Vuosilomalain muutos

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosilomalain muutos"

Pirjo Penttilä
4 vuotta sitten
Katselukertoja:

Vuosilomalain muutos 1.4.2019 luottamusmiesten koulutus 21.-22.3.

1 Vuosilomalain muutos luottamusmiesten koulutus Hotelli Ava Vuosiloman ansainta Perustuu vuosilomalaissa määriteltyihin täysiin lomanmääräytymiskuukausiin Lomaa kertyy työsuhteen pituudesta riippuen 2 tai 21/2 taikka 3 arkipäivää per täysi lomanmääräytymiskuukausi (KJTES 22 ) Lomanmääräytymisvuosi alkaa kunakin kalenterivuonna 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna

2 Täysi lomanmääräytymiskuukausi vuosilomalaki 6 Kalenterikuukausi, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on työssä niin harvoina päivinä, ettei kuukaudessa kerry 14 työpäivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kuukausi, jolloin työntekijällä on ollut vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia Työssäolon veroiset päivät Tyhjentävä luettelo VLL 7 :ssä Muun muassa palkallinen poissaolo työstä Perhevapaalla oloaika pääsääntöisesti sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa (tai sairautta kohden), lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa (tai kuntoutusjaksoa kohden) 2

3 EU:n työaikadirektiivistä tulevat vaatimukset Työntekijän on saatava vähintään neljän viikon palkallinen vuosiloma kun on kyse asianmukaisesti määrätystä sairauslomasta, jäsenvaltio ei voi asettaa palkallista vuosilomaa koskevalle oikeudelle, edellytystä, jonka mukaan työntekijän on ollut tosiasiallisesti työskenneltävä kyseisen valtion määräämän lomavuoden aikana. Useita EU-tuomioistuimen tuomioita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus nr132 Työstä poissaolot, jotka johtuvat asianomaisen työntekijän määräämisvallasta riippumattomasta syystä, kuten sairaudesta, tapaturmasta tai raskaudesta, on laskettava työssäoloajaksi palkallista vuosilomaoikeutta laskettaessa. 3

4 EU:n tuomioistuimessa todettua palkallisen vuosiloman tarkoituksena on mahdollistaa se, että työntekijä voi levätä ja että hänellä on lepo- ja vapaa-aikaa. Sairauslomaoikeuden tarkoituksena puolestaan on antaa työntekijälle mahdollisuus tervehtyä sairaudesta. lääkinnällinen kuntoutus, on perusteltua rinnastaa sairauspoissaoloon, kun arvioidaan vuosilomalain työssäolonveroisen ajan suhdetta EU:n oikeuskäytäntöön. Vuosilomalakiin uusi 7 a oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta Jos koko vuoden vuosiloma alittaa 24 vuosilomapäivää sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi (24 pv = 4 viikkoa) 4

5 Lisävapaapäivät eivät ole VLL:ssa tarkoitettua vuosilomaa Eivät ole työssäolon veroista aikaa. Niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Niiden ajalta työntekijällä on oikeus saada tavanomaista, työssäolon ajalta maksettavaa säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus Eivät ole vuosilomaa! Muutoksen voimaantulo Lainmuutos tulee voimaan ja koskee silloin alkavaa lomanmääräytymisvuotta Käytännössä siis vuoden 2020 lomia tai Vuonna 2019 maksettavia lomakorvauksia työsuhteen päättymistilanteissa Ennen alkaneen lomanmääräytymisvuoden lomiin sovelletaan entisiä vuosilomalain säännöksiä 5

Samankaltaiset tiedostot

Soveltamisohje vuosilomalain muutoksista

1 Soveltamisohje vuosilomalain muutoksista Muutosten pääkohdat Vuosilomalakia muutettiin 1.4.2019 lukien siten, että työntekijälle turvataan oikeus EU-lainsäädännön edellyttämään vähintään neljän viikon