Länsi- ja Sisä-Suomi ASIA

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 125/2010/1 Dnro LSSAVI/327/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee turkistarhatoimintaa ja sen laajennusta sekä kuolleiden eläinten polttamista Kauhavan kaupungin Heikkilän kylässä. Talvitien Turkistarha Oy Ekolantie 116 62310 VOLTTI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarha sijaitsee Kauhavan kaupungin Heikkilän kylässä tilalla Kettumäki, RN:o 2:176, sekä määräalalla tiloista Vainio, RN:o 2:82, Niemi, RN:o 2:92 ja Koivula, RN:o 2:147. Turkistarhalla on nykyisin 1 200 siitosnaaraskettua pentuineen. Olemassa olevia varjotaloja on 27 kpl, yhteensä 3 492 metriä. Turkistarhatoimintaa laajennetaan siten, että uusia varjotaloja rakennetaan ketuille 6 kpl (1 020 m) ja minkeille 12 kpl (1 950 m), joista puolet kiipeilyhäkeillä (975 m). Uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen tarhalla on 1 600 siitosnaaraskettua ja 5 130 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Rakennettavalla laajennusosalla tullaan korvaamaan Talvitien Turkistarha Oy:n vanha tarha-alue Kauhavan kaupungin Heikkilän kylässä tiloilla Filppu, RN:o 2:106, ja Talvitie, RN:o 2:155. Käytöstä poistettava tarhaalue sijaitsee Gunnarskangan B -pohjavesialueelta 50 metrin etäisyydellä ja sillä on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 10.9.2009 myöntämä ympäristölupa. Turkistarhalla on Kujanen A ja Pojat Oy:n kanssa yhteinen lannan varastointilaatta ja kettujen nahoittamorakennus, jossa sijaitsevat myös sosiaalitilat. Ruho- ja kaavintarasva-alusta sijaitsee nahoittamorakennuksen vieressä. Turkistarha tulee ostamaan minkkien nahoituspalvelut kokonaisuudessaan Furfix Oy:ltä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 250 siitosnaarasminkin tai vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarha. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 1.6.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus 14.5.2003 myöntänyt ympäristöluvan enintään 1 200 siitosnaarasketulle ja 24 varjotalolle (yhteensä 2 890 metriä). Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Kauhavan kaupungin Heikkilän kylässä noin 11 km etäisyydellä Alahärmän keskustasta luoteeseen ja noin 24 km etäisyydellä Kauhavan keskustasta luoteeseen. Tarha-alueen lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Tarha-alueen ympäristössä on myös muita turkistarhoja. Lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 670 metrin, noin 680 metrin, noin 910 metrin ja noin 950 metrin etäisyydellä nykyisestä tarha-alueesta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä nykyisestä turkistarha-alueesta. Lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 870 metrin, noin 920 metrin, noin 950 metrin ja noin 970 metrin etäisyydellä ja muut naapurien asuinrakennukset yli kilometrin etäisyydellä rakennettavasta tarha-alueen laajennusosasta. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Gunnarskangan B, sijaitsee noin 710 m:n etäisyydellä tulevasta turkistarhan laajennusosasta. Lähimmät pohjavedenottamot, Sudenportin pohjavedenottamot, sijaitsevat noin 1,2 km:n etäisyydellä tur-

TURKISTARHAN TOIMINTA 3 kistarha-alueesta. Käyttövesi turkistarhan toimintaan hankitaan Kauhavan kaupungin vesihuoltolaitokselta. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse luonnonsuojelualueella tai vesistön välittömässä läheisyydessä. Lähin vesistö, Ekoluoma, sijaitsee noin 970 metrin etäisyydellä rakennettavasta turkistarhan laajennusosasta. Etäisyyttä Lapuanjokeen on noin 1,4 km. Eläintilat ja tuotanto Turkistarhalla on nykyisin 1 200 siitosnaaraskettua pentuineen. Kettujen varjotaloja on 27 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on 3 492 metriä. Tarha-alueen itäpuolelle rakennetaan uusia varjotaloja ketuille 6 kpl (1 020 m) ja minkeille 12 kpl (1 950 m). Uusista minkkivarjotaloista 6 kpl (yhteispituus 975 m) rakennetaan kerroshäkeillä. Uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen tarhalla on 1 600 siitosnaaraskettua ja 5 130 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Tarha-alueella tulee olemaan yhteensä 45 varjotaloa, joiden yhteispituus on 6 462 m. Näistä minkkivarjotaloja on 12 kpl, joiden yhteispituus on 1 950 m. Kettuvarjotaloja tulee yhteensä 33 kpl, joiden yhteispituus on 4 512 m. Tarha-alueen pinta-ala on noin 7 ha, josta laajennusosan osuus on noin 3,5 ha. Nykyisen tarha-alueen ympärillä kulkevat rajaojat ja rakennettava tarha-alue ympärysojitetaan. Hakemuksen mukaan tarha-alueen maaperä on silttimoreenia. Tarha-alue on kuivatettu sekä sala- että avoojituksella. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Sekä olemassa olevat että rakennettavat varjotalot on varustettu/varustetaan ympärivuotisella automaattijuotolla (nippajuottojärjestelmä). Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta ja olkea. Kuivikekerroksen paksuus on noin 10 cm. Lanta poistetaan kettujen varjotalojen alta kerran ja tarvittaessa kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja/tai syksyisin. Minkkien varjotalojen alta lanta poistetaan kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Lanta toimitetaan kokonaisuudessaan sopimusperusteisesti Kromavex Oy:lle kompostointiin. Tarha-alueella on lannan välivarastointiin Kujanen A ja Pojat Oy:n kanssa yhteinen lantala, jonka pinta-ala on noin 260 m 2 (780 m 3 ). Lantalassa on kolmella sivulla noin 2 metrin korkuiset reunat. Lantalan pohja ja reunat ovat betonia. Lantalassa on noin 30 cm:n ajo-

Jätteet 4 luiska. Lantalaan kertynyt vesi ja suotonesteet tyhjennetään tarvittaessa loka-autolla. Nykyiset varjotalot on varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla. Varjotalojen alustoilta suotautuva virtsa johdetaan vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin. Nykyiset varjotalot on varustettu räystäillä, joiden pituus on yli 30 cm häkin ulkoreunasta. Kattovedet johdetaan räystäskouruista umpiputkilla ympärysojaan. Uusien rakennettavien varjotalojen alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Varjotalojen alta kerättävät nesteet johdetaan varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin. Uusien varjotalojen kattovedet johdetaan räystäskouruista umpiputkilla ympärysojaan. Nykyisten varjotalojen alustoilta on hakemuksen mukaan muodostunut virtsaa noin 70-90 m 3 vuodessa. Virtsa levitetään hakijan omille peltolohkoille (noin 94 ha). Rehunjakelulaitteiden pesuvedet johdetaan umpisäiliöön, josta ne toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Nahoittamohallin sosiaalitilojen WCvedet ja muut sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivojen (2 kpl) kautta imeytyskenttään. Hakemuksen mukaan toiminnasta nahoituskaudella syntyvät kettujen ruhot (noin 2 200 kpl/vuosi) toimitetaan E-P:n Minkinrehu Oy:lle, samoin rasvainen puru (noin 6 tonnia/vuosi) ja kaavintarasvat. Nahoitusjätteet varastoidaan ulkona vanhoista ratapölkyistä rakennetulla alustalla. Alustassa ei ole reunoja eikä katosta. Nahoituskaudella nahoitusjätteitä noudetaan tarhalta 3-5 kertaa viikossa. Minkkien nahoituspalvelut ostetaan kokonaisuudessaan Furfix Oy:ltä ja tarhalla tapahtuu ainoastaan eläinten lopetus. Muovijäte (noin 0,3 tonnia/vuosi), puujäte (noin 0,5 tonnia/vuosi), ongelmajätteet (noin 0,2 tonnia/vuosi) ja jäteöljyt (noin 200 litraa/vuosi) toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Kuolleiden eläinten käsittely Hakemuksen mukaan Talvitien Turkistarha Oy:n turkistarhalla tulee nahoituskauden ulkopuolella itsestään kuolleita eläimiä noin 500 kg vuodessa. Tilalle on hankittu yhdessä Kujanen A & Pojat Oy:n kanssa elokuussa 2010 Mepu Oy:n valmistama polttolaitos (raadonkäsittelykontti HOT BIO BOX) kuolleiden eläinten käsittelyyn. Aiemmin itsestään kuolleet eläimet on kerätty pakastimeen ja toimitettu keräilyautolla Honkajoki Oy:lle käsittelyyn. Eläinten ruhot menevät nyt suoraan polttoon ilman vä-

5 livarastointia. Ruhoja poltetaan tarpeen mukaan noin 1-2 kertaa viikossa. Poltosta syntyvä tuhka kerätään kannelliseen metalliastiaan. Polttolaitos on valmistajan saaman sertifikaatin mukaan teholtaan 200 W. Polttolaitoksen asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaan polttolaitoksen kapasiteetti on 20 kg/h. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi raadot tulisi polttaa päivittäin valkeaksi tuhkaksi. Mikäli uuni on seissyt pidempään kuin 2-4 päivää, tulee uunia esilämmittää ennen polttoa noin 15-20 min, ja antaa jäähtyä noin 15-20 min, jonka jälkeen uuni on polttovalmis. Tuhkat tulee poistaa uunin jäähdyttyä ja ennen seuraavaa polttoerää. Poistettu kuuma tuhka tulee säilyttää palamattomassa astiassa. Polttolaitoksen asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeissa huomautetaan, että polttouuni ei ole raatojen säilytyspaikka. Jos raatoja säilytetään uunissa, raadoista kondensoituu kosteutta uunin keramiikkaseinämiin, jolloin keramiikkasisusta saattaa halkeilla uunia lämmitettäessä. Polttolaitos on öljykäyttöinen ja kontin sisällä on noin 2 800 litran öljysäiliö. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella ei ole erillisiä polttoainesäiliöitä. Öljykäyttöisen kuolleiden eläinten polttouunin öljysäiliö (n. 2 800 l) on konttirakenteen sisäpuolella. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tarha-alueen sisäinen liikenne on hoitoon liittyvää liikennettä ja ulkoinen pääasiassa tavaroiden, raaka-aineiden ja rehun toimittamiseen liittyvää liikennettä sekä työpaikkaliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan olemassa olevat varjotalot on varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla sekä virtsan ja suotovesien talteenotolla umpikaivoin, jatketuilla räystäillä, vesikouruilla ja ympärivuotisella automaattijuotolla. Varjotalojen väliset salaojavedet johdetaan ympärysojaan. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Uusien rakennettavien varjotalojen alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Varjotalojen alta kerättävät nesteet johdetaan varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Uusien varjotalojen kattovedet johdetaan räystäskouruista ympärysojaan. Uudetkin varjotalot varustetaan ympärivuotisella automaattijuotolla. Tarha-alueella käytetään runsaasti kuivikkeita kompostointiprosessin aikaansaamiseksi ja hajujen minimoimiseksi.

6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kauhavan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 9.8.-7.9.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kauhavan kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Kuulutusajan jälkeen lupahakemusta on muutettu siten, että lupaa haetaan varsinaisen laajennuksen lisäksi turkistarhalla nahkontakauden ulkopuolella kuolleiden eläinten polttamiseen tarhan yhteydessä sijaitsevassa omassa polttolaitoksessa. Lupahakemuksen muuttamista koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä 28.10.-10.11.2010 välisenä aikana Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Turkistarhan lähinaapureille on lähetetty tieto lupahakemuksen muuttamisesta hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lupahakemuksen täydennykset Tarkastus Ympäristölupahakemusta on täydennetty 23.7.2010, 29.7.2010 ja 11.10.2010. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 28.9.2010. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Kauhavan kaupunginhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kauhavan kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Lupahakemuksen muuttamisesta on pyydetty lausuntoa Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Kauhavan kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 27.10.2010, että turkistarha sijaitsee kaukana häiriintyvistä kohteista, eikä lähialueelle ole suunniteltu tarhauksen kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa. Lautakunta antaa puoltavan lausunnon.

7 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä (aiemmin maaseuturyhmä) toteaa lausunnossaan 16.9.2010, että turkistarhan laajennuksen paikka on turkistarhatoiminnalle sopiva. Varjotalojen riittävyys hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tulee varmistaa. Maaseudun ympäristönsuojeluryhmällä ei ole muuta huomautettavaa turkistarhauksen lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan laajentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Ympäristölupahakemuksen muuttamista koskevassa lausunnossaan 9.11.2010 ELY-keskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa muuttuneesta ympäristölupahakemuksesta ja kuolleiden eläinten polttamisesta tilalla olevalla polttouunilla. Polttouunissa ei saa polttaa nahoituksessa syntyviä ruhoja ja rasvaa. Kuolleille eläimille, joita ei polteta välittömästi, tulee olla asianmukainen kylmäsäilytystila. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa lausunnossaan 15.11.2010 mm., että toimijan on osoitettava hyväksyvälle viranomaiselle (kunnaneläinlääkäri) polttouunin täyttävän lämpötilavaatimukset eli hänen on mittautettava lämpötila tai hankittava mittari lämpötilan todentamiseksi. Vuositarkastusten yhteydessä toimijan on osoitettava hyväksyvälle viranomaiselle polttouunin edelleenkin täyttävän lämpötilavaatimukset. Talvitien Turkistarha Oy kertoo ympäristölupahakemuksessaan hankkineensa yhdessä Kujanen A ja Pojat Oy:n kanssa raatojen polttoon ME- PU Oy:n valmistaman HOT BIO BOX -polttolaitteen, joka on teholtaan pienen kapasiteetin polttolaitos. Laitteesta saatavien tietojen perusteella se vaikuttaisi soveltuvan luokkaan 2 kuuluvien turkiseläinraatojen hävitykseen edellyttäen, että polttaminen tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti ja että toimijalla on hyväksyntää hakiessaan esittää valmistajan lausunto saavutettavasta polttolämpötilasta. Hakemuksen liitteenä olevat laitevalmistajan toimittamat asiakirjat eivät yksiselitteisesti osoita kyseisen polttolaitteen täyttävän asetuksen vaatimaa polttolämpötilaa raatoja poltettaessa. Raatoja hävitettäessä tilojen yhteiskäytössä toimivassa polttolaitoksessa on huomioitava riski eläintaudin kulkeutumisesta tilalta toiselle. Yhteiskäytössä olevan polttolaitoksen on sijaittava riittävän etäällä kummankin tilan eläinsuojista ja rehuista. Polttolaitoksen on lisäksi täytettävä sivutuoteasetuksen liitteessä IV luetellut yleiset vaatimukset, jotka koskevat mm. hygieniaa ja tuholaistorjuntaa sekä kirjanpitoja toiminnasta. Yhteispolttolaitokselle on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa toiminnan asianmukaisesta toteuttamisesta. Vastuuhenkilö huolehtii muun muassa siitä, että polttolaitoksen kirjanpidosta käy ilmi raatoja toimittaneiden tuottajien yhteystiedot, raatojen polttopäivämäärät, eläinlajit ja määrät. Tuottajat pitävät kirjaa vastaavasti polttolaitokseen viemistään raadoista.

8 Evira katsoo, että toiminnasta muodostuvaa tuhkaa ei tule käyttää syntypaikalla maatalous- tai metsätalouskohteisiin eikä luovuttaa lannoitevalmisteena tai sen raaka-aineena, vaan sille tulee löytää muu hyödyntämistapa tai hävittää jätteenä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu kirjeitse 15.11.2010 mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on 23.11.2010 antamassaan vastineessa todennut, ettei heillä ole huomautettavaa annettuihin lausuntoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Talvitien Turkistarha Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle sekä itsestään kuolleiden eläinten polttamiseen Kauhavan kaupungin Heikkilän kylään tilalle Kettumäki, RN:o 2:176 sekä osalle tiloista Vainio, RN:o 2:82, Niemi, RN:o 2:92, ja Koivula, RN:o 2:147, tähän päätökseen liitettyjen asemapiirrosten (päivätty 27.2.2006 ja 23.5.2010) mukaisesti ja asemapiirrosten osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 1 600 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 13 928 kettua sekä enintään 5 130 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 32 190 minkkiä. Kettuvarjotaloja saa olla 33 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 4 512 metriä. Minkkivarjotaloja saa olla 12 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 950 metriä. Minkkivarjotaloista 6 kpl (yhteispituus 975 m) rakennetaan kerroshäkeillä. Varjotalojen (45 kpl) yhteispituus saa olla enintään 6 462 metriä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on huomioinut annetuissa lausunnoissa esitetyt vaatimukset lupamääräyksistä 7 ja 9 ilmenevällä tavalla. Lupamääräyksissä 7 ja 9 on annettu määräyksiä mm. kuolleiden eläinten säilyttämisestä, itsestään kuolleiden eläinten poltosta, polttolämpötilasta, savukaasujen mittaamisesta ja toiminnan raportoinnista sekä poltossa syntyvän tuhkan hävittämisestä. Poltosta annetut määräykset koskevat Talvitien Turkistarha Oy:n toimintaa, koska hakija ei ole ha-

LUPAMÄÄRÄYKSET 9 kemuksessa esittänyt vastaanottavansa muilta turkistarhoilta itsestään kuolleita eläimiä poltettavaksi. Hakija on tarkastuskäynnillä 28.9.2010 täsmentänyt olemassa olevien ja rakennettavien varjotalojen metrimäärät. Hakijan kanssa on tarkastuksen yhteydessä käyty läpi varjotaloihin mahtuvat uusien häkkikokomääräysten mukaiset eläinmäärät. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettu- ja minkkivarjotalojen yhteispituus, niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (7 pentua/siitosnaaraskettu ja 5,2 pentua/siitosnaarasminkki) sekä häkkien tilavaatimukset. 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli uusiin rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Rakennettavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lantaalustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja minkkivarjotalojen alta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm.

10 Virtsa tulee johtaa lanta-alustoilta tiiviisiin umpisäiliöihin, jotka on tyhjennettävä asianmukaisesti riittävin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 3. Lannan ja virtsan varastointi ja hyödyntäminen Lanta on välivarastoitava noin 260 m 2 :n (780 m 3 ) kokoisessa vesitiiviistä materiaalista rakennetussa lantalassa hakemuksen mukaisesti. Tarvittaessa valumia ympäristöön tulee estää imeyttämällä nesteet esimerkiksi turpeeseen. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kokonaisuudessaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä (hakemuksen mukaisesti Kromavex Oy:lle). Lantasopimuksen tulee käsittää vähintään 2 169 m 3 vuotuinen lantamäärä. Virtsa on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena tai se voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä, jos valvontaviranomaiselle esitetään etukäteen voimassa oleva sopimus. Sopimuksesta tulee käydä ilmi sopijaosapuolten lisäksi ainakin luovutettavan virtsan määrä (m 3 ) ja sopimuksen kesto (toistaiseksi tai vähintään viisi vuotta). Virtsan levityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 2 hehtaaria, ellei määräyksen 9 mukaisen virtsan ravinneanalyysin perusteella muuta todeta. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa/virtsaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Virtsan levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Virtsan levitys on tehtävä siten, että levitysalojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Virtsanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Virtsanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Virtsaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Virtsan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Virtsan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan

11 viiden metrin leveydellä virtsan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Virtsan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Virtsaa, jätevesiä tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Mikäli toiminnanharjoittaja aikoo käyttää virtsaa pohjavesialueilla lannoitteena tästä määräyksestä poiketen, tulee toiminnanharjoittajan laatia valvontaviranomaiselle selvitys, jossa maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien tietojen perusteella osoitetaan, että toiminnasta ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa virtsan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 9 edellytetyllä tavalla. 4. Valumavesien käsittely Sekä olemassa oleva että rakennettava uusi tarha-alue tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Varjotalojen välien tulee olla salaojitettu. Olemassa olevalta tarha-alueelta varjotalojen välien salaojien vedet tulee jatkossakin johtaa hiekkasuodattimien läpi ympärysojaan. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilojen tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Rehunjakolaitteiden jätevedet tulee johtaa vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Nahoittamohallin sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä siten, kuin asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (542/2003) säädetään, esim. johtamalla ne erilliseen vähintään 3 m 3 :n kokoiseen katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Mikäli sosiaalitilojen jätevesien käsittelyjärjestelmänä käytetään jatkossakin imeytyskenttää, tulee se saneerata vastaamaan jätevesiasetuksen (542/2003) vaatimuksia 31.12.2013 mennessä. 6. Jätehuollon järjestäminen Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, ettei varastoinnista tai kuljetuksesta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maa-

12 perän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätevesiä ja jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Eläinten ruhot ja muu nahkontajäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista, esimerkiksi betonista, rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä, vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Asianmukainen ruhojen säilytyspaikka tulee olla rakennettuna tai hankittuna 31.12.2011 mennessä. Rakentamissuunnitelmat tulee esittää valvontaviranomaiselle vähintään kuukautta ennen suunniteltua rakentamisen alkamisajankohtaa. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa tai säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Asianmukainen kaavintarasvajätteen säilytyspaikka tulee olla hankittuna 31.12.2011 mennessä. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. 7. Kuolleet eläimet ja niiden polttaminen Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila.

