Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Brasilian välinen kauppa 900 800 700 600 500 400 300 200 100 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Brasilian välinen kauppa v. 2002 2015 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tuonti Vienti Helsinki 26.4.2016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 LOPPUVUODEN HEIKKO KEHITYS KÄÄNSI SUOMEN VIENNIN BRASILIAAN LASKUUN Brasilia Suomen tärkein kauppakumppani Etelä-Amerikassa Suomen tavaravienti Brasiliaan laski Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan prosentin vuonna 2015, ja oli arvoltaan 475 miljoonaa euroa. Tuonti Brasiliasta oli viime vuonna 568 miljoonan euron arvoista, eli seitsemän prosenttia edellisvuotta pienempää. Vienti heikkeni viime vuonna vuoden viimeisellä neljänneksellä Brasilian talouden suistuttua syvään kriisiin. 1 Alkuvuonna vienti oli vielä vajaan viidenneksen kasvussa. Suomen kauppa Brasilian kanssa on ollut perinteisesti alijäämäistä. Viime vuonna alijäämä kutistui hieman tuonnin pudottua vientiä jyrkemmin, ja oli 93 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 vajetta tuli 131 miljoonaa euroa, ja vuonna 2013 noin 168 miljoonaa euroa. Suurimmillaan viime vuosina alijäämä oli vuonna 2011, jolloin sitä tilastoitiin 295 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 kauppa kääntyi poikkeuksellisesti ylijäämäiseksi tuonnin oltua tuolloin arvoltaan erityisen pientä. Suomi vei Brasiliaan viime vuonna vuotta 2014 enemmän arvossa laskettuna paperiteollisuuden koneita, voimansiirtolaitteita, kemikaaleja ja lannoitteita. Paperin, pahvin ja paperimassan vienti ei yltänyt edellisvuoden tasolle. Myös muiden koneiden ja laitteiden vienti oli heikkoa. Tuonnissa Brasilia oli edellisvuosien tapaan Suomen suurin sellun ja raakakahvin toimittaja. Molempien ryhmien tuonti Brasiliasta nousi terävästi edellisvuodesta. Kaoliinin ja kuparimalmin tuonti kasvoi myös, mutta nikkelimalmin tuonnin arvo sukelsi jyrkkään laskuun viime vuonna. Tämä painoi kokonaistuonnin edellisvuotta matalammalle tasolle. Brasilian osuus Suomen viennistä on pysynyt ennallaan viime vuodet, eli 0,9 prosentissa. Maan osuus Suomen viennistä kasvoi vuosituhannen alun, ja oli suurimmillaan 1,3 prosenttia vuonna 2012, jonka jälkeen osuus taantui nykyiselle tasolleen. Myöskään tuonnissa Brasilian merkitys Suomen kauppakumppanina ei ole juuri muuttunut viime vuosina: viime vuonna prosentti Suomeen tuodusta tavarasta tuotiin Brasiliasta, kun edellisvuonna osuus oli 1,1 prosenttia. Pienistä kaupan osuuksistaan huolimatta Brasilia on selvästi Suomen merkittävin kauppakumppani Etelä-Amerikassa. Maanosan maiden ja Suomen kokonaiskauppavaihdosta Brasilian osuus oli noin 47 prosenttia. Suomen vienti kehittyi viime vuonna Brasilian verrokkimaista myönteisesti Chileen, mutta vienti Argentiinaan ei muuttunut 2014 tasosta. Tuonti Chilestä kasvoi viime vuonna hiukan, mutta aleni selvästi Argentiinasta. Kuvio 2. Brasilian osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2005-2015 3 2 1 0 Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Brasilian välinen kauppatase 2005-2015 Milj. e 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200-250 -300-350 1 Suomen suurlähetystö, Brasília - Katsaus Brasilian talouden tilaan tammikuussa 2016
