Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen 2. Kieli ja merkitys: loogisen semantiikan peruskäsitteitä 1. Luonnollisen kielen biologinen perusta 2. Kielen omaksumisen reunaehdot (3. Kielen biologinen ja kulttuurinen evoluutio) 4. Luovuus 5. Luovuus ja assosiationismin teoriaa 6. Konstituentit ja komputationaalinen teoria mielestä 10. Looginen muoto ja merkitys 11. Maailman eri kielet Saara Huhmarniemi 1
Luento 1: Johdanto Tutkimukset ihmisapinoilla Luku 1: Luonnollisen kielen biologinen perusta Kieli eri tilanteissa Kielen oppiminen Kieli ja aivot Gua ja Donald (1931-1932) Kellog & Kellog 7 kk vanha Gua kasvatettiin perheessä 9 kk ajan Pärjäsi hyvin, ymmärsi puhetta, mutta ei oppinut puhumaan Gua ja Donald Kanzi http://www.psy.fsu.edu/history/wnk/ape.html Kääpiösimpanssi Kanzi (8-12 v) oppi kielen, jonka taso vastaa 2,5 vuotiaan lapsen kielikykyä (Sue Savage-Rumbaugh 1994) Testissä 660 englanninkielistä ohjetta Kanzille ja 2-vuotiaalle Alia-tytölle Kontekstin merkitys oli eliminoitu Esim. sanajärjestys Put the rock on your ball / Put the ball on the rock Gate the umbrella outdoors / Go outdoors and get the umbrella Saara Huhmarniemi 2
Kanzi Kommunikaatio ja kieli Kanzilla puheen ymmärtäminen on vahvempaa kuin tuottaminen Kommunikointi symbolien avulla http://www.youtube.com/watch?v=wrm7vtriiis Eläimet käyttävät omalle lajilleen tyypillisiä monimutkaisia kommunikaatiomuotoja. Simpansseilla, kuten useilla muillakin eläimillä on vaistomainen tarve keskinäiseen kommunikaatioon. Ihmisen luonnollinen kieli on erilainen kuin eläinten kommunikaatiomuodot Eläimet eivät opi ihmisen kieltä Ero ei riipu ympäristötekijöistä (simpanssikokeet) ero on perimässä Nicaraguan viittomakieli 1970-luvulla perustettiin ensimmäiset koulut kuuroille lapsille Nicaraguassa Ei viittomakielen opetusta vaan huuliltalukua Lapset kehittivät oman kommunikaatiojärjestelmän 1980-luvulla tutkijat havaitsivat että lasten kehittämä viittomakieli oli monimutkainen luonnollinen kieli Myöhemmin aloittaneilla rikkaampi kieli http://www.eurekalert.org/features/ kids/images/language020905_2.jpg Pidginit ja kreolikielet Tok Pisin kieli ( talk pidgin ) Uusi Guinea, 3-4 milj puhujaa Paikallisten murteiden ja englannin sekoitus aikuisilla: kieliopiltaan köyhä pidgin Lapset jotka oppivat pidgin-kielen äidinkielenään rikastavat sitä: syntyy kreolikieli Saara Huhmarniemi 3
Tok Pisin Lapsen kielellinen kehitys Tok Pisin Off yu go Off, off, off yu go Off yu go to Port Moresby Kam bek gen, kam bek gen Painim pes solap Pes solap Translation Off You Go Off, off, off you go Off you go to Port Moresby When you return You find your face slapped jo alle 0 v 1v: äänien ja äänteiden tunnistus 5kk: oman nimen tunnistus puhevirrasta muutaman kk ikäisenä erikoistuminen äidinkielen äänteisiin 4kk - jokeltelu erikoistuminen oman kielen äänteisiin 6-10kk 1 v: yksittäiset sanat Ymmärtää esim. n. 70 sanaa, käyttää n. 6 1-2v: sanaston nopea kasvu, peruslauseet n. 200 uutta sanaa kuukaudessa Heitä pallo Äiti nukkuu Emman kuppi http://www.ida.liu.se/~g-robek/png-tokpisin.htm Lapsen kielellinen kehitys Lapsen kielellinen kehitys 2,5v: useampisanaiset lauseet Emma menee ulos, Äiti laittaa ruokaa 2-5v: monimutkaiset lauseet, upotetut lauseet, prepositiot, artikkelit, sidotut morfeemit, sananmuodostus 5v: kielikyky lähes aikuisen tasolla Kielen sanojen ja rakenteiden ymmärtäminen edeltää kielen tuottamista Nopeaa Systemaattista, tietyt rakenteet opitaan aina tietyssä järjestyksessä Viittomakielen kehitys vastaa puhutun kielen kehitystä Kieli ei kehity ilman kieliympäristöä Ympäristö voi vaihdella hyvin paljon Erityinen herkkyys kielen oppimiseen katoaa jo alle 10 vuoden iässä susilapset (Isabelle 6v oppi, Genie 13v jäi 2v tasolle) myöhään kielen tai viittomakielen oppineet aikuiset vieraan kielen oppiminen Saara Huhmarniemi 4
Kieli ja muut kognitiiviset kyvyt Williamsin syndrooma Tunnetaan erityisiä kielen kehityksen häiriöitä Specific Language Impairment (SLI) Williamsin Syndrooma (WS) yleinen kognitiivisten kykyjen vajavaisuus: 3-4 vuotiaan tasolla (äo n. 50) paitsi kielen ja sosiaalisuuden aiheutuu, kun pieni määrä geenejä 7. kromosomissa puuttuu Ongelmia spatiaalisessa hahmotuksessa koordinaatiossa matematiikassa, numeroissa Spatiaalisen hahmotuksen ongelmat http://www.udel.edu/pr/udaily/2004/wsdrawingslg.jpg Williamsin syndrooma Hyvä Kieli, jopa monimutkaiset rakenteet Sosiaalinen kognitio ystävällisyys, persoonallisuus, tunteet Kasvojen tunnistus Musiikki Kieli voi raivata tiensä lapseen huolimatta tämän muista kognitiivisista kyvyistä Kieltä koskeva tietomme on "hiljaista" tietoa (Tacit Knowledge). Voimme arvioida lauseen kieliopillisuutta tietämättä tarkalleen sääntöjä, joilla lause on muodostettu. Pekka nukkuu mielellään. *Pekka nukumme mielellään. Arviointi perustuu kielenpuhujan intuitioon kielestä. Saara Huhmarniemi 5
Lause voi olla epäkieliopillinen eri syistä, esim. sanajärjestys on väärä: *Pekka erittäin nukkuu hyvin. Pekka todella nukkuu hyvin. Kieliopillisuuden arviointi tulee erottaa muuten "epäilyttävistä" lauseista. Ameeba yskähti. Klassinen esimerkki on semanttisesti mahdoton mutta kieliopillinen lause (Chomsky): Myös lauseen pituus voi vaikeuttaa sen ymmärtämistä: Talletin osoitteen, jonka löysin kolmannen puhelinluettelon toisesta osasta, tietokoneelle. Talletin osoitteen tietokoneelle. Sivulauseen vaatima lauseenjäsennys haittaa lauseen hahmottamista. Colorless green ideas sleep furiously. Värittömät vihreät ideat nukkuvat raivokkaasti. Tehtävä Samalla lauseella voi olla kaksi eri merkitystä. 1. Näin kärpäsen suurennuslasilla. Lauseen lineaarinen muoto ei siis välttämättä kerro kaikkea lauseen rakenteesta. Kontekstin merkitys: Useimmat kielen lauseista ovat monitulkintaisia, mutta emme yleensä huomaa sitä. Ainakin osa seuraavista lauseista on virheellisiä. Onko kyseessä lauseen rakenteeseen, semantiikkaan vai prosessointiin liittyvä ongelma? Luin kirjaa koko yön lukematta sivuakaan. Minä luin tänään kirjansa. Lämmin oli kaupasta varta vasten haettu leipä vielä. Lämmin oli leipä vielä. Minä täydyn nyt lähteä. Poikamies on naimisissa oleva mies. Pekka halunnut lähteä ei kotiin. Mitä luulet että Pekka söi? Puuroa luulen että Pekka söi. Saara Huhmarniemi 6
Kielen rakenteet ja oppiminen Kielen rakenteet ja oppiminen - Matti on rakastanut Maijaa. - Matti, joka on ystäväni, on rakastanut Maijaa. - Matti ei ole rakastanut Maijaa. Muodosta yo. lauseista kysymyslauseet: - Onko.. - Onko.. - Matti on rakastanut Maijaa. - Matti, joka on ystäväni, on rakastanut Maijaa. - Matti ei ole rakastanut Maijaa. Muodosta yo. lauseista kysymyslauseet: - Onko Matti rakastanut Maijaa? - Onko Matti, joka on ystäväni, rakastanut Maijaa? - Eikö Matti ole rakastanut Maijaa? Millaisesta kielen säännöstä on kysymys? Kielen rakenteet ja oppiminen Kielen rakenteet ja oppiminen - Matti on rakastanut Maijaa. - Matti, joka on ystäväni, on rakastanut Maijaa. - Matti ei ole rakastanut Maijaa. Mahdollisia virheitä: - - *Onko Matti, joka ystäväni, on rakastanut Maijaa? - *Onko Matti ei rakastanut Maijaa? 1. Pekka ei koskaan vastannut kun häneltä kysyttiin jotain. 2. Kun häneltä kysyttiin jotain, Pekka ei koskaan vastannut. 3. Hän ei koskaan vastannut kun Pekalta kysyttiin jotain. Jos lauseet luetaan vasemmalta oikealle sanajonona, jää avoimeksi, miksi lauseessa 2. pronomini hän voi viitata Pekkaan kun taas lauseessa 3. tämä ei ole mahdollista. Tällaisia virheitä ei lapsen puheessa esiinny. Saara Huhmarniