Uusien avustuksensaajien koulutus 2009 Kristian Seemer, ylitarkastaja Raha-automaattiyhdistys, Avustusosasto Turuntie 42 PL 32 02601 Espoo ---------------------------------------------- puhelin: +358 9 4370 2676 fax: +358 9 4370 2383 kristian.seemer@ray.fi www.ray.fi Avustusosasto, Kristian Seemer 1
Alustuksen rakenne 1. Hallinnon vastuu yhdistystoiminnassa 2. RAY:n näkökulma tilinpäätöksen laatimiseen 1. Tuloslaskelma 2. Liitetiedot 3. Toimintakertomus ja/tai vuosikertomus 3. Avustusten käsittely tilinpäätöksessä 4. Tilintarkastus Tilintarkastuslain uudistus Avustusosasto, Kristian Seemer 2
HALLINNON VASTUU YHDISTYSTOIMINNASSA Raha-automaattiyhdistys Tarkastaja Kristian Seemer KTM, HTM-tilintarkastaja Avustusosasto, Kristian Seemer 3
HALLITUKSEN VASTUU Hallitus vastaa järjestön toiminnan ja talouden asianmukaisesta hoitamisesta. Taloutta hoitaessaan hallituksella on keskeisenä ohjeena toimintasuunnitelma ja talousarvio huolehtia, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja että valvontajärjestelmiä kehitetään huolehtia, että järjestön varat riittävät ulkopuolisille tehtyjen vastuiden hoitamiseen Projektiin myönnetystä rahoituksesta vastaa yhdistyksen hallitus, mistä johtuen sen tulee paneutua projektin taloushallintoon huolella läpi hankkeen elinkaaren. Avustusosasto, Kristian Seemer 4
HALLITUKSEN VASTUU Yhdistysten tai säätiöiden toimitus- tai toiminnanjohtajat eivät ole yhdistyslain tarkoittamia vastuullisia elimiä Jos oikein huonosti käy, vastuu kehnosta taloudenpidosta kaatuu hallituksen jäsenten kannettavaksi henkilökohtaisesti Hallituksen tärkein tehtävä on järjestön tulevaisuuden varmistaminen, jäsenten olisi osattava katsoa riittävän kauas hallituksen jäsenillä on oltava riittävästi aikaa ja energiaa perehtyä asioihin Esimerkiksi toiminnan ja varainhoidon valvontaa on yhdistyksen hallituksessa usein vaikea toteuttaa ja silti se on hallituksen tehtävä Järjestöt eivät ole salaseuroja, tämä tarkoittaa avointa ja rehellistä toimintatapaa, johon kuuluvat julkinen raportointi ja riskien arviointi Avustusosasto, Kristian Seemer 5
HALLINNON VASTUU RAY-HANKKEISSA Vastuu ei lakkaa silloinkaan, kun yhdistys on valtuuttanut projektihenkilöstön hankettaan toteuttamaan. Hallituksen tehtävänä on seurata ja valvoa talousarviota, tunnistaa muutostarpeita ja reagoida niihin sekä Hallituksella on erityisen keskeinen rooli projektihenkilöstöä valittaessa ja perehdyttäessä sekä tilanteissa, joissa henkilöstö vaihtuu tai ei muusta syystä ole käytettävissä. Hallituksen rooli korostuu jälleen projektin päätösvaiheessa. Muun muassa viimeisen maksatushakemuksen laatiminen, kirjanpidon tarkistaminen ja sulkeminen sekä asiakirjojen arkistoiminen. Tästäkin syystä on tärkeää, että yhdistys on perehtynyt projektin taloushallintoon liittyviin käytäntöihin, sillä usein projektihenkilöstö ei ole enää tässä vaiheessa käytettävissä. Avustusosasto, Kristian Seemer 6
Sisäinen valvonta Hallituksen tehtävänä on luoda riittävät valvontajärjestelmät. Osana valvontajärjestelmää tulisi laatia säännöstöt, joissa määritellään mm. tositteiden hyväksymisvaltuudet pankkitilien käyttövaltuudet Sijoituspolitiikka ostotoimiin liittyvät valtuudet ja tarjouspyyntörutiinit investoinneista päättäminen ja investointien seuranta budjettierojen käsittelysäännöt matkustus-, palkka- ja palkkiosäännöt Avustusosasto, Kristian Seemer 7
Hyväksymisrutiinit oltava kunnossa tositteiden osalta sisäisen valvonnan asianmukainen järjestäminen kirjanpidossa ja taloushallinnossa tarkoittaa, että 1. tositteet pitää asiatarkastaa 2. tositteet pitää hyväksyttää 3. tositteet pitää kirjata kirjanpitoon 4. kulutositteet pitää maksattaa ERI HENKILÖIDEN TOIMESTA! RAY-projekteissa esimerkiksi projektityöntekijä asiatarkastaa, hallitus tai toiminnanjohtaja (ei kuitenkaan omia) hyväksyy ja tilitoimisto kirjaa ja maksaa tositteet. hyväksymisrutiinit tulee kirjata ylös ja liittää ne osaksi säilytettävää hallintomateriaalia esim. taloussääntöön Avustusosasto, Kristian Seemer 8
Tulosraportoinnin perusasioita Jotta hallitus voisi toteuttaa valvontatehtäväänsä, on tärkeää, että Raportoidaan riittävän usein ja kirjallisena Raportoidaan olennaiset ja tärkeät asiat Raportoidaan vain olennaiset asiat Raportoidaan koko kokonaisuus (konserni) Raportoidaan yksinkertaisesti ja selkeästi Raportoidaan avoimesti, läpinäkyvästi Laskentaperiaatteet sovitaan kirjallisesti Avustusosasto, Kristian Seemer 9
RAPORTOINNIN KIERTOKULKU TOIMINTA- SUUNNITELMA TALOUS- ARVIO TOIMINTA- KERTOMUS TILINPÄÄTÖS Avustusosasto, Kristian Seemer 10
TULOSLASKELMA Avustusosasto, Kristian Seemer 11
Tulolaskelma lain mukaan Tuloslaskelman pitää kuvata tuloksen muodostumista Yhdistyksen ja säätiön tuloslaskelman varsinainen toiminta on sen säännöissä mainitun tarkoituksen toteuttamista Kuhunkin tuloslaskelman ryhmään kuuluvat tuotot ja kulut on esitettävä riittävästi eriteltyinä tuloslaskelmassa tai sen liitteenä Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen eriteltävä lisäksi toiminnanaloittain tuloslaskelmassa tai sen liitteenä Liiketoiminnasta saadaan ilmoittaa vain sen tuottojen ja kulujen summat, jolloin tuloslaskelmaan on liitettävä liiketoiminnasta laadittu erillinen tuloslaskelma Avustusosasto, Kristian Seemer 12
Tuloslaskelma lain mukaan Kirjanpitoasetuksen mukaan aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelma laaditaan asetuksen 1:3 :n kaavan mukaan (ns. Järjestökaava) KILA (2001/1657) mukainen tuloslaskelmakaava on ohessa Tuloslaskelman on myös annettava oikeat ja riittävät tiedot tilikauden tuloksesta Tuloslaskelma on laadittava kaavaa yksityiskohtaisempina, jos se on tarpeen tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden selventämiseksi. Tuloslaskelman esittämistapaa voidaan muuttaa, mutta muutokseen on aina oltava perusteltu syy, esimerkiksi toiminnan luonteen muuttuminen. Avustusosasto, Kristian Seemer 13
Tuloslaskelma lain mukaan Koska KPA 1:3 :n järjestökaava on melko suppea, tulee tuloslaskelma laatia usein kaavaa yksityiskohtaisempana Myös KPA 1:3 :ssä edellyttää, että kuhunkin tuloslaskelman ryhmään kuuluvat tuotot ja kulut esitetään riittävästi eriteltyinä tuloslaskelmassa tai sen liitteenä Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen eriteltävä lisäksi toiminnanaloittain tuloslaskelmassa tai sen liitteenä (KPA 1:3 ) Aatteellisen yhteisön tai säätiön varsinainen toiminta on yhteisön tai säätiön säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä mainitun tarkoituksen toteuttamista Yhteiskuluja, joita ei voida kohdentaa toiminnanaloille on esitettävä erikseen, muussa tapauksessa ne ovat osa toiminnanalan kuluja Avustusosasto, Kristian Seemer 14
Yleisiä tuloslaskelman pulmia Liian yksityiskohtainen ATK-tuloste, jossa lähes kaikki kirjanpidon tilit ja siksi sekava, ehkä jopa lain vastainen tilinpäätösasiakirjojen on muodostettava selkeä kokonaisuus! Tuloslaskelmassa esitetään nollarivejä; ei saa esittää, jos myös edellisellä tilikaudella on nolla Edellisellä kalvolla esitettyä asetuksen tuloslaskelmakaavaa ei kunnioiteta Poikkeaminen mahdollista vain kirjanpitolautakunnan luvalla! Liian ylimalkainen Ei saada oikeaa ja riittävää kuvaa tuloksen muodostumisesta samalla hyvän kirjanpitotavan vastainen Edellisellä kalvolla esitettyä asetuksen tuloslaskelmakaavaa ei kunnioiteta Poikkeaminen mahdollista vain kirjanpitolautakunnan luvalla! Tiettyyn toimintaan saadut avustukset on kirjattu väärin Avustusosasto, Kristian Seemer 15