13 Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuolleiden eläinten polttamisessa tulee noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta nro 1774/2002. Polttolaitoksessa saa polttaa ainoastaan turkistarhalla syntyneitä itsestään kuolleita kokonaisia eläinten raatoja enintään 500 kg vuodessa. Polttolaitoksella tulee olla toimivaltaisen viranomaisen (kunnaneläinlääkärin) hyväksyntä ennen sen käyttöönottoa. Kopio hyväksymispäätöksestä tulee toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Lämpötilan tulee ruhojen polttamisen aikana nousta polttouunissa mahdollisimman pian vähintään kahdeksi sekunniksi 850 o C:een. Toiminnanharjoittajan on mittautettava prosessissa syntyvän kaasun lämpötila tai hankittava mittari lämpötilan todentamiseksi. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Mittaus on tehtävä ennen polttolaitoksen käyttöönottoa ja mittaustulokset tulee toimittaa kunnaneläinlääkärille ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian polttaa turkistarhan yhteydessä sijaitsevassa hakemuksen mukaisessa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa valmistajan raatojen polttoon antamia poltto-ohjeita noudattaen. Raatoja ei tule säilyttää polttouunissa ennen polttoa. Uunin täytössä, polttolaitteen lämpötilan ja polton viipymän säädössä sekä huollossa on noudatettava valmistajan ohjeita. Raatojen polttamisessa on lisäksi noudatettava Eviran lausunnossa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymispäätöksessä annettuja määräyksiä. Polttolaitos tulee lukita käyttöjen välillä. Savukaasujen lämpötilaa on tarkkailtava vuosittain määräyksessä 9 edellytetyllä tavalla. Polttolaitoksen toiminnasta on pidettävä kirjaa lupamääräyksessä 9 ilmenevällä tavalla. Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja varastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuvaa tuhkaa ei tule käyttää syntypaikalla maatalous- tai metsäkohteisiin eikä luovuttaa lannoitevalmisteena tai sen raakaaineena, vaan se tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli lämpötilamittauksen perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta 850 o C:een lämpötilaa kahdeksi sekunniksi tai mikäli raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee itsestään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen.

8. Polttonesteiden varastointi 14 Polttolaitoksen yhteydessä oleva polttonestesäiliö tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Jätevesien käsittelyjärjestelmän, lantalan, umpisäiliöiden, ruhoalustan ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Polttolaitoksen polttoprosessissa syntyvän kaasun lämpötilaa on tarkkailtava mittaamalla se vähintään kerran vuodessa. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Mittaustulokset tulee toimittaa vuosittain niiden valmistuttua kunnaneläinlääkärille ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valvontaviranomaiselle. Pellolla lannoitteena käytettävästä virtsasta tulee tehdä ravinneanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Virtsan levitysala tulee tarvittaessa tarkentaa analyysitulosten perusteella ja ilmoittaa vuosiraportoinnin yhteydessä. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan ja kuolleiden eläinten polttolaitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä lajeittain ja kokonaiseläinmäärä lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat, mikäli ei poltettu omassa polttolaitoksessa omassa polttolaitoksessa poltettujen kuolleiden eläinten määrä, eläinlajit ja raatojen polttopäivämäärät

15 virtsa-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava ja varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka ve-

16 denhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta sekä itsestään kuolleiden eläinten polttaminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta tarhaalueesta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta.