2 Kuvio 4. Vienti Brasiliaan, Argentiinan ja Chileen kuukausittain 2013-2015 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 2013 2014 2015 Argentiina Brasilia Chile Kuvio 5. Tuonti Brasiliasta, Argentiinasta ja Chilestä kuukausittain 2013-2015 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 2013 2014 2015 Argentiina Brasilia Chile Taulukko 1. Suomen ja Brasilian välinen kauppa v. 2005 2015 Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 2005 409 61 0,9 239-23 0,5-170 2006 583 43 1,1 428 80 0,7-154 2007 627 8 1,1 482 12 0,7-146 2008 616-2 1,0 606 26 0,9-11 2009 466-24 1,1 599-1 1,3 133 2010 641 38 1,2 546-9 1,0-96 2011 839 31 1,4 544 0 1,0-295 2012 811-3 1,4 727 34 1,3-84 2013 651-20 1,1 484-33 0,9-168 2014 612-6 1,1 482 0 0,9-131 2015 568-7 1,0 475-1 0,9-93
3 PAPERIKONEIDEN JA VAIHTEISTOJEN VIENTI BRASILIAAN PIRTEÄÄ Metsäteollisuuden tuotteiden vienti heikkeni Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Brasiliaan laski viime vuonna hieman, mutta toimialan osuus kokonaisviennistä kohosi 60 prosenttiin. Toimialan päätavararyhmien laskua tasoittivat arvoltaan huomattavat paperikonetoimitukset. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti Brasiliaan heikkeni viime vuonna 44 prosenttia vertailuvuoden kuumavesikattiloiden viennin vuoksi. Niitä vietiin Brasiliaan vuonna 2014 noin 26 miljoonan euron edestä, kun vientiä ei viime vuonna ollut lähes yhtään. Sen sijaan mäntämoottoreiden vienti Brasiliaan kasvoi 12 prosenttia 19 miljoonaan euroon. Sähkögeneraattoreiden vienti vuorostaan putosi kymmeneksen, ja arvoksi tuli seitsemän miljoonaa euroa. Voimakoneiden osuudeksi kokonaisviennistä Brasiliaan tilastoitiin kuusi prosenttia. Teollisuuden erikoiskoneiden vienti harppasi 37 prosenttia viime vuonna. Viennin arvo oli 147 miljoonaa euroa, josta 112 miljoonaa euroa saatiin paperikoneista ja niiden osista (+112 %). Brasiliaan vietiin myös metsänhoitokoneita ja näiden osia reilun 11 miljoonan euron edestä, eli kasvua kirjattiin seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti sen sijaan laski 59 prosenttia seitsemään miljoonaan euroon. Teollisuuden yleiskoneiden vienti oli selvästi arvoltaan erikoiskoneiden vientiä pienempää. Viennin arvo oli 62 miljoonaa euroa, joka oli 19 prosenttia vertailuvuotta vähemmän. Arvoltaan tärkeimpiä tavararyhmiä olivat kuumennus- ja jäähdytyskoneet, mm. sterilointilaitteet, joita vietiin 13 miljoonan euron arvosta (-33 %), sekä vaihdelaatikot ja muut voimansiirtolaitteet, joiden vienti kasvoi jopa 83 prosenttia (arvo 29 milj. e). Yhteensä teollisuuden erikoiskoneiden ja yleiskoneiden vienti käsitti 45 prosenttia koko Suomen viennistä Brasiliaan. Sähkötekniikan koneiden ja laitteiden vienti Brasiliaan heikkeni viime vuonna 15 prosenttia vuodesta 2014. Viennin arvo oli 31 miljoonaa euroa, ja osuus kokonaisviennistä noin kuusi prosenttia. Ryhmän viennin kokonaisarvosta noin seitsemän miljoonaa euroa tuli tehoelektroniikkalaitteista (+1 %), myös noin seitsemän miljoonaa euroa lääketieteellisistä diagnoosi- ja röntgenlaitteista (-25 %) sekä kuusi miljoonaa euroa sähkön ohjaus- ja kytkentälaitteista, mm. releistä (-24 %). Moottoriajoneuvojen vienti Brasiliaan heikkeni viidenneksen viime vuonna, ja toimialan viennin osuus putosi 2,5 prosenttiin kokonaisviennistä. Brasiliaan vietiin tavarankuljetusautoja ja dumppereita yhdeksällä miljoonalla eurolla (+1 %), mutta moottoriajoneuvojen kokonaisvientiä rokotti autojen osien ja tarvikkeiden viennin 48 prosentin lasku kolmeen miljoonaan euroon. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti Brasiliaan oli viime vuonna noin 16 prosenttia kokonaisviennistä, kun se vuotta aikaisemmin oli reilu viidennes. Paperimassaa, eli enimmäkseen havusellua, vietiin Brasiliaan viime vuonna noin 20 tuhatta tonnia. Havusellun viennin arvoksi tuli vajaa 12 miljoonaa euroa, mikä oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vertailuvuonna. Vientimäärät putosivat 19 prosenttia, mutta vientihinnat nousivat 12 prosenttia. Paperin ja pahvin vienti Brasiliaan kärsi niin ikään vientimäärien pudotuksesta (-29 %), vaikka vientihinnat nousivatkin hieman (+6 %). Viennin arvo oli 62 miljoonaa euroa, eli neljännes edellisvuotta vähemmän. Kemianteollisuuden vienti Brasiliaan kehittyi vuonna 2015 erittäin suotuisasti. Kasvua tilastoitiin jopa 81 prosenttia, ja viennin arvo kohosi 67 miljoonaan euroon. Myös osuus kokonaisviennistä nousi tuntuvasti edellisvuoden kahdeksasta prosentista viime vuoden 14 prosenttiin. Kasvua peruskemikaalien viennissä tuli peräti 119 prosenttia: erityisesti fosfaattien vienti kohosi rivakasti 15 miljoonaan euroon. Lannoitteiden vienti oli niin ikään pirteää, ja kolminkertaistui vertailuvuodesta 20 miljoonaan euroon. Brasiliaan vietiin myös väriaineita kahdeksan miljoonan euron edestä (+28 %), sekä reagensseja kuuden miljoonan euron arvosta (+0 %).
4 Metallisektorin vienti Brasiliaan vajosi viime vuonna kolmanneksen kymmeneen miljoonaan euroon. Teräksen ja raudan osuus tästä kokonaisuudesta oli kolme miljoonaa euroa, värimetallien myös kolme miljoonaa euroa ja metallista valmistettujen tavaroiden neljä miljoonaa euroa. Brasiliaan vietyjen kojeiden ja mittareiden vienti laski neljä prosenttia viime vuonna. Vienti oli silti arvoltaan 26 miljoonaa euroa, mikä teki reilut viisi prosenttia kokonaisviennistä Brasiliaan. Lääketieteellisten kojeiden osuus oli reippaat 11 miljoonaa euroa (+14 %), säähavaintolaitteiden ja muiden mittaus- ja analyysikojeiden osuus noin 14 miljoonaa euroa (-15 %). Kuvio 6. Vienti Brasiliaan tavararyhmittäin v. 2015 Kojeet, mittarit yms. (-4 %) 5,4 % Moottoriajoneuvot (-20 %) 2,5 % Sähkökoneet ja -laitteet (-15 %) 6,4 % Muut tavarat (-19 %) 2,7 % Paperimassa (-11 %) 2,7 % Paperi ja pahvi (-25 %) 13,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+81 %) 14,1 % Metallit ja metallituotteet (-33 %) 2,0 % Teollisuuden koneet ja laitteet (+14 %) 44,8 % Voimakoneet ja moottorit (-44 %) 6,4 % Taulukko 2. Vienti Brasiliaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2014 Milj. e Osuus % Muutos % 2015 Milj. e Osuus % Muutos % 25 Paperimassa 14 3,0 6 13 2,7-11 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 37 7,7-39 67 14,1 81 64 Paperi ja pahvi 82 17,0-15 62 13,0-25 67 69 Metallit ja metallituotteet 14 2,9-40 10 2,0-33 71 Voimakoneet ja moottorit 55 11,4-31 31 6,4-44 72 74 Teollisuuden koneet ja laitteet 186 38,7 43 212 44,8 14 75 77 Sähkökoneet ja -laitteet 36 7,4 10 31 6,4-15 78 Moottoriajoneuvot 15 3,1 21 12 2,5-20 87 Kojeet, mittarit yms. 27 5,6 23 26 5,4-4 Muut tavarat 16 3,3 27 13 2,7-19 Yhteensä 482 100,0 0 475 100,0-1