AVUSTUSLAJIT JA NIIDEN KIRJAAMINEN TULOSLASKELMAAN Yleisavustukset esitetään satunnaisten erien jälkeen omana eränään ennen tilikauden tulosta Määrättyä toiminnanalaa varten saadut avustukset esitetään kyseisen toiminnanalan tuottona varsinaisessa toiminnassa Investointeihin saadut avustukset merkitään tuotoksi kohtaan "Investointiavustukset", jonka paikka tuloslaskelmassa on yleisavustusten jälkeen. Avustustuoton jälkeen tuloslaskelmaan merkitään näkyvästi avustuksen siirto hankintamenon vähennykseksi hankintamenon jäännöksestä Lainanlyhennyksiin käytetty avustusosuus kirjataan investoinnin hankintamenon vähennykseksi korkoihin käytetty avustusosuus kirjataan korkomenoja vähentäväksi eräksi tuloslaskelmaan Avustusosasto, Kristian Seemer 16
Tuloslaskelman tuottoerät Varsinainen toiminta Pulma; kaikkia varsinaisen toiminnanaloja ei eritellä tuloslaskelmassa Voi olla, että tätä säännöissä mainittua toimintaa ei toteuteta toiminnanalat tuleekin eritellä olennaisuuden periaatteella, mutta miksi säännöissä on mainittu joku toiminnan tarkoitus, jos sitä ei toteuteta voidaanko ajatella, että säännöissä on jotain vikaa? Toiminnan alalle tulee kohdistaa paitsi kaikki erilliskulut/-tuotot, myös osuus yhteisistä kustannuksista mutta vain, kun jakoperuste on järkevä Yhteisten kulujen kohdistaminen myös varainhankintaan ja sijoitus/rahoitustoimintaan, jos peruste mielekäs Kohdistamaton yhteiskustannusten osuus esitetään varsinaisen toiminnan kuluissa omana eränään, erikseen Avustusosasto, Kristian Seemer 17
Tuloslaskelman tuottoerät Varainhankinta Varainhankinnan käsitettä ei ole määritelty kirjanpitolaissa Jäsenmaksut, kolehdit, myyjäiset, keräykset, arpajaiset, lahjoitukset/testamentit Lahjoitukset/testamentit todennäköiseen luovutushintaan Varainhankinnan tuotot saattavat syntyä ilman vastasuoritusta tai niistä voidaan antaa vastike, joka yleensä on vähäinen saatuun tuloon verrattuna Asian suhteen kannattanee käyttää myös poissulkevaa menetelmää, jos jokin tuotto tai kulu ei ole säännöissä mainitusta toiminnasta saatua eikä rahoituskulua, on se usein varainhankintaa Avustusosasto, Kristian Seemer 18
Tuloslaskelman tuottoerät Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Sijoitus- ja rahoitustoimintaan kuuluvat tuotot saadaan sijoitus- ja rahoitusomaisuudesta Ryhmässä esitetään esimerkiksi ko. omaisuudesta saadut osinko-, vuokra- ja korkotuotot Pääryhmän kuluina vähennetään ko. omaisuudesta aiheutuneet erilliskulut. Näitä aiheuttavat lähinnä kyseisten omaisuuserien hankkiminen ja hoitaminen. Kuluina esitetään siten mm. maksetut yhtiövastikkeet, toimintaa varten otettujen lainojen korot, sijoitusomaisuudesta maksetut verot ja sijoitusomaisuuden poistot Avustusosasto, Kristian Seemer 19
LIITETIEDOT RAY:N KANNALTA Avustusosasto, Kristian Seemer 20
RAY-avustusten ilmoittaminen liitetiedoissa Avustusten jaksotus- ja arvostusperiaatteet. Esimerkki: Rahaautomaattiyhdistyksen ja opetusministeriön myöntämät avustukset on kirjattu seuraavasti: 1. RAY:n toiminta-avustus on esitetty tuloslaskelmassa kyseisen toiminnon tuotoissa. 2. RAY:n projektiavustukset ja kohdennetut toiminta-avustuksista on tuloutettu kunkin hankkeen tuotoiksi toteutuneita kuluja vastaava osuus. 3. RAY:n investointiavustukset on tuloutettu tuloslaskelmaan ja siirretty sieltä taseeseen ko. hankkeen hankintamenon vähennykseksi. 4. OPM:n avustukset lainojen lyhennyksiin maksetaan oppilaitosten kautta ja ne on tuloutettu tilikaudelta tuloslaskelmaan, josta ne on viety taseeseen käyttöomaisuuden vähennykseksi. Avustusosasto, Kristian Seemer 21
RAY-avustusten ilmoittaminen liitetiedoissa RAY-avustuksia saavilta järjestöiltä toivotaan liitetiedoissa erittelyä eri avustuskohteiden myönnetyistä avustuksista. Liitetiedoissa hyvä eritellä seuraavat tiedot: ERITTELY AVUSTUSKOHTEITTAIN! Avustusosasto, Kristian Seemer 22
RAY-avustusten ilmoittaminen liitetiedoissa Esimerkiksi selvitys omaisuudesta, jonka hankkimiseen on saatu avustusta palautusehdoin. (palautusvelvoite 20 vuotta ennen vuotta 1999 ja 30 vuotta vuonna 1999 ja sen jälkeen). Esimerkki: Avustusosasto, Kristian Seemer 23
TOIMINTAKERTOMUS JA/TAI VUOSIKERTOMUS? Avustusosasto, Kristian Seemer 24
