H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YLO/lup/102/04 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2004 ASIA Päätös Wienerberger Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kärkölän kunnassa sijaitsevan Lappilan tiilitehtaan toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminto. LUVAN HAKIJA Wienerberger Oy Ab Strömberginkuja 2 00380 HELSINKI LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lappilan tiilitehdas Osoite: 16670 LAPPILA Kiinteistörekisteritunnus: 316-407-0001-0469 Toimialatunnus: 26400 Ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusyhtiö Teollisuusvakuutus, nro 60232 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 8 g mukaan tiilitehtaalla on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen tiilitehdasta koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentti kohdan 7 d mukaan. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 12.12.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Päätös ilmansuojeluilmoituksesta (Hämeen lääninhallitus, 72/A231, 6.4.1990) Suoritemaksu 5 000 euroa Puhelin 020 490 103 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C kirjaamo.ham@ymparisto.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI Faksi 020 490 3820 Faksi 020 490 3950
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 Vesikäymälälupa (Kärkölän kunnan vesilautakunta, 18.6.1984 ja 19.3.1985) Terveydenhoitolain 26 mukainen päätös Lappilan tiilitehtaan sijoituspaikasta (Hollolan, Kosken HL ja Kärkölän kansanterveystyön kuntainliitto, terveyslautakunnan valvontaosasto, 4.6.1975) Maa-aineslain mukainen lupa maa-aineksien ottamiseen, lupa voimassa 30.12.2005 saakka (Kärkölän kunnanhallitus, 30.12.1991) Maa-aineslain mukainen lupa maa-aineksien ottamiseen, lupa voimassa 18.1.2006 saakka (Kärkölän kunnanhallitus, 12.1.1996) Päätös nestekaasun varastosäiliön muutosilmoituksesta (Tukes 15.10.1999) Tiilitehtaan sijaintipaikka on merkitty Hämeen lääninhallituksen 8.8.1979 vahvistamassa rakennuskaavassa yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi TTV. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Tiilitehdas sijaitsee Lappilan taajamassa asutuksen ja Lahti-Riihimäkirautatien välittömässä läheisyydessä. Lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa noin 100 metriä. Tiilitehdas sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Teuronjoen alaosan alueella (35.831). Tehdas ei sijaitse vedenottoa varten tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Onnelanmäki, joka on luokitukseltaan III luokan pohjavesialuetta (muu pohjavesialue). Se sijaitsee tehtaalta noin 1 100 metrin päässä etelä-kaakossa. Lappilan tiilitehtaan maaperää on tutkittu vuonna 2000. SCC Viatek LTD:n tekemän tutkimuksen perusteella maaperän haitta-ainepitoisuudet alittavat asetetut ohje- ja raja-arvot. Kärkölässä ei ole tehty ilmanlaatumittauksia eikä -selvityksiä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Wienerberger Oy Ab hakee ympäristölupaa Lappilan tiilitehtaan toiminnalle. Tehtaalla tuotetaan poltettuja julkisivutiiliä, tulisijatiiliä ja tiililaattoja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Tuotevalikoimassa on 200-300 eri lajiketta. Tehtaan kapasiteetti on noin 30 miljoonaa tiiltä vuodessa. Tehtaan tuotanto
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Raaka- ja polttoaineet Tiilenvalmistus vuonna 2003 oli 58 093 tonnia. Tehtaan polttouunit ja kuivaamot toimivat keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Polttouuneja pysäytetään harvoin; ne saattavat pyöriä yhtäjaksoisesti jopa useita vuosia. Muu tuotanto pyörii suhdannetilanteesta riippuen joko kahdessa tai kolmessa vuorossa. Lappilan tiilitehdas on ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin 96/61/EY (IPPC-direktiivi) mukainen keraamisia tuotteita valmistava laitos, jonka tuotanto ylittää 75 tonnia päivässä. Tehtaalla vuonna 2003 käytetyt poltto- ja raaka-aineet sekä suurimmat kertavarastointimäärät: vuotuinen käyttö 2003 Suurin kertavarastointimäärä kotimainen savi 23 585 m 3 60 000 m 3 ulkomainen savi 5 745 t 3 000 t hiekka 14 430 m 3 1 000 m 3 tiilimurske 2 944 m 3 8 000 m 3 sahanpuru 4 435 m 3 500 m 3 kalkkikivijauhe 1 375 t 80 m 3 mangaani 5,0 t 5 t portachrom 8,5 t 8,5 t keskiraskas polttoöljy 3 560 m 3 200 m 3 kevyt polttoöljy 20 m 3 5 m 3 nestekaasu 14 t 10 m 3 kempac 20 -kemikaali 0,5 m 3 0,5 m 3 vesi 6 264 m 3 Tehtaalla käytettävä kotimainen savi nostetaan tehtaan lähistöltä. Toiminnanharjoittajalla on kaksi Kärkölän kunnanhallituksen myöntämää lupaa saven nostoon. 30.12.1991 myönnetyn, 30.12.2005 asti voimassa olevan luvan mukaan savea voidaan nostaa Lappilasta Erkkilän tilan alueelta vuodessa 20 50 000 m 3. Suurin sallittu nostomäärä on 200 000 m 3. Kuljetusmatka tehtaalle on noin 3 000 m. 12.1.1996 myönnetyn, 18.1.2006 asti voimassa olevan luvan mukaan savea voidaan nostaa Lappilasta Ekunpellon, Koivistonpellon, Kivelän ja Männistön tilojen alueilta vuodessa 27 000 m 3. Suurin sallittu nostomäärä on 270 000 m 3. Kuljetusmatka tehtaalle on noin 1 000 m. Lappilan tiilitehtaalla tiilen valmistus tapahtuu kahdella linjalla. Tuotantoprosessi käsittää kuusi vaihetta: massanvalmistus, puristus, kuivaus, rataus, poltto ja pakkaus.