5 RAAKAKAHVIN JA SELLUN TUONTI BRASILIASTA KASVOI Nikkelimalmin ja teollisuuskoneiden syöksy painoi tuonnin laskuun Tuontimme Brasiliasta on perinteisesti ollut melko yksipuolista. Maasta tuodaan enimmäkseen raakaaineita, elintarvikkeita sekä metalliteollisuuden tuotteita. Yksittäisistä tavararyhmistä tuontiarvoltaan suurin oli viime vuonna paperimassa, eli erityisesti lehtisellu. Massaa tuotiin Brasiliasta Suomeen viime vuonna lähes 303 tuhatta tonnia. Arvoksi tuli 165 miljoonaa euroa, joka oli 29 prosenttia Suomen koko tuonnista Brasiliasta. Tuonnin arvo kasvoi 26 prosenttia edellisvuodesta tuontimäärien noustua kuusi prosenttia ja tuontihintojen 19 prosenttia. Brasilia on ollut vuodesta 2006 Suomen selvästi suurin paperimassan toimittaja. Jopa 69 prosenttia tuomastamme massasta saapui viime vuonna maasta. Seuraavaksi suurin toimittaja oli Uruguay, jonka osuus kokonaistuonnista oli noin kymmenes. Elintarvikkeiden tuonti Brasiliasta Suomeen on viime vuodet ollut kasvussa erityisesti kahvin tuonnin nousun vuoksi. Vuonna 2015 elintarvikeryhmän tuontia kertyi 153 miljoonan euron arvosta, mikä tarkoitti seitsemän prosentin kasvua vuodentakaisesta. Brasilialaisten elintarvikkeiden osuus Suomen koko elintarviketuonnista oli viime vuonna neljä prosenttia. Elintarvikkeiden osuus koko tuonnista Brasiliasta oli 27 prosenttia. Raakakahvin osuus Brasiliasta tuoduista elintarvikkeista oli 100 miljoonaa euroa, mikä oli määrässä noin 34 tuhatta tonnia. Tuonnin määrä kasvoi 12 prosenttia ja tuontihinnat seitsemän prosenttia, vetäen tuonnin arvon 19 prosentin nousuun. Perinteisesti kahvia tuodaan Suomeen eniten Brasiliasta, eikä tilanne ole muuttunut viime vuosina. Viime vuonna 45 prosenttia maahamme tuodusta raakakahvista oli brasilialaista. Toisena olevan Kolumbian osuus kahvintuonnissa on ollut kasvussa, ja oli viime vuonna 26 prosenttia. Muista Brasilian toimittamista elintarvikkeista arvoltaan huomattavia olivat hedelmät, mm. rypäleet ja melonit, joita tuotiin 11 miljoonan euron arvosta (-17 %), sekä appelsiinimehu, jonka tuonnin arvo kohosi 13 prosenttia 14 miljoonaan euroon. Raakakahvin tavoin myös Suomen tuomasta appelsiinimehusta Brasilian osuus oli suurin, noin 43 prosenttia. Brasiliasta tuotiin lihaa 16 miljoonan euron arvoisesti viime vuonna. Laskua kertyi seitsemän prosenttia. Naudanlihan osuus oli hieman yli puolet, siipikarjan lihan vajaat puolet. Lisäksi Brasiliasta tuotiin ruokosokeria kahdeksalla miljoonalla eurolla. Tämä oli viidenneksen vertailuvuotta vähemmän. Metalliteollisuuden tuotteiden tuonti Brasiliasta koostuu lähes yksinomaan erilaisista ferroseoksista, joita tuotiin viime vuonna 107 miljoonan euron arvoisesti (-3 %). Ferroseosten kymmeneksen tuontihintojen lasku painoi kokonaistuonnin miinukselle tuonnin määrän kasvaessa kahdeksan prosenttia 25 tuhanteen tonniin. Metallisektorin kokonaistuonnin laskua tasoitti hieman työkalujen ja muiden metallista valmistettujen tavaroiden tuonnin kohoaminen reiluun kolmeen miljoonaan euroon. Malmien, rikasteiden ja kivennäisaineiden tuonti