Vuosikertomus ja/tai vuosikertomus RAY:n kannalta (yhdistys) RAY vaatii avustuksen saajilta kertomuksen toiminnasta eli siis vuosikertomuksen ja/tai toimintakertomuksen, jos laaditaan molemmat, tulee molemmat lähettää RAY:lle Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa Taseen loppusumma 3,65 miljoonaa euroa Palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Koska RAY (ja myös muut sidosryhmät) haluavat tietää järjestön toiminnasta laajemmin, kuin mihin toimintakertomus antaa lain mukaan mahdollisuuden, toivotaan vuosikertomuksen laatimista myös suurissa järjestöissä (näin myös poikkeuksetta tehdään) Mikäli järjestö täyttää suuren kirjanpitovelvollisen rajat, laatii se aina toimintakertomuksen, koska laki edellyttää sitä Mikäli järjestö täyttää pienen kirjanpitovelvollisen rajat laatii se vuosikertomuksen, jotta sitä ei sekoiteta lakimääräiseen toimintakertomukseen Avustusosasto, Kristian Seemer 25
Miksi laaditaan mieluummin ainoastaan vuosikertomus toimintakertomuksen sijasta? Käytettävissä oleviin voimavaroihinsa ja osaamiseensa nähden pienen kirjanpitovelvollisen saattaa olla tarkoituksenmukaista pidättäytyä oma-aloitteisesta toimintakertomuksen laatimisesta (KILA:n yleisohje 12.09.2006) arvioinnin vaikeudesta johtuvat puutteet toimintakertomuksen tietosisällössä voivat aikaansaada kirjanpitovelvolliselle korvausvastuun sidosryhmiä kohtaan, jos kirjanpitovelvollinen joutuu taloudellisiin vaikeuksiin arvion kohteena olevana aikana (KILA:n yleisohje 12.09.2006) Huomioitava kuitenkin säätiölain, OYL:n, AsOyL:n vaatimukset toimintakertomukselta eli nämä lait ovat erityislakeja suhteessa kirjanpitolakiin Avustusosasto, Kristian Seemer 26
Vuosikertomus ja/tai vuosikertomus RAY:n kannalta (yhdistys) Jos pieni kirjanpitovelvollinen päättää laatia toimintakertomuksen vapaaehtoisesti, sen tulee sisältää ainoastaan seuraavat tiedot pakollisina Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella ja sen jälkeen; Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä; Selvitys tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuudesta. Jos esitetään edellä mainittujen tietojen lisäksi muita KPL:n sallimia tietoja, ne tulee esittää täydellisinä (kts. KPL 3:1.5 ). Syynä siihen, että toimintakertomus laaditaan, vaikka KPL ei sitä velvoitakaan, ovat usein järjestön säännöt eli tarkasta ensin säännöt Avustusosasto, Kristian Seemer 27
Vuosikertomus ja/tai vuosikertomus RAY:n kannalta Toimintakertomus/vuosikertomus on raportti toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumisesta Tärkeää antaa selvitys suunnitellun ja toteutuneen toiminnan eroista tilikaudella Toimintakertomuksen/vuosikertomuksen tarkoituksena on täydentää tilinpäätöksen tietoja eli tiedot eivät saa olla ristiriitaisia keskenään Toimintakertomuksen tietosisältö kohdistetaan ensisijaisesti tulosta ja taloudellista asemaa koskeviin seikkoihin Sovellettava KPL:n yleisiä laadintaperiaatteita Olennaisuus, johdonmukaisuus, varovaisuus Avustusosasto, Kristian Seemer 28
Vuosikertomus ja/tai vuosikertomus RAY:n kannalta (säätiö) Säätiölain 2 luvun 11 :n mukaan säätiön toimintakertomuksesta tulee lisäksi käydä ilmi, millä tavoin säätiö on toiminut tarkoituksensa toteuttamiseksi tilikauden aikana. Pienen säätiön, joka ei laadi kirjanpitolain tarkoittamaa toimintakertomusta, tulisi nimetä toimintakertomuksensa selvyyden vuoksi säätiölain edellyttämäksi toimintakertomukseksi, jotta sitä ei sekoiteta kirjanpitolain vaatimusten mukaiseen toimintakertomukseen Liikevaihto 7,3 miljoonaa euroa Taseen loppusumma 3,65 miljoonaa euroa Palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Eli säätiön on aina laadittava toimintakertomus, koska säätiölaki erityislakina ohittaa kirjanpitolain, selvitettävä, tuleeko tässä olla vain säätiölain edellyttämät tiedot vai myös kirjanpitolain edellyttämät tiedot Säätiölain mukaiset tiedot toimintakertomukselta voidaan esittää myös liitetietona, sen ei tarvitse olla tilinpäätöksestä erillinen asiakirja Avustusosasto, Kristian Seemer 29
