ANALYYSI 46. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2009 www.laborantti.net
Välinehuollon koulutuspäivät 16. 17.4.2009 Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Koulutuspäivät ovat täydennyskoulutusta välinehuollon tehtäviä suorittaville henkilöille, sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kurssin aikana osallistujat voivat tuoda esille omia ongelmatilanteita, joihin haluaa selvitystä. Koulutuspäivien aikana on paikalla eri laboratorioalan yritysten tuote-esittelyjä. Torstai 16.4. Luento Luennoitsija 09.00 10.00 Ilmoittautuminen ja aamiainen 10.00 10.15 Kurssin avaus Elsi Saarenpää, SLabL 10.15 11.00 Pesukonestandardit Luennoitsija avoin 11.00 12.00 NÄYTTELYN AVAUS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 12.00 12.45 Pesukoneiden turvallisuusvaatimukset Luennoitsija avoin 13.00 14.00 Lounas 14.00 14.45 Lasilaadut, niiden kesto ja käyttösovellutukset Anne-Mari Ekstöm, OneMed 15.00 15.45 Muovilaadut, niiden kesto ja käyttösovellutukset Anne-Mari Ekstöm, OneMed 15.45 16.30 Näyttelyyn tutustuminen 16.30 16.45 Kahvi 17.00 19.00 Kylpylä 20.00 Illallinen seisovasta pöydästä Perjantai 17.5. Luento Luennoitsija 09.00 09.45 Autoklaavi ja paineastialaki - määritelmät, Johanna Soppela, TUKES, Helsinki vastuut ja velvollisuudet 10.00 10.45 edellinen aihe jatkuu Johanna Soppela, TUKES, Helsinki 11.00 11.45 edellinen aihe jatkuu Johanna Soppela, TUKES, Helsinki 12.00 13.00 Lounas 13.00 13.45 Ergonomiaa välinehuollossa ergonomian perusteet Mika Nyberg, Työterveyslaitos, Tampere 14.00 14.45 Ergonomiaa välinehuollossa toimiva työpiste Mika Nyberg, Työterveyslaitos, Tampere 15.00 Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös Tiedustelut ja ilmoittautuminen 20.3.2009 mennessä: Elsi Saarenpää puh. 050 306 5186, elsi.saarenpaa@oulu.fi TAI Irja Hiekkamäki puh. 017 201 457, irja.hiekkamaki@laborantti.net Kurssin hinta täysihoitoineen (sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 1 hh ja kylpylän käyttö) jäseniltä 490 c, ei-jäsenilta 670 c ei-majoittuvilta jäseniltä 410 c, ei-jäseniltä 550 c yhden päivän hinta jäseniltä 245 c ja ei-jäsenilta 335 c Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Seuraa kurssiohjelman päivitystä: www.laborantti.net Tervetuloa kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutus 2 ANALYYSI 1/2009
Päätoimittaja Tilaukset Ilmoitukset Talous Julkaisija Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku GSM 050 336 7982 anne.raille@laborantti.net Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku GSM 040 542 5395 toini.turtiainen@polartest.fi Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto Työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku Koti 050 534 1718 Työ (02) 333 7047 sinikka.kollanus@laborantti.net Suomen Laboratorioalan Liitto ry SISÄLLYSLUETTELO Koulutus: Välinehuollon koulutuspäivät... 2 Tapahtumien ABC... 2 Päätoimittajalta... 5 Ergonomiaa solunsalpaajien laimennustyöhön... 6 Puheenjohtajalta... 9 LC-MS elintarviketurvallisuustutkimuksissa... 10 Tapahtumien ABC... 11 Toimituksen Analyysi osoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, 20610 Turku anne.raille@laborantti.net Pankki Nordea 117330-111263 Painatus Offset Ulonen Oy Puh. (03) 3143 1500 ISSN 1459-0999 Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Hakatie 4, 70900 Toivala irja.hiekkamaki@laborantti.net Työ 044 720 1457 Koti 050 342 5634 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2009 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle 2 29.5.2009 24.4.2009 3 17.9.2009 14.8.2009 4 3.12.2009 30.10.2009 www.laborantti.net 441 704 Painotuote Miten jaksat työssäsi?... 12 Kutsu... 13 Liitto on huolissaan laboranttien ammattikoulutukseen kuuluvista näytöistä... 10 Liite: Laboratorioalan luentopäivät... 15 Sudoku... 19 Pikkujoulutunnelmia... 20 Platinaiset vuodet... 22 Edellisen sudokun ratkaisu... 22 Toiminnanjohtajalta... 23 Valion lehdistötiedote... 24 Aistinvarainen arviointi työkaluna... 26 Ympäristökemikaalien hormonaaliset vaikutukset... 26 Toimihenkilöt ja yhdistykset... 30 Palvelukortti... 31 ANALYYSI 1/2009 3
Kevät täyteen varattu (vkot 6-18), nyt myydään jo vuotta 2010. Kysy korvaavia Lapin lomia! LOMALLA LAPPIIN Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2 4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 c maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneisrossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laborantti.net VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot 500 c/vko - kevät: vkot 12, 13, 14, 15, 16 - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 450 c/vko - kevät: vkot 10, 11, 17 - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51 Kesäviikot (26 31) 250 c/vko Muut 300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c. Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c. Tilaukset: Martti Östring, 040 501 6080, martti.ostring@gmail.com tai Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802 4 ANALYYSI 1/2009