17 Ympäristölupa on myönnetty enintään 1 600 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 13 928 kettua sekä enintään 5 130 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 32 190 minkkiä. Kettuvarjotaloja saa olla 33 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 4 512 metriä. Minkkivarjotaloja saa olla 12 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 950 metriä. Minkkivarjotaloista 6 kpl (yhteispituus 975 m) rakennetaan kerroshäkeillä. Varjotalojen (45 kpl) yhteispituus saa olla enintään 6 462 metriä. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettu- ja minkkivarjotalojen yhteispituus, niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (7 pentua/siitosnaaraskettu ja 5,2 pentua/siitosnaarasminkki) sekä häkkien tilavaatimukset. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (16/EEO/1999) mukaan turkistarhojen tulee täyttää päätöksen mukaiset häkkien tilavaatimukset viimeistään 31.12.2010 mennessä. Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti myös turkistarhalla nahoituskauden ulkopuolella itsestään kuolleiden eläinten polttamiseen turkistarhan yhteydessä sijaitsevassa polttolaitoksessa. Mikäli raatoja ei hävitetä polttamalla, on tarhalla oltava asianmukaiset tilat niiden säilytykseen ja ne tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten hävittämiseen polttamalla tarvitaan myös kunnaneläinlääkärin myöntämä hyväksyntä. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä ja räystäskouruilla sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lantaalustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. (määräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 2 169 m 3 vuodessa. Lanta on määrätty toimitettavaksi hakemuksen mukaisesti kokonaisuudessaan käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen (Kromavex Oy:lle). Kun sopimusperusteinen lannan käsittely otetaan huomioon, lantalan tilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä. Lannan välivarastointiin käytettävän lantalan rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lantalaan kertyvät nesteet tulee tarvittaessa imeyttää turpeeseen

18 valumien estämiseksi ympäristöön. Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää asianmukaisesti valumien estämiseksi ympäristöön. Virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä virtsaa lannoitteena pellolla. Hakemuksessa on esitetty 94 ha virtsan levitysalaa, mikä on riittävä määrä kyseessä olevalle toiminnalle. Peltopinta-alan tarve hakemuksen mukaisen turkiseläinmäärän tuottaman virtsan levitykselle on laskennallisesti noin 2 hehtaaria, kun turkiseläimen virtsan kokonaisfosforipitoisuus on 0,2 kg/m 3. Virtsan ravinneanalyysi tulee toteuttaa sekä virtsan hyödyntämisestä pitää kirjaa määräyksessä 9 edellytetyllä tavalla. Virtsan levitysala tulee tarvittaessa tarkentaa analyysitulosten perusteella ja ilmoittaa valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Virtsan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Pohjavesialueita koskeva virtsanlevitysrajoitus on annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2 ja 3) Määräämällä sekä olemassa oleva että rakennettava uusi tarha-alue ympärysojitettavaksi sekä varjotalojen välit salaojitettaviksi vähennetään turkistarhauksesta vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. (määräys 4) Rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Nahoittamohallin sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen katettuun umpisäiliöön tai johtamalla ne saostuskaivojen kautta imeytyskenttään. Umpisäiliöstä tai saostuskaivoista jätevedet ja lietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä lietteitä. (määräys 5) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 6) Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä

19 tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa taikka polttaa tilalla asianmukaisella ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä laitteistolla. Tilalla tapahtuva polttaminen mahdollistaa jätteiden nopean hävittämisen. Edellä mainitussa asetuksessa on edellytetty prosessissa syntyvän kaasun lämpötila nousevan kahdeksi sekunniksi 850 o C:een. Mainittua lämpötilaa on pidettävä palamisen tehokkuuden ja puhtauden osalta riittävänä myös ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta, jos poltto tapahtuu riittävällä viipymällä ja happimäärällä. Määräys prosessissa syntyvän kaasun lämpötilan mittaamisesta on annettu, jotta saadaan selvitettyä laitteen todellinen soveltuvuus turkiseläinten raatojen polttamiseen. Lupahakemuksen yhteydessä toimitetut laitevalmistajan asiakirjat eivät yksiselitteisesti osoita kyseisen polttolaitoksen täyttävän asetuksen vaatimaa polttolämpötilaa raatoja poltettaessa. Raatojen poltossa on noudatettava myös sivutuoteasetuksen valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen antamia määräyksiä. Poltosta muodostuva tuhka tulee toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Mikäli polttolaitos ei toimi annettujen määräysten mukaisesti tai kunnaneläinlääkärin hyväksyntä peruutetaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa kuolleet eläimet mahdollisimman nopeasti vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. (määräys 7) Polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 8) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Polttolaitoksen polttolämpötilan tarkkailu on tarpeen, jotta voidaan todentaa polttolaitoksen soveltuvuus turkiseläinten raatojen polttoon myös jatkossa. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. (määräys 9) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi.

20 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) Turkistarhan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 11) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin virtsa-analyysi sekä suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 14.5.2003 myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia

21 säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 4 698 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu