Kulttuurikohde tutuksi Tehtäväpaketti opettajan avuksi fm riikka sainio Tähän artikkeliin on kerätty joitakin vinkkejä English Heritage -opetusaineiston pohjalta. Aiheena on tehtävälomakkeiden suunnittelu opintokäyntien tueksi kulttuuriperintökohteilla. Periaatteena on tutkivan oppimismenetelmän käyttäminen sekä useiden oppiaineiden integroiminen kulttuuriperintöopetukseen. Onnistuneet tehtävälomakkeet auttavat oppilaita keskittämään huomionsa kohteeseen sekä kannustavat heitä tarkkaan havainnointiin. Lomakkeista voi koota tehtäväpaketin, joka innostaa tutkimaan ja vertailemaan sekä antaa toimintamalleja siitä, kuinka informaatiota voidaan kerätä. Ne toimivat muistiinpanoina myöhempää työskentelyä varten. Tämän artikkelin tarkoitus on antaa käytännön neuvoja tehtäväpaketin kokoamiseen. Ensin käsitellään omien tehtävälomakkeiden suunnittelemista. Loppuosa sisältää valmiita lomakemalleja, joita voidaan käyttää sellaisenaan tai muokata kohteen ja oman tarpeen mukaan. Lisää aineistoa löytyy Suomen Tammi -verkoston kotisivuilta www.edu.fi / projektit / tammi. Sieltä löytyy myös linkkejä museoiden opiskelupaketteihin. Käyttäessäsi valmiita tehtävälomakkeita tarkista, että ne vastaavat luokkanne tarpeita. Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin: Ovatko kysymykset käyttökelpoisia: pääsetkö niiden avulla haluttuun lopputulokseen? Voidaanko saatua informaatiota hyödyntää myöhemmässä työskentelyssä? Onko tehtäväsivut suunniteltu niin, että ne sopivat luokallenne: oppilaiden ikä, kyky, käytettävissä oleva aika? Johtavatko ne täsmälliseen havainnointiin? Ovatko tehtävälomakkeet oppilasta aktivoivia? Johtavatko ne toimintaan kuten piirtämiseen, mittaamiseen, aineiston hankkimiseen tai oivallusten syntymiseen? Jos vastaus oli kielteinen johonkin näistä, omien tehtävälomakkeiden suunnittelu on tarpeellista. 152
omien lomakkeiden suunnittelu Aloittaessasi omien tehtävälomakkeiden suunnittelua mieti ensiksi mitä tarkoitusta varten tarvitset niitä? Mistä syystä haluat viedä luokkasi kulttuuriperintökohteelle - tiedon keruuta varten vai erilaisten taitojen harjoitusta varten? Tehtävälomakkeita on helpompaa suunnitella, kun kohde on tuttu, joten suunnittelukäynti on suositeltavaa. Voit ottaa kameran mukaan ja tehdä omia luonnoksia ja piirroksia. Tarkista esimerkiksi kuinka monta oppilasta voi vierailla kohteella samanaikaisesti, onko kohteella turvallisuusriskejä tai alueita, joihin ei saa mennä. Lomakkeiden ennakkovalmistelu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Päätä tavoitteista. Varmista, että vastaukset kysymyksiin tulevat itse vierailupaikalta, ei esimerkiksi oppilaan sattumanvaraisen tiedon perusteella. Vältä kysymyksiä, joihin vastaukset löytyvät helposti näyttelytekstejä lukemalla. Huomaa, että vastauksia voidaan hakea eri tavoin. Kysy kysymyksiä, joihin löytyy useita oikeita vastauksia. Vältä kysymystä, johon voidaan vastata yhdellä sanalla. Pyri siihen, että lauseet ja ohjeet ovat lyhyitä ja yksiselitteisiä. Lauseeseen vain yksi kysymys. Varmista, että kysymykset ovat samassa järjestyksessä kuin kohteella suoritettava reitti. Voit myös tehdä tehtävälomakkeita, joissa on samat tehtävät mutta ne ovat eri järjestyksessä, niin että oppilaat voivat tasaisesti jakautua eri puolille kohdetta. Tarkista, että lomakkeet tarjoavat kaiken sen tiedon mitä vierailun jälkeisessä työskentelyssä tarvitaan. 153
kysymysten muotoilu On olemassa erilaisia kysymyksiä, jotka voidaan jakaa muun muassa avoimiin tai suljettuihin. suljetut kysymykset ovat niitä, joihin vastaus on oikein tai väärin. Ne voivat alkaa: Kuinka monta? Mikä väri? Missä on? avoimiin kysymyksiin voidaan vastata moninaisemmin ja ne voivat alkaa esimerkiksi: Onko mielestäsi? Mitä tapahtuisi? Millä tavoin tämä muistuttaa? Kysymykset voidaan jaotella vielä täsmällisemmin muisti-, päättely-, erotteleva- ja arvottavakysymyksiin. Muistikysymykset Näihin riittää yksinkertaiset vastaukset ja tunnistukset. Nämä kysymykset voivat alkaa: Onko tämä sama kuin? Mikä on? Mikä näistä? Päättelykysymykset Näihin kysymyksiin haetaan tarkkaa vastausta. Ne keskittyvät erityispiirteisiin tai johonkin joka on jo havaittu. Ne voivat vaatia selityksiä, vertailua tai keskinäisten suhteiden selvittämistä. Mitä tämä tekee? Kuinka tämä eroaa tästä? Erottelevat kysymykset Nämä mahdollistavat useamman kuin yhden oikean vastauksen. Ne edellyttävät muun muassa kuvittelukykyä ja päättelykykyä. Mitä jos? Kuinka monella tavalla? Kuvittele jos? Arvottavat kysymykset Nämä tuottavat persoonallisia vastauksia. Ne vaativat valinnan tekemistä ja arviointia. Vastauksissa voidaan kertoa mielipiteestä, arvosta tai uskomuksesta. Mitä mieltä olet? Oletko sitä mieltä, että? Mikä näistä on sinusta ja miksi? 154
Sanallisen työskentelyn lisäksi monipuolisuutta tehtävälomakkeisiin saat ehdottamalla esimerkiksi jotain seuraavista tehtävistä: 1. Yksityiskohdan tunnistamista 2. Koon arvioimista 3. Siluetin tunnistamista 4. Vanhan piirteen tai osan vertaamista uuteen samanlaiseen 5. Esineen tai asian yksityiskohdan piirtämistä 6. Esineen tai asian ääriviivojen piirtämistä 7. Yksityiskohdan tai rakennuksen valmistuksen selvittämistä hundertwasserhaus on Wienin kaupungin vuokra-asuintalo.talon huoneet ovat eri muotoisia kuten kolmi- ja vinokulmaisia, sen lattiat ja käytävät ovat epätasaisia ja käyriä. Rakennuksen ulkoseinässä eri huoneistot on maalattu eri väreillä, ja asukkailla on lupa koristella talon julkisivua niin pitkälle kuin he omasta ikkunastaan ylettyvät. Rakennuksen katolla on multaa ja siellä kasvaa ruohoa, puita ja pensaita. kuva: nora järnefelt 155
valmiiden lomakkeiden käyttäminen Valmiiden lomakkeiden avulla voidaan työskennellä paikan päällä tai kerätä aineistoa jälkityöskentelyyn. Ne antavat mahdollisuuden oppia jokin muutenkin opittava asia kulttuuristen sisältöjen avulla. Maantieto: Paikantuntemus Oppilaiden tulisi tutustua kohteen karttaan ja pohjapiirrokseen ennen kuin he aloittavat työskentelyn. Hanki kohteesta kartta tai pohjapiirros ja kerää sen ympärille kuvia eri puolilta kohdetta. Oppilaat voivat myös itse etsiä ja liimata kuvat lomakkeelle. Museoiden internet-sivuilta ja kuntien matkailusivuilta löytää usein tällaista materiaalia. Jos materiaalia ei sieltä löydy, voit ottaa yhteyttä museoon, alueelliseen ympäristökeskukseen tai kunnan toimistoon ja pyytää apua. Oppilaiden tehtävä on etsiä paikanpäällä ne eri kohteet, jotka on jo alkutyöskentelyssä merkitty pohjapiirroksen tai kartan ympärille. Kuvat yhdistetään viivalla pohjapiirroksessa tai kartalla näkyviin paikkoihin. Kun pohjapiirros on valmis ja kohteet tunnistettu, voivat oppilaat jakautua ryhmiin ja keskittyä työskentelemään muiden lomakkeiden avulla. Tehtävän onnistumiseksi pohjapiirrosten hahmottaminen tulisi olla oppilaillenne tuttua. Jos se ei ole, voitte harjoitella vaikka oman luokkahuoneenne pohjapiirroksen piirtämistä. 156
PAIKANTUNTEMUS Etsi kuvissa olevat paikat ja liitä viivalla kuvan kohde karttaan tai pohjapiirrokseen Pohjapiirros tai kartta
kuva antti järnefelt Äidinkieli: Sanahaku Sanahaku auttaa oppilaita löytämään ja keräämään sanoja, jotka kuvailevat kohdetta. Voit käyttää esimerkiksi pohjapiirrosta tai maalausta kohteesta. Laita tämä kuva keskelle, merkitse siihen kohdat, joita haluat oppilaittesi tarkastelevan ja yhdistä ne ympärillä oleviin laatikoihin, viivoin tai numeroin. Oppilaat voivat etsiä merkityt alueet ja sen jälkeen kirjoittaa tehtäväsivun laatikoihin sanoja, jotka parhaiten kuvaavat paikkaa. Voit merkitä sivulle kuinka monta sanaa haluat oppilaittesi miettivän. Keskustelkaa tuloksista jälkeenpäin: antoivatko heidän keksimänsä sanat hyvän kuvan kohteesta sellaiselle, joka ei ole kohteella käynyt? Onko koosta, väreistä tai tunnelmasta syntynyt kuva totuudenmukaisen? Pyydä heitä olemaan vielä tarkempia määrittelyissään. Esimerkiksi sen sijaan, että he kuvailisivat seinän olevan harmaa, he voisivat tarkentaa minkälainen harmaa: tumma, vaalea, sinertävä, punertava, pehmeä, savuinen, kirjava, täplikäs, likainen, teräksinen, mattapintainen, kiiltävä vai epätasainen. Näitä sanalistoja voidaan käyttää esimerkiksi runon, tarinan tai kuvitteellisen päiväkirjasivun tai kirjeen kirjoittamiseen. Sanalistat voidaan kerätä paikan päällä, mutta tehtävien tekeminen kannattaa jättää luokkahuoneeseen. Kuvitella voi myös minkälainen paikka oli silloin kun siellä vielä työskenneltiin tai asuttiin. Voit antaa jotain taustatietoa, mutta sen jälkeen oppilaat itse voivat keksiä sanoja käyttämällä jälleen samoja näen, kuulen, tunnen -listoja. Esimerkiksi he voivat nähdä huoneen kun siihen heijastuu valoa tulisijasta tai kuulla hevosten kavioiden kopinaa kun nykypäivänä kuullaan auton ääniä, he voivat tuntea kylmää paikoissa, joita nykyään keskuslämmitys lämmittää. 158
SANAHAKU Etsi keskuskuvaan merkityt paikat. Pysähdy niissä ja vastaa lokeron kysymyksiin. Mieti mitä sanoja tulee mieleesi. Kirjoita sanat muistiin niille varattuun lokeroon. Näen Kuulen Tunnen Näen Kuulen Tunnen Näen Kuulen Tunnen Pohjapiirros tai kuva johon merkitään valitut kohteet numeroin tai viivoin Näen Kuulen Tunnen Näen Kuulen Tunnen Näen Kuulen Tunnen
Matematiikka: mittaaminen Tämän lomakkeen tavoitteena on käyttää matematiikkaa niin että se tuottaa muun muassa historiallista informaatiota. Se myös kehittää tarkkuutta tiedon tallentamisessa. Valitse kohteesta kaksi huonetta tai rakennusta, joiden välillä on selkeä reitti. Tarvitset kuvat valitsemistasi kahdesta tilasta. Kopioi toinen kuvista paperille ja merkitse sivun yläkulmaan A. Kopioi toinen kuva toiselle paperille, merkitse yläkulmaan B. Tämä tehtävä toimii parhaiten jos oppilaat työskentelevät ryhmissä, niin että jokaisella ryhmällä on eri kuvaparit (voit valita erilaisia kuvia, jos kohteessa on useita huoneita tai alueella rakennuksia). Ensin oppilaat etsivät kohteen, jonka olet kopioinut lomakkeelle A. He tarkastelevat tilan muotoa ja kirjaavat ylös sen mitat ja muodot. Näiden tietojen avulla he voivat piirtää lomakkeen laatikkoon A tilan pohjapiirroksen. Seuraavaksi he etsivät tilan B ja tekevät samat tehtävät kuin edellä sekä piirtävät pohjapiirroksen laatikkoon B. Tämän jälkeen oppilaat voivat mitata ja kuvailla reittiä tilojen välillä. Tämä tehtävä vaatii myös matemaattisten käsitteiden käyttöä kun kuvataan suuntaa, kuten esimerkiksi mitattaessa kahden pisteen välistä diagonaalia. Kerro oppilaille mitä välineitä ja menetelmiä tehtävässä käytetään: arviointia, askelmittaa, mittanauhaa, rullamittaa. Oppilaat myös kirjoittavat ohjeet siitä kuinka kohteesta A pääsee kohteeseen B. Jos luokka on jakautunut eri ryhmiksi, voidaan ohjeita kokeilla vaihtamalla niitä ryhmien kesken. Voiko niiden avulla siirtyä onnistuneesti paikasta toiseen? Lopuksi lasketaan saatujen arvojen avulla huoneen pinta-ala. Jos esimerkiksi huoneen lattia on tehty laudasta, voidaan selvittää kuinka monta lautaa ja kuinka pitkiä lautoja siihen on tarvittu. Tämän pohjalta voidaan laskea laudan menekki. Lisäksi oppilaat voivat miettiä kuinka alkuperäinen lattia on tehty ja sitä minkälaisia nykyaikaiset materiaalit ovat ja kuinka niitä nykyaikaan valmistetaan. Jos mahdollista, valitse huoneita tai reittejä, joita eri sosiaaliluokkiin kuuluvat ihmiset ovat käyttäneet. Näin oppilaat voivat pohtia myös sosiaalihistoriallisia seikkoja. Esimerkiksi: asuikohan tässä huoneessa renki, isäntä vai keittäjä? Kuka tai ketkä käyttivät salia? Mistä ovesta kulkivat työntekijät, mistä vieraat ja talon herrasväki? 160
MITTAAMINEN Etsi sivulla A oleva kohde ja mittaa sen lattia. Kirjaa ylös mitat. Piirrä näiden mittojen avulla alla olevaan laatikkoon huoneen tai tilan pohjapiirros A Tee samat tehtävät kuin edellisessä. Kulje tilasta A tilaan B ja kirjoita paperin kääntöpuolelle kulkuohjeet. Pyri tarkkuuteen mitoissa ja ohjeissa B
Fysiikka ja kemia: rakennettu kestämään Tämä tehtävä soveltuu myös nuorille oppilaille. Tehtävänä on tutkia ensin mistä materiaaleista tarkasteltava rakennus on tehty. Kerätyn aineiston perusteella voidaan miettiä mistä aineksista nykyajan rakennukset on tehty sekä kuinka materiaalit ja valmistus eroavat nykyään ennen käytetyistä. Tähän lomakkeeseen voit etsiä yhden tai useamman kuvan, jotka kuvaavat kohteen erilaisia materiaaleja (kuten kuva ikkunasta, ovesta, seinästä, katosta). Laita nämä kuvat sivun keskelle ja vedä viiva joka kysymyslaatikosta materiaaliin, jota haluat oppilaittesi tutkivan. Pyydä oppilaita tarkastelemaan jokaista materiaalia läheltä, kuvailemaan sitä ja miettimään miksi juuri sitä materiaalia on käytetty siinä kohden. Valitsisiko oppilas jonkin toisen materiaalin? Oppilaat voivat myös tutkia rakennusta sisältä ja ulkoa. Löytyykö eroja? Myös rakentamisen periaatteita voi pohtia. Mihin perustuu se, että seinä pysyy pystyssä? Miksi seinä eristää kylmän? Kuinka sarana toimii? Tämän tehtävän avulla voidaan käsitellä myös rakentamiseen liittyviä ammatteja, sekä niitä ongelmia, joita he tämän kohteen rakentamisessa mahdollisesti kohtasivat. lähteet: fordham, jennie & hollinshead, liz. Designing Activity Sheet for a site Visit. English Heritage 1999. www.english-heritage.org.uk 162
RAKENNETTU KESTÄMÄÄN Nimi Luonnonmateriaali vai tehty? Nimi Luonnonmateriaali vai tehty? näyttää? Miksi tämä on paras materiaali tässä kohden? näyttää? Miksi tämä on paras materiaali tässä kohden? tuntuu? Kuinka materiaali on muuttunut ajan myötä? tuntuu? Kuinka materiaali on muuttunut ajan myötä? Liimaa tähän joko yksi kuva tai useita kuvia, joissa näkyy rakennuksen tai kohteen erilaisia rakennusmateriaaleja, esimerkiksi kuvia ikkunasta, ovesta, katosta, seinästä. Nimi Luonnonmateriaali vai tehty? Nimi Luonnonmateriaali vai tehty? näyttää? Miksi tämä on paras materiaali tässä kohden? näyttää? Miksi tämä on paras materiaali tässä kohden? tuntuu? Kuinka materiaali on muuttunut ajan myötä? tuntuu? Kuinka materiaali on muuttunut ajan myötä?