Kiristyvässä hirressä oimiessani luottamusmiehenä (TU) tulin nime- 4-vuotiselle pestille kemian neuvottelukun- Ttyksi taan. Kausi päättyy tänä keväänä. Kemian alan työpaikkojen tilanteiden seuraamisessa, tehtävä neuvottelukunnassa on tarjonnut melkoisen näköalapaikan. Kemian kaikilla luottamusmiehille ja heidän varoilleen on käytettävissä heille eritoten luotu, valtakunnallinen keskustelufoorumi. Keskustelua käytiin vielä vuosi sitten luottamushenkilöille melko arkisista aiheista. Viimevuoden loppusyksystä, kun työpaikoilla aloitettiin neuvottelut lomautuksista ja irtisanomisista, tyrehtyivät siellä käydyt keskustelut lähes kokonaan. Keskustelut siirtyivät tuolloin luonnollisestikin, astetta vakavampina, liiton palkollisten suuntaan. Nyt sitten taas, kun monissa yrityksissä YT:t ovat takana, tai ainakin suurin hämmennys on hiipunut, on jonkinlainen vertaistuen hakeminen keskustelujen tiimoilta siellä aktivoitunut. Hämmentyneenä olen tosin seurannut siellä viimeaikana käytyjä keskusteluja. Vastaan on tullut jos jonkinlaista työnantajan taholta esittämiä vaatimuksia ja jopa uhkailuja. Väkeä lomautetaan, mutta työt pitäisi kuitenkin hoitaa kuin poissaoloja ei olisikaan. Työnantaja poistaa yksipuolisesti etuisuuksia, mm. liikuntaseteleiden jakamisen. Työnantaja velvoittaa työntekijöitään koulutuksiin, mitkä vaativat omalla ajalla suoritettavia kotitehtäviä. Taukoihin puututaan jne. Savuttomuus työpaikoilla on tosi hyvä asia, mutta kun kokoajan on sata muutakin rautaa tulessa, herää kysymys onko juuri nyt aikaa ja energiaa miettiä tätä, kun kuitenkin se tuntuu olevan yrityksen murheista pienimpiä. Henkilöstöä on lomautettu ja huoli tulevaisuuden työpaikoista on suuri. Tupakkalaki on tietenkin perusta minkä edellyttämät ehdot on jokaisen otettava huomioon. Työnantaja voi, jos haluaa, osoittaa tupakointiin lain edellyttämät paikat, mutta vain jos haluaa. Mikäli näitä ei ole, pitää henkilön poistua tupakoimaan työpaikaltaan ja silloin ollaan siellä omalla ajalla. Kahvitaukoihin ja ruokatuntien pituuksiin on puututtu. Jos työtä tehdään pakkotahtisesti, mihin se johtaa? Turhiin virheisiin ja loppuun palaneisiin työntekijöihin! Tuntuu, että työntekijän arvoa Väkeä lomautetaan, mutta työt pitäisi kuitenkin hoitaa kuin poissaoloja ei olisikaan. ei nähdä muuta kuin tämän hetken panostuksena. Heidän hyvinvoinnista ei tunnu piittaavan kukaan. Toisaalta on kyllä todettava, että työntekijät syyllistyvät itsekin tähän itsensä kiusaamiseen. Tämän tästä joku kertoo, että kun tämän viikon taas jollakin tavoin jaksaa siellä työpaikalla pakertaa, pääsee taas viikonlopuksi lepäämään. Valitettavasti viikonlopun lepoaika ei riitä, mikäli koko viikko ollaan työpaikoilla löyhässä hirressä. Viikko viikon jälkeen ja vuosi vuoden jälkeen. Miten pitkälle olemme sitten tässä kaikessa valmiit menemään? Tietenkin tauoissa pitää olla kohtuus, mutta ei moiseen pakkotahtiseen työhön myöskään pidä suostua. Eihän liukuhihnatyössäkään koneita käytetä yhtäjaksoisesti 8 tuntia. Ellei työstä selviydy muuten kuin ilman taukojen pitämistä on työnkuormitus ja organisointi pahasti pielessä. Ei pidä unohtaa, että kyllähän niitä löytyy toki työpaikkoja, joissa nämä asiat hoidetaan asiallisesti. Räikeydet saavat vain haukkomaan henkeä, ja huokaisemaan syvään. Meidän tulisi yhdessä pystyä pitämään kiinni työhyvinvoinnin perusasioista, ilman hampaiden kiristelyä. Ellei niistä pidetä kiinni, kuka mittaa sen ajan mitä käytetään kun sairauspoissaolot lisääntyvät ja ilmapiirit huononevat kestämättömiksi työyhteisöriidoiksi. Ja niillä, jos millä, on monilta osin erittäin vakavat seuraukset. Minkä laatuisiksi olemmekaan viemässä työelämää ja sinne jääneitä ammattilaisia. Jaksamista kaikille työpaikoille! Anne Raille Xxxxxxxxxxxxxxxx Päätoimittajalta xxxxxxxxxxxxx ANALYYSI 1/2009
Ergonomiaa solunsalpaajien laimennustyöhön Solunsalpaajia eli sytostaatteja käytetään lääkkeenä syöpätautien hoidossa. Ne ovat terveyden vaaraa aiheuttavia aineita, joten niitä käsiteltäessä on huolehdittava siitä, ettei niille altistu eikä niitä joudu ympäristöön. Aineiden vaarallisuuden takia ne laimennetaan ja valmistetaan sairaala-apteekissa, josta ne sitten toimitetaan osastoille. Työ tehdään puhdastiloissa, laminaari-ilmavirtauskaapissa (LIV) ja suojavarustukseen kuuluu suojahaalarit, huppu, kahdet suojakäsineet ja hengityksensuojain. Asianmukaisen suojauksen lisäksi on tärkeää huolehtia, että ergonomia on kunnossa. Hyvä ergonomia on osa turvallista ja terveellistä työskentelyä. Hyvässä työasennossa jaksaa tehdä paremmin töitä ja työ sujuu tehokkaammin. Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) sairaala-apteekkissa toteutettiin solunsalpaajien laimennustyön ergonomiahanke. Solunsalpaajien laimennustyön koettiin rasittavan tuki-ja liikuntaelimistöä ja erityisesti yläraajat joutuvat työssä koville. Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja haitallisen rasittumisen vähentämiseksi. Hanke aloitettiin videoimalla eri laimennustyöt, joita sairaala-apteekissa tehtiin. Seuraavaksi laadittiin videokuvaa hyväksi käyttäen yksityiskohtaiset työnkuvaukset yhdessä työntekijöiden kanssa huomioiden erilaiset työtavat. Keskustelemalla työntekijöiden kanssa sekä käymällä läpi videoita nimettiin työhön sisältyvät kuormitustekijät sekä arvioitiin niiden haitallisuutta. Painopiste oli tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisessa. Haitallisten kuormitustekijöiden vähentämiseksi etsittiin ratkaisuja, joita kokeiltiin ja arvioitiin. Toimivat ratkaisut pyrittiin siirtämään käytännön työhön. Työnkuvauksiin, kuormittavien työvaiheiden nimeämiseen ja ratkaisujen kirjaamiseen käytettiin kuvan kaksi mukaista Työn kuormittavuuden arviointilomaketta. Työntekijät kirjoittivat lomakkeelle omien töiden työnkuvaukset, niissä esiintyvät ongelmat tai haitat sekä mahdolliset omat ratkaisuehdotukset. Työn kuormittavuuden arviointilomakkeet toimivat henkilökohtaisen työn kehittämisen välineenä ja myös pohjana pienryhmäpalavereille. Kuva 2. Työn kuormittavuuden arviointilomake Kuva 1. Hankkeen eteneminen Pienryhmäpalaverien tarkoituksena oli analysoida työntekijöiden henkilökohtaisia työasentoja, työtapoja ja työ- ja apuvälineiden käyttöä se- 6 ANALYYSI 1/2009
Jarmo Sillanpää TkT, vanhempi asiantuntija, ergonomia, Työterveyslaitos, Ergonomia ja käytettävyys -tiimi Mika Nyberg TtM, asiantuntija, ergonomia Työterveyslaitos, Tampere, Ergonomia ja käytettävyys -tiimi kä lisätarvetta. Pienryhmien tuotoksia käsiteltiin myöhemmin suuremmalla joukolla hankkeeseen liittyvän koulutuksen yhteydessä. Laajemmalla käsittelyllä haluttiin varmistaa, että mahdollisimman moni sai vaikuttaa lopputulokseen. Hankkeen aikana tuli esille monia asioita, jotka tulisi ottaa huomioon tuki- ja liikuntaelimistön rasittavuuden kannalta solunsalpaajien laimennustyössä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä: LIV-kaappiin liittyvät (työtason korkeus, ilmavirtaus kaapissa, lisävalon tarve). Työasentoon liittyvät (yläraajojen kannattelu ja istuminen) Työtavat (käden otteet, voiman käyttö ja apuvälineet) Työmenetelmä (laimennus nestepussiin tai laimennus nestepulloon) Apuvälineet/työvälineet (automaatti-ravistelija ja neulan paksuus) Työjärjestely (työkierron pituus) Nestepussi vai nestepullo Sairaala-apteekissa jo aikaisemmin mietitty vaihtoehto käyttää laimennustyössä nestepussia nestepullon sijaan nousi hankkeen aikana esille. Jotta voitaisiin ottaa perustellusti kantaa kumpi on parempi laimennusmenetelmä ja mahdollisesti suositella pussin käyttöön siirtymistä, niin päätettiin tehdä kokeellisessa asetelmassa lihaskuormitus- ja käytettävyysvertailu viidellä henkilöllä. Mittaukset tehtiin puhdastilojen ulkopuolella käyttäen vettä solumyrkkyjen asemesta. Lihaskuormitusmittauksissa mitattiin yläraajojen ja niska-hartiaseudun lihasten sähköistä aktiivisuutta laimennettaessa solunsalpaajia pussiin ja pulloon. Mitattavat lihakset olivat hartiaseudussa sijaitseva epäkäslihas (m. trapetsius), olkapään keski- ja etuosa (m. deltoideus), kyynärvarren ojentajat (m. extensor ulnaris ja radialis) sekä kyynärvarren koukistajat (m. flexor ulnaris ja radialis). Tulokset ilmaistiin ryhmätasolla suhteutettuna koehenkilöiden maksimisuoritukseen. EMG-mittaukset osoittavat ryhmätasolla, että annosten laimentaminen infuusionestepussiin on kaikkien muiden lihasten paitsi vasemman kyynärvarren lihasten osalta vähemmän lihasaktiviteettia vaativaa kuin laimentaminen infuusionestepulloon. Käytettävyysarvion mukaan pussityömenetelmä on parempi tukeutumisen, tarkkuuden, käytön helppouden, nopeuden sekä itse menetelmän osalta. Kehittämisen tulokset Hanke osoitti, että tämän tyyppisellä lähestymistavalla voidaan vaikuttaa työn fyysiseen kuormittavuuteen, mutta se vaatii aikaa paneutua asiaan ja työntekijöiden aktiivista osallistumista kehittämiseen. Työn kuormittavuuden arviointilomake toimii menetelmänä, jolla saadaan työntekijät pohtimaan omaa työtään tarkemmin ja analysoiden. Erityisesti videoiden käyttö palautteen antajana työntekijöiden omasta työtavasta ja toiminnasta toimi hyvin. Solunsalpaajien laimennustyö on niska- ja hartiaseudun sekä yläraajojen osalta rasittavaa, mutta siihen voi vaikuttaa työasennon, työn ko- > ANALYYSI 1/2009 7
