JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010

Samankaltaiset tiedostot
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

Inkoo

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella


Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

Kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia

Kehittyvä Ääneseutu 2020

KUNTASTRATEGIA

1.! " # $ # % " & ' (

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Elinkeino-ohjelma

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Kysely Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

RAKENNEMALLI 2040

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Ihmisen paras ympäristö Häme

Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Suur-Miehikkälän kylä Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Leader!

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto

Satakunnan maakuntaohjelma

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA


PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Ristijärven kuntastrategia

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Toholammin kuntastrategia

Östensön osayleiskaavan tarkistus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Y3

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Maakuntaohjelma

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

Transkriptio:

JÄRVI-POHJANMAAN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMA TAVOITERAPORTTI 29.4.2010

Tavoiteraportin sisältö Valtakunnan tavoitteet A Tavoitteiden taustalla: megatrendit ja paikalliset muutostekijät Muut tavoitteet VAT Maakunnan tavoitteet Maakuntasuunnitelma ja -kaava B Valtakunnalliset, seudulliset ja kunnalliset tavoitteet C Muut tavoitteet: Työryhmä, valtuusto, nuoret ja yrittäjät Asukkaat Kuntien tavoitteet D Yhdessä muodostetut kehittämistavoitteet Elinkeinoelämän tavoitteet

A MEGATRENDIT JA PAIKALLISET MUUTOSTEKIJÄT 3

Taustalla vaikuttavat keskeiset megatrendit Ilmastonmuutos lämpeneminen / jäähtyminen Kiina-Intia -ilmiö (tuotannollisten työpaikkojen karkaaminen) Väestön voimakas ikääntyminen Hyvinvointiyhteiskunnan mureneminen Paikalliset vahvuudet Teknologinen kehitys (biopolttoaineet ym.) ja innovaatiot Väestökato ja nuorten poismuutto Kansainväliset muuttovirrat ja monikulttuurisuus Paikalliset heikkoudet Tulo- ja hyvinvointierojen kasvu (menestyjät ja häviäjät) Turvattomuuden ja pahoinvoinnin lisääntyminen, riskiyhteiskunta Megatrendit Työvoiman saatavuus avaintoimialoilla Toimintojen keskittyminen ja kaupungistuminen Energian niukkuus ja hintojen nousu Elämyskulttuuri, ei-materiaalisten henkisten arvojen korostuminen Tuotantoyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, aineeton talous 4

Paikallisen tason muutostekijät paikalliset menestystekijät Ikärakenteen heikkeneminen nuorten työllistyminen Järvi- Pohjanmaalle Kuntatalouden heikkeneminen uudet investoinnit ja veronmaksajat, taloudellisempi rakenne Kilpailu investoinneista houkuttelevien sijoittumiskohteiden tarjoaminen pääväylien varrelta ja taajamista Imagon merkityksen kasvu vetovoimainen ja houkutteleva asuin- ja elinympäristö Järvi-Pohjanmaan tulevaisuus Seudun yhdyskuntarakenne Ympäristötekijöiden merkityksen kasvu ekologinen ja kestävä toimintatapa ja rakenne Osaamisen korostuminen osaavan työvoiman saatavuus seudulta Paikan merkityksen ja saavutettavuuden korostuminen tehokkaat valtatieyhteydet 5

B VALTAKUNNALLISET, SEUDULLISET JA KUNTIEN TAVOITTEET 6

Valtakunnalliset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa Uudet tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010)

Maakunnalliset tavoitteet Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 visio: Etelä-Pohjanmaa on hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta Etelä-Pohjanmaan kehittämistavoitteita ovat: 1. Inhimillisen pääoman vahvistaminen 2. Uudistamiskykyisten elinkeinojen, palveluiden ja yrittäjyyden kehittäminen 3. Luontoarvoihin ja uudistuviin luonnonvaroihin pohjautuvan energia- ja ympäristöosaamisen vahvistaminen 4. Hyvän saavutettavuuden ja monipuolisten liikenneverkkojen parantaminen osana kehityskäytävää Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu 5. Keskusten, taajamien ja kylien rakenteen tiivistyminen huolehtien riittävän tehokkaasta alueiden käytöstä sekä alueiden välisestä vuorovaikutuksesta (Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030)

Maakunnalliset tavoitteet Maakuntakaava Teemat (tavoitteet) 1. 2. Kilpailukykyinen maakuntakeskus, elinvoimaiset seutukunnat ja kunnat verkottuvat yhteistyöhön Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tieliikenteen yhteystarve Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkittävästi parannettava tieosuus 3. Eteläpohjalainen kulttuuriympäristö ja maisema Matkailun vetovoima-alueet 4. Luonnonympäristö ja virkistys 5. Yhteysverkkojen toimivuus Taajamatoimintojen alueet Ohjeellinen ulkoilureitti 9

Seudulliset tavoitteet Järvi-Pohjanmaan VISIO VETOVOIMAINEN Järvi-Pohjanmaa on tunnettu ja arvostettu yhteistoiminnastaan. MENESTYVÄT JA KASVAVAT YRITYKSET houkuttelevat alueelle UUTTA TYÖVOIMAA ja LISÄÄVÄT ELINVOIMAISUUTTA. Yhteistyö ja UUDET INNOVATIIVISET RATKAISUT mahdollistavat tulevaisuuden haasteista selviytymisen ja laadukkaat palvelut. TAVOITTEET ALUEEN VETOVOIMAISUUS TOIMIVAT LIIKENNE- JA TIETOLIIKENNEYHTEYDET RAKENNUSLUPIA ENEMMÄN POSITIIVINEN VÄESTÖNKEHITYS TIELUOKAT VÄHINTÄÄN NYKYISELLÄÄN VALTION TIETOLIIKENNESUUNNITELMA TOTEUTUU VETOVOIMAISTEN VAPAA- AJANPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10

Kuntien tavoitteet / visiot SOININ STRATEGIA/ VISIO VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN ELINVOIMAISUUDEN KASVU PALVELUIDEN JA TYÖPAIKKOJEN SÄILYMINEN ELINKEINOTOIMINNAN MONIPUOLISTAMINEN > NUORISO PUUTEOLLISUUS JA RAKENTAMISTOIMINTA ALAJÄRVEN STRATEGIA/VISIO HYVÄT VAPAA-AJAN PALVELUT VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN ASUINYMPÄRISTÖ TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ KASVAA YHTEINEN VAPAA-AJAN TOIMINTASUUNNITELMA JA SEN TOTEUTTAMINEN TARJOLLA VÄHINTÄÄN 2 PIENTALOVALTAISTA ASUNTOALUETTA VUOTEEN 2012 MENNESSÄ AINAKIN YKSI UUSI ASUNTOALUE UUSIEN ASUNTOALUEIDEN VARUSTELU VALMIINA ALUEEN TULLESSA MYYNTIIN VIMPELIN STRATEGIA/ VISIO HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ MONIPUOLINEN TONTTITARJONTA HUOLENPITO YMPÄRISTÖSTÄ UUSIA OKT 10/vuosi KUREJOENTIE SEUTUTIEKSI KYLIEN LAAJAKAISTAHANKKEET ASUKASKEHITYS: JUKKALAN ALUE, VIERESNIEMI SAARIKENTTÄ 11

C PÄÄTTÄJIEN, NUORTEN JA YRITTÄJIEN ASETTAMIA TAVOITTEITA 12

Valtuustoseminaarin tulokset / päättäjien näkemykset Millä eväillä Järvi-Pohjanmaa menestyy tulevaisuudessa? Menestyksen avaimet TOP 6 (annetuista vaihtoehdoista tärkeimmät): Ikääntyvän väestön hyvinvointi turvataan mm. lähipalvelut säilyttämällä Tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia kaupunkiasumisesta maaseudun rauhaan Yrityksille tarjotaan houkuttelevia sijoittumisalueita pääteiden liittymiin Järvien rantoja ja luontoa hyödynnetään asumisessa nykyistä huomattavasti enemmän Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso (ei kylien kustannuksella) Tarjotaan väljää maaseutuasumista ja suuria tontteja toimivien liikenneyhteyksien varrelta Uusia ideoita kehittämiseen: Rakennetaan terveys- ja kuntoliikuntatiloja Kehitetään monitoimiasumista Matkailua ja eräliikuntaa kehitetään Seinäjoen rautatieyhteyksiä hyödynnetään monipuolisesti Menkijärven lentokenttää hyödynnetään Vt 16 pohjoispuolelle rakennetaan liike-elämää ja teollisuutta palveleva kokoojatie Alueella turvataan toisen asteen koulutusmahdollisuudet ja työvoiman saatavuus Omaa osaamista ja luonnonvararesursseja hyödynnetään hyvällä ja kestävällä tavalla Luodaan vetovoimaisia virkistys- ja vapaa-ajan palveluja

Valtuustoseminaarin tulokset / päättäjien näkemykset Keskeiset kehittämiskohteet 2 Asuminen Kehitettävät keskustat 9 4 3 Työpaikat ja energia 1. Logistiikkakeskus 2. Luoma-Ahon työpaikkakeskittymä 3. Tuulivoimapuistot 6 10 8 7 1 Liikenne 4. Vimpeli Luoma-Aho -yhteys 5. Soinin keskusta 6. Menkijärven lentokenttäalue 7. Kokoojatie: tuotanto ja liike-elämä 8. Liikenneasema palveluineen 3 5 Virkistys ja vapaa-aika 9. Lakeaharju Vuorenmaa (tulivuorikeskus) 10. Terveysliikunta-alue 3 14

Alueen yrittäjien tavoitteita R Keskeiset kehittämiskohteet / - toimenpiteet PK L = raskas teollisuus = pk-yritystoiminta Alajärvi Vimpeli tieyhteyksien kehittäminen = liikenne- ja logistiikkapalvelut Matkailun kehittäminen: Lakeaharju, Lappajärvi L M A R R PK M L M PK R R R A R K L K A A L A M Viihtyisän asumisen kaavoittaminen teollisuusalueiden läheisyyteen: Luoma-aho, Vatpakka, Hoisko, Alajärvi Matkailun kehittäminen: Vuorenmaa M = matkailutoiminnot K = kauppa A = uudet asuinalueet Kehitettävä liikenneyhteys tai uusi tieyhteys Kaupan ja muiden palvelujen kehittäminen keskustoissa Alajärven keskustan kehittäminen

Alueen yrittäjien tavoitteita Ensisijaisesti kehitettävät yritysalueet Nykyiset teollisuusalueet, Alajärvi, Luoma-aho, Vatpakka, Hoisko Viihtyisän asumisen kehittäminen lähelle työpaikka-alueita Alajärven kaupallinen keskusta Matkailualueet Soinissa ja Vimpelissä Lakeaharju, Lappajärven ranta-alue, Vuorenmaa Yritysten huomiointi kaavoituksessa Yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöä pitäisi kuunnella suunnitteluvaiheessa (vähemmän valituksia) Avoimuutta kaavasuunnitteluun lisää Vanhoja yrityksiä ei saa vaikeuttaa kaavoituksella Isompien keskittymien kanssa tulisi käydä läpi klustereiden tulevaisuuden suunnitelmia/tarpeita Ennakointia lisättävä kaavoituksessa, lisää yritystonttireserviä Keskustelua maankäytöstä lisää Palvelujen aukot Autokauppaa lisää Terminaali valtatie 16 varteen Majoitus- / ravintolapalvelut Markkinointipalvelut Tontti- ja asuntopörssin luominen Pienkoneliikkeitä Puutarha-alan erikoisliikkeitä Kehitettävät liikenneyhteydet Kaartusentie Alajärvi-Vimpeli (Kaartunen Luoma-aho Kalkkitehtaan risteys) Kiertoliittymä Alajärventien ja Vt 16 risteykseen Alajärvi Ähtäri -tieyhteys Joukkoliikennettä kuntakeskuksien välille Vimpeli-Hoisko kevyen liikenteen yhteys

Lukiolaisten toiveita tulevalle kehitykselle (Alajärven ja Vimpelin lukioissa työpajat) Menestyksen avaimet TOP 5 (ohjausryhmän käsittelemät tavoitteet): Rakennetaan tehokkaasti toimiva, palveleva ja kannattava joukkoliikenne Seudulla tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin Alajärven keskustaan tiivistetään ja rakennetaan kaupunkimaisena keskuksena Järvi-Pohjanmaalla tarjotaan väljää maaseutuasumista ja suuria tontteja, hyödynnetään myös järvien rantoja asumisessa Yrityksille tarjotaan houkuttelevia sijoittumisalueita pääteiden liittymiin Uusia ideoita kehittämiseen: Paremmat liikunta- ja harrastusmahdollisuudet (mm. monitoimihalli, vapaa-ajan viihdekeskus, Luonnonpuistot ja elämyspaikat kaupungin läheisyyteen) Liikenneyhteyksien parantaminen (mm. teiden kunnossapito, Menkijärven lentokentän hyödyntäminen, Vt 16 pohjoispuolelle kokoojatie teollisuus/liikekiinteistöille) Kaupanpalveluiden parantaminen (uusi kauppakeskus tai Maxin kehittäminen, uusi huoltoasema - ABC) Majoituspalveluiden kehittäminen (uusi hotelli) Alueella turvattava toisen asteen / AMK-tason ammatillinen koulutus ja työvoiman saanti

Lukiolaisten toiveita tulevalle kehitykselle Isoja järvenrantatontteja keskustan palvelujen läheisyydestä Kisarannan kehittäminen: uimaranta, tapahtumat Kulttuuritie ja palvelut sen varrella Torialueen kehittäminen eläväksi ja viihtyisäksi Huoltoaseman kehittäminen liikennepalvelujen keskukseksi Palvelujen kehittäminen monipuolisesti kaupunkikeskustan kauppapalveluista kylien peruspalveluihin Luoma-aho Rannilanmäki välin kaavoittaminen: työpaikkoja ja asumista Alajärven puhdistaminen virkistyskäyttöön Virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien kehittäminen: matkailualueet, reitit, puistot Lakeaharjun matkailuja virkistyspalvelujen tason nosto: hotelli, tapahtumat Liikuntapuisto palveluineen rantaan, Alajärven keskustaan Liikenteen kehittäminen, lähikunnista paremmat liikenneyhteydet Alajärvelle, kevyen liikenteen väylät keskustoihin Asumisen ja asumisviihtyisyyden kehittäminen (suurehkoja tontteja läheltä palveluja, järvinäköala) Liittymäalueelle (Vt 16 / Alajärventie) liikennepalveluasema Kaupallinen keskusta: katettu kauppa- ja kävelykatualue Isoja järvenrantatontteja keskustan palvelujen läheisyydestä Vuorenmaan matkailupalvelujen kehittäminen Työpaikkoja alueelle myös korkeasti koulutetuille, yritysten kehittämistarpeiden huomiointi Isoja järvenrantatontteja keskustan palvelujen läheisyydestä Yritystontteja ja palveluja Soinin keskustaan

D YHDESSÄ MUODOSTETUT KEHITTÄMISTAVOITTEET 19

Järvi-Pohjanmaan alueidenkäytön visio VETOVOIMAINEN Järvi-Pohjanmaa on tunnettu ja arvostettu yhteistoiminnastaan. MENESTYVÄT JA KASVAVAT YRITYKSET houkuttelevat alueelle UUTTA TYÖVOIMAA ja LISÄÄVÄT ELINVOIMAISUUTTA. Yhteistyö ja UUDET INNOVATIIVISET RATKAISUT mahdollistavat tulevaisuuden haasteista selviytymisen ja laadukkaat palvelut.

Tavoitteiden muodostamisprosessi Valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten kehittämistavoitteiden huomioon ottaminen alueiden käytön suunnitelmaan vaikuttavina asioina Kansainvälisten megatrendien ja paikallisten muutostekijöiden tunnistaminen Kuntien omien kehittämistavoitteiden huomioon ottaminen Päättäjien tavoitteiden kerääminen / valtuustoseminaari Järvi-Pohjanmaan yrittäjien tavoitteiden kerääminen / yrittäjäillat Alueen nuorten tavoitteiden kerääminen / lukioiden työpajat Asukkaiden ja muun palautteen kerääminen / projektipankki, nuorten aloitefoorumi, sosiaalinen media Keskeisten kehittämistavoitteiden valitseminen konsultin ehdotuksen pohjalta ohjausryhmässä Väestötavoitteen muodostaminen (kehittämisen ala- ja yläraja)

Keskeiset kehittämistavoitteet 1. Nuorten (tulevaisuuden työvoiman) palaaminen kotiseudulleen Houkuttelevien tonttien ja asuntojen tarjoaminen järvinäköalalla Hyvien kaupallisten ja julkisten palvelujen tarjoaminen keskustoissa Virkistys-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen tarjonta lähellä asuinalueita 2. Liike-elämän kehittäminen ja uusien investointien saaminen Järvi-Pohjanmaalle Valtatieyhteyksien ja niiden liittymäalueiden palvelujen kehittäminen Vaihtoehtoisten ja houkuttelevien yritystonttien tarjonta helposti saavutettavilta alueilta Lakeaharjun ja Vuorenmaan matkailukeskusten kehittäminen 3. Laadukkaan elämän ja hyvinvoinnin turvaaminen kaikille ikäryhmille Lähipalvelujen turvaaminen ohjaamalla uusi rakentaminen palvelujen läheisyyteen Maaseutuasumisen ja siihen liittyvien elinkeinojen kehittäminen kyläympäristöissä Ihmisten välistä yhteydenpitoa ja tapaamisia aktivoivat keskustat (torit ja kävelyalueet) 4. Taloudellisen, kestävän ja toimivan aluerakenteen luominen Tiiviin ja autoilua vähentävän yhdyskuntarakenteen luominen Elinvoimaisen ja kuntatalouden kannalta tehokkaan rakenteen luominen kaavoituksella

Järvi-Pohjanmaan alueidenkäytön tavoitekartta Virkistysmahdollisuuksien kehittäminen Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen Uudet asuinalueet olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset keskusta-alueilla Keskustojen tiivistäminen ja eheyttäminen Asumisen, palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alue Maaseudun ja keskusten vuorovaikutus Yritys- ja teollisuusalueiden vetovoimaisuuden kehittäminen: valtatieyhteydet, liittymäalueet Rantojen hyödyntäminen: tontit järvinäköalalla Joukkoliikenteen edellytykset Palvelujen ja työpaikkojen saatavuuden parantaminen Väljää maaseutuasemista Monipuolisia asumisen mahdollisuuksia Hyvien kaupallisten ja julkisten palvelujen tarjoaminen keskustoissa Kulttuuriympäristön vaaliminen Ilmastonmuutoksen hillintä Monikeskuksisen aluerakenteen tukeminen 23