Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Sijoitusnäkemys Syyskuu 2015
Sijoitusnäkemys Syyskuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto 3 Makrotalous ja sijoitusnäkemys 4 Korot 5 Osakkeet 6 Sijoitusnäkemys on Danske Bankin Varallisuudenhoidon kuukausittain julkaisema näkemys markkinoista ja niiden kehityksestä lähiviikkoina ja -kuukausina. Se perustuu Danske Capitalin markkinanäkemykseen ja se päivitetään kuukausittain. Näkemystä toteutetaan Danske Invest Kompassi - rahastoissa, joiden kautta asiakas saa näkemyksen helposti käyttöönsä. Asiakas voi myös halutessaan toteuttaa näkemystämme yksittäisillä rahastoilla. Sivulla 9 listatut rahastot ovat Varallisuudenhoidon valitsemia rahastoja, joita käytetään keskeisesti näkemyksen toteuttamisessa. Danske Invest Kompassi rahastojen näkemyksen mukaiset markkinapainotukset 8 Danske Invest Top -rahastot 9 Danske Bank Varallisuudenhoito Danske Bank Oyj Hiililaiturinkuja 2 00180 Helsinki TÄMÄN JULKAISUN KOPIOIMINEN JA LAINAAMINEN ON KIELLETTY SIJOITUSNÄKEMYS SYYSKUU 2015 2
YHTEENVETO Maailmantalouden kasvu on loivasti vahvistumassa länsimaiden vetovoimalla. Tilastot talouden kehityksestä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ovat olleet rohkaisevia, emmekä odota Kiinan kasvun ennakoitavissa olevan hidastumisen kääntävän maailmantalouden suuntaa merkittävästi. Globaalisti kasvun vauhdittumista tukee raaka-öljyn uudelleen laskenut hinta, julkisen talouden kiristystoimenpiteiden helpottaminen, elvyttävä rahapolitiikka (Euroopassa, Japanissa sekä useissa kehittyvissä maissa) sekä globaalien rahoitusolojen kohentuminen. USA:n talous tuntuu jälleen kiihdyttävän ja Eurooppakin kasvaa vaimeasti eli odotusten mukaisesti. Kiinan talouden hidastuminen on ollut tiedossa jo pitkään kuten eräiden muidenkin kehittyvien maiden hankaluudet. Näin ollen maailmantalouden fundamenteissa ei sinänsä ole havaittavissa merkittävää muutosta. Sijoitusmarkkinoilla huolet Kiinan talouskasvun hidastumisesta ovat kuitenkin alkaneet heijastua entistä enemmän myös Kiinan ulkopuolelle. Globaaleilla osakemarkkinoilla on tapahtunut raju korjausliike monien pörssien pudotessa lyhyessä ajassa yli 10 prosenttia. Elokuun aikana hintaliikkeet olivat varsin rajuja niin osakemarkkinoilla, korkomarkkinoilla, valuuttamarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin. Olemme reagoineet riskiympäristön heikkenemiseen sekä syksyn aikana mahdollisesti toteutuvaan normaalia korkeampaan sijoitusmarkkinoiden arvonvaihteluun laskemalla osakesijoitusten osuuden neutraalipainoon (aiemmin 5 %-yksikön ylipaino) Kompassi 25/50/75 rahastoissa. Danske Invest Kompassi -rahastojen keskeiset sijoitusteemat Kiinan talouskuvan heikentyminen ja devalvaatio luovat epävarmuutta osakemarkkinoille. Osakkeet neutraalipainossa Euroopan talouskuva on edelleen myönteinen, ja rahapolitiikka tukee reaalitaloutta ja yritysten toimintaympäristöä. Eurooppalaiset osakkeet ylipainossa Euroopan positiivinen talouskuva tukee euroalueen yrityslainoja. Inflaation nostaessa päätään valtionlainat ovat edelleen riskivyöhykkeellä. Valtiolainat alipainossa HY lainat ylipainossa SIJOITUSNÄKEMYS SYYSKUU 2015 3
MAKROTALOUS JA SIJOITUSNÄKEMYS: Makrotalous Sijoitusnäkemys Maailmantalouden kasvu on loivasti vahvistumassa länsimaiden vetovoimalla. Tilastot talouden kehityksestä sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ovat olleet rohkaisevia, emmekä odota Kiinan kasvun ennakoitavissa olevan hidastumisen kääntävän maailmantalouden suuntaa merkittävästi. Globaalisti kasvun vauhdittumista tukee raaka-öljyn uudelleen laskenut hinta, julkisen talouden kiristystoimenpiteiden helpottaminen, elvyttävä rahapolitiikka (Euroopassa, Japanissa sekä useissa kehittyvissä maissa) sekä globaalien rahoitusolojen kohentuminen. USA:n talouskasvu on piristymässä heikohkon alkuvuoden jälkeen. Vuoden 1. neljänneksen BKT kasvulukua tarkistettiin ylöspäin ja toisella neljänneksellä USA:n kasvu oli revisiointien jälkeen peräti +3,7 %. Keskuspankki Fedin ensimmäisen koronnoston odotetaan kuitenkin nyt siirtyneen joulukuulle (tai jopa ensi vuoteen), sillä päätöksenteossaan Fed tulee huomioimaan hieman lisääntyneen globaalin epävarmuuden (mm. Kiinan kasvuhuolet). Euroopan talouskehitys on jatkunut myönteisenä ja tuoreimmat eteenpäin katsovat indikaattorit ovat olleet odotuksia vahvempia. EKP:n velkapapereiden osto-ohjelma, heikentynyt euro sekä laskenut öljyn hinta tukevat Euroopan talouskasvua. Kreikan ongelmat saataneen ratkaistua kolmannella tukipaketilla. Euroalueen sisällä Suomen talouskehitys on ollut heikkoa. Heikentynyt euro, hitaasti koheneva hintakilpailukyky sekä voimistuva globaali talouskasvu antavat kuitenkin tukea Suomen vientiteollisuudelle. Uuden hallituksen odotetaan toteuttavan säästöjä sekä käynnistävän laajoja rakenteellisia uudistuksia. Japanissa elvyttävä ja talouden rakenteita uudistava Abenomics -politiikka jatkuu. Japanin kasvua tukee myös BOJ:n suuruudeltaan merkittävä arvopapereiden osto-ohjelma, heikentynyt jeni sekä laskenut öljyn hinta. Kehittyvissä talouksissa maakohtaiset erot ovat levenneet suuriksi. Kiinan kasvu on rakenteellisesti hidastumassa (tämä on ollut keskeisesti esillä alkusyksyn aikana) ja myös raaka-aineiden viennistä riippuvaiset Brasilia, Venäjä ja Etelä- Afrikka ovat omien haasteidensa edessä. Sen sijaan Intian sekä usean Kaakkois- Aasian ja Afrikan maan kasvunäkymät ovat lupaavat. Sijoitusmarkkinoilla huolet Kiinan talouskasvun hidastumisesta ovat alkaneet heijastua entistä enemmän myös Kiinan ulkopuolelle. Globaaleilla osakemarkkinoilla on tapahtunut raju korjausliike monien pörssien pudotessa lyhyessä ajassa yli 10 prosenttia. Elokuun aikana hintaliikkeet olivat varsin rajuja niin osakemarkkinoilla, korkomarkkinoilla, valuuttamarkkinoilla kuin hyödykemarkkinoillakin. Olemme reagoineet riskiympäristön heikkenemiseen sekä syksyn aikana mahdollisesti toteutuvaan normaalia korkeampaan sijoitusmarkkinoiden arvonvaihteluun laskemalla osakesijoitusten osuuden neutraalipainoon (aiemmin 5 %-yksikön ylipaino) Kompassi 25/50/75 rahastoissa. Osakepainon lasku toteutettiin pienentämällä Euroopan osakemarkkinoiden painotusta, joskin Eurooppa jää edelleen ylipainoon. Myynneistä saadut varat allokoitiin rahamarkkinasijoituksiin (kts. tarkat painotukset sivulta 8). SIJOITUSNÄKEMYS SYYSKUU 2015 4
KOROT Lyhyt korko: Neutraali Valtionlainat: Alipaino Yrityslainat: Ylipaino Kehittyvien maiden lainat: Neutraali Euroopan keskuspankin seuraava kokous pidetään 3. syyskuuta. Markkinoilla on kasvavaa huolta siitä, että euroalueen inflaatio-odotukset eivät ole nousseet saati ankkuroituneet EKP:n haluamiksi, vaikka EKP onkin toteuttanut valtionlainojen osto-ohjelmaansa jo yli puolen vuoden ajan. Näin ollen uusia rahapoliittisia toimia voi olla agendalla (mm. Kiinan huolet huomioiden). Lyhyet korot ovat alkuvuoden aikana painuneet hyvin matalalle eivätkä ne voi enää juurikaan laskea, ellei EKP muuta osto-ohjelmansa ehtoja tai laske ohjauskorkoa (muutoksia ohjelmaan ei markkinoilla odoteta). Lyhimpien lainojen hintaliike on siten koettu, eikä vallitseva tuottotaso ole houkutteleva. Lyhyen koron sijoitukset ovat näkemyksessämme neutraalipainossa osakeylipainon purkamisen seurauksena. Rahamarkkinasijoitusten rooli on turvata rahastojen likviditeettiä. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla korkotason liikkeet ovat selvästi voimistuneet, joskin elokuussa korkotasossa nähtiin suuntaliikkeenä nousua. Esimerkiksi Saksan 10 vuoden valtionlainan tuottotaso nousi kuukauden aikana melkein 20 korkopisteellä 0,80 prosenttiin. Myös muiden euroalueen maiden valtionlainojen tuottotasoissa nähtiin nousua, joskin Saksaan verrattuna niiden tuottotasot ovat lähtökohtaisesti korkeammat ja tuottotasojen heilunta voimakkaampaa. Valtionlainojen tuottotasojen kasvanutta heiluntaa selittää mm. huolet Kiinan taloustilanteen kehittymisestä. Valtionlainojen tuottotasoja pyrkii nostamaan odotukset euroalueen talouskehityksen kohenemisesta, merkit luotonannon- ja rahanmäärän kasvusta sekä deflaatiopelkojen hellittäminen. Toisaalta EKP:n valtionlainojen osto-ohjelma jatkuu vielä yli vuoden ja nämä ostot painavat valtionlainojen tuottotasoja alaspäin vielä pitkään. Näkemyksessämme valtionlainat ovat alipainossa. Yleisen korkotason mataluudesta johtuen merkittävä osa yrityslainojen tuottopotentiaalista muodostuu yrityskohtaisista riskilisistä. Korkean luottoluokituksen IG yrityslainoissa nämä riskilisät ovat varsin matalat, mutta alhaisen luottoluokituksen HY yrityslainoissa riskilisät ovat edelleen houkuttelevat ja niillä on tilaa kaventua. Näemme erityisesti HY -yrityslainojen riskilisien hyötyvän Euroopan keskuspankin valmiudesta puolustaa eurooppalaista rahoitusjärjestelmää, vaikka lyhyellä aikavälillä kasvanut markkinastressi aiheuttaneekin heiluntaa myös yrityslainojen tuottotasoissa. Salkkumme korko-osiossa yrityslainat ovat kokonaisuutena edelleen ylipainossa ja ylipainotus on toteutettu suosimalla korkeamman tuottopotentiaalin omaavia heikomman luottoluokituksen eurooppalaisia high yield yrityslainoja. Kehittyvien maiden lainat reagoivat yleisen riskisentimentin muutoksiin muita korkoluokkia voimakkaammin. Tällä hetkellä kehittyvien maiden lainojen riskilisät ovat nousseet ja ne edustavat jo varsin korkeita tasoja. Lisääntyneen epävarmuuden taustalla on mm. Kiinan kasvukuvan heikkeneminen, johon sijoittajat ja media ovat alkusyksyn aikana kiinnittäneet runsaasti huomiota. Lisäksi lainoja painaa odotukset Yhdysvaltojen rahapolitiikan kiristymisestä, sillä kehittyvien maiden lainojen tuottotasot ovat riippuvaisia Yhdysvaltojen korkokäyrästä. Myös raaka-aineiden voimakkailla hintaliikkeillä on ollut vaikutuksensa kehittyvien maiden riskimarginaalien kasvuun. Näkemyksessämme kehittyvien maiden dollarimääräiset lainat ovat neutraalipainossa. Voimakkaamman hintaheilunnan paikallisvaluuttamääräiset lainat on aikaisemmin tänä vuonna myyty kokonaan pois. SIJOITUSNÄKEMYS SYYSKUU 2015 5
OSAKESIJOITUKSET Yleistä Eurooppa: Ylipaino Suomi: Neutraali Maailman osakemarkkinat olivat selvässä laskupaineessa elokuun aikana. Tätä selittää lähes yksinomaan huolet Kiinan talouden kasvunäkymistä sekä näiden mahdollisesta vaikutuksesta koko maailmantalouden kasvuun. Esimerkiksi globaaleja osakemarkkinoita mittaava MSCI Maailma indeksi romahti elokuun aikana peräti 8,5 % euromääräisesti. Odotamme osakemarkkinoiden kehittyvän kuitenkin myönteisesti loppuvuoden aikana. Lähiviikkojen aikana markkinaliikkeet voivat kuitenkin olla voimakkaita molempiin suuntiin. Osakemarkkinoiden nousua tukee edelleen myönteisenä jatkuva yritysten tuloskehitys erityisesti länsimaissa. Tulosennusteisiin ei mielestämme ole tässä vaiheessa syytä tai tarvetta tehdä muutoksia. Lisäksi osakemarkkinoita tukea antaa matalana pysyvä korkotaso. Euroopan talouskehitys on koko alkuvuoden ollut myönteinen yllätys ja myös jatkossa EKP:n velkapapereiden osto-ohjelma, heikentynyt euron kurssi sekä laskenut öljyn hinta tukevat Euroopan talouskasvua. Kreikan tilanne on kuitenkin edelleen epävarmuuden lähde Euroopassa, vaikka kolmannen tukipaketin pääperiaatteista onkin päästy sopuun. Uskomme siten pahimman olevan Kreikan osalta takanapäin, vaikka uuden tukipaketin neuvotteluissa varmasti tullaan näkemään vielä jännittäviä tilanteita. Toisen neljänneksen tuloskausi on sujui eurooppalaisilta yrityksiltä myönteisesti, sillä pörssiyhtiöiden liikevaihdon ja osakekohtaisten tulosten kasvu on nopeutunut mm. heikentyneen euron seurauksena. Euroopan osakemarkkinoilla arvostustasot ovat edelleen varsin kohtuulliset keskimääräisen PE-luvun ollessa 15,6. Olemme kuitenkin näkemyksessämme pienentäneet Euroopan ylipainotusta, sillä osakepainon lasku toteutettiin myymällä nimenomaisesti Eurooppalaisia osakkeita. Suomi on pienenä ja avoimena kansantaloutena voimakkaasti altistunut Euroopan ja muun maailmantalouden kehitykselle. Vaikka kotimainen kysyntä kärsii tällä hetkellä kotitalouksien ostovoiman heikosta kehityksestä, on maamme viennillä edellytykset elpyä muun euroalueen vanavedessä. Euron heikentynyt kurssi tukee luonnollisesti myös Suomen vientinäkymiä. Venäjän ja länsimaiden väliset kauppapakotteet Ukrainan kriisin seurauksena tuovat lisähaasteita Suomen taloudelle, jolle Venäjä on tärkeä kauppakumppani. Kokonaisuutena katsottuna suomalaisten pörssiyhtiöiden riippuvuus Venäjästä on kuitenkin rajallinen. Suomalaisten pörssiyritysten kohdalla toisen neljänneksen tuloskausi sujui varsin vahvasti ja yleisesti nähtiin tuloskasvua. Erityisesti kansainväliselle kysynnälle altistuvien vientiyritysten tuloskehityksen liittyy myös jatkoa ajatellen odotuksia kohentuvasta tuloskehityksestä. Suomi on allokaatiossa neutraalipainossa, sillä Suomi hyötyy muun euroalueen tavoin EKP:n toimista sekä valuuttakurssin voimakkaasta heikentymisestä. Suomen osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kuitenkin jonkin verran muuta Eurooppaa korkeammalla tasolla keskimääräisen PE-luvun ollessa 17,1. SIJOITUSNÄKEMYS SYYSKUU 2015 6
Pohjois- Amerikka: Alipaino Aasia: Neutraali Kehittyvät markkinat: Neutraali Yhdysvaltojen talous vaikuttaisi palautuneen uudelleen vahvaan kasvuun 2. neljänneksellä, kun maan BKT kasvoi revisiointien jälkeen peräti +3,7 %. Myös tuoreimmat taloustilastot tukevat hyviä kasvunäkymiä jälkimmäiselle vuosipuoliskolle. Myös USA:n työllisyyskehitys on viime aikoina ollut vahvaa. Sijoitusmarkkinoiden fokus kohdistuukin tällä hetkellä USA:n keskuspankki Fedin tuleviin rahapoliittisiin toimiin. Fedin ensimmäisen koronnoston ennakoidaan nyt ajoittuvan joulukuulle, sillä päätöksenteossaan Fed huomioi lisääntyneen globaalin epävarmuuden. Pohjoisamerikkalaisten yritysten tuloskehitys osoitti 2. neljänneksellä heikkoutta - etenkin energiasektorin osalta. Myös laajemmin amerikkalaisten yritysten liikevaihdon sekä osakekohtaisten tulosten kasvussa on ollut heikkoutta. USA:ssa talouskasvu kohenee vahvasti, mutta silti vahvistunut dollari sekä laskenut öljyn hinta ovat painaneet yritystuloksia. USA:n osakemarkkinoiden arvostustasot (keskimääräinen PE-luku 16,8) ovat nousseet keskimääräisiä tasoja korkeammalle. USA on näkemyksessämme lievässä alipainossa. Kehittyneen Aasian alueella Japanin talousnäkymiä tukee uuden hallituksen ajamat rakenteelliset uudistukset (ns. Abenomics), Japanin keskuspankin BOJ:n arvopapereiden osto-ohjelma, heikentynyt jeni sekä laskenut öljyn hinta. Japanilaisten pörssiyhtiöiden liikevaihdon ja osakekohtaisten tulosten kasvu on ollut viime vuosina positiivista, mutta nyt se on lievästi hidastunut. Myös arvostustasot ovat nousseet osakemarkkinan hyvän kehityksen myötä. Japanin pörssin arvostustasot ovat linjassa Euroopan ja USA:n kanssa keskimääräisen PE-luvun ollessa 15,5. Aasia on kokonaisuutena neutraalipainossa näkemyksessämme, joskin Aasian sisällä ylipainotamme Japania maan vientiyhtiöitä suosien. Kehittyvien maiden talousnäkymät ovat eriytyneet toisistaan, sillä osa kehittyvistä maista on onnistunut ylläpitämään vahvaa talouskasvua (esim. Intia sekä useat Kaakkois-Aasian ja Afrikan maat) kun taas toisten näkymät ovat pysyneet heikkoina (esim. Venäjä sekä Brasilia). Alkusyksyn aikana huomion keskipisteenä on ollut Kiina. Maan talousmalli on asteittain muuttumassa investointi- ja vientivetoisesta kasvusta kohti enemmän yksityisen kulutuksen varaan nojaavaksi. Tämä muutos tarkoittaa väistämättä totuttua hitaampaa BKT:n kasvua sekä tarvetta rakenteellisille uudistuksille. Lähikuukausien aikana USA:n keskuspankin ohjauskoron nosto-odotukset voivat heilutella kehittyvien maiden osakkeita ja valuuttakursseja, jotka ovat tyypillisesti alttiita muutoksille globaalissa likviditeettitilanteessa. Myös Euroopan keskuspankin elvytystoimilla voi olla vaikutus kehittyvien maiden osakemarkkinoilla globaalien rahavirtojen seurauksena. Kehittyvien maiden osakkeiden arvostustaso (keskimääräinen PE-luku 11,3) on selvästi länsimaita maltillisempi. Kehittyvien maiden tarkastelussa on kuitenkin jatkossa oltava valikoiva, sillä maakohtaiset erot näkymissä ja arvostustasoissa ovat suuria. Kehittyvät markkinat ovat näkemyksessämme neutraalipainossa. Suosimme näkemyksessämme Intiaa sekä Vietnamia ja nyt myös laskeneen kurssikehityksen myötä Kiinaa. Teemaperusteisesti suosimme kehittyvillä markkinoilla pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kotimaisesta kulutuskysynnästä hyötyviä yhtiöitä. SIJOITUSNÄKEMYS SYYSKUU 2015 7
DANSKE INVEST KOMPASSI -RAHASTOJEN NÄKEMYKSEN MUKAISET MARKKINAPAINOTUKSET Kompassi Korko Kompassi 25 Kompassi 50 Kompassi 75 Kompassi Osake Neutr. Nyt Neutr. Nyt Neutr. Nyt Neutr. Nyt Neutr. Nyt Osakesijoitukset 25 % 25 % 50 % 50 % 75 % 75 % 100 % 100 % Suomi 5,0 % 5,0 % 10,0 % 10,0 % 15 % 15 % 20 % 19 % Länsi-Eurooppa 8,5 % 9,5 % 17,5 % 19,0 % 26 % 28,5 % 35 % 40 % Pohjois-Amerikka 5,0 % 4,0 % 10,0 % 8,5 % 15 % 12,5 % 20 % 16 % Aasia ja Tyynimeri 2,5 % 2,5 % 5,0 % 5,0 % 7,5 % 7,5 % 10 % 10 % Kehittyvät markkinat 4,0 % 4,0% 7,5 % 7,5 % 11,5 % 11,5 % 15 % 15 % Pitkät korot 70 % 83,5 % 67,5 % 67,5 % 45 % 45 % 22,5 % 22,0 % Valtionlainat 25 % 24 % 30 % 23 % 20 % 15,5 % 10% 7,5 % Yrityslainat (IG) 20 % 27,5 % 22,5 % 23 % 15 % 15 % 7,5 % 7,5 % High Yield -yrityslainat 5 % 22 % 7,5 % 14 % 5,0 % 9,5 % 2,5 % 4,5 % Kehittyvien maiden lainat 10 % 10 % 7,5 % 7,5 % 5,0% 5 % 2,5 % 2,5 % Muut lainat (esim. vvk-lainat) 10 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Lyhyet korot 30 % 16,5 % 7,5 % 7,5 % 5,0 % 5,0 % 2,5 % 3,0 % Yllä näkyvät painotukset ovat näkemyksemme mukaisia suosituksia, eivät välttämättä Kompassistrategioiden tarkkoja painoja. Kompassistrategioiden omaisuuslaji- ja/tai aluepainotukset voivat poiketa yllä näkyvästä mm. kaupankäyntiteknisistä syistä. SIJOITUSNÄKEMYS SYYSKUU 2015 8
DANSKE INVEST TOP -RAHASTOT Danske Invest TOP -rahastot ovat Danske Bankin Varallisuudenhoidon valitsemia rahastoja, joita käytetään keskeisesti näkemyksen toteuttamisessa. Eurooppalaiset osakkeet Eurooppalaiset high yield yrityslainat Danske Invest Eurooppa Osake Danske Invest Eurooppa Osake -rahasto sijoittaa Euroopan osakemarkkinoilla listattuihin pörssiyhtiöihin (ml. Iso-Britannia ja Sveitsi). Euroopan keskuspankin käynnistämä valtionlainojen osto-ohjelma parantaa yleistä talousluottamusta sekä sijoitusmarkkinoiden näkymiä Euroopassa. Euroopan talouskehityksellä ja yritysten tuloksilla on mahdollisuus yllättää positiivisesti. Toisen neljänneksen tuloskausi antoi merkkejä siitä, että eurooppalaisten yritysten liikevaihto- ja tuloskehitys olisi paranemassa mm. heikentyneen euron seurauksena. Danske Invest Euro High Yield Danske Invest Euro High Yield rahasto sijoittaa laajasti hajauttaen eurooppalaisiin alhaisen luottoluokituksen yrityslainoihin. Euroopassa yrityslainojen luottosykli on edelleen houkutteleva, sillä korkotason odotetaan pysyvän matalalla pitkään ja yritysten taseet ovat vahvat. Lisäksi EKP:n toimet tukevat riskillisten omaisuusluokkien tuottonäkymiä. SIJOITUSNÄKEMYS SYYSKUU 2015 9
VASTUUVARAUMA Materiaali on yleistä tietoa eikä se ole täydellinen kuvaus sijoituskohteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan tulee tutustua sijoituskohteen ominaisuuksiin, riskeihin ja verotukseen. Rahoitusvälineisiin liittyy aina taloudellinen riski. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. On syytä muistaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Asiakkaan tulee perustaa sijoituspäätöksensä omaan arvioonsa rahoitusvälineestä ja siihen liittyvistä riskeistä, sillä asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisista seuraamuksista. Tämä materiaali ei ole yksilöllinen suositus eivätkä annetut tiedot liity yksittäisen asiakkaan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Esitetyt näkemykset edustavat pankin arvioita materiaalin laatimishetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Danske Bank Oyj, Danske Invest Rahastoyhtiö Oy tai Danske Invest Management A/S eivät vastaa mistään kuluista tai tappioista, joita materiaalin tietojen käyttö voi aiheuttaa. Materiaali sisältää pankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa. Rahastoja hallinnoi Danske Invest Rahastoyhtiö Oy tai tanskalainen Danske Invest Management A/S. Danske Bank Oyj toimii Danske Invest Rahastoyhtiön asiamiehenä tarjotessaan rahastoyhtiön sijoitusrahastoja. Danske Invest Management A/S:n hallinnoimien rahastojen jakelusta vastaa asiamiehenä Danske Bank A/S. Danske Bank A/S on nimittänyt Danske Bank Oyj:n toimimaan asiamiehenä tarjottaessa Danske Invest Management A/S:n hallinnoimia sijoitusrahastoja. Rahastojen avaintietoesitteisiin, sääntöihin ja hinnastoon voit tutustua osoitteessa www.danskeinvest.fi tai Danske Bankin konttorissa.