Työsuhdetta säätelevät mm. Työsopimuslaki Vuosilomalaki Työaikalaki Myös seuraavien lakien sisältö ainakin pääpiirteissään tulisi tuntea: Työehtosopimuslaki Työterveyshuoltolaki Työturvallisuuslaki Laki yksityisyyden suojasta työelämässä Henkilötietolaki Yhdenvertaisuuslaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä
Työsuhteen perustana on työnantajan työnjohtooikeus ja työntekijän työntekovelvoite. Työntekovelvoitteen sisältö määritellään työsopimuksessa, joka on syytä aina tehdä kirjallisesti. Työsopimukseen kirjataan työsuhteen alku ja kesto, mahdollinen koeaika (max. 4 kk), työaika, palkka, palkanmaksukausi ja aika, vuosiloman määräytymisperuste, sovellettava työehtosopimus ja irtisanomisaika. Työsuhteen tunnusmerkkejä: työn tekeminen henkilökohtaisesti työnantajan lukuun vastiketta vastaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena
Alaa koskeva työehtosopimus ja sen sisältö on selvitettävä. Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, sen ehtoja on työsuhteessa noudatettava myös sellaisen työnantajan, joka ei kuulu työnantajaliittoon. Yleissitovuuden tarkistus esim: www.yrittajat.fi http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/ tyoehto/
Työhön käytetty aika Aika, jolloin työntekijän oltava työpaikalla työnantajan käytettävissä Säännöllinen työaika pääsääntöisesti Enintään 8 h/vrk Enintään 40 h/vko Keskimäärin 40 h 52 viikon aikana Työpaikalle matkustusaika työaikaa vain poikkeustapauksissa
Työsuhde päättyy ilman irtisanomista, kun työntekijä täyttää 68 vuotta Muuten voidaan päättää irtisanomalla tai purkamalla Irtisanomisaika riippuu sopimuksista (esim. 2 viikkoa, kuukausi) Purettaessa työsuhde loppuu heti Määräaikaisuus Työnantajan irtisanomisperusteet Henkilökohtaiset syyt Tuotannolliset ja taloudelliset syyt Työntekijä voi irtisanoutua ilman syytä milloin vain
Purkamisella oltava erittäin painava syy Työntekijä rikkoo tai laiminlyö velvoitteitaan vakavasti Ei tarvitse antaa varoitusta ennen purkamista Työntekijä voi purkaa työsopimuksen jos työnantaja laiminlyö velvoitteitaan vakavasti Pysyvästi määrätty työtehtäviin, jotka olennaisesti poikkeavat sovitusta Palkkaa ei makseta sopimuksen mukaan tai ei anneta työaikaa sopimuksen mukaan. Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsopimuksen ei epäasiallisin perustein Jos työntekijä pois työstä (7 päivää) ilman sopimusta tai pätevää syytä, eikä ilmoita poissaolostaan, työnantajalla oikeus pitää työsopimusta purkautuneena
Sallitut irtisanomisperusteet Asiallinen ja painava syy, mm. Työtehtävien laiminlyönti Perusteeton työstä kieltäytyminen Luvaton poissalo Epäasiallinen käyttäytyminen Kiellettyä irtisanoa sairauden tai vamman takia, ellei olennaisesti ja pitkäaikaisesti vaikuta työkykyyn Raskaus tai perhevapaa ei irtisanomisperusteita Perusteeseen vedottava kohtuullisessa ajassa Ennen irtisanomista työntekijälle annettava varoitus ja tilaisuus korjata menettely Varoitus voi olla suullinen tai kirjallinen
Irtisanomisperuste, kun työ taloudellisista, tuotannollisista tai toiminnan uudelleenjärjestelyjen takia olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt Ei saa irtisanoa, jos työntekijä voidaan sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin, tarjottava työsopimuksen mukaista vastaavaa työtä, myös määräaikaista tai osa-aikaista, ellei pysyvää ja kokoaikaista työtä tarjolla
Annettava työsuhteen päättyessä, jos työntekijä pyytää Mainittava työsuhteen kesto ja työtehtävät Erikseen pyydettäessä Syy työsuhteen päättymiseen Arviointi työtaidosta ja käytöksestä (oma subjektiivinen arvio) Em. annettava jälkikäteen pyydettäessä 5 vuotta Työtodistusta voi pyytää jälkikäteen 10 vuoden aikana, annettava, ellei kohtuuttoman vaikeata
Palkalla tarkoitetaan ennakkoperintälain mukaan Kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- ja virkasuhteessa Kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelimien jäsenyydestä saatua palkkiota, luottamustoimesta saatua korvausta, toimitusjohtajan palkkiota sekä avoimen ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa
Palkka on maksettava sovittuna aikana. Työntekijälle on annettava eritelty laskelma maksettavasta palkasta. Suomessa ei minimipalkkalakia, mutta työehtosopimukset sisältävät vähimmäispalkkaa koskevia määräyksiä. Muutoin palkan suuruudesta voidaan vapaasti sopia työnantajan ja työntekijän välillä työsopimuksessa. Suosituksia olemassa minimipalkasta, esim. työttömyysturvalain työssäoloehdon mukaisen päivärahaoikeuden täyttyminen 1071 /kk http://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuhdeasiat Toimialaliittojen suositukset
Työntekijällä oikeus sairausajan palkkaan Sairaus tai tapaturma Työsuhde jatkunut vähintään kuukauden Oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun Alle kuukauden työsuhde 50 % palkasta Työehtosopimuksissa yleensä sovittu pitempiä maksujaksoja Työnantajalla oikeus saada päiväraha itselleen, jos palkkaa maksettu
Työntekijän esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä pyydettäessä Työehtosopimusmääräykset ja työpaikan käytännöt vaikuttavat, millainen selvitys vaaditaan Työnantajalla oikeus määrätä lääkäri, jos työnantaja vastaa kustannuksista Lähtökohtana laillistetun lääkärin antaman todistuksen pätevyys Jos työkyvyttömyysaika sattuu samaan aikaan muun poissaolon syyn kanssa, poissaolo ensi sijassa ensin alkaneen syyn takia. Työkyvyttömyys vuosiloman aikana Jos työkyvyttömyys yli 7 päivää, ei ylimenevää aikaa lueta lomaksi Työntekijän pyydettävä heti, ei työhön paluun jälkeen Lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys
Lomanmääräytymisvuosi = 1.4. 31.3. välinen 12 kk jakso Lomanmääräytymiskuukausi = lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, joka oikeuttaa vuosilomaan Lomapäivät aina kokonaisia päiviä Sunnuntait, kirkolliset juhlapyhät, itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät lomapäiviä vuosilomalain mukaan Työehtosopimuksissa myös muita määräyksiä
Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika 24 päivää lomasta annettava tänä aikana Ylittävä osa 1.10. 30.4. välisenä aikana Lomat yleensä annettava yhtäjaksoisina Loman ajankohdan määrääminen Kuultava työntekijää, ellei sovita, työnantaja määrää Lomasta ilmoitettava viimeistään kuukausi ennen loman alkua, ellei mahdollista, viimeistään 2 viikkoa aikaisemmin Vuosiloman ansaitseminen 2 arkipäivää, jos työsuhde kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun 2,5 arkipäivää, jos työsuhde kestänyt vähintään vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä Työehtosopimuksissa saattaa olla määräys paremmasta lomaoikeudesta
Täysi lomanmääräytymiskuukausi Työntekijä ollut työssä vähintään 14 päivää Työntekijä työskennellyt vähintään 35 tuntia Työpäivän pituudella ei merkitystä Lomakorvaus, jos ei lomaoikeutta: Jos työntekijä kaikkina kuukausina työssä alle 14 päivää tai 35 tuntia Alle vuoden työsuhde 9 % Vähintään vuoden työsuhde 11,5 % Vuosilomaa ei kerry, oikeus saada vapaata 2 arkipäivää niiltä kuukausilta, joina ollut työsuhteessa Jos työsuhde kestänyt vähintään vuoden, oikeus 4 viikon vapaaseen ja lomakorvaukseen tältä ajalta
Loma-ajan palkka Periaatteena sama palkka kuin työssäoloajalta Lomapalkan perusteena palkka, joka maksetaan vuosilomalle jäätäessä Vuosilomapalkka maksettava ennen loman alkua, ellei työehtosopimuksessa sovittu muuta. Lomaraha Perustuu työehtosopimuksiin, yleensä 50 % palkasta Vuosilomalaissa ei määräyksiä
Pääsääntö: Työnantajan on otettava eläkevakuutusyhtiöstä TyEL-vakuutus työntekijälleen viimeistään ensimmäistä palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden aikana. Vakuutettuja ovat kaikki 18 67 vuotiaat työntekijät, joiden kuukausiansio on 52,49 (2011). Työntekijälle on järjestettävä lakisääteiset työttömyys-, ryhmähenki- ja tapaturmavakuutukset. Vapaaehtoisia vakuutuksia kannustuksena.
Sopimustyönantaja Palveluksessa jatkuvasti ainakin 1 työntekijä 6 kk:n palkkasumma vähintään 7158 Tehtävä vakuutushakemus ja työsuhdeilmoitus TyEL-maksut veloitetaan ennakkomaksuina arvioidun palkkasumman perusteella Voi maksaa kuukausittain edellisen kuukauden palkkojen perusteella oma-aloitteisesti Tilapäinen työnantaja 6 kk:n palkkasumma alle 7152 Palveluksessa ei jatkuvasti työntekijää Vakuutusmaksu maksetaan palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä Omat tiedot ja työntekijän tiedot ilmoitetaan samalla
TyEL-vakuutusmaksut Pieni sopimustyönantaja 22,5 % Tilapäinen työnantaja 23 % Työntekijän osuus Alle 53 v 4,7 % Yli 53 v 6,0 %, peritään 53 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta Peritään kaikesta työstä Jos eläkemaksu jäänyt pidättämättä työntekijältä, voidaan pidättää jälkikäteen kahden seuraavan palkanmaksun yhteydessä
Työtapaturmavakuutusmaksu Vakuutusmaksuprosentti määräytyy työtehtävien vaarallisuuden mukaan 0,3 8,0 % Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan osuus 0,80 %, Palkansaajalta (17-64 v.) peritään 0,60 % maksettavasta bruttopalkasta Ryhmähenkivakuutusmaksu n. 0,071% palkkasummasta
Työnantajana yhdistys on velvollinen toimittamaan maksamistaan palkoista ja palkkioista ennakonpidätyksen ja maksamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun Ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan kuuluvaksi luetaan myös luontaisedut, kuten puhelinetu, autoetu ja ateriaetu
Palkan lisäksi ennakonpidätys on toimitettava työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksetusta korvauksesta, ellei korvauksen saajaa ole merkitty ennakonperintärekisteriin. Toimitettu ennakonpidätys ja sosiaaliturvamaksu on ilmoitettava kausiveroilmoituksella ja maksettava viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä verotilille veroviitettä käyttäen Paperi-ilmoitukset perillä 7. päivä Yhdistykset usein neljännesvuosimenettelyssä
Sosiaaliturvamaksu suoritetaan kuukausittain maksettujen ennakonperinnän alaisten palkkojen määrän perusteella 16-67-vuotiaasta työntekijästä Sosiaaliturvamaksu vahvistetaan vuosittain seuraavalle vuodelle (2,12 % 2011). Palkanmaksua varten yhdistyksellä on oltava Y-tunnus. (Haetaan esim. verotoimiston kautta.) Koskee myös tilapäistä ja lyhytaikaista palkanmaksua
Yleisvelvoitteena edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita Huolehdittava, että työntekijä selviytyy töistään Syrjintäkielto Tasa-arvon edistäminen Tasapuolinen kohtelu Työturvallisuus Työterveyshuollon järjestäminen Sopimus terveyskeskuksen tai lääkäriaseman kanssa Käsittää ehkäisevän terveyshuollon Vapaaehtoisesti myös sairaanhoitopalvelut Kela korvaa työnantajan kustannuksista osan (n.50%)
Jos yhdistys alkaa maksaa säännöllisesti palkkaa, sen on ilmoittauduttava työnantajarekisteriin säännölliseksi työnantajaksi. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ) löytyvät lomakkeet kaikki lomakkeet ja täyttöohjeet Myös ennakonperintärekisteri, ALV-velvollisuus ja Y- tunnuksen haku
Verovuoden aikana vain yksi palkansaaja, tai enintään viisi, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta Satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja Antaa kausiveroilmoituksen Maksaa ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksun asiakaskohtaista viitenumeroa käyttäen Verohallinnon tilille Antaa palkansaajalle tositteen palkoista ja ennakonpidätyksistä Säilyttää muistiinpanot palkanmaksusta Antaa vuosi-ilmoituksen (www.vero.fi/etusivu > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Yhdistys ja säätiö)
Säännöllisesti palkkaa maksavan yhdistyksen on tehtävä vuosi-ilmoitus omalla lomakkeellaan palkanmaksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä Myös satunnaisesti palkkaa maksaneen tehtävä ilmoitus Verottaja muistuttaa ilmoituksen tekemisestä. Ilmoitukset voi tehdä sähköisesti, jos käytössä on Tyvi-palvelu tai Palkka.fi Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä on määrätty sanktio
Sopimustyönantajan tehtävä eläkevakuutusyhtiölle palkkailmoitus tammikuun loppuun mennessä edellisen vuoden palkkasummasta. Myös tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutuksista vuosi-ilmoitus sille vakuutusyhtiölle, josta otettu Yleensä tulee lomakkeet, voi usein hoitaa myös internetin kautta.
Internetissä toimii Palkka.fi palvelu palkanlaskentaan, kun työntekijämäärä samanaikaisesti on keskimäärin 1 5 henkeä. Palkka.fi on maksuton Palvelusta voi tulostaa: Palkkalaskelman ja -todistuksen sekä palkkayhteenvedot. Tarvittavat kuukausiveroilmoitukset, vuosi- ja muut ilmoitukset voi hoitaa palvelun kautta. Palvelun kautta voi tehdä vakuutushakemuksia ja lähettää palkanmaksutietoja Kelan etuuksiin. Palvelu arkistoi palkkatiedot 11 vuoden ajan Kirjautuminen palveluun yhdistyksen verkkopankkitunnuksin tai Katso-tunnisteella Katso-tunnisteen hakemiseen linkki palvelun etusivulla Usein kysytyt kysymykset
Yhdistyksen hallitus voi tehdä päätöksen työvoiman palkkaamisesta Joskus säännöt saattavat edellyttää asian käsittelyä yhdistyksen yleisessä kokouksessa, ennen kuin päätös voidaan tehdä. Hallitus kokonaisuudessaan toimii työnantajan edustajana. Yhteyshenkilöksi ja samalla esimieheksi valitaan henkilö, joka perehtyy lainsäädäntöön sekä esimiehen ja työntekijän tehtäviin.
Ongelmina mm. Vastuut ja velvollisuudet hallituksen organisaatiossa Epäselvä alainen esimies -linja Keneltä kysyä, kuka päättää, kuka antaa ohjeet? Yhteistyö työntekijä esimies hallitus Esimiestaidot Projektityöntekijöiden tukeminen Vaatii hallitukselta tietoja, taitoja ja osallistumista
Työnantajalla oltava palkkakirjanpito Ennakkoperintälaissa asetettu vaatimuksia Palkkakirjanpito sisältää: Palkanmaksukohtainen palkkalista Kuukausikohtainen palkkasuoritusten yhdistelmä Työntekijäkohtainen palkkakortti
Palkkalistassa palkansaajittain: Nimi Aika, jolta palkka maksettu Palkanmaksupäivä Rahapalkan määrä Luontoisedut, verovapaat kustannukset, palkasta ennen ennakonpidätystä tehdyt vähennykset Palkan määrä, josta ennakonpidätys Ennakonpidätyksen määrä Palkansaajalle maksettu määrä Työntekijältä peritty työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu Palkasta ennakonpidätyksen jälkeen vähennetty muu kuin ennakonpidätykseen liittyvä suoritus, esim. palkka- tai matkaennakko, AY-jäsenmaksu
Työpaikan lait ja työsuhdeopas (WSOY) www.palkka.fi www.yrittajat.fi/fi-fi/tyonantajanabc www.kela.fi www.mol.fi www.te-keskus.fi www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuhdeasiat www.vero.fi/etusivu > Yritys- ja yhteisöasiakkaat > Yhdistys ja säätiö