Vuosikertomus ja/tai vuosikertomus (yleistä) Yhdistyslaissa ei määräyksiä toimintakertomuksesta RAY vaatii kuitenkin saada kertomuksen toiminnasta, jotta se voi suorittaa valvontatehtävänsä Jos laaditaan vuosikertomus, sitä ei liitetä tilinpäätökseen, ei kuulu myöskään tilintarkastuksen piiriin Yhdistyksen säännöissä voi olla toimintakertomukseksi nimetystä asiakirjasta määräyksiä, jos säännöissä on määräyksiä toimintakertomuksesta, ja kyseessä on pieni kirjanpitovelvollinen, asiakirjan nimeäminen jää usein tilintarkastajan tulkinnan varaan? Avustusosasto, Kristian Seemer 30
Raportointi RAY:lle vuosikertomuksessa Vuosikertomus kertoo järjestön toiminnasta ulospäin eli se on käyntikortti! Vuosikertomuksessa puhutaan yleensä kaikesta muusta kuin taloudesta, mikä lähes kaikille sidosryhmille tärkeää. Turhan usein vuosikertomuksen talousosiossa todetaan, mikä on ollut taseen loppusumma ja mikä oli tilikauden tulos! Turhan usein viitataan kertomuksen talousosiossa tuloslaskelmaan ja taseeseen Pyydä tilintarkastajalta muistio, jossa käydään läpi puolueettomasti varallisuutta muiden tarkastushuomioiden ohessa ja lähetä se RAY:lle Asioita tulee käsitellä analyyttisemmin, koska pelkkien lukujen perusteella voidaan tehdä virhearvioita, kyse on järjestön omasta edusta! JÄRJESTÖ VASTAA ITSE RAPORTOINNISTAAN! Avustusosasto, Kristian Seemer 31
Esimerkkejä esille tuotavista asioista Miten toiminta on kehittynyt numeroiden valossa ja miten se kehittyy ensi tilikaudella (mikä on ajankohtaista, toimintaympäristön kehitys ja muutokset)? Miksi esim. tase-erissä on tapahtunut olennaisia muutoksia, mikä vaikutti siihen, että tilikauden tulos ja taloudellinen asema muodostui esitetyn kaltaiseksi. Mitkä ovat olleet keskeisimmät varallisuuden muutokset? Onko seuraavalla tilikaudella jotain epävarmuustekijöitä tai riskejä? Erityisesti velkaantuminen on asia, jota tulisi käydä läpi myös sanallisesti, eikä vain todeta niitä taseen vieraassa pääomassa Vuosikertomuksessa on hyvä selittää, miksi velkaa on otettu tai miksi sitä on edelleen olemassa ja mitä sille jatkossa tapahtuu (vähänkin suurempaan velan ottoon tulee aina suhtautua varauksellisesti, erityisesti velan ottaminen toiminnan alijäämän kattamiseen on aina huolestuttavaa, ellei se ole perusteltu, lyhytaikainen ja poikkeuksellinen asia). Avustusosasto, Kristian Seemer 32
Esimerkkejä esille tuotavista asioista Investoidaanko seuraavalla tilikaudella, miten investoinnit maksetaan ja miksi se on tarpeellinen? Päärahoittajat ja tulopuolen näkymät ensi tilikaudelle? Olennaiset tappiot ja toiminnan tulosta uhkaavat tekijät? Tunnusluvut? Varallisuusasemaan vaikuttavat taseen ulkopuoliset seikat eli vastuut, sijoitusomaisuuden käypäarvo, omaisuuserien jakautuminen aatteellisen toiminnan käytössä olevaan käyttöomaisuuteen ja sijoitusomaisuuteen ja se, kuinka paljon muualta saadulla varallisuudella rahoitetaan yleishyödyllistä toimintaa Kertaluonteiset erät? Avustusosasto, Kristian Seemer 33
Esimerkkejä esille tuotavista asioista Huomioi sidosryhmät (jäsenet, lahjoittajat ja potentiaaliset lahjoittajat, sponsorit, avustajat, apurahansaajat, henkilökunta, palvelun ostajat, lainanantajat ja tiedotusvälineet). Raportoi konsernirakenne ja sen toimintaperiaatteet Tuo esille konsernikokonaisuuden vaikutus emo-organisaation tulokseen ja taseeseen, jos konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu Tärkeää varallisuuden arvioinnin kehityksen suhteen on raportoida tulevaisuudessa tapahtuvaa toimintaa ja sen vaikutuksia tulokseen ja taloudelliseen asemaan Raportoinnin tulee olla johdonmukaista, pidä ohjenuorana talousarviota ja toimintasuunnitelmaa ja kerro sanallisesti olennaiset poikkeamat niissä Yhdistä toiminta-ajatus numeroihin, mistä rahat on saatu ja mihin ne on käytetty Avustusosasto, Kristian Seemer 34
AVUSTUSTEN KÄSITTELY TILINPÄÄTÖKSESSÄ Raha-automaattiyhdistys Tarkastaja Kristian Seemer KTM, HTM-tilintarkastaja Avustusosasto, Kristian Seemer 35
AVUSTUSLAJIT JA NIIDEN KIRJAAMINEN TULOSLASKELMAAN Yleisavustukset esitetään satunnaisten erien jälkeen omana eränään ennen tilikauden tulosta Määrättyä toiminnanalaa varten saadut avustukset esitetään kyseisen toiminnanalan tuottona varsinaisessa toiminnassa Investointeihin saadut avustukset merkitään tuotoksi kohtaan "Investointiavustukset", jonka paikka tuloslaskelmassa on yleisavustusten jälkeen. Avustustuoton jälkeen tuloslaskelmaan merkitään näkyvästi avustuksen siirto hankintamenon vähennykseksi hankintamenon jäännöksestä Lainanlyhennyksiin käytetty avustusosuus kirjataan investoinnin hankintamenon vähennykseksi korkoihin käytetty avustusosuus kirjataan korkomenoja vähentäväksi eräksi tuloslaskelmaan Avustusosasto, Kristian Seemer 36
Projektiavustusten tulosvaikutus jos C-avustuksella on avustettavia kuluja (erilliskulut erillistuotoilla vähennettynä) toteutunut nostettua avustusta enemmän, täytyy erotus tulouttaa kirjaamalla se saatavaksi RAY:ltä. Avustussaatavaksi kirjaaminen edellyttää, että järjestöllä on tilinpäätöshetkellä (31.12.) jo myönnettyä avustusta nostamattomana vähintään saatavaksi kirjattava määrä. projektin "ylijäämä" tulee aina kirjata siirtovelaksi RAY:lle. projektiavustuksen loppuessa tulee tase-erät purkaa ja tulouttaa tilinpäätökseen. Siirtovelka (kustannuspaikan ylijäämä) RAY:lle tulee puretuksi palauttamalla käyttämättä jäänyt avustus avustusehtojen mukaisesti projektin mahdollinen alijäämä sen päättymishetkellä jää yhdistyksen katettavaksi Avustusosasto, Kristian Seemer 37
Esimerkki 1 Järjestöllä on projektille kohdistettavia tuottoja 2.500 euroa Projektille kohdistettavia kuluja on toteutunut 52.500 euroa Avustusta on nostettu tilikauden 2008 aikana 55.000 euroa HUOM! TÄSSÄ EI HUOMIOIDA EDELLISELTÄ VUODELTA SIIRTYVÄÄ AVUSTUSTA, JOKA TARVITTAESSA OTETTAVA HUOMIOON MIKÄ ON SIIRTYVÄN AVUSTUKSEN MÄÄRÄ? Avustusosasto, Kristian Seemer 38
Esimerkki 1 VASTAUS Erillistuotot 2008: 2.500 Erilliskulut 2008: 52.500 Nostettu avustus 2008: 55.000 Kaava: Nostot vuonna 2008 = 55.000 - Nettokulut (52.500 2.500) = 50.000 Siirtovelka = 5.000 euroa Avustusta on siis nostettu 5.000 euroa enemmän kuin on syntynyt nettokuluja (50.000) Tilinpäätöskirjaus 2008: PER AVUSTUSTUOTOT 5.000 AN SIIRTOVELAT/SAADUT ENNAKOT 5.000 Tilinavaus 2009 kirjaus: PER SIIRTOVELAT/SAADUT ENNAKOT 5.000 AN AVUSTUSTUOTOT 5.000 Avustusosasto, Kristian Seemer 39
Esimerkki 2 Järjestöllä on projektille kohdistettavia tuottoja 2.500 euroa Projektille kohdistettavia kuluja on toteutunut 52.500 euroa Avustusta on nostettu tilikauden 2008 aikana 45.000 euroa HUOM! TÄSSÄ EI HUOMIOIDA EDELLISELTÄ VUODELTA SIIRTYVÄÄ AVUSTUSTA, JOKA TARVITTAESSA OTETTAVA HUOMIOON MIKÄ ON SIIRTYVÄN AVUSTUKSEN MÄÄRÄ? Avustusosasto, Kristian Seemer 40
Esimerkki 2 VASTAUS Erillistuotot 2008: 2.500 Erilliskulut 2008: 52.500 Nostettu avustus 2008: 45.000 Kaava: Nostot vuonna 2008 = 55.000 - Nettokulut (52.500 2.500) = 50.000 Siirtosaaminen = 5.000 euroa Avustusta on siis nostettu 5.000 euroa vähemmän kuin on syntynyt nettokuluja (50.000) Tilinpäätöskirjaus 2008: PER SIIRTOSAAMISET 5.000 AN AVUSTUSTUOTOT 5.000 Tilinavaus 2009 kirjaus: PER AVUSTUSTUOTOT 5.000 AN SIIRTOSAAMISET 5.000 HUOM! AVUSTUSTA ON OLTAVA VIELÄ VÄHINTÄÄN 5.000 EUROA NOSTAMATTA! Avustusosasto, Kristian Seemer 41
Ak-avustusten tulosvaikutus toiminta-avustus (Ak-avustus) voi olla tulosvaikutteinen, jos toiminta näyttää alijäämää ja koko vuodelle myönnetty avustus on maksettu ja käytetty. pääsääntöisesti Ak-avustuksessa siirtyvä avustus on aina positiivinen (Akavustuskohteelle mahdollisesti kertynyt ylijäämä eli siirtyvä avustus tulee kirjata taseeseen siirtovelaksi RAY:lle). poikkeuksena edelliseen voidaan todeta se, että jos jo myönnettyä (kuluvan vuoden avustusta, ei avustussuunnitelman mukaista) Ak-avustusta on kuitenkin tilinpäätöshetkellä nostamatta, voidaan saamistakin kirjata korkeintaan kustannuspaikan alijäämän verran tai aina nostamattomaan määrään asti, mutta tällöinkään se ei voi olla tulosvaikutteinen. Ak-avustuksen loppuessa tulee tase-erät purkaa ja tulouttaa tilinpäätökseen. Siirtovelka (kustannuspaikan ylijäämä) RAY:lle tulee puretuksi palauttamalla käyttämättä jäänyt avustus. Toiminnon mahdollinen alijäämä sen päättyessä jää järjestön itsensä katettavaksi Avustusosasto, Kristian Seemer 42
Esimerkki 3 Järjestöllä on Ak-toiminnalle kohdistettavia tuottoja 2.500 euroa Ak-toiminnalle kohdistettavia kuluja on toteutunut 52.500 euroa Avustusta on nostettu tilikauden 2008 aikana 55.000 euroa HUOM! TÄSSÄ EI HUOMIOIDA EDELLISELTÄ VUODELTA SIIRTYVÄÄ AVUSTUSTA, JOKA TARVITTAESSA OTETTAVA HUOMIOON MIKÄ ON SIIRTYVÄN AVUSTUKSEN MÄÄRÄ? Avustusosasto, Kristian Seemer 43
Esimerkki 3 VASTAUS Erillistuotot 2008: 2.500 Erilliskulut 2008: 52.500 Nostettu avustus 2008: 55.000 Nostot vuonna 2008 = 55.000 - Nettokulut (52.500 2.500) = 50.000 Siirtovelka = 5.000 euroa Avustusta on siis nostettu 5.000 euroa enemmän kuin on syntynyt nettokuluja (50.000) Tilinpäätöskirjaus 2008: PER AVUSTUSTUOTOT 5.000 AN SIIRTOVELAT/SAADUT ENNAKOT 5.000 Tilinavaus 2009 kirjaus: PER SIIRTOVELAT/SAADUT ENNAKOT 5.000 AN AVUSTUSTUOTOT 5.000 Avustusosasto, Kristian Seemer 44
Esimerkki 4 Järjestöllä on Ak-toiminnalle kohdistettavia tuottoja 2.500 euroa Projektille kohdistettavia kuluja on toteutunut 52.500 euroa Avustusta on nostettu tilikauden 2008 aikana 45.000 euroa HUOM! TÄSSÄ EI HUOMIOIDA EDELLISELTÄ VUODELTA SIIRTYVÄÄ AVUSTUSTA, JOKA TARVITTAESSA OTETTAVA HUOMIOON MIKÄ ON SIIRTYVÄN AVUSTUKSEN MÄÄRÄ? Avustusosasto, Kristian Seemer 45
Esimerkki 4 VASTAUS Erillistuotot 2008: 2.500 Erilliskulut 2008: 52.500 Nostettu avustus 2008: 45.000 Kaava: Nostot vuonna 2008 = 55.000 - Nettokulut (52.500 2.500) = 50.000 Siirtosaaminen = 5.000 euroa Avustusta on siis nostettu 5.000 euroa vähemmän kuin on syntynyt nettokuluja (50.000) EI KIRJAUKSIA, ALIJÄÄMÄ JÄÄ JÄRJESTÖN KATETTAVAKSI HUOM! JOS VUODELLE 2008 MYÖNNETTYÄ AVUSTUSTA ON VÄHINTÄÄN 5.000 EUROA NOSTAMATTA, VOIDAAN KOKO SAAMINEN KIRJATA! JOS AVUSTUSTA ON NOSTAMATTA 2.500 VOIDAAN KIRJATA SAAMISTA 2.500 JOS AVUSTUSTA ON NOSTAMATTA > 5.000, EI VOIDA KIRJATA ENEMPÄÄ KUIN 5.000 EUROA YLEENSÄ KAIKKI AK- AVUSTUKSET MAKSETAAN SUUNNITELMAN MUKAAN, MINKÄ VUOKSI AVUSTUKSET ON KAIKKI AVUSTUKSET NOSTETTU TILIKAUDEN LOPPUUN MENNESSÄ JOS VOIDAAN KIRJATA,TILINPÄÄTÖSKIRJAUK -SET 2008 OVAT AN AVUSTUSTUOTOT 5.000 PER SIIRTOSAAMISET 5.000 Tilinavaus 2009 kirjaus: PER AVUSTUSTUOTOT 5.000 AN SIIRTOSAAMISET 5.000 Avustusosasto, Kristian Seemer 46
TILINTARKASTUS TILINTARKASTUSLAIN UUDISTUS Raha-automaattiyhdistys Tarkastaja Kristian Seemer KTM, HTM-tilintarkastaja Avustusosasto, Kristian Seemer 47
Uuden tilintarkastuslain vaikutus yhdistyksiin lain tavoitteena on parantaa tilinpäätösten ja tilintarkastusten uskottavuutta ja luetettavuutta aiheuttamatta yhteisöille ja säätiöille kuitenkaan tarpeettomia rasitteita yhdistyksissä sovelletaan edelleen vanhaa tilintarkastuslakia tilintarkastusvelvollisuus säilyy siten kaikissa yhdistyksissä ns. maallikkotilintarkastus voisi jatkua nykyiseen tapaan Ei siirtymäaikaa (yhdistyslain muutos valmisteilla oikeusministeriössä) Muissa yhteisöissä ja säätiöissä voidaan valita maallikkotilintarkastaja vielä 31.12.2011 asti maallikoihin sovelletaan vanhaa tilintarkastuslakia ja KHT tai HTMtilintarkastajaan uutta 1.7.2007 voimaan tulevaa lakia (vrt. kertomus) Avustusosasto, Kristian Seemer 48
