitoisuudet mg/m 3 (normaalitila, kuiva kaasu). Haitta-aine Uuden sinkkiuunin/ yleisilman poistokanava Vanhan sinkkiuunin/ yleisilman poistokanava HCl-altaan poistokanava pohjois- /eteläpuoli Vetomon palautusilma vetomon/sinkkaamon puol. sinkkikloridi 1,16 / 1,27 1,61 / 0,89* sinkkiammoniumkloridi 4,20 / 1,10 3,04 / 0,81* ja sinkkioksidi sinkki ja sinkkioksidi 6,10 / 3,00 2,99 / 3,0* sinkki yhteensä 11,4 / 5,4 7,6 / 4,7* ammoniakki 2,6 / 0,15 0,9 / 0,072* kloridi 2,7 / 0,47 hiukkaset 0,03*/0,08 * * pitoisuus todellisissa olosuhteissa, mg/m 3 Naulatehtaan tuntipäästöt (normaalitila, kuiva kaasu) mittausjaksolla. Päästökohde Haitta-aine Päästö, g/h Uusi sinkkiuuni - sinkki 230 - ammoniakki 40 Vanha sinkkiuuni - sinkki > 150 - ammoniakki 15 Suolahappoallas - suolahappo 5

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 Melu, tärinä ja liikenne Laitoksen toiminnasta aiheutuu melukuormituksen lisääntymistä lähialueilla. Naulatehtaan merkittävimmät melulähteet ovat sinkkiuunien poistot, peittausaltaiden poistot ja vetokoneiden puhdistus/syklonijärjestelmä. Naulatehtaan sisämelu ylittää paikoin 80 db(a). Lankatehtaan merkittävimmät melulähteet ovat sinkkiuunin poistot, suolahappoaltaiden poistot ja vetokoneiden sykloni. Laitoksen toiminnasta aiheutuva liikenne on raskaiden ajoneuvojen sekä henkilö- ja pakettiautojen liikennettä. Tuotteiden valmistuksessa tarvittavat raaka-aineet toimitetaan laitokselle ja tuotteet kuljetetaan asiakkaille maantiekuljetuksina. Alueelle liikennöi noin kahdeksan raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksista aiheutuva rekkaliikenne ajoittuu pääosin kello 7 ja 16 välille. Työntekijöiden työpaikkaliikenteestä aiheutuu henkilöautoliikennettä noin 40-50 autoa vuorokaudessa. Henkilöautoliikenne ajoittuu työvuorojen alkuun ja loppuun. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan ajoneuvoliikenteen aiheuttamia meluhaittoja voidaan pitää vähäisinä. OFA Oy Ab Jokioisten tehtaiden toiminnasta aiheutuvaa ympäristömelua on mitattu Tampereen aluetyöterveyslaitoksen toimesta vuosina 2000 ja 2004. Ympäristölle aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi ilmanvaihtolaitteiden poistokanaviin on asennettu äänenvaimentimet ja äänekkäimmät ilmanvaihtolaitteet on koteloitu. Lisäksi naulatehtaan ja asuntoalueen väliin on rakennettu meluvalli. Melumittausten mukaan melutaso toteutettujen toimenpiteiden jälkeen on tehtaan ympäristössä ollut keskimäärin alle 50 db (A). Jätteet ja niiden käsittely, varastointi ja hyödyntäminen Merkittävimmät laitoksella muodostuvat jätejakeet ovat jätevedenpuhdistamon liete, rautasinkki, sinkkituhka, lyijytuhka, jätehappo, jäteöljy, loisteputket, metalliromu, paperi, pahvi ja sekajäte. Vuonna 2003 laitoksen toiminnassa syntyneet hyötykäyttöön toimitetut jätteet. Jätenimike Jätteen tunnus Määrä (t) Jätteen vastaanottaja Rautasinkki 110501 77 Kuusakoski Oy Sinkkituhka 110502 146 Kuusakoski Oy Lyijytuhka 110502 37 Forssan Romu Oy/Kuusakoski Oy Metalliromu 160304 403 Forssan Romu Oy/Kuusakoski Oy Jätehappo 110105 81 Kemira Growhow Oy Energiajäte 200101 27 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 Paperi 200101 1,5 Paperinkeräys Oy Pahvi 200101 10 Paperinkeräys Oy Vuonna 2003 laitoksen toiminnassa syntyneet ongelmajätteet. Jätenimike Jätteen tunnus Määrä (t) Jätteen vastaanottaja Jäteöljy 130208* 1,7 Ekokem Oy Loisteputket 200121* 0,1 Ekokem Oy Puhdistamoliete ka-pit. 33 % 190205* 48 