Brasiliasta on arvoltaan huomattavaa. Yhteensä näiden raaka-aineiden tuonti oli viime vuonna arvoltaan noin 106 miljoonaa euroa. Tästä kokonaisuudesta kaoliinin osuus oli 48 miljoonaa euroa (+18 %), kuparimalmin ja rikasteiden 31 miljoonaa euroa (+5 %) ja nikkelimalmin ja rikasteiden 28 miljoonaa euroa (-66 %). Sekä kaoliinin että kuparimalmin tuontihinnat ja tuonnin volyymi kasvoivat, mutta nikkelimalmin tuontimäärät putosivat 55 prosenttia ja tuontihinnat neljänneksen. Noin 42 prosenttia Suomeen tuodusta kaoliinista saapui viime vuonna Brasiliasta; malmien ja rikasteiden kohdalla maan osuus oli selvästi pienempi. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti Brasiliasta oli viime vuonna melko vähäistä. Tuonnin arvo laski vajaaseen 15 miljoonaan euroon, mikä oli 2,6 prosenttia kokonaistuonnista. Tuonti koostui enimmäkseen hormonivalmisteista; jonkin verran tuotiin myös muita lääkkeitä ja peruskemikaaleja. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti Brasiliasta on viime vuosina ollut hyvin vaatimatonta, ja laski vuonna 2015 entisestään vain 11 miljoonaan euroon. Osuudeksi kokonaistuonnista tuli pari pro-
6 senttia. Maasta tuotiin mäntämoottoreiden osia viidellä miljoonalla eurolla (-30 %) sekä vaihtovirtamoottoreita kahdella miljoonalla eurolla (-45 %). Vuonna 2014 Brasiliasta tuotiin erilaisia suodatus- ja puhdistuskoneita 11 miljoonan euron edestä, mutta viime vuonna ryhmän tuontia ei juuri ollut. Metallit ja metallituotteet (-1 %) 19,8 % Kuvio 7. Tuonti Brasiliasta tavararyhmittäin v. 2015 Muut tavarat (-65 %) Koneet, laitteet ja 1,9 % kuljetusvälineet (-65 %) 2,0 % Liha ja lihatuotteet (-17 %) 2,8 % Hedelmät, tuoreet tai kuivatut (-17 %) 1,9 % Appelsiinimehu (+13 %) 2,4 % Ruokosokeri (-21 %) 1,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-8 %) 2,6 % Raakakahvi (+19 %) 17,6 % Nikkelimalmi ja -rikasteet (-66 %) 4,9 % Kuparimalmi ja -rikasteet (+5 %) 5,4 % Kaoliini (+18 %) 8,4 % Paperimassa (+26 %) 29,0 % Taulukko 3. Tuonti Brasiliasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2014 Milj. e Osuus % Muutos % 2015 Milj. e Osuus % Muutos % 1 Liha ja lihatuotteet 19 3,1-17 16 2,8-17 057 Hedelmät, tuoreet tai kuivatut 13 2,1-17 11 1,9-17 05910 Appelsiinimehu 12 2,0 13 14 2,4 13 06111 Ruokosokeri 10 1,6-21 8 1,4-21 07111 Raakakahvi 84 13,7 19 100 17,6 19 25 Paperimassa 131 21,4 26 165 29,0 26 27826 Kaoliini 41 6,6 18 48 8,4 18 283 Kuparimalmi ja -rikasteet 29 4,7 5 31 5,4 5 284 Nikkelimalmi ja -rikasteet 80 13,1-66 28 4,9-66 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 16 2,6-8 15 2,6-8 67 69 Metallit ja metallituotteet 113 18,5-1 112 19,8-1 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 32 5,3-65 11 2,0-65 Muut tavarat 31 5,1-65 11 1,9-65 Yhteensä 612 100,0-7 568 100,0-7