Uuden tilintarkastuslain vaikutus yhdistyksiin Vähintään yhden tilintarkastajan oltava hyväksytty, jos kaksi seuraavista kolmesta täyttyy (vanha TTL sovelletaan yhdistyksiin) Taseen loppusumma yli 340.000 ; Liikevaihto yli 680.000 ; Palveluksessa keskimäärin yli 10 henkilöä. Vain hyväksytty voi toimia tilintarkastajana, jos kaksi seuraavista kolmesta täyttyy (vanha TTL sovelletaan yhdistyksiin) Taseen loppusumma yli 2.100.000 ; Liikevaihto yli 4.200.000 ; Palveluksessa keskimäärin yli 50 henkilöä. Vaikka yhteisöllä ei olisi velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai säännöissä voidaan määrätä tilintarkastuksesta sekä useamman tilintarkastajan valinnasta. Avustusosasto, Kristian Seemer 49
Tilintarkastajan kelpoisuus vanha TTL koskee vain yhdistyksiä KETÄ TAHANSA EI VOIDA VALITA TILINTARKASTAJAKSI! Tilintarkastajalla on oltava sellainen laskentatoimen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkastuksen tuntemus ja kokemus kuin yhteisön tai säätiön toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi Hyvä tilintarkastustapa (=KHT-yhdistyksen suositukset) koskee maallikoita ja hyväksyttyjä tilintarkastajia Suosituksia käytetään tulkittaessa sitä, onko hyvää tilintarkastustapaa noudatettu KHT- ja HTM-tilintarkastajien on lisäksi noudatettava kansainvälisiä tilintarkastusstandardeja (ISA) Avustusosasto, Kristian Seemer 50
Säätiöiden tilintarkastus uuden lain mukaan säätiölain 12 :n 3 momentin mukaan vähintään yhden tilintarkastajan ja tämän varamiehen tulee olla hyväksytty tilintarkastaja aikaisemmassa säätiölaissa vaadittiin vähintään kahta tilintarkastajaa, joista vähintään toisen oli oltava hyväksytty tilintarkastaja ja heille varamiehet tämä laki on voimassa 31.12.2011 asti säätiön on valittava aina vähintään yksi hyväksytty tilintarkastaja (KHT- tai HTM-tilintarkastaja), koska säätiölaki erityislakina ohittaa tilintarkastuslain säätiön, jonka säännöissä on määräys kahden tilintarkastajan valitsemisesta ja joka jatkossa haluaa valita vain yhden tilintarkastajan on muutettava sääntöjään tältä osin Avustusosasto, Kristian Seemer 51
RAY-avustusten vaikutus tilintarkastusvelvoitteeseen Tilintarkastuslain 2 luvun 4 :ssä Tilintarkastusvelvollisuus todetaan 2 momentissa, että jollei muualla laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: taseen loppusuma ylittää 100 000 euroa liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa, tai palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä RAY TULLEE VAATIMAAN AVUSTUSTA SAAVILLE JÄRJESTÖILLE HYVÄKSYTYN TILINTARKASTAJAN KÄYTTÖPAKKOA HUOMIOITAVA MYÖS, ETTÄ SÄÄTIÖISSÄ OLTAVA TILINTARKASTAJA, VAIKKA KOKORAJAT ALITTUISIVAT Avustusosasto, Kristian Seemer 52
RAY-avustusten vaikutus tilintarkastusvelvoitteeseen Kriteereistä täyttyvät kaikki kolme 438 järjestöllä Kriteereistä täyttyvät kaksi (liikevaihto/bruttokulut ja taseen loppusumma) 491 järjestöllä Kriteereistä täyttyvät kaksi (taseen loppusumma ja henkilöstömäärä) 438 järjestöllä Kriteereistä täyttyvät kaksi (liikevaihto/bruttokulut ja henkilöstömäärä) 717 järjestöllä TARKASTELUSSA 1225 JÄRJESTÖÄ, TÄMÄN PERUSTEELLA NOIN 700 JÄRJESTÖLLÄ TULEE OLLA HYVÄKSYTTY TILINTARKASTAJA JATKOSSAKIN ENTÄS LOPUT 500 JÄRJESTÖÄ? Avustusosasto, Kristian Seemer 53
RAY-avustusten vaikutus tilintarkastusvelvoitteeseen Tähän asti RAY:n avustuksia saaville yhteisöille ja säätiöille suositellaan valittavaksi vähintään toiseksi tilintarkastajaksi hyväksytty KHT- tai HTM-tilintarkastaja. RAY-avustusta saavalla järjestöllä tulee olla vähintään yksi hyväksytty tilintarkastaja (käsitykseni mukaan tällaisen voimme edellyttää rahoittajana niin kuin tekevät jo nyt UM ja OPM) Muutos avustuslakiin, koska tällä hetkellä avustuslaki edellyttää tilintarkastuslain noudattamista jos järjestöllä ei avustuspäätöksen saadessa olisi valittuna hyväksyttyä tilintarkastajaa tulisi sen sellainen valita ensimmäisessä päätöksen jälkeisessä yhdistyksen kokouksessa (=kevätvuosikokouksessa) Avustusosasto, Kristian Seemer 54