> konaiskeston ja uusien työtapojen sekä -menetelmien kehittämisellä ja käyttöönotolla. Tästä yhtenä esimerkkinä on infuusionestepullon vaihtaminen infuusionestepussiin. Yläraajojen tukeminen työtasoon ja oikean työskentelykorkeuden määrittäminen ovat keskeisessä asemassa farmaseuttien tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisen kannalta. Näiltä osin tilanne parani uusien LIV-kaappien myötä, joihin on helpompi tukea yläraajat kunhan oikealla tuolin korkeudella saadaan rento asento yläraajoille. Hankkeen aikana pienryhmätapaamisissa tuli runsaasti ehdotuksia työn keventämiseksi. Näiden ratkaisujen kokeileminen on myös tärkeässä roolissa kehitettäessä solunsalpaajien laimennustyötä vähemmän kuormittavaksi. Kaikkia ehdotuksia ei tämän hankkeen aikana voitu käsitellä, vaan ne jäivät työyhteisön omiksi kehittämiskohteiksi, joista tulee sopia yhdessä ja kokeilla ratkaisuja käytännössä. Yksilölliset työtavat kannattaa kuitenkin edelleen huomioida, sillä uudet tavat eivät välttämättä sovellu kaikille. Tärkeää on löytää yhdessä mahdollisimman vähän kuormittavat työtavat ja -menetelmät. Nyberg M, Sillanpää J, Härkönen K: Solunsalpaajatyön ergonomian kehittäminen. Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS) sairaala-apteekki. Työsuojelurahaston hanke no: 106447. Loppuraportti. Työterveyslaitos 2007. EVOS uuden sukupolven ergonominen mikroskooppi AMG:n digitaalisessa EVOS -mikroskoopissa on okulaarien sijaan 15 näyttö, josta tutkittavaa kohdetta on helppo tarkastella. Näytön ansiosta työskentelyasento on huomattavasti tavallista mikroskooppia ergonomisempi ja helpottaa esim. silmälasien käyttäjiä, kun ei tarvitse katsoa okulaareihin. EVOS on heti käyttövalmis ilman tietokoneasennuksia tai johtojen virittelyä. Ristipöytä eri näyteastioille, kuten maljoille, mikrotiitterilevyille tai objektilaseille. Objektiivit 4x, 10x, 20x ja 40x. Myös faasi-kontrasti. Yhdellä napin painalluksella tallentuu näytöstä korkearesoluutioinen kuva SD-muistikortille. Ota yhteyttä: Finnzymes Oy, puh. 09-2472 3219 mikael.jaaskelainen@finnzymes.fi, www.finnzymes.fi 8 ANALYYSI 1/2009
Sopivaa koulutusta etsimässä Laboratorioissa tehdään samaa työtä monenlaisella koulutustaustalla. Tämä on asia, joka aiheuttaa keskustelua laboratorion henkilöstön keskuudessa. Ei siksi, ettei samassa laboratoriossa mahduttaisi tekemään työtä rinta rinnan, vaan siksi, että koulutustaustat ovat moninaiset ja silti toimenkuva on samanlainen. Puheenjohtajalta Kemian alan laborantin tehtävissä työskennellään tänä päivänä muun muassa seuraavilla koulutustaustoilla: entisistä koulutuksista ennen vuotta 1982 valmistuneet laborantit, laborantit ylioppilaspohjaiselta linjalta, laboratorioteknikot, laboratoriomestarit ja opistoasteen laborantit. Nykyään alalle valmistuu toisen asteen laborantteja peruskoulupohjalta, toisen asteen laborantteja ylioppilaspohjalta, laboratorioanalyytikkoja (AMK), biotekniikan insinöörejä ja laborantteja oppisopimuskoulutuksesta. Koulutusmuotoja on ollut kymmenkunta. Näiden koulutusten pituudet vaihtelevat suuresti, kolmesta vuodesta jopa yhdeksään vuoteen. On siis selvää, että kustannukset ja uhraukset moisesta opiskeluputkesta ovat valtavat. Lisäksi opistoasteisen tai vastaavan koulutuksen omaava laborantti voi päivittää tutkintonsa laboratorioanalyytikoksi suorittamalla noin kahden vuoden opinnot. Koulutukseen on tulossa muutoksia. Laboratorioanalyytikkokoulutus tullaan joillain paikkakunnilla lopettamaan ja tilalle tulee 30 opintopistettä laajempi laboratoriotekniikan insinöörikoulutus. Opiskelussa ja koulutuksen kehittymisessä ei sinänsä ole mitään pahaa. Päinvastoin, on hienoa, että jo pitkään laboratoriossa työskennellyt jaksaa kehittää itseään ja päivittää tietojaan. Samoin kuin koulutus seuraan yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Luonnollista on, että tällainen aherrus haluttaisiin palkittavan haastavammalla työllä ja paremmalla palkalla. Samoin henkilö, joka valitsee ammattikorkeakoulun valmistuakseen tekemään työtä laboratoriossa, odottaa palkkauksen vastaavan koulutusta. Palkka maksetaan kuitenkin pääasiassa toimenkuvan mukaan. Tämä onkin oikein, sillä samasta työstä on maksettava sama palkka. Henkilökohtainen pätevyys otetaan tai pitäisi ottaa huomioon palkassa. Tämä on valitettavasti palkkausjärjestelmän heikkous, sillä usein työnantaja maksaa vain sen mikä on aivan pakko eikä todellisen osaamisen ja käytettävyyden mukaan. Millaisia työntekijöitä laboratorioon tarvitaan? Sen Suomen Laboratorioalan Liitto haluaa selvittää. Tulemme tekemään kevään aikana kyselyn niin työnantajille kuin myös laboratorion henkilöstölle. Mielestämme tämä on tarpeellista, koska kahvipöytäkeskusteluissa olemme havainneet, että palkka ja työnkuva eivät muutu, vaikka takana olisi laaja koulutus. Yhdeksän vuoden opiskelu alle 2000 euron palkalla ei innosta. Eihän? Tuula Kuusisto ANALYYSI 1/2009 9
Mervi Rokka Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö LC-MS elintarviketurvallisuustutkimuksissa Useille rehuissa ja elintarvikkeissa esiintyville haitallisille yhdisteille on asetettu lainsäädännölliset enimmäispitoisuudet. EU-lainsäädännössä määritellään myös haitallisten yhdisteiden kemiallisille analyysimenetelmille tietyt suorituskyvyn perusteet sekä tulosten tulkintaa ohjaavat kriteerit. Lainsäädännöllisten vaatimusten lisäksi mm. tieteellisen riskinarvioinnin kannalta erityisesti pienten pitoisuuksien luotettava määrittäminen rehuista ja elintarvikkeista on tärkeää. Useimmissa tapauksissa nestekromatografia-massaspektrometria (LC-MS) on yksinkertaisin ja helpoin ratkaisu näiden vaatimusten täyttämiseksi. MS-tekniikalla on useita etuja perinteisiin ilmaisintekniikoihin verrattuna. Sillä voidaan saavuttaa erinomainen spesifisyys useisiin perinteisiin ilmaisintekniikoihin verrattuna, sillä massaspektrometrin avulla saadaan mm. tietoa tutkittavan yhdisteen kemiallisesta rakenteesta. Lisäksi menetelmän herkkyyttä voidaan lisätä, kun näytemateriaalista aiheutuvaa taustaa saadaan pienemmäksi havainnoimalla vain tutkittavaa yhdistettä ja/tai sen spesifisiä tuoteioneja. Lainsäädännön kannalta tämä onkin ehdoton edellytys haitallisten aineiden yksiselitteiselle tunnistamiselle. Lisäksi MS tavallisesti mahdollistaa näytteen esikäsittelyn minimoinnin, mikä osaltaan edesauttaa elintarvikkeissa tavallisesti pieninä pitoisuuksina olevien yhdisteiden määrittämistä vähentäen näytteen esikäsittelyssä tapahtuvaa näytehävikkiä. Toisaalta esikäsittelyn vähentäminen voi vaikuttaa kvantitointiin, koska muut eluoituvat yhdisteet saattavat haitata tutkittavan yhdisteen ionisaatiota. Tämä nk. matriisiefekti voidaan ratkaista esim. käyttämällä matriisavusteista kalibraatiota tai deuteroitua sisäistä standardia. LC-MS -menetelmää käytettäessä ei yleensä tarvita tutkittavan yhdisteen derivointia, vaikka joissakin tapauksissa sillä voidaankin parantaa menetelmän selektiivisyyttä. Yhtenä MS:n etuna voidaan pitää myös useiden yhdisteiden samanaikaista analysointia, jolloin säästytään erillisistä työläistä ja kalliista analysoinneista. Vaikka LC-MS:sta on tullutkin yleinen työkalu moniin analyyttisiin laboratorioihin, on muistettava, että sen hallitseminen vaatii teknistä erityisosaamista. Myös sen kalliimpi hinta verrattuna perinteisiin ilmaisimiin saattaa olla esteenä laitteen hankkimiselle. Eviran Kemian- ja toksikologian tutkimusyksikössä LC-MS menetelmiä sovelletaan lukuisten yhdisteiden analysoitiin erilaisista, monimutkaisistakin näytematriiseista. Esim. mykotoksiinitutkimuksien tarpeisiin on kehitetty ns. multimenetelmä, jossa voidaan analysoida useita mykotoksiineja vilja- ja rehunäytteistä samanaikaisesti, jolloin näytteen esikäsittelyaika ja kustannukset vähenevät. Vierasainevalvonnan puitteissa LC-MS- menetelmiä käytetään perinteisten ilmaisintekniikoiden rinnalla varmennusmenetelmänä tutkittaessa lää- 10 ANALYYSI 1/2009
TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset 1.4. Vierailu Turun Poliisilaitoksella Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Nuorisopoliisi Tuija Järvenpää luennoi nuorten päihteiden käytöstä, kello 17.00 alkaen. 21.4. Iltapäiväkoulutusta vesien ja elintarvik- Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry keiden mikrobiologisista validoinneista kello 12.30 15.30, Tampere, Kouluttajana toimii Finasin tarkastaja, mikrobiologi Riika Adamson. Lisätiedot: hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi 15.4. 17.4. Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n Suomen Laboratorioalan liitto ry luentopäivät Aulanko, Hämeenlinna Ohjelma lehden keskiaukeamalla. 16.4.- 17.4. Välinehuollon koulutuspäivät Suomen Laboratorioalan liitto ry Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Ohjelma sivulla 2. 6.6. Yhdistyksen 30-vuotisjuhlat Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry kello 15.00 alkaen Simon Wanhassa Pappilassa. Tarkempi kutsu sivulla 13. 16.6. Maskun kesäteatteri Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys Ari Lehtisen näytelmä Into Piukassa 15.10. Metallialan koulutusta Satakunnan laboartorioalan yhdistys ja 16.10. tiedustelut: Margit Rajamäki, Suomen Laboratorioalan liitto ry p. 050 321 4153 keainejäämiä mm. kudos-, maito- ja hunajanäytteistä. LC-MS tekniikan avulla on myös saatu kokonaan uusi lähestymistapa näytteen valmistukseen, kun yhdellä esikäsittelyllä voidaan puhdistaa näyte useaa analyyttia varten, kun esim. samankaltaisia ns. uusia mykotoksiineja ja ionoforisia kokkidiostaatteja voidaan määrittää kananmunasta ja kudoksesta samanlaisella näytteen esikäsittelymenetelmällä. LC-MS:llä on myös kartoitettu akryyliamidipitoisuuksia esim. perunalastuista, ranskanperunoista, näkkileivistä ja kahvista. Massaspektrometria on erinomainen universaali ilmaisintekniikkavaihtoehto useisiin nestekromatografisiin sovelluksiin. Analyytikon on kuitenkin syytä aina tapauskohtaisesti harkita mihin tutkimustulosta tarvitaan ja että olisiko tavoitteet mahdollisesta saavuttaa muulla, jopa helpommin hallittavalla tekniikalla. ANALYYSI 1/2009 11
Psykologi Lasse Nurmi, Keskusrikospoliisi Miten jaksat työssäsi, laboratoriotyöntekijä? Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen on kirjassaan Esimiestyö ongelmatilanteissa kiteyttänyt muutamalla virkkeellä työnteon mielekkyyden peruspilarit yksilön kannalta. Suora lainaus Järviseltä: Ihminen joutuu työelämässä tekemään jatkuvasti psyykkistä työtä erityisesti kolmen kysymyksen osalta: Ensinnäkin ihminen ponnistelee löytääkseen mielekkyyden työlleen ja sen muutoksille. Toisekseen ihminen kamppailee työssään itsenäisyytensä ja itsemääräämispyrkimyksensä puolesta: hän ei halua alistua toisten määräiltäväksi. Kolmanneksi ihminen yrittää tulla toimeen oman itsetuntonsa ja sen haavoittuvuuden kanssa. Ihminen on sosiaalinen olento, joka tarvitsee toisten apua, huomiota sekä tukea, ja voi siksi erittäin helposti pettyä ja pahastua. Työssä jaksamisen kannalta olennaisia kysymyksiä hyvien ihmissuhteiden ja ilmapiirin lisäksi ovat työ määrän ja vaativuuden (laadun) keskinäinen tasapaino. Ihmisen omalla persoonallisuudella on tärkeä merkitys. Jokaisella meistä on oma tapamme käsitellä ja purkaa henkisiä paineita, ovat ne sitten syntyneet työstä tai yksityiselämästä. Psykologiassa käytetään käsitettä coping, joka sanakirjan mukaan tarkoittaa selviytymistä tai kamppailua. Puhutaan ihmisen coping-mekanismeista. Suppeasti ja ehkä suomalaisittain käsitettynä coping olisi läpi harmaan kiven puskemista. Kuitenkin alkuperäisellä käsitteellä viitataan enemmänkin tilanteen kanssa pärjäämiseen ja aktiiviseen ratkaisuun pyrkimiseen. Työelämässä se tarkoittaisi kiven kiertämistä ja uusien ratkaisujen löytämistä. Kysymys on sekä henkilökohtaisesta tavasta käsitellä ongelmatilanteita että työyhteisön kulttuurista ratkaista ongelmia ja selviytyä haasteista. Jatkuva muutos on ajan hokema. Jatkuva muutos edellyttää jatkuvaa sopeutumista. Kun puhutaan työssä väsymisestä, sillä tarkoitetaan hetkellisen rasituksen, kovan työrupeaman aiheuttamaa hetkellistä uupumista. Silloin kun väsymys alkaa tuntua kaikissa työtilanteissa, aletaan puhua työuupumuksesta (ennen burnout). Muita tunnusmerkkejä ovat työnilon katoaminen ja kyynistyminen. Työn merkitys alkaa epäilyttää ja sen tuloksia aletaan kyseenalaistaa. Työuupumukseen liittyy myös ammatillisen itsetunnon heikkeneminen ja usko omaan selviytymiseen alkaa horjua. (jatkuu >) 12 ANALYYSI 1/2009
Illalliskortin hinta on 20 euroa, jos yöpyy, niin hinta on 40 euroa. Työssä jaksamiseen voi vaikuttaa myös itse. On hyvä tiedostaa oma rajallisuutensa ja kertoa siitä esimiehelle. Toisaalta jokaisessa ihmisessä on myös vahvuutensa, joiden esiin tuomista ei myöskään pidä kainostella. On opittava kuuntelemaan itseään, miettimään omia arvojaan ja asenteitaan. Ihmissuhteiden on hyvä olla kunnossa niin kotona kuin työpaikalla. Mahdollisuus suunnitella ja kehittää omaa työtä sekä saada siitä palautetta, auttaa jaksamaan. Työntekijällä on oltava mahdollisuus ja kyky sanoa ei, kun se on tarpeen. Kieltäytyminen ei ole välttelyä tai laiskuutta vaan omien rajojen ja voimavarojen tiedostamista. Työtaakan on taipumus kasaantua niiden kannettavaksi, jotka eivät osaa kieltäytyä tarpeen niin vaatiessa. Työuupumuksen uhreja ovat usein ne, jotka tekevät toistenkin työt, vaikka tilanne olisi korjattavissa vain lisäresursseilla tai työtahtia löysäämällä. Kaikenlainen työn määrällinen ja laadullinen tasapuolinen jakaminen onnistuu vain pakottomassa, keskustelevassa ja avoimessa työilmapiirissä. Edellä mainitun lisäksi vanha sanonta terve sielu terveessä ruumiissa on edelleen voimissaan. Omien elämäntapojen laatu vaikuttaa jaksamiseen niin yksityis- kuin työelämässäkin. KUTSU...mä oon kolmekymppinen, mä oon kolmekymppinen, takana on luja putki rillivuosien... Mutta ei se touhuaminen tähän lopu, nyt otetaan jo hauskan pito VAKAVASTI ja kaikella HARTAUDELLA! Tervetuloa Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistyksen harrasmieliseen 30-vuotis juhlatilaisuuteen 6.6.2009 klo 15.00 alkaen Simon Wanhaan Pappilaan! Ohjelma 15:00 Pyhän pellon kierto, jonka jälkeen nokipannukahvit ja pakkopulla 16:00 Vihtahousun saunotus 18.30 Kuullostellaan onnittelut 19:00 Juhla-apetta 20:00 Kaamea Rangaistus Ilmoittautumiset 30.4.2009 mennessä Teija Planting puh. 040 577 8762. ANALYYSI 1/2009 13
Suomen Laboratorioalan liitto on huolissaan laboranttien ammattikoulutukseen kuuluvista näytöistä Suomen Laboratoriolan liitto, helmikuun alussa liittohallituksen kokouksessaan, oli huolissaan laboranttien näyttötöiden tämänhetkisestä tilanteesta, ja tässä luettavaksi kokouksessa koottu kannanotto aiheesta. Liitto on saanut jäseniltään tiedon, että työpaikoilla ja kouluissa tapahtuvat näytöt koetaan ongelmaksi. Näytöistä aiheutuu paljon vaivaa ja vastuuta työpaikoille, joissa opiskelijoita on antamassa niitä. Tämä on johtanut siihen, että suuri osa työpaikoista ei enää suostu ottamaan oppilaita suorittamaan näyttöjä. Työpaikat eivät myöskään ole halukkaita lähettämään työntekijöitään kouluihin valvomaan näyttöjä, niistä aiheutuvan vaivan ja työajan menetyksen takia. Monissa paikoissa koulut antavat myös todella huonon perehdytyksen näyttöjä valvovalle työnantajan edustajalle. Varsinkin näyttöjen oikeanlainen arviointi on todettu haasteelliseksi. Lisäksi on jopa tullut ilmi tapauksia, joissa oppilas on tullut suorittamaan näyttöä aiheesta, jota ei ole vielä edes käsitelty koulussa. Perehdytyksen taso vaihtelee suuresti eri puolella Suomea. Joillakin paikkakunnilla yhteistyö koulujen ja työpaikkojen välillä toimii hyvin. Osassa taas kouluilta ei saa mitään apua, ei edes pyydettäessä. Opiskelijat saavat näyttötöistään todistuksen, jonka avulla hakevat ensimmäisiä työpaikkojaan. Ongelmaksi on tässä muodostunut vastuukysymykset. Monet työntekijät eivät halua laittaa nimeään todistukseen ja ottaa vastuuta siitä pääseekö nuori töihin vai ei. Eivätkä myöskään siitä, että opiskelijalla onkin puutteelliset tiedot aiheesta, jonka näytöstä on kuitenkin tullut hyvä arvosana. Lisäksi liiton mielestä toisen asteen koulutuksen näytöissä painotetaan liiaksi teoriaosaamista. Laboranttien työ on kuitenkin pääasiassa käytännön työtä, jossa heidän työparinsa kemistit tms. hoitavat teoriaosaamisen. Näyttöjä arvioidessahan käytännön työ ja teoriaosaaminen lasketaan yhteen. On väärin, jos hyvät käytännön taidot omaava opiskelija saa huonon arvosanan näytöstä puutteellisen teoriaosaamisen takia. Liitto toivoo, että näyttöjen arviointi yhtenäistetään koko Suomessa. Lisäksi toivomme, että koulut laativat selkeät ohjeistukset työpaikkojen perehdyttämiseksi ja noudattavat niitä. Myös lopullinen vastuu näyttöjen seurauksista ja merkityksestä pitäisi olla oppilaitoksilla. Suomen Laboratorioalan Liitto ry Lisätietoja: Jaana Vainio jaana.vainio@laborantti.net p. 044 284 9199 www.laborantti.net Liitto järjestää paneelikeskustelun aiheesta 16.4.2009 Hämeenlinnassa, Aulangolla Laboratorioalan Luentopäivien yhteydessä. 14 ANALYYSI 1/2009
LABORATORIO- ALAN LUENTO- PÄIVÄT 15. 17.4.2009 Rantasipi Aulanko Hämeenlinna Ohjelma
PAPERIALAN LUENNOT 15. 16.4. KESKIVIIKKO 15.4. 8.00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 9.45 Päivien avaus 9.00 Aamiainen TORSTAI 16.4. HUOM! 10.00 PAPERIN TUNTU Vanhempi tutkija Anu Seisto Keskuslaboratorio KCL 11.00 PAPERIN PAINOJÄLKEÄ SIMULOIVAT MITTAUKSET Tutkija Merja Kariniemi Keskuslaboratorio KCL 12.00 TULOSTUSPAPERIEN TÄRKEIMMÄT LAATUOMINAISUUDET JA NIIDEN TESTAAMINEN Tutkimusinsinööri Tuomas Pussila Stora Enso Veitsiluoto 13.00 Lounas 10.00 PAPERIN PINTAOMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN Area Sale Manager Petteri Maijanen Lorentzen & Wettre 11.00 NÄYTTELYN AVAUS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 12.00 PAPERINÄYTTEEN KÄSITTELY JA MITTAUSYMPÄRISTÖ Area Sale Manager Petteri Maijanen Lorentzen & Wettre 13.00 Lounas 13.45 Edellinen aihe jatkuu Tutkimusinsinööri Tuomas Pussila Stora Enso Veitsiluoto 13.45 PAPERIN OPTISET OMINAISUUDET Area Sale Manager Petteri Maijanen Lorentzen & Wettre 14.45 SEM- JA EDXA-TEKNIIKAN KÄYTTÖ PAPERIN RAKENNETUTKIMUKSESSA Tutkimusjohtaja Veli-Matti Niemelä Stora Enso Imatra 15.45 Kahvi 16.15 RÖNTGENMIKROTOMOGRAFIAN PERUSTEET JA MENETELMÄN SOVELTUVUUS PAPERITEOLLISUUDEN TUTKIMUKSEEN Tutkimusjohtaja Veli-Matti Niemelä Stora Enso Imatra 14.30 NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 15.30 PANEELIKESKUSTELU: LABORATORIOALAN OPISKELIJAN NÄYTTÖTYÖN TEKEMINEN JA TYÖSSÄOPPIMINEN Päivien päätös 16.30- Kahvi ja NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 17.00 Kylpylä 20.00 Illallinen
YLEISET LUENNOT 16. 17.4. TORSTAI 16.4. PERJANTAI 17.4. 8.00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen HUOM! 9.45 Päivien avaus 10.00 JOHDATUS ANALYYTTISEEN RAMANSPEKTROSKOPIAAN Rikoskemisti Jari Pukkila KRP 11.00 NÄYTTELYN AVAUS JA NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 12.00 VIRTUAALIMIKROSKOPIA Tutkija Vilppu Tuominen TAY, IMT 13.00 Lounas 9.00 Aamiainen 10.00 DNA UHRITUNNISTUKSEN APUNA Rikoskemisti Emilia Lindberg KRP 11.30 GC-KOLMOISKVADRUPOLI MASSASPEKTROMETRI Tapani Klippi, FM Agilent Technologies Finland 12.30 LIUOTTIMET JA MELU Vanhempi tutkija Esko Toppila Työterveyslaitos 13.30 Lounas 13.45 MINIATURISOITU HÖYRYSTINSIRU NESTEKROMATOGRAFIAMASSA- SPEKTROMETRIASSA Tutkija, FT Tiina Kauppila Helsingin Yliopisto 14.30 NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 15.30 ILMANPAINEFOTOIONISAATIO- MASSASPEKTOMETRIA Tutkija, FT Tiina Kauppila Helsingin Yliopisto 14.30 UUTTO PAINEISTETULLA KUUMALLA VEDELLÄ JA SEN SOVELLUKSET Dosentti Kari Hartonen Helsingin Yliopisto 15.30 (LUENTO AVOIN) Päivien päätös 16.30- Kahvi ja NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 17.00 Kylpylä 20.00 Illallinen 16.30 Kahvi Kaikki torstaipäivän luennot ovat yhteisiä molemmille luentokokonaisuuksille.
ILMOITTAUTUMINEN Laboratorioalan Luentopäivät järjestetään kahtena erillisenä, kahden päivän luentokokonaisuutena. Valittavana on joko paperialan luennot (15. 16.4.2009) tai yleiset luennot (16. 17.4.2009). Ilmoittautumiset 13.3.2009 mennessä puhelimitse tai sähköpostitse Hotelli Rantasipi Aulangolle puh. (03) 658 801 tai sähköpostiosoite: aulanko.rantasipi@restel.fi Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä varaajan nimi ja puhelinnumero, osallistujien nimet, työpaikka, laskutusosoite, valittu luentokokonaisuus (osallistumispäivät) sekä onko Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n tai Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n jäsen. Ilmoita myös sähköpostiosoite, johon ohjelma ja kurssikirje lähetetään. OSALLISTUMISMAKSUT TÄYSIHOITOINEEN Suomen Laboratorioalan Liiton ja Suomen Bioanalyytikkoliiton jäseniltä 245 a/ 1 pv ja 490 a/ 2 pv. Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 335 a/ 1 pv ja 670 a/ 2 pv. Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Osallistumismaksuun sisältyy * luentotiivistelmät * majoitus 1 hh (Yhden päivän osallistumismaksuun ei sisälly yöpymistä) * ohjelman mukaiset ateriat * kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö OSANOTON PERUUTTAMINEN Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 a. Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Laboratorioalan luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua. TIEDUSTELUT Merja Lehtinen, sähköposti: merja.i.lehtinen@uta.fi, puh. 040 514 1173 Mariitta Vakkuri, puh. työ (03) 3551 8491 tai 050 529 1625 NÄYTTELYYN OSALLISTUVAT: Sarlin Oy Ab Berner Oy OneMed THERMO FISHER SCIENTIFIC OY HyXo Oy Millipore Oy Waters Labnet Oy Suomen Laboratorioalan Liitto ry www.laborantti.net Offset Ulonen Oy
Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1 9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisun voi lähettää Analyysin toimitukseen 22.4.2009 mennessä osoitteeseen: Anne Raille, Valpuri Innamaankatu 5 c 94, 20610 Turku Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 2/2009. Sudoku ANALYYSI 1/2009 19
Pikkujoulutunnelmia Pikkujoulu 21.11.2008 Nablabs henkilökunta Oulu. Ohjelma Heli Haapalainen, Janne Raudaskoski Kännykkä soi, - Terve Jomppe tässä tuutko saunaan, ois kohta vuoro. Se on kyllä puoli kuudelta, mutta sinne voi mennä jo varttia vaille viisi ku on ensimmäinen vuoro. - Tuota ku pitäs lähtä seittämeksi pikkujouluun Myllytullin Kruunumakasiiniin. Aattelin kävellä sinne. En taida keritä. Kello näkyy oleva jo puoli viisi? - No kerkiät sinä. Tuu vain täällä on saunakamat valmiina, olutta on ja terävääkin. - No pitänee tulla. Ja niin käytiin löylyssä, minkä lomassa juotiin tölkit keskaria mieheen. Saunan jälkeen katsottiin hauska sketsi DVD:ltä ja nautittiin terävät. - Joo mutta nyt kyllä täytyy lähtä. Vaihdoin läheisellä asunnollani vaatteet, otin pienen lahjapaketin mukaani ja kävelin tuulisen Oulun halki Heinäpäästä Myllytulliin huvipaikalle. Kruunumakasiini on 160 vuotta vanha hirsirakennus Oulun Myllytullissa Tietomaan lähellä. Alakerran ovesta suoraan nokan edessä on jo baaritiski ja oikealle aukeaa niinsanottu karvalakkipuoli. Siellä oli näkyi ihmisiä, mitä lie oululaista porukkaa. Puolenkymmentä tuttua seisoskeli tiskin vieressä. Listassa oli talon snapsi tyrkyllä, 4 euroa. Kaksi senttiä Stroth-rommia, kaksi senttiä Teguilaa ja tilkka Tabascoa, huh, olipa jämäkkä, rautainen tujaus. Baaritiskin takana sivustalla näkyi tuttuja pärstiä. Naiset siellä seisoskeli ja niin iloitsi. Ootettiin, että mille alettais. Vaatenaulakko oli siinä lähellä ikäänkuin vartioituna, koska oli perätilassa. Vessat näkyi vieressä. Laitoin palttoon naulaan. - Tuota... mihin saa panna lahjapaketin? - Tuolla salissa kuusen juurelle. - Hyvä siellä ei näy olevan vielä ketään voi viedä salassa paketin niinkuin jouluna ruukataan. Hiljalleen siinä läjäännyttiin salin katettuihin pöytiin. Meitä ei arvottu. Jokainen meni tuttunsa huomaan. Sali oli yleisväriltään ruskeapohjainen ja hämärretty niin pimeäksi, ettei juuri eteen nähnyt. Olivatpa kaikki sitten lähes yhtä kauniita. Kynttilät paloi pöydissä ja oli valkeat tuukit. Tunnelma hipoi sataa. Heli laboratoriopäällikkö avasi juhlan kuin vain pikkujoulussa osataan eli hyvin. - Syökää juokaa ja viihtykää. Kuikimme katseilla nurkkapöytään, missä notkui pullorivejä olutta, punaviiniä, siideriä, vissyä ja limpparia. Siellä sitä ois. Ruokapöytä rönsyli runsaana, aivan mahottomasti evästä. Vesi nousi väkisellä suuhun. Onhan lista uuvuttavan pitkä, eli Vihreää salaattia ja hovimestarin kastiketta, Rapusilakoita, Lasimestarin silliä, Jääkellarilohta ja majoneesia, Lämminsavulohta, Lihahyytelöä, Rosollia ja punajuurikermaa, Keitettyjä perunoita, Rieska, joululeipä ja talon leipä, voita, Vuohenjuusto-punajuuripaistosta, Porkkanalaatikkoa ja lanttulaatikkoa, Luumu-kermakastiketta ja joulukinkkua tai kalkkunaa, Juustoja ja viikunahilloketta, Kanelilla maustettua puolukkakermarahkaa, Mandariineja ja jouluomenoita Piparkakkuja ja joulukaramelleja Kahvi, tee... ja kyllä maistui. Ruokailu alkoi kello 19.00. Taustalla soi vaimeasti nykypoppareiden tulkitsemaa uudempaa joululaulua. Alussa kursaillen vetelehdettiin herkkupöydän ääreen. Oli itsepalvelumeininki. Monet ahmi silmillään, eivät muka jaksaneet ja panivat lautasella hieman annosta sivuun, mutta kohta taas hakivat parhaan makuista pöperöä uudella asetilla kuitenkin lisää. Sitä se teettää. Nälkä kasvaa syödessä. Muuten Vuohenjuusto-punajuuripaistos näytti arveluttavalta, mutta olipa hyvää. Ja eiku sitten vie- 20 ANALYYSI 1/2009