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete sisältää mm. rautaa, sinkkiä ja lyijyä. Jätevesiliete toimitetaan säännöllisesti Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Kiimassuon jätekeskukseen erityisjätteenä. Pirkanmaan ympäristökeskuksen laboratorio on tutkinut hollantilaisen NEN 7343 -kolonnitestin mukaisesti OFA Oy Ab:n jätevedenpuhdistamolla syntyvän lietteen liukoisuusominaisuuksia vuonna 2003 (tutkimusseloste 15.5.2003). Testissä liuenneen lyijyn kokonaispitoisuus oli 14 000 mg/kg ka ja sinkin kokonaispitoisuus oli 31 000 mg/kg ka. Lietteen TOC-pitoisuus oli 8 000 mg/kg ka. Puhdistamoliete luokiteltiin ongelmajätteeksi, erityisesti korkean lyijypitoisuuden vuoksi. Liukoisuustestauksessa lyijyn, sinkin ja TOC:n liukoisuus lietteestä oli kuitenkin hyvin vähäistä. Liuenneet pitoisuudet alittivat suotautumisen raja-arvot, jotka on asetettu vaarallisten jätteiden hyväksymiselle tavanomaisten jätteiden kaatopaikoille ja jätteiden hyväksymiselle vaarallisten jätteiden kaatopaikoille (Euroopan Unionin neuvoston päätös 19.12.2002 ja direktiivi 1999/31/EY). Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle liete on sijoitettava siten, että se ei ole kontaktissa erittäin happamien tai emäksisten jätteiden tai suotovesien kanssa. Vuonna 2003 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Kiimassuon kaatopaikalle toimitettavaa sekajätettä (200301) syntyi laitoksella 33 tonnia. Hakemuksen mukaan jätteet varastoidaan alueella siten, että varastoinnista ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Puhdistamoliete varastoidaan 15 m 3 :n vaihtolavalla sisätiloissa. Rautasinkki varastoidaan naulatehtaalla katetussa 20 m 3 :n betonisuojakaukalossa. Sinkkituhka varastoidaan naulatehtaalla konteissa katetussa betonisuojakaukalossa. Lyijytuhka varastoidaan konteissa ulkona katoksessa. Jätehappo varastoidaan 36 m 3 :n lasikuitusäiliössä ulkona. Jäteöljy varastoidaan sisätiloissa tynnyreissä ja loisteputket pahvipakkauksissa. Metalliromu varastoidaan 60 m 3 :n vaihtolavalla ulkona. Jätepaperi ja pahvi varastoidaan vaihtolavoilla ulkona. Energia- ja sekajätteet varastoidaan 4,5 m 3 :n vaihtolavoilla ulkona. OFA Oy Ab on Pakkausalan ympäristörekisterin PYR:n jäsen.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 Maaperä- ja viemäripäästöt ja niiden estäminen Laitoksella käytettävät, käytetyt ja varastoitavat ympäristölle haitalliset ja vaaralliset kemikaalit muodostavat alueilla maaperän pilaantumisriskin. Pilaantumisriskiä on pyritty pienentämään viime vuosina teknisillä suojausratkaisuilla. Hakemuksen mukaan päästöjä maaperään ei laitoksen normaalista toiminnasta synny. OFA Oy Ab:n laitosalueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuonna 2002. Novalab Oy:n tutkimusraporttien (8.11.2002, 19.11.2002 ja 2.12.2002) mukaan maaperä OFA Oy Ab:n kiinteistöillä on paikoin lyijyllä, sinkillä ja nikkelillä pilaantunutta. Pilaantuneisuus vaihtelee lievästi pilaantuneesta voimakkaasti pilaantuneeseen. Muiden haitta-aineiden pitoisuudet alittavat tutkimuspisteissä maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät ns. SAMASE-ohjearvot. Haitta-aineista ympäristölle tai terveydelle mahdollisesti aiheutuvia riskejä ei ole arvioitu eikä alueen maaperää kunnostettu selvitysten jälkeen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan OFA Oy Ab Jokioisten tehtaiden toiminnasta aiheutuvilla vesi-, ilma-, melu- tai jätepäästöillä ei ole korvauksia edellyttäviä tai muutoin merkittäviä ympäristövaikutuksia. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Raaka-aineiden sekä kemikaalien kulutuksen ja laadun tarkkailu Prosessien tarkkailu Valssilangan laatua seurataan tavarantoimittajan lähettämien materiaalitodistusten avulla. Lyijyn kulutusta seurataan Sap R/3- järjestelmän varastonseurannan kautta. Veden kulutusta seurataan laskutuksen perusteella sekä osallistumalla Jokioisten Vedenhankinta Oy:n kokouksiin. Energian käyttöä seurataan vertaamalla laskutusta ja mittarilukemia. Peittausprosessissa käytettävien suolahapon ja fluxin laadun tarkastaa tehtaan laaduntarkkailija kerran kuussa sekä tarvittaessa. Suolahappoa seurataan laatujärjestelmän kaavakkeella E73302 ja fluxia kaavakkeella E73303. Hälytyslaitteiden testaus tehdään kolmen kuukauden välein. Mittalaitteiden tarkkailu Mittalaitteiden tarkastuksessa toimitaan OFA Oy Ab:n standardoidun ISO9001:2000 laatujärjestelmän mukaisesti. Tehtaalle on nimetty kalibrointivastaava ja vaakavastaava. Erilaisten mittojen kalibroinnin tekee vuoden välein kalibrointivastaava. Vaakojen tarkastuksen suorittaa teknillinen tarkastuskeskus Inspecta kolmen vuoden välein. Vetokoestuslaiteet (VTT) ja lämpömittarit (teknillinen tarkastuskeskus Inspecta) tarkastetaan vuoden välein. Tehtaan laatupäällikkö arkistoi kaavakkeet.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 Erotin- ja puhdistinlaitteiden tarkkailu Naulatehtaan sykloni tarkastetaan kerran kuukaudessa. Lankatehtaan sykloni ja haponerottimet tarkastetaan päällisin puolin kerran viikossa. Jätteiden määrän ja laadun tarkkailu Sekä lanka- että naulatehtaan jätteet lajitellaan seka-, energia-, paperi- ja metallijätelavoille. Hyötykäyttöön menevän jätteen määrästä saadaan tieto hyödyntäjältä. Työsuojelupäällikkö arkistoi jätehuollosta aiheutuvien laskujen kopiot ja seuraa syntyneitä jätemääriä. Häiriö- ja poikkeustilanteiden kirjanpito Securitas tekee OFA Oy Ab:n häiriötilanteiden raportoinnin, lähinnä sinkitysosastojen virheraportit. Työnjohtajat arkistoivat virheraportit. Viemäriin johdettavat jätevesipäästöt Kunnalliseen viemäriverkostoon johdetaan naulatehtaan ja OFA Oy Ab:n edustustilojen saniteettivedet. Jätevesien laatua ei tarkkailla. Ympäristöön johdettavat jätevesipäästöt ja niiden tarkkailu Ilmapäästöjen tarkkailu Happovedet, viemäriin menevät vedet, lankatehtaan saniteettivedet sekä jäähdytysvedet johdetaan tehtaan jätevedenpuhdistamon kautta Loimijokeen. OFA Oy Ab osallistuu jätevesien vastaanottovesistön laaduntarkkailuun ja vesipäästöjensä vaikutustarkkailuun Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laatiman ja Hämeen ympäristökeskuksen 5.1.2001 (dnro 0300Y0326-103, 12A/YSO/01) hyväksymän Loimijoen vesistöalueen yhteistarkkailuohjelman sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatiman ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön 25.9.1998 hyväksymän Loimijoen kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry tarkastaa puhdistamon neljä kertaa vuodessa. Jätevesipäästöjä seurataan Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n toimittamista neljännesvuosiraporteista. Päästömittaukset tehdään viiden vuoden välein. Mittaukset on tehty viimeksi vuonna 2004. Ilmapäästöt lasketaan vuosittain suhteutettuna tuotantoon. Melu- ja tärinäpäästöjen tarkkailu Meluntorjuntaohjelma päivitetään kolmen vuoden välein. Ohjelma on viimeksi tehty vuonna 2005.

