KIRJALLINEN KYSYMYS 323/2005 vp Abiturientit ja jatko-opinnot Eduskunnan puhemiehelle Lukiolaiset ovat saaneet jälleen tämän kevään koulu-urakkansa suoritettua. Olo on toisaalta helpottunut, osin haikeakin tutun ympäristön ja kaveripiirin muuttuessa vähitellen joksikin uudeksi. Se voi olla myös jopa ahdistava, kun heti stressaavan koulujakson jälkeen pitäisi pystyä päättämään, mitä elämässä haluaisi tehdä tai ainakin, mitä opiskella tulevaa työelämää varten. Nuorta ei saa elämänsä yhden tärkeimmän päätöksen valmistelussa ja tekemisessä koulun tai vanhempien taholta jättää yksin. Koulun tulisi jatkua vielä yhdellä ehkä tärkeimmistä kursseista: "Miten tästä eteenpäin." Abiturientit saavat etelänmatkaesitteisiin verrattavia toinen toistaan upeampia rekrytointiesitteitä eri oppilaitoksilta ja valmennuskursseja tarjoavilta tahoilta. Tilastot kertovat, että joka kymmenes tai jopa sadas hakija on päässyt jollekin alalle opiskelemaan. Totuus on kuitenkin toinen. Jos ottaa huomioon ensisijaiset ja sitten ihan lopullisen valinnan tekevät, käytännössä joka kymmenennen sijasta pääseekin joka toinen ja joka sadannen sijasta joka kymmenes. Tilastollisesti hakijoita on noin 70 000, mutta todellisuudessa heistä ehkä kolmannes on tämän kevään ylioppilaita, joita hakusysteemi suosii. Tilanne ei siis ole niin vaikea kuin se ensisilmäyksellä näyttäisi olevan. Täytyy vain osata hakea lukiosuoritukseen nähden strategisesti oikein. Lukioiden koulutusprofiili ja jatko-opiskelupaikkojen kysyntä eivät korjausyrityksistä huolimatta edelleenkään vastaa toisiaan. Meillä on toisaalta oppilaspula matemaattis-luonnontieteellisen alan ylioppilaista ja toisaalta ylitarjontaa humanistisiin aineisiin keskittyneistä ylioppilaista. Lukioiden tulisi järjestää heti yo-kirjoitusten jälkeen yhden kahden viikon pituinen opintojakso, jossa käytäisiin läpi jatkokoulutusvaihtoehdot. Tässä vaiheessa on jo tiedossa lukiotodistuksen arvosanat sekä melko tarkka tieto ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä. Näin ollen voi aika realistisesti katsoa, millaisiin opiskelupaikkoihin on mahdollista päästä. Tässä vaiheessa nuori tarvitsee strategisia neuvoja. Ehkä koulun ja kotien viimeinen vanhempien, oppilaiden ja opettajan välinen palaveri voisi sijoittua myös tähän jaksoon. Asia kiinnostaa varmasti myös lasten vanhempia, ja he haluaisivat myös auttaa asiassa, mutta heillä ei ole välttämättä ilman koulun apua riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista. Opintojakso helpottaisi abiturientteja löytämään jatko-opiskeluväylän ja turhat välivuodet ja vääristä valinnoista aiheutuneet opiskelun keskeytykset vähenisivät. Aktiivisimmat lukiot jo menettelevätkin tähän suuntaan, mutta järjestelmä tulisi ottaa koko maan kattavaksi. Ottaen huomioon tämän jakson tärkeyden ei sen toteuttamisen pitäisi olla resursseista kiinni. Yksi lukioiden tehtävän onnistumisen ja tuloksellisuuden tärkein kriteeri onkin, miten sen oppilaat ovat saaneet jatkokoulutuspaikan. Tällaisella kurssilla voisi olla tulokseen ratkaiseva vaikutus. Yliopistojen ja muiden oppilaitosten hakuaikojen tulisi olla vasta ylioppilaskokeiden jälkeen. Tämä vähentäisi turhaa päällekkäistä hakua eri koulutusyksiköihin. Myös tilastot tasoittuisivat realistiselle tasolle kuvaamaan abitu- Versio 2.0
rienttien todellista kiinnostusta kutakin koulutusyksikköä kohtaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä pakollisen opintojakson järjestämiseksi abiturienteille lukion jälkeisten opintojen suunnittelua ja hakemista varten? Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2005 Petri Neittaanmäki /kesk Toimi Kankaanniemi /kd Lauri Oinonen /kesk Susanna Haapoja /kesk Esko Ahonen /kesk 2