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Massanvalmistuksessa raaka-aineet suhteistetaan tiilimassaksi reseptin mukaan. Massa murskataan, sekoitetaan, muokataan ja siirretään massavarastoon. Puristuksessa määräytyy tuotteen koko, muoto ja pinnanlaatu. Tarvittaessa savea lämmitetään ennen puristusta nestekaasun avulla. Kuivaus tapahtuu tunnelikuivaamossa. Tiiliaihioista poistetaan niihin sitoutunut vesi lämmön ja ilmavirran avulla. Tiiliaihion kosteuspitoisuus putoaa noin kahdestakymmenestä prosentista noin yhteen prosenttiin. Kuivaamo on jaettu kahteen kolmen kanavan yksikköön. Kanavat 1-3 on rakennettu vuonna 1975 ja kanavat 4-6 vuonna 1985. Kuivaamossa on kaksi sisäänsyöttökammiota. Jokaisessa kanavassa on automaattisesti säädettävä kiertoilmapuhallin sekä lämmön- ja kosteudensäätöjärjestelmä. Jokaista kanavaa varten on patteri, moottoriventtiili, kuumailmapelti ja tuloilmapelti. Tuotteita kuivattaessa eri kanavissa voidaan vaihdella kuivausolosuhteita. Kuivaamon märkä- ja kuivapää ovat samaa tilaa, mikä rajoittaa olosuhteiden säätämistä. Kuivaamossa tarvittava kuumailma saadaan tunneliuuneista. Tarvittaessa lisälämpö tuotetaan tehtaan lämpökattilalla. Kuivausta valvotaan ja ohjataan automatiikan avulla. Ohjausautomatiikka on uusittu täydellisesti vuonna 2001. Ratauksessa kuivatut tuotteet ladotaan polttovaunuihin harvoiksi polttopinkoiksi. Polttovaiheessa pyritään antamaan jokaiselle tiilelle sama lämpömäärä tuotteiden tasalaatuisuuden takaamiseksi. Kuivilla tiilillä radatut uunivaunut siirretään esilämmitysvyöhykkeen jälkeen varsinaiseen polttoon. Tuotteet poltetaan 1020-1060 C lämpötilassa valmistettavasta tuotteesta riippuen tunneliuunissa. Polton jälkeen tiilet jäähdytetään tasaisesti jäähdytysvyöhykkeellä. Polttoaineena käytettävä keskiraskas polttoöljy syötetään uunin katossa olevien polttimien kautta. Polttoilma saadaan tunneliuunin perän kautta ja puhaltamalla uunin päältä ilmaa kuumiin tiiliin. Savukaasut johdetaan esilämmitysvyöhykkeen kautta 50 metriä korkeaan piippuun. Kummallakin uunilla on piipussa oma sisäpiippu. Savukaasujen lämpötila uuneista poistuessa on noin 150 C. Jäähdytysvyöhykkeeltä imetään kuumaa ilmaa hyödynnettäväksi tiilen kuivauksessa. Koko polttotapahtumaa valvotaan ja ohjataan automatiikan avulla. Tehtaalla on käytössä kaksi tunneliuunia. Vuonna 1975 rakennettu Riedeluuni on 93 metriä pitkä, ja siinä on 100 impulssipoltinta. Uunin polttoautomatiikka on uusittu vuonna 1998. Vuonna 1985 rakennettu Walter-uuni on 126 metriä pitkä, ja siinä on 143 impulssipoltinta. Uunin polttoautomatiikka on uusittu vuonna 2003. Riedel-uunissa käytettiin vuonna 2003 öljyä 1 526 m 3 ja Walter-uunissa 1 580 m 3. Pakkausvaiheessa tiilet ja laatat luokitellaan ja pakataan.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Lämminvesikattila Hylkytiilien murskaus Tehtaalla on käytössä Witermo 2 VE -lämminvesikattila, joka on otettu käyttöön vuonna 1985. Hyötysuhteen parantamiseksi savukaasulinjaan on asennettu erillinen veden esilämmitin. Kattilalla tuotettu lämpö käytetään kiinteistöjen lämmitykseen ja tarvittaessa kuivaamossa. Seuraavassa kattilan perustietoja. Lämminvesikattila Polttoaineteho (MW) 4,2 Käyttötehoalue (MW) 1,1-4,0 Arvioitu tuotanto (GWh/a) 5,2 Arvioitu käyttöaika (h/a) 3670 Käyttöönottovuosi 1985 Tuotannossa syntyneet poltetut hylkytiilet murskataan kerran vuodessa alihankkijan toimesta. Murskaus suoritetaan päiväsaikaan, ja se kestää noin yhden viikon ajan. Murskauksesta ja aineiden käsittelystä mahdollisesti aiheutuvaa pölyämistä estetään kastelemalla. Toiminnanharjoittaja arvioi murskauksessa syntyvän keskimääräisen melutason olevan tehdasalueen ulkopuolella alle 55 db. Raaka-aineiden varastointi Öljysäiliö on tilavuudeltaan 500 m 3 :n yksivaippainen pystysäiliö, joka on rakennettu vuonna 1975. Säiliöllä ei ole suoja-allasta eikä ylitäytönestintä. Säiliössä pidetään öljyä maksimissaan 200 m 3. Nykyinen säiliö on tarkoitus korvata vuoden 2004 aikana kahdella 100 m 3 :n kaksoisvaippasäiliöllä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä ja välitilan vuotoantureilla. Säiliöillä ei ole suoja-allasta. Savi, hiekka, murskattavat tiilet ja tiilimurske säilytetään tehdasalueella yhtenäisissä maapohjaisissa kasoissa. Käytettävät kemikaalit tulevat tehtaalle säkkitavarana. Raaka-ainesäkit säilytetään omassa varastossa. Raakaveden otto ja käyttö Jätevedenpuhdistus Vesi otetaan kunnan vesijohdosta. Vuonna 2003 veden kokonaiskulutus oli 6 264 m 3 (17 m 3 /d). Saniteettivesien osuus oli noin 4 m 3 /d. Suurin osa vedestä käytetään prosessivetenä tiilimassan kosteuden säätöön. Vesi haihtuu tuotteesta kuivauksessa, joten prosessivesiä ei ohjata viemäriin. Jätevesien (saniteettivesien) käsittelyä varten tehtaalla on käytössä Vesimies VM 40 -pienpuhdistamo. Se on biologinen pienpuhdistamo, joka koostuu etukaivosta, laitekaivosta ja poistokaivosta. Ensimmäinen kaivo
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Liikenne toimii mekaanisen puhdistuksen sakokaivona, toinen laitekaivona ja kolmas lisälaitteena asennetun kloorauslaitteen sijoituspaikkana sekä reaktio- ja jälkiselkeytystilana. Etukaivossa esiselkeytetty jätevesi pumpataan laitekaivon keskitilasta vedenjakolaitteeseen, josta vesi valutetaan suodattimelle. Vesi kierrätetään suodattimella useaan otteeseen. Puhdistettu vesi valuu laitekaivon ulompaan osaan, josta edelleen jälkiselkeytysosan ja tehtaan sadevesiviemäröinnin kautta avo-ojaan, jossa vesi imeytyy maaperään. Puhdistusprosessiin syötetään Kempac 20 -kemikaalia 1,5 l/d fosforipitoisuuden alentamiseksi. Puhdistusprosessin tarvitsema happi saadaan puhdistamon raitisilmapuhalluksen avulla. Puhdistamolla syntyvä liete poistetaan loka-autolla neljä kertaa vuodessa. Liete kuljetetaan Järvelän jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2003 lietettä syntyi 26 m 3. Lietteen laatua ei ole tutkittu. Tehtaalle ajetaan savea lähinnä kesäaikana vuosittain noin 25 000 m 3. Vuonna 2003 ajo ajoittui ajalle 24.6. 6.8. Tuona aikana ajettiin savea noin 3 000 autokuormaa. Savenajoa ei tehdä yöaikaan. Öljyä tuodaan tehtaalle keskimäärin 1,2 kertaa viikossa. Tuotetut tiilet kuljetetaan asiakkaille autokuljetuksina. Tehtaalla lähtee noin 3 000 rekkakuormallista tiiliä vuosittain. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), energiatehokkuus ja ympäristöjärjestelmät Keraamisen teollisuuden laitoksien toiminnasta on tekeillä BREF-asiakirja. Sen valmistelu on alkuvaiheessa, joten tiilen valmistuksesta ei ole toistaiseksi käytettävissä BAT-arvoja, joihin toimintaa ja toiminnan tehokkuutta voitaisiin verrata. Tehtaalla käytössä olevia, kansallisen BAT-raportin mukaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa edustavia ratkaisuita ovat sahanpurun käyttö, automaation käyttö tuotantoprosessissa, tiiliuunista saatavan energian hyödyntäminen tiilen kuivauksessa, matalarikkisen polttoöljyn käyttö sekä hylkytuotteiden kierrättäminen takaisin prosessiin. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan Lappilan tiilitehtaan energiankäyttö edustaa hyvää kansallista tasoa. Tehtaalla on tehty muutoksia, joiden avulla energiatehokkuutta on parannettu merkittävästi. Energiankulutus on nykyään tasolla 2500 2700 MJ/poltettu tiilitonni. Vuonna 2003 tiilitehtaalla käytettiin sähköä 5,0 GWh. Lappilan tiilitehtaalla on käytössä SFS - EN ISO 9001:2000 laatujärjestelmä ja SFS - EN ISO 14001:1996 -ympäristönjohtamisjärjestelmä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja jätevesipäästöt Päästöt ilmaan Melu ja haju Laitoksella syntyy saniteettivesiä 1 460 m 3 /a (4 m 3 /d), jotka käsitellään omalla pienpuhdistamolla. Puhdistamolta syntyvät päästöt: BOD 7 -ATU 163 kg/a Kokonaisfosfori 10 kg/a Päästömäärät perustuvat vuoden 2003 tarkkailutuloksiin. Piha-alueen sadevedet johdetaan samaan avo-ojaan kuin puhdistetut jätevedet. Sadevesikaivoja ei ole varustettu öljynerotus- eikä hiekanerotuskaivoilla. Lappilan tiilitehtaan ilmapäästöt syntyvät tiilien kuivauksesta ja polttamisesta, kiinteistön lämmittämisestä sekä saven lämmittämisestä. Laitoksen ilmapäästöiksi arvioidaan seuraavaa. Aine Riedeluuni Walteruuni Lämpökeskus Saven lämmitys Yhteensä Typen oksidit NO 2 :na (t/a) 4,51 4,67 1,51 0,07 10,76 Rikkidioksidi (t/a) 2,75 2,84 1,2 5,79 Hiukkaset (t/a) 0,64 0,67 0,22 1,53 Hiilidioksidi (t/a) 4 739 4 895 1 579 41 11 234 Tehtaan kokonaispäästömäärät perustuvat kirjallisuudesta saatuihin päästökertoimiin. Uunien ja lämpökeskuksen ilmapäästöt on mitattu edellisen kerran vuonna 1991. Sen jälkeen on polttoaine vaihtunut ja prosessi uudistettu. Tehtaan fluoripäästöä ei ole mitattu. Pölyämistä aiheutuu lähinnä kesäisin saven ajamisesta ja tuulisina päivinä varastokasoista. Lappilan tiilitehtaan melu syntyy lähinnä hylkytiilien murskauksesta ja liikenteestä. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan tehtaan toiminnasta aiheutuva melu ei ylitä tehdasalueen ulkopuolella arvoa 55 db. Laitoksen aiheuttamaa melua ei ole mitattu laitosalueen ulkopuolella. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan Lappilan tiilitehtaan toiminnasta ei aiheudu hajuhaittaa.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan syntypaikoilla, ja hyödynnettävissä olevat jätteet toimitetaan hyötykäyttöön. Kaikki laitoksen toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet varastoidaan lajeittain asianmukaisessa ongelmajätevarastossa ennen niiden toimittamista luvan saaneelle käsittelijälle. Tehtaalla vuonna 2003 syntyneet jätteet sekä niiden sijoituskohteet ja käsittelijät: Jätekoodi Jätelaji Määrä (t) Jätteen sijoitus Vastaanottaja 150103 Jätepuu 9,1 Polttoaineeksi henkilökunnalle Tehtaan henkilökunta 160121 Kaapelit 0,5 Hyötykäyttöön Nopon Kiertometalli Oy 191204 Kumihihnat 1,0 Hyötykäyttöön Nopon Kiertometalli Oy 160103 Käytetyt renkaat 0,2 Hyötykäyttöön Euromaster Oy 200140 Metalliromu 25 Hyötykäyttöön Nopon Kiertometalli Oy 150102 Pakkauspahvit ja hylsyt 3,96 Hyötykäyttöön Järvelän Jätehuolto Oy 200301 Sekalainen yhdyskuntajäte 39,94 Kaatopaikalle Järvelän Jätehuolto Oy 170201 Rakennus ja purkujäte 6,94 Hyötykäyttöön Järvelän Jätehuolto Oy 101201 Tuotannosta jäänyt jätesavi 670 Loppusijoitus saven ottoalueille 101201 Kuivattu tiiliromu 3 720 Palautus tuotantoon 101208 Poltettu tiiliromu 6 228 Palautus tuotantoon 010499* Jäteöljy 1,0 Uudelleenkäyttö 130205* Kiinteä öljyjäte 0,5 Ongelmajätteen Ongelmajätepalvelu keräykseen Mäentie Oy 200121* Loisteputket 0,1 Ongelmajätteen Ongelmajätepalvelu keräykseen Mäentie Oy 200133* Lyijyakut ja paristot 0,1 Ongelmajätteen Ongelmajätepalvelu keräykseen Mäentie Oy 200127* Maalijätteet 0,01 Ongelmajätteen Ongelmajätepalvelu keräykseen Mäentie Oy TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnanharjoittajan esittämän arvion mukaan tiilitehdas ei ole aiheuttanut merkittäviä muutoksia ympäristöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tiilitehtaan käyttö- ja päästötarkkailu perustuu toimintajärjestelmään työohjeineen, turvallisuussuunnitelmaan sekä ympäristönsuojeluviranomaisten asettamiin tarkkailuvaatimuksiin. Tehtaan toimintaa tarkkaillaan ja ohjataan automaatiojärjestelmän avulla. Pienpuhdistamon toiminnan tehokkuutta tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa tehtävillä mittauksilla, joissa tarkkail-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 laan puhdistetun veden BOD 7 -ATU- ja kokonaisfosforipitoisuutta. Mittausten tulokset toimitetaan Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon. Ilmapäästöt lasketaan kirjallisuudesta saatujen kertoimien ja polttoainekäytön avulla. Laitoksen toiminnasta raportoidaan kerran vuodessa Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tehtaalla on tehty turvallisuussuunnitelma (30.7.2003), jossa on tarkasteltu myös ympäristöriskejä. Suunnitelman mukaan suurimpia ympäristöriskejä ovat tulipalot eri kohteissa tehdasalueella, öljyvuoto ja kaasuvuoto. Vahinkotilanteisiin on varauduttu rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin sekä toimintaohjeiden avulla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnössä esitetyllä tavalla 25.3.2004 käytettävien raaka-aineiden määrillä, kuvauksilla oleellisimmista osaprosesseista, lämpökattilan kuvauksella, saniteettivesien käsittelyn kuvauksella, päästöpisteillä ja niiden kuvauksilla, ominais- ja kokonaispäästötiedoilla, öljysäiliön ja sen suojalaitteiden kuvauksella, murskaustoiminnan kuvauksella, liikenteen kuvauksella, BAT-arvion tarkennuksella, myönnettyjen lupien kopioilla, Tukes-tarkastuksen pöytäkirjalla sekä lupahakemuksesta laaditulla tiedonannolla. Hakemusta on täydennetty 30.4.2004 tarkennetuilla tiedoilla lämminvesikattilan ja jätevedenpuhdistamon toiminnasta sekä 13.8.2004 tarkennetuilla tiedoilla uusista öljysäiliöistä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Kärkölän kunnan ilmoitustaululla 5.4. 8.5.2004 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Seutuviikko -nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on 30.3.2004 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Kärkölän kunnantalolla. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu tarkastus 27.1.2004. Tarkastus- ja neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kärkölän kunnanhallitukselta, Kärkölän kunnan ympäristölautakunnalta ja Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymältä. Kärkölän kunnanhallitus ei ole esittänyt asiasta lausuntoa. Kärkölän kunnan ympäristölautakunta on esittänyt 27.5.2004 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Lappilan tiilitehdas sijaitsee vesihuollon toimintaalueella, mutta se ei ole vielä liittynyt vesihuoltoon viemäröinnin osalta. Laitoksen oma puhdistamo ei voi olla enää kuin väliaikainen ratkaisu ennen vesihuoltoon liittymistä ja siksi ympäristölautakunta katsoo, että puhdistamon toiminnalle on annettava lupa määräaikaisena. Ympäristölautakunnalle on tullut joskus satunnaisia yhteydenottoja laitoksen aiheuttamasta pölystä, mikä on johtunut lähinnä laitosalueella säilytettävistä savi- ja tiilimurskekasoista. Vaikka näitä yhteydenottoja ei ole ollut aivan viime vuosina, ympäristölautakunta katsoo, että lupamääräyksissä on kiinnitettävä huomiota pölyhaittojen estämiseen, koska tehdasalueen lähistöllä on asutusta ja pölyhaittoja saattaa esiintyä. Lisäksi saven kuljetus tapahtuu yleisesti käytössä olevilla teillä, joiden varrella on asutusta. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä on esittänyt 6.5.2004 saapuneessa lausunnossa seuraavaa: Tehtaan toiminta on järjestettävä ja suunniteltava siten, että alueen väestölle ja yksilöille ei aiheudu terveyshaitan riskiä. Tehtaalla käytetään mangaanioksidia ja kromioksidia. Kyseisten yhdisteiden käyttö tulee järjestää siten, että ne eivät aiheuta terveyshaitan riskiä tehdasalueella tai laajemmalti elinympäristössä. Tehdasalueen toiminta ja siihen liittyvä liikenne eivät saa aiheuttaa ympäristöönsä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ylittäviä melutasoja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Muistuttaja kiinnittää 6.5.2004 saapuneessa muistutuksessa huomiota tehtaan aiheuttaman melun määrittämiseen sekä saven ja tiilimurskan varastointikasoista erityisesti tuulisina päivinä ympäristöön leviävään pölyyn. Muistuttajan mielestä ympäristöluvassa toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa mittaamaan melu ja vähentämään pölyämistä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 3.6.2004 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksesta. Wienerberger Oy on todennut 23.6.2004 saapuneessa vastineessa seuraavaa:
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Kärkölän kunnan ympäristölautakunnan lausunto: Lappilan tiilitehdas ei ole toistaiseksi liittynyt kunnan vesihuoltoon viemäröinnin osalta, koska kunta ei ole rakentanut viemäriverkostoa tehtaan sijaintialueelle eikä ko. rakentamisen aikataulua ole tehtaan tiedossa. Pölyhaittojen estäminen on nykyiselläänkin pyritty ottamaan huomioon, kunhan se vain on mahdollista. Savenajoa voidaan harjoittaa vain silloin, kun savi on riittävän kuivaa, ja kuiva savi aina pöllyää jonkin verran. Hiekkateillä pölyä on pyritty sitomaan käyttämällä jonkin verran kalsiumkloridia. Jatkuvaa tuotantoa varten savea ja tiilimurskaa joudutaan varastoimaan tehtaan piha-alueella, eikä niitä voida esim. kastella pölyhaittojen vähentämiseksi. Tehtaalle rakennetaan tänä vuonna katokset, jolloin osa raaka-aineista saadaan sijoitettua katosten alle. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymän lausunto: Magnaanioksidin ja kromioksidin käyttömäärät ovat varsin vähäisiä tehtaan koko tuotantoon nähden. Tehtaalla niitä käsitellään käyttöselosteiden mukaisesti, eikä niistä siten aiheudu terveysriskiä elinympäristölle. Kiinteät, jauhemaiset pigmentit toimitetaan tehtaalle suljetuissa pakkauksissa ja aineita käsiteltäessä käytetään tarvittavia suojaimia. Valmistusprosessin jälkeen pigmentit ovat keraamisesti sitoutuneita tiilimassaan, eivätkä aiheuta terveys- tai ympäristöhaittoja. Muistuttajan muistutus: Tehtaan aiheuttama melu muodostuu lähinnä pihaja varastoalueella liikkuvista ajoneuvoista, eikä se tehtaan mielestä voi normaaliolosuhteissa ylittää 55 db:n raja-arvoa. Savi- ja murskekasat liittyvät tehtaan normaaliin toimintaan. Tehtaan mielestä tässä on huomioitava se, että muistutuksen tekijän talo sijaitsee tehdasalueella, ja on tehtaan entinen konttori, joten em. toiminnot ovat olleet muistutuksen tekijän tiedossa jo asuntoon muuttaessa. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Wienerberger Oy Ab:n Kärkölän kunnassa sijaitsevan Lappilan tiilitehtaan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Annetuissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota tiilitehtaan liittymiseen kunnan viemäriverkkoon, tehtaan aiheuttamaan pöly- ja meluhaittaan sekä kemikaalien varastointiin ja käyttöturvallisuuteen.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Viemäriverkon rakentamista Lappilan tiilitehtaan alueelle vasta suunnitellaan. Hämeen ympäristökeskus ei määrää tiilitehdasta liittymään kunnan viemäriverkkoon mutta suosittelee sitä. Laitoksen aiheuttama pölyhaitta on otettu huomioon määräyksissä 4 ja 7, meluhaitta määräyksissä 10 ja 11 sekä kemikaalien käsittely ja varastointi määräyksissä 4, 5, 6, 9 ja 19. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu 1. Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, että laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy ei aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnan ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää näistä toimenpiteistä erikseen. (YSL 4, 5, 7, 8, 19, 42, 55, JL 6, 19, NaapL 4, 17 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 2. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö on mahdollisimman tehokasta. (YSL 4, 5, 43, YSA 37, JL 51 ) 3. Tehtaalla on tehtävä energiaselvitys/ -katselmus ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Saatavia tuloksia hyväksi käyttäen on laadittava energiansäästösuunnitelma, joka on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ja tiedoksi Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2005 mennessä. (YSL 5, 43, YSA 37 ) Raaka-aineet, kemikaalit ja niiden varastoiminen 4. Alueella tapahtuvasta raaka-aineiden, kemikaalien ja jätteiden käsittelemisestä, siirtämisestä tai varastoimisesta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, pintavesiin tai pohjavesiin eivät saa aiheuttaa välittömästi eivätkä välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai viihtyvyydelle. Kemikaalit on varastoitava tiivispohjaisessa, katetussa ja lukitussa varastossa. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17, JL 6, 19 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 5. Alueet, joilla ympäristölle haitallisia aineita tai kemikaaleja kuormataan tai lastataan, on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla, jonka kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mahdolliset päällysteen rikkoutumat tulee korjata välittömästi. Päällystetyn alueen valumat tulee johtaa niin, että vuotoaineet saadaan helposti kerättyä talteen. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet, kemikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Suojaaltaiden tiiveydet tulee tarkastaa säännöllisesti. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17, JL 6, 19 ) 6. Ulkoalueen viemärit on varustettava erotinlaitteilla ja kemikaalien ilmaisimilla. Viemärit on varustettava sulkuventtiileillä, joiden avulla viemäri voidaan sulkea vuototilanteissa. Erottimia ja hälytyslaitteita on tarkkailtava ja huollettava säännöllisesti. Öljyinen erotuskaivojen jäte on käsiteltävä ongelmajätteenä. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 7. Toiminnanharjoittajan on tehtävä suunnitelma mahdollisuuksista vähentää raaka-aineiden kuljetuksista sekä varastoinnista aiheutuvaa pölyämistä. Kuljetuksista aiheutuvaa pölyämistä voi estää esimerkiksi säännöllisellä teiden kastelulla ja raaka-ainekasoista tapahtuvaa pölyämistä esimerkiksi katetuilla varastoilla. Suunnitelma toteutusaikatauluineen tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 28.2.2005 mennessä. (YSL 7, 8, 43, 55 ) 8. Käytettävä polttoöljy saa sisältää rikkiä enimmillään 0,1 painoprosenttia. (YSL 43, VNA 766/2000) 9. Uudet 100 m 3 öljysäiliöt tulee ottaa käyttöön 31.12.2004 mennessä. Vanha 500 m 3 öljysäiliö tulee tyhjentää öljystä 31.12.2004 mennessä. (YSL 7, 8, 43 ) Melu 10. Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä kello 7 22 eikä 50 db yöllä kello 22 7. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Tehdasalueella voidaan murskata tehtaalla käytettäviä hylkytiiliä arkipäivisin maanantaista perjantaihin kello 7 19 välisenä aikana. Murskauksesta täytyy ilmoittaa kirjallisesti vähintään kahta viikkoa ennen murskauksen aloittamista Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 55, NaapL 17, 18 ) 11. Ekvivalenttimelutasot eniten melulle altistuvien asuinrakennusten pihaalueilla on selvitettävä ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Mittaus-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 suunnitelma on esitettävä hyväksyttäväksi Hämeen ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen suunniteltua mittausajankohtaa. Mittaukset tulee suorittaa, kun tehtaalla suoritetaan murskausta sekä normaalitoiminnan aikana. Mittausraportti on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 31.12.2005. Jos määräyksessä 10 annetut melutasot ylittyvät, tulee samanaikaisesti raportoida myös toimenpiteet meluhaitan vähentämiseksi aikatauluineen. (YSL 5, 46, 83, 108 ) Päästöt ilmaan 12. Polttouunien savukaasujen hiukkas-, typenoksidi- ja rikkidioksidipitoisuudet sekä fluorin (fluori ja fluoriyhdisteet) pitoisuudet on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta 28.2.2005 mennessä. Mittaus tulee suorittaa poltettaessa kotimaista savea ja poltettaessa ulkomaista savea. Lämminvesikattilan savukaasujen hiukkas-, typenoksidi- ja rikkidioksidipitoisuudet on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta 28.2.2005 mennessä. Mittaussuunnitelma tulee aina esittää hyväksyttäväksi Hämeen ympäristökeskukselle vähintään kuukautta ennen mittausta. Suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: mitattavat kohteet, suoritettavat mittaukset, käytettävät mittausmenetelmät, sovellettavat standardit, käytettävät mittauslaitteistot, arvioitu mittausajankohta, raportoitavat tiedot, raportoinnin aikataulu ja vastuuhenkilöt. (YSL 5, 46, 55 ) 13. Hämeen ympäristökeskus antaa tarvittaessa erikseen määräykset tiilitehtaan ilmapäästöistä laitoksella toteutettavien päästömittauksien valmistuttua. (YSL 43, 55 ) Jätevesien käsittely 14. Jäteveden pienpuhdistamoa on hoidettava siten, että jäteveden puhdistuksessa saavutetaan mahdollisimman hyvä tulos. Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedestä ei aiheudu terveydellistä haittaa. (YSL 42, 43 ) 15. Jätevedet on käsiteltävä niin, että pienpuhdistamosta ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BOD 7 -ATU) osalta vähintään 90 prosenttia ja kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. (YSL 42, 43 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Jätehuolto 16. Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Kaatopaikalle toimitettavan jätteen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus on tarvittaessa selvitettävä Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, 55, JL 4, 6, 7, 8, 12, JA 5, VNp 101/1997, VNp 861/1997, muutos 1049/1999, VNp 962/1997, VNp 883/1998) 17. Ongelmajätteet on varastoitava laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkinnöillä varustetuissa, tiiviisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä. Ongelmajätettä sisältävät astiat tai säiliöt on varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa, joka on varustettu joko varoaltaalta tai reunakorokkeella sekä tiiviillä alustalla siten, että ongelmajätteistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Reunakorokkeella rajatun tilan tai varoaltaan tilavuuden tulee olla vähintään yhtä suuri kuin suurimman astian tai säiliön tilavuus. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan sekä ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätteen siirrosta laadittava asiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä neljän vuoden ajan. (YSL 43, JL 4, 6, 8, 12, 15, 51, JA 5, 6, YMA 1129/2001) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 18. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on laadittava ja ylläpidettävä käyttöhenkilökunnalle ohjeistus ilmoitusmenettelystä. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävästi torjuntalaitteita ja -tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 20. Turvallisuussuunnitelma tulee päivittää ajantasaiseksi. Ympäristöriskien osalta suunnitelman tulee sisältää tunnistetut ympäristöriskit, arvion ympäristöriskien suuruudesta, suunnitelman mahdollisista toimista ympäristöriskien minimoimiseksi aikatauluineen sekä toimintasuunnitelman poikkeuk-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 sellisissa tilanteissa. Päivitetty suunnitelma tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2005. Suunnitelma tulee pitää ajantasaisena. (YSL 4, 5, 43, 83 ) Toiminnan lopettaminen tai muuttaminen 21. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa on uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselle. (YSL 43, 81 YSA 30 ) 22. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään yhdeksän kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi yksityiskohtainen suunnitelma lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. (YSL 7, 8, 43, 46, 81, 90, YSA 30 ) Tarkkailu 23. Koneita, laitteita, öljynerottimia, varastoja, säiliöitä, putkistoja, valvonta- ja hälytyslaitteita sekä niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti ja ryhtyä viipymättä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin (YSL 5, 46 ). 24. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojeluvastaava sekä hänelle yksi tai useampi sijainen. Ympäristövastaavan on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta. Henkilöt ja mahdolliset muutokset henkilöissä on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 5, 42, 83, JL 51 ) 25. Laitoksen on kuormituksen ja vaikutusten seuraamiseksi tarkkailtava ilmapäästöjen ja jätevesipäästöjen määrää ja laatua. Toiminnanharjoittajan on esitettävä käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 31.5.2005 mennessä. (YSL 5, 43, 46, 55, 83, JL 51, 52 ) 26. Hämeen ympäristökeskus voi tarvittaessa tehdä lisäyksiä ja muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua alueella tehtäviin päästöjen ja melun ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 55, 83, JL 51, 52 )
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 Kirjanpito ja raportointi 27. Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta, häiriötilanteista, ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta on pidettävä kirjallista seurantaa. Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, tulee säilyttää vähintään neljän vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Tarvittaessa kirjanpidosta on tehtävä valvontaviranomaisille yhteenvetoraportteja. (YSL 5, 43, 46, 83, JL 51, 52, 54 ) 28. Laitoksen valvonta- ja tarkkailutiedoista on toimitettava viranomaisen edellyttämällä tavalla raportti Hämeen ympäristökeskukselle ja Kärkölän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot. Tiedot raaka-aineista, polttoaineista ja kemikaaleista: käytetyt raaka-aineet ja kemikaalit jakeittain (t/a tai m 3 /a) energian käyttö (lämpö ja sähkö, GWh/a) toteutetut energian säästötoimenpiteet käytetyt polttoaineet (t/a tai m 3 /a ja GJ/a) Tiedot tuotannosta: tuotantomäärät (tuotteen laatu ja määrä) tuotannon käyntiajat prosesseittain (h/a) suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa Tiedot jätehuollosta: jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, toimituskohteet, jätteen kuljettajat sekä kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksessa [YmpA 1129/2001] esiintyvää jaottelua Tiedot päästöistä ja ympäristönvaikutusten tarkkailusta: ilma- ja vesipäästömäärät sisältäen laskentaperusteet, mittaustulokset, mittausraportit, analyysitulokset, analyysiraportit sekä arvion tulosten luotettavuudesta päästömäärien vertailu tähän päätökseen kirjattuihin tai myöhemmin muutoksena ilmoitettuihin raja-arvoihin tai määriin yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajankohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet)
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistuslaitteet, mittalaitteet) puhdistuslaitteiden käyntiajat (h/a) (YSL 5, 43, 46, 83, YSA 30, JL 51, 52 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytietämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Laitoksen ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen, tietämyksen lisääntyminen, parhaan taloudellisen käyttökelpoisen tekniikan ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristösuojelun tavoitteita ei saavuteta, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (määräys 1) Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan seuraaminen. Ympäristösuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa haittojen minimointia (määräys 2) Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus edellyttää energian käyttöön liittyvän perustietouden keräämistä. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen energiankäytön tehokkuuden parantaminen vähentää tuotannosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. (määräys 3) Lähialueiden viihtyvyyden takaamiseksi on mahdollinen raaka-aineiden ja kemikaalien käsittelystä aiheutuvien ympäristöhaittojen syntyminen ja le-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 19 viäminen estettävä. Maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan tulee kemikaalien ja jätteiden käsittelyssä sekä varastoinnissa huolehtia rakenteellisista ja käyttöteknisistä suojaustoimenpiteistä. Säännöllisillä huolloilla ja tarkistuksilla varmistetaan rakenteellisen suojauksen toimivuutta. (määräykset 4-6) Tehtaan raaka-ainekasoja ei voida valmistusteknisistä syistä kastella pölyämisen estämiseksi. Pölyämisen estämiseksi ja vähentämiseksi on tarpeen etsiä muita teknisiä ratkaisuja. Raaka-ainekasojen varastoiminen katetussa tilassa ja teiden kasteleminen saven kuljetuksen aikaan ovat mahdollisia ratkaisuita. (määräys 7) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn rikkipitoisuudesta (VNA 766/2000). Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu asetuksen noudattamiseksi. (määräys 8) Nestemäisten polttoaineiden joutuminen maaperään, pinta- tai pohjaveteen saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä terveydellistä haittaa. Öljyvuotoihin tulee varautua rakenteellisin ratkaisun. (määräys 9) Laitoksella on merkittävä vaikutus Lappilan taajaman ilmanlaatuun. Laitoksen viihtyisyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu raja-arvot melulle. Hiukkas-, typenoksidi-, rikkidioksidi- ja fluoripäästöjä koskevien lupamääräysten tarve arvioidaan myöhemmin, kun tehtaan ilmapäästöistä on käytettävissä ajantasaista, päästömittauksiin perustuvaa tietoa. Annetut meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992, Ympäristöministeriön ohje 1/1995 ympäristömelun mittaaminen) asetettuja melutason ohjearvoja. (määräykset 10-13) Kärkölän kunnan ympäristölautakunta on lausunnossaan vaatinut tiilitehtaan liittymistä kunnan viemäriverkkoon. Kärkölän kunnassa ei ole tehty vielä toistaiseksi päätöstä, milloin viemäriverkkoa laajennetaan tiilitehtaan läheisyyteen. Toiminnanharjoittajalla on oikeus valita omasta mielestään paras vaihtoehto jätevesien käsittelymenetelmäksi, kunhan se ei aiheuta ympäristön pilaantumista tai pilaantumisvaaraa. Hämeen ympäristökeskus suosittelee toiminnanharjoittajalle liittymistä viemäriverkkoon, kun se on mahdollista. Jätevesien keskitetty ratkaisu on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Toisaalta myös toiminnanharjoittajan oma työmäärä pienenee, kun ei tarvitse hoitaa ja huoltaa pienpuhdistamoa. (määräykset 14-15) Jäteveden pienpuhdistamon toiminnasta ei saa aiheutua ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (määräys 14). Jäteveden pienpuhdistamon päästöjä on tarpeen ehkäistä ja rajoittaa. Lupapäätöksessä määrätty taso riittää takaamaan puhdistamon hyvän ja vakaan toiminnan. (määräys 15)
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 Jätelain periaatteiden mukaisesti kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyvät jätteet on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava asianmukaisesta jätehuollon järjestämisestä. Jätteistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle (määräykset 16 ja 17). Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmentamiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. (määräykset 18-20) Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyyttä uuden lupakäsittelyn tarpeellisuudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa ympäristökeskukselle hyvissä ajoin. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön ja pitkäaikaisten haittojen estyminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman perusteella. Tarvittaessa toiminnan pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia tulee tarkkailla myös toiminnan loppumisen jälkeen. (määräykset 21 ja 22) Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Lisäksi lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Valvontaviranomaiset tarvitsevat vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. Vuosiraportointi tulisi tehdä Hämeen ympäristökeskukselle ympäristöhallinnon tietojärjestelmän kautta. Jos raportoitavaksi edellytettyjä tietoja ei ole mahdollista toimittaa tietojärjestelmän kautta, tulee kyseiset tiedot saattaa muulla tapaa Hämeen ympäristökeskuksen tietoon. (määräykset 23-28) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää ympäristölupaa. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2011 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupamääräysten tarkistamista varten muun tarvittavan selvityksen ohella sel-
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 Korvattavat päätökset vitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta laitoksen toiminnassa. Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset: Päätös ilmansuojeluilmoituksesta (Hämeen lääninhallitus, 72/A231, 6.4.1990) Vesikäymälälupa (Kärkölän kunnan vesilautakunta, 18.6.1984 ja 19.3.1985) Terveydenhoitolain 26 mukainen päätös Lappilan tiilitehtaan sijoituspaikasta (Hollolan, Kosken HL ja Kärkölän kansanterveystyön kuntainliitto, terveyslautakunnan valvontaosasto, 4.6.1975) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 4, 5, 7, 8, 19, 42, 43, 46, 55, 81, 83, 90, 97, 108 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 30, 37 Jätelaki 3.12.1993/1072 (JL) 4, 6, 7, 8, 12, 15, 19, 51, 52, 54 Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JA) 5, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 4, 17, 18 Valtioneuvoston asetus melutason ohjearvoista (VNp 993/1996) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997, muutos 1049/1999) Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteestä (VNp 962/1997) Valtioneuvoston päätös keräyspaperin talteenotosta ja hyödyntämisestä (VNp 883/1998) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (VNA 766/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998)
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 22 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1415/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 5 000 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Wienerberger Oy Ab saantitodistuksella Kärkölän kunnanhallitus Kärkölän kunnan ympäristölautakunta Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Muistuttaja Asianosaisille, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Lisätiedot Hämeen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kärkölän kunnan ilmoitustaululla ja Seutuviikko nimisessä lehdessä. Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Teemu Lehikoinen, puhelin 020 490 3907. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä.
HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 23 Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 ). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Ylitarkastaja Teemu Lehikoinen LIITE Valitusosoitus