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen mukaan ympäristövahinko voi aiheutua tilanteessa, jossa jätevedenpuhdistamon happamat käsittelemättömät jätevedet syövyttävät puhki putket tai puhdistamon vastaanottoaltaan. Tällaisessa tilanteessa jätevedet valuisivat käsittelemättöminä maastoon. Laitteiden kunnon säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla ennaltaehkäistään ympäristövahingon syntymistä. Jäteveden käsittelyä on muutettu siten, että käsitellyt jätevedet johdetaan vesistöön neutralointi- ja varoaltaana käytetyn kaksiosaisen maa-altaan kautta. Näin toimittaessa varoallas toimii lisäselkeyttimenä ja mahdollisten toimintahäiriöiden aiheuttamat vesistövaikutukset vähenevät. Puhdistamon ovelle on myös asennettu vilkkuva häiriövalo, joka hälyttää ph:n laskiessa tasausaltaassa alle annetun raja-arvon. Naulatehtaan kuumasinkityslinjoilla oleviin kuivausrumpuihin on asennettu propaanikaasupolttimet naulojen kuivaamiseksi vesijäähdytyksen jälkeen. Mahdollisesta kaasuvuodosta aiheutuu räjähdysvaaraa tehtaan sisällä. Peittausaltaaseen, vanhan kuumasinkityksen sinkkipadan altaaseen sekä sosiaalitiloihin on asennettu hälytysanturit hälytyksen antamiseksi kaasuvuodoista. Ympäristön pilaantumista voi myös aiheutua polttonesteiden varastoinnista. Lankatehtaalla on lämmityskattilaan liittyvä maanalainen kevyen polttoöljyn säiliö (30 m 3 ), trukkien tankkausta varten kevyen polttoöljyn farmisäiliö (3 m 3 ) ja vanhan saunarakennuksen lämmityskattilaa varten kevyen polttoöljyn säiliö (3 m 3 ). Lankatehtaan maanalaisen säiliön määräaikaistarkastukset ennaltaehkäisevät vuotomahdollisuutta. Naulatehtaan 15 m 3 :n suolahapposäiliöt, toinen uudelle suolahapolle ja toinen jätesuolahapolle, on varustettu betonisilla suoja-altailla. Hakemuksen mukaan lankatehtaan ja naulatehtaan sinkkipatoihin on lisäksi asennettu robottipuhelimet, jotka hälyttävät sinkin lämpötilan laskiessa alle asetettujen arvojen. Robottipuhelimien antamat hälytykset menevät suoraan vartiointiliikkeeseen. Sinkin jähmettymisestä ei kuitenkaan aiheudu vaaraa ympäristölle. Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 6.2.2004, 28.12.2004, 3.3.2005, 21.3.2005 ja 5.4.2005. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Jokioisten kunnantalon ilmoitustaululla 4.5. - 2.6.2004 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehti -nimisessä sanomalehdessä. Hakemuk-

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 sesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille 28.4.2004 päivätyllä kirjeellä. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Jokioisten kunnantalon yhteispalvelupisteessä. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitokselle on tehty tarkastus 3.3.2005. Tarkastus- ja neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jokioisten kunnanhallitukselta, Jokioisten kunnan ympäristölautakunnalta, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä ja Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Jokioisten kunnanhallitus toteaa 29.6.2004 päivätyssä lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa OFA Oy Ab:n ympäristölupahakemuksesta. Kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa nykyinen tuotantotoiminta on huomioitu ja alueen maankäytön suunnittelussa ei ole esillä muita ratkaisuja. Kunnan suunnitelmissa ei ole kaavoittaa laitoksen lähialueille uusia asuinalueita. Tehdasalueen vanhojen rakennusten osalta on käyty neuvonpitoa niiden saamiseksi pienteollisuus tms. käyttöön. Jokioisten kunnan ympäristölautakunta on edellyttänyt 2.7.2004 saapuneessa lausunnossaan, että OFA Oy Ab:n aiheuttamat melutasot on mitattava myös naulatehtaalta lounaaseen sijaitsevan asuntoalueen lähimmän asuinrakennuksen piha-alueelta. Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että laitoksen ilmapäästöjen nykytilanne ja laitoksen mahdolliset hajupäästöt selvitettäisiin. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus on edellyttänyt 2.7.2004 saapuneessa lausunnossaan, että hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaiset mittaukset tehdään ennen päätöksen antamista ja että hiukkaspäästöjen vähentämiseen on käytettävä parasta käytössä olevaa tekniikkaa. Lisäksi yhtymähallitus esittää, että melumittaukset on suoritettava kattavammin, laajemmalla alueella. Mittauspisteiden valinnassa on kiinnitettävä huomiota niihin kohtiin, joissa voidaan aistinvaraisesti todeta melua. Yhtymähallitus esittää myös, että raaka-aineiden, kemikaalien ym. varastoinnista ja varastointitavasta tehdään tarkempi selvitys. Riskien hallinnassa ja onnettomuustilanteisiin varautumisessa on huomioitava suolahappotoimituksiin liittyvät kuljetukset ja siirrot varastoihin. Lisäksi toiminnanharjoittajan on laadittava yleinen toimintamalli häiriö- ja onnettomuustilanteita varten. Toimintamallissa on huomioitava ympäristön asukkaat ja muut toiminnot sekä ilmoitusmenettely mahdollisissa häiriötilanteissa. Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on todennut 28.9.2004 saapuneessa lausunnossaan, että ympäristölupa OFA Oy

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 22 Ab:n toiminnalle voidaan myöntää ja ettei jätevedenpuhdistamo aiheuta kompensoitavaa vahinkoa vesistön kalastuskäytölle. Myöskään kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta ei ole ko. puhdistamolle tarkoituksenmukaista asettaa. Mikäli kuormitus uhkaa olennaisesti nousta nykyisestä alhaisesta tasosta, on jätevesien käsittelyä tehostettava. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta. Muistuttajat A1 ja A2 toteavat 1.6.2004 ympäristökeskukselle saapuneessa muistutuksessaan, että OFA Oy Ab:n aiheuttamat haju- ja meluhaitat ovat viime vuosina lisääntyneet. Melua aiheuttavat pääasiassa poistoimurit, joiden tasainen ääni kuuluu muistuttajien noin 200 metrin etäisyydellä laitoksesta sijaitsevalle kiinteistölle selvästi niin työpäivinä kuin viikonloppuisinkin. Muistuttajat toteavat, että heidän kiinteistönsä ja laitoksen välillä ei ole meluvallia, ainoastaan pieni metsikkö. Muistuttajat vaativat, että metsikön säilyminen on turvattava lupapäätöksessä ainakin tehtaan omistaman alueen osalta. Lisäksi he vaativat, että meluvallin merkitys melun vähentämisessä on selvitettävä ja tarvittaessa meluvallin rakentamisesta on määrättävä ympäristöluvassa. Lisäksi he edellyttävät, että tekniset mahdollisuudet vähentää imureiden äänitasoja on selvitettävä. Muistuttajat toteavat, että tehtaan ikkunoita pidetään todennäköisesti avoinna, mikä osaltaan lisää melun voimakkuutta heidän kiinteistöllään. Mikäli melu johtuu avoimista ikkunoista, on luvassa rajoitettava ikkunoiden auki pitämistä. Muistuttajat edellyttävät, että meluhaittojen vähentämisestä on tehtävä suunnitelma ja määrättävä lähimmille kiinteistöille aiheutuvalle melulle tarkkailuvelvoite. Melumittausten tulokset on toimitettava tiedoksi myös lähiympäristön asukkaille. Muistuttajien mukaan sinkityksen käryistä aiheutuvia hajuhaittoja esiintyy heidän kiinteistöllään etenkin pohjoisenpuoleisella tuulella. Muistuttajat vaativat, että lupapäätöksessä määrätään hajuhaittojen vähentämisestä. Ilmaan vapautuvien aineiden ja hiukkasten koostumuksen tutkimisesta on määrättävä luvassa tarkkailuvelvoite. Näiden analyysien tulokset on toimitettava tiedoksi myös lähiympäristön asukkaille. Lisäksi toiminnanharjoittajan on tehtävä suunnitelma hajuhaittojen vähentämisestä. Muistuttaja B toteaa 2.6.2004 saapuneessa muistutuksessaan, että tehtaan päädyssä olevan poistoilmapuhaltimen melu on alentunut siedettäväksi. Meluvallien korotusta nykyisestä muistuttaja ei pidä tarpeellisena, vaan ehdottaa, että vallin ja tehtaan välissä oleva puusto säilytettäisiin tiheänä ja puukasvillisuutta lisättäisiin meluvallille ja meluvallia maisemoitaisiin muillakin tavoin. Muistuttaja toteaa lisäksi, että tehtaan länsipuolella olevista piipuista kulkeutuu muistuttajan kiinteistölle edelleen pahanhajuista siniharmaata savua tuulen ollessa pohjoisen puolella. Sepänmäen asuntoalueella savu kulkee pihatasossa ja tunkeutuu asuntoihin sekä vaikeuttaa hengitystä. Savun koostumuksesta muistuttajalla ei ole tietoa. Muistuttaja ehdottaa myös, että mahdolliset lisämelua tai päästöjä aiheuttavat hormit