Ministerin vastaus KK 323/2005 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Neittaanmäen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 323/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin valtioneuvosto aikoo ryhtyä pakollisen opintojakson järjestämiseksi abiturienteille lukion jälkeisten opintojen suunnittelua ja hakemista varten? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lukion oppimäärän ja siihen liittyvän ylioppilastutkinnon suorittaa vuosittain vajaat 35 000 opiskelijaa, joista osa on aikuisopiskelijoita. Tilastojen mukaan vuoden 2003 kesäkuun loppuun mennessä sekä sitä edeltäneinä kolmena vuonna lukion suorittaneista noin 70 % oli sijoittunut jatko-opintoihin tai työelämään kyseisen tarkasteluvuoden 2003 aikana. Valtioneuvoston asetuksella (955/2002) on säädetty lukion yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Asetuksessa on määritelty lukio-opintojen rakenne. Opinnot muodostuvat pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Opetushallituksen antamissa Lukion opetussuunnitelman perusteissa on päätetty opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Mainitun asetuksen mukainen tuntijako ja siihen liittyvät opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan 1.8.2005 lukien. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003 2008 otetaan kantaa opinto-ohjauksen saavutettavuuden ja laadun parantamiseksi. Tähän pyritään seuraavilla toimenpiteillä. Lukiossa on kaikkien opiskeltava yksi pakollinen opinto-ohjauksen kurssi. Siihen sisältyy jatko-opintoihin hakeutumiseen ohjaamista. Edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa lukion yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) päätettiin lisätä opinto-ohjaukseen yhden pakollisen kurssin lisäksi yksi syventävä kurssi. Koulutuksen järjestäjien tulee tarjota se opiskelijoille. Opiskelijan harkinnassa on kurssille osallistuminen. Kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollisuuksia syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. Uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti ohjaustoiminta muodostaa lukiossa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Lukion ohjaustoimintaan tulee osallistua kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opetushallituksen Opinto-ohjauksen tila 2002 -raportissa arvioitiin ohjauksen kehittämistarpeita. Vaikka lähes 40 % lukiolaisista piti saamaansa ohjausta riittämättömänä, he kuitenkin arvioivat jatko-opintoihin suuntaavan ohjauksen toimivan muuta ohjausta paremmin. Selvityksen mukaan vajaassa puolessa lukioista oli päätoiminen 3
Ministerin vastaus opinto-ohjaaja. Lähes kahdessa kolmasosassa kouluista oli kelpoisuutta vailla olevia opintoohjaajia. Opetushallituksen toteuttamalla Oppilaan ja opiskelijan opinto-ohjauksen valtakunnallisella kehittämishankkeella pyritään luomaan uusia ohjauksen toteutusmalleja myös lukiokoulutukseen. Hankkeessa on mukana lähes 50 alueellista projektia. Toiminnassa korostuu eri viranomaisten välinen moniammatillinen yhteistyö. Lukio-opintojen läpäisyn parantamisessa ja jatko-opintoihin ohjaamisessa on henkilökohtaisella ohjauksella suuri merkitys. Osa lukionsa päättävistä on tietoisia tulevista jatko-opinnoistaan ja omista mahdollisuuksistaan päästä niihin. Toisilla ei ole muotoutunut vielä käsitystä tulevista opinnoista. Keskeiset lukion opinto-ohjauksen kehittämistarpeet painottuvat ohjauksen yksilöllistämiseen. On kuitenkin huomattava, että jatkokoulutus- ja siihen liittyvä uranvalinta ovat pitkäkestoisia prosesseja, jotka alkavat jo peruskoulussa ja jatkuvat läpi koko lukioajan, ja ohjaus onkin käytännön työssä organisoitava tukemaan tätä prosessia. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus pohtia asiantuntijan kanssa omaa uraansa ja siihen liittyviä jatkokoulutusvaihtoehtoja. Opetusministeriö on esittänyt vuosien 2006 2009 toiminta- ja taloussuunnitelmassa rahoituksen lisäämistä opinto-ohjauksen yksilöllistämiseksi. Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 323/2005 vp Petri Neittaanmäki /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 323/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Petri Neittaanmäki /cent m.fl.: Vilka åtgärder avser statsrådet vidta så att det ordnas en obligatorisk studiekurs för abiturienterna i planering av och ansökan till studier efter gymnasiet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Årligen slutför inemot 35 000 studerande lärokursen för gymnasiet och avlägger den tillhörande studentexamen. En del av dem är vuxenstuderande. Statistiken visar att cirka 70 % av dem som slutförde gymnasiet före utgången av juni 2003 och de tre närmast föregående åren hade placerat sig i fortsatta studier eller arbetslivet under granskningsåret 2003. Genom statsrådets förordning (955/2002) föreskrivs om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieutbildningen. I förordningen anges gymnasiestudiernas struktur. Studierna består av obligatoriska, fördjupade och tillämpade kurser. I Grunderna för gymnasiets läroplan, som utfärdats av Utbildningsstyrelsen, fastställs målen och det centrala innehållet för undervisningen. Timfördelningen enligt den nämnda förordningen och grunderna för läroplanen träder i kraft den 1 augusti 2005. I den utvecklingsplan för utbildningen och forskningen som statsrådet har godkänt för åren 2003 2008 tas ställning för en förbättring av studiehandledningens tillgänglighet och kvalitet. Detta eftersträvas med följande åtgärder. I gymnasiet skall alla läsa en obligatorisk kurs i studiehandledning. Kursen innehåller handledning i hur man söker till fortsatta studier. I den nämnda statsrådsförordningen om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieundervisningen (955/2002) fattades beslut om att utöka studiehandledningen med en fördjupad kurs utöver den obligatoriska kursen. Utbildningsanordnarna skall erbjuda de studerande den fördjupade kursen. Studeranden överväger själv sitt deltagande i kursen. Det centrala målet för kursen är att öka de studerandes studiefärdigheter, förbättra deras självkännedom och med tanke på fortsatt utbildning och arbetsliv hjälpa dem att sätta sig in i sådana viktiga frågor som det inte är möjligt att fördjupa sig i den övriga handledningen. Inom ramen för kursen kan de bekanta sig med någon eventuell framtida studieplats. Enligt de nya grunderna för gymnasiets läroplan bildar handledningen en helhet som skall stödja de studerande i olika skeden av deras studier och utveckla deras förmåga att träffa val och ta beslut som gäller deras utbildning och livsbana. Gymnasiets studiehandledning sker både i kursform, personligt och i smågrupper. Alla som hör till skolans lärar- och handledningspersonal skall delta i handledningen. Studiehandledaren har huvudansvaret för de praktiska arrangemangen kring studiehandledningen och för planeringen och genomförandet av studiehandledningen som helhet. I Utbildningsstyrelsens rapport Opinto-ohjauksen tila 2002, en lägesbedömning av studiehandledningen från 2002, bedöms behoven att utveckla handledningen. Även om nästan 40 procent av gymnasisterna ansåg att den handledning de fått var otillräcklig, var deras bedömning ändå att handledningen om fortsatta studier fungerade bättre än den övriga handledningen. Utredningen visade att knappt hälften av gymnasierna hade en 5
Ministerns svar studiehandledare i huvudsyssla. I nästan två tredjedelar av skolorna saknade studiehandledaren behörighet. Ett riksomfattande projekt som genomförs av Utbildningsstyrelsen i syfte att utveckla studiehandledningen för elever och studerande har som mål att skapa nya handledningsmodeller också för gymnasieutbildningen. Satsningen omfattar inemot 50 regionala projekt. I verksamheten framhålls yrkesövergripande myndighetssamarbete. När det gäller åtgärder för att förbättra möjligheterna att klara gymnasiestudierna samt handledningen för fortsatta studier är den personliga handledningen av stor betydelse. En del av dem som håller på att slutföra gymnasiet känner till sina framtida studier och är medvetna om sina möjligheter att komma in. Andra har inte ännu bildat sig en uppfattning om kommande studier. De viktigaste utvecklingsbehoven i fråga om gymnasiets studiehandledning gäller individualiseringen av handledningen. Det bör likväl observeras att valet av fortsatt utbildning och yrkeskarriär är långvariga processer som börjar redan i grundskolan och fortgår gymnasiet ut, och handledningen måste därför i praktiken organiseras så att den stöder denna process. Studeranden bör ha möjlighet att fundera över sin yrkesbana och alternativa fortsatta utbildningar tillsammans med en sakkunnig. Undervisningsministeriet har i sin verksamhets- och ekonomiplan för 2006 2009 föreslagit höjd finansiering för en mer individuell studiehandledning. Helsingfors den 10 maj 2005 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6