VIENTI BRASILIAAN V. 2013-2015 2013 2014 2015 SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 137 0,0 44 0,0-68 47 0,0 8 00 elävät eläimet - - - - - 1 0,0-01 liha ja lihatuotteet 0 0,0 - - -100 0 0,0-02 maitotaloustuotteet ja munat 86 0,0 1 0,0-99 1 0,0 13 03 kala- ja kalavalmisteet 9 0,0 11 0,0 28 8 0,0-31 04 vilja ja viljatuotteet 5 0,0 3 0,0-50 2 0,0-14 05 hedelmät ja kasvikset 4 0,0 6 0,0 43 1 0,0-80 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 23 0,0 10 0,0-58 21 0,0 112 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 8 0,0 9 0,0 8 11 0,0 28 08 rehuaineet - - - - - - - - 09 erinäiset elintarvikkeet 2 0,0 4 0,0 182 2 0,0-57 1 juomat ja tupakka 131 0,0 170 0,0 30 461 0,1 171 11 juomat 131 0,0 170 0,0 30 461 0,1 171 12 tupakka ja tupakkavalmisteet - - - - - - - - 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 14 249 2,9 14 815 3,1 4 12 943 2,7-13 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at - - - - - - - - 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet - - - - - - - - 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 1 0,0 0 0,0-69 4 0,0 >999 24 puutavara ja korkki 0 0,0 - - -100 15 0,0-25 paperimassa 13 494 2,8 14 270 3,0 6 12 749 2,7-11 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 0 0,0 151 0 0,0 10 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 754 0,2 394 0,1-48 174 0,0-56 28 malmit ja metalliromu 0 0,0 151 0,0 >999 0 0,0-100 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet - - 0 0,0-0 0,0-84 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 0 0,0 0 0,0-2 6 0,0 >999 32 kivihiili, koksi, briketit yms. - - - - - - - - 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 0 0,0 0 0,0-2 6 0,0 >999 34 kaasut - - - - - - - - 35 sähkövirta - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat - - - - - - - - 41 eläinöljyt ja -rasvat - - - - - - - - 42 kasviöljyt ja -rasvat - - - - - - - - 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. - - - - - - - - 5 kemialliset aineet ja tuotteet 60 841 12,6 36 945 7,7-39 66 896 14,1 81 51 orgaaniset kemialliset aineet 19 633 4,1 8 945 1,9-54 6 156 1,3-31 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 2 587 0,5 2 488 0,5-4 18 881 4,0 659 53 väri- ja parkitusaineet 10 168 2,1 5 974 1,2-41 7 646 1,6 28 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 682 0,1 1 184 0,2 74 996 0,2-16 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 1 869 0,4 1 864 0,4 0 2 101 0,4 13 56 lannoitteet, valmistetut 16 080 3,3 6 296 1,3-61 20 001 4,2 218 57 muovit, valmistamattomat 3 860 0,8 2 747 0,6-29 2 875 0,6 5 58 muovit, valmistetut 672 0,1 974 0,2 45 1 620 0,3 66 59 erinäiset kemialliset tuotteet 5 289 1,1 6 474 1,3 22 6 620 1,4 2 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 127 253 26,3 105 966 22,0-17 79 044 16,7-25 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat - - 0 0,0-0 0,0-67 62 kumituotteet 3 180 0,7 3 808 0,8 20 2 876 0,6-24 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 64 0,0 5 0,0-92 15 0,0 200 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 96 950 20,0 81 930 17,0-15 61 611 13,0-25 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 1 065 0,2 411 0,1-61 1 386 0,3 237 66 kivennäisainetuotteet 2 445 0,5 5 684 1,2 132 3 623 0,8-36 67 rauta ja teräs 19 868 4,1 8 411 1,7-58 2 995 0,6-64 68 muut metallit 1 197 0,2 1 243 0,3 4 2 633 0,6 112 69 tuotteet epäjalosta metallista 2 486 0,5 4 475 0,9 80 3 905 0,8-13 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 254 533 52,6 291 802 60,6 15 285 420 60,1-2 71 voimakoneet ja moottorit 79 265 16,4 54 845 11,4-31 30 554 6,4-44 72 eri toimialojen erikoiskoneet 71 298 14,7 107 514 22,3 51 146 895 30,9 37 73 metalliteollisuuskoneet 6 804 1,4 2 925 0,6-57 3 897 0,8 33 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 52 354 10,8 75 834 15,7 45 61 649 13,0-19 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 1 624 0,3 2 501 0,5 54 1 132 0,2-55 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 880 0,2 896 0,2 2 776 0,2-13 77 muut sähkökoneet ja laitteet 30 075 6,2 32 381 6,7 8 28 651 6,0-12 78 moottoriajoneuvot 12 220 2,5 14 770 3,1 21 11 786 2,5-20 79 muut kuljetusvälineet 14 0,0 137 0,0 896 79 0,0-42 8 erinäiset valmiit tavarat 26 443 5,5 31 827 6,6 20 29 855 6,3-6 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 870 0,2 897 0,2 3 845 0,2-6 82 huonekalut 30 0,0 259 0,1 758 90 0,0-65 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 3 0,0 6 0,0 114 1 0,0-77 84 vaatteet 34 0,0 57 0,0 66 48 0,0-15 85 jalkineet 1 0,0 2 0,0 164 1 0,0-50 87 kojeet,mittarit yms. 21 791 4,5 26 768 5,6 23 25 633 5,4-4 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 96 0,0 205 0,0 115 291 0,1 42 89 muut valmiit tavarat 3 619 0,7 3 634 0,8 0 2 947 0,6-19 9 muut tavarat 0 0,0 0 0,0-12 - - -100 YHTEENSÄ 483 588 100,0 481 571 100,0 0 474 671 100,0-1
TUONTI BRASILIASTA V. 2013-2015 2013 2014 2015 SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 141 471 21,7 142 332 23,2 1 152 731 26,9 7 00 elävät eläimet - - - - - - - - 01 liha ja lihatuotteet 26 010 4,0 18 935 3,1-27 15 708 2,8-17 02 maitotaloustuotteet ja munat - - - - - - - - 03 kala- ja kalavalmisteet 5 0,0 5 0,0 0 2 0,0-50 04 vilja ja viljatuotteet 2 0,0 0 0,0-89 - - -100 05 hedelmät ja kasvikset 28 071 4,3 25 277 4,1-10 24 561 4,3-3 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 10 411 1,6 10 071 1,6-3 8 017 1,4-20 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 69 193 10,6 84 271 13,8 22 101 798 17,9 21 08 rehuaineet 7 635 1,2 3 750 0,6-51 2 632 0,5-30 09 erinäiset elintarvikkeet 144 0,0 22 0,0-85 12 0,0-45 1 juomat ja tupakka 14 0,0 50 0,0 265 1 0,0-98 11 juomat 14 0,0 50 0,0 265 1 0,0-98 12 tupakka ja tupakkavalmisteet - - - - - - - - 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 386 717 59,4 300 888 49,1-22 271 258 47,7-10 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 38 0,0 7 0,0-81 - - -100 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 18 758 2,9 19 655 3,2 5 275 0,0-99 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 133 0,0 105 0,0-21 39 0,0-63 24 puutavara ja korkki - - 27 0,0-0 0,0-100 25 paperimassa 149 786 23,0 130 914 21,4-13 164 608 29,0 26 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 2 0,0 1 0,0-69 1 0,0 38 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 36 101 5,5 40 633 6,6 13 47 831 8,4 18 28 malmit ja metalliromu 181 534 27,9 109 495 17,9-40 58 481 10,3-47 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 366 0,1 50 0,0-86 25 0,0-51 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta - - - - - 21 0,0-32 kivihiili, koksi, briketit yms. - - - - - - - - 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet - - - - - 21 0,0-34 kaasut - - - - - - - - 35 sähkövirta - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 12 0,0 9 0,0-28 3 0,0-63 41 eläinöljyt ja -rasvat - - - - - - - - 42 kasviöljyt ja -rasvat - - 3 0,0 - - - -100 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 12 0,0 6 0,0-53 3 0,0-43 5 kemialliset aineet ja tuotteet 14 620 2,2 15 871 2,6 9 14 545 2,6-8 51 orgaaniset kemialliset aineet 532 0,1 712 0,1 34 695 0,1-2 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 2 994 0,5 1 722 0,3-42 1 395 0,2-19 53 väri- ja parkitusaineet 85 0,0 41 0,0-51 21 0,0-50 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 10 369 1,6 11 260 1,8 9 10 826 1,9-4 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 118 0,0 419 0,1 256 448 0,1 7 56 lannoitteet, valmistetut - - - - - - - - 57 muovit, valmistamattomat 1 0,0 11 0,0 712 4 0,0-64 58 muovit, valmistetut 10 0,0 47 0,0 351 41 0,0-13 59 erinäiset kemialliset tuotteet 510 0,1 1 659 0,3 225 1 115 0,2-33 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 83 229 12,8 117 895 19,3 42 116 454 20,5-1 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 595 0,1 172 0,0-71 101 0,0-41 62 kumituotteet 678 0,1 540 0,1-20 441 0,1-18 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 2 403 0,4 3 578 0,6 49 3 494 0,6-2 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 6 0,0 39 0,0 509 15 0,0-61 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 146 0,0 115 0,0-21 41 0,0-64 66 kivennäisainetuotteet 250 0,0 46 0,0-82 134 0,0 191 67 rauta ja teräs 77 689 11,9 111 806 18,3 44 108 561 19,1-3 68 muut metallit 183 0,0 317 0,1 74 553 0,1 74 69 tuotteet epäjalosta metallista 1 278 0,2 1 282 0,2 0 3 114 0,5 143 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 22 123 3,4 32 434 5,3 47 11 258 2,0-65 71 voimakoneet ja moottorit 13 862 2,1 10 184 1,7-27 6 635 1,2-35 72 eri toimialojen erikoiskoneet 2 029 0,3 2 178 0,4 7 1 046 0,2-52 73 metalliteollisuuskoneet 976 0,1 2 819 0,5 189 515 0,1-82 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 3 330 0,5 15 041 2,5 352 1 676 0,3-89 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 28 0,0 23 0,0-17 2 0,0-93 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 94 0,0 42 0,0-56 52 0,0 26 77 muut sähkökoneet ja laitteet 674 0,1 868 0,1 29 616 0,1-29 78 moottoriajoneuvot 1 062 0,2 894 0,1-16 699 0,1-22 79 muut kuljetusvälineet 67 0,0 385 0,1 472 17 0,0-96 8 erinäiset valmiit tavarat 2 620 0,4 2 406 0,4-8 1 695 0,3-30 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 4 0,0 0 0,0-90 0 0,0-97 82 huonekalut 190 0,0 27 0,0-86 32 0,0 20 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 7 0,0 2 0,0-74 8 0,0 360 84 vaatteet 197 0,0 178 0,0-10 252 0,0 42 85 jalkineet 990 0,2 752 0,1-24 614 0,1-18 87 kojeet,mittarit yms. 346 0,1 377 0,1 9 134 0,0-64 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 139 0,0 515 0,1 270 37 0,0-93 89 muut valmiit tavarat 748 0,1 555 0,1-26 617 0,1 11 9 muut tavarat 589 0,1 328 0,1-44 149 0,0-55 YHTEENSÄ 651 394 100,0 612 213 100,0-6 568 115 100,0-7
Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Brasilian välinen kauppa 2016:M09, 26.4.2016 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Riikonen, Johanna p. 040 332 1824 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 029 552 335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 029 552 335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 (0) 295 5200 Statistics service + 358 (0) 295 52 335 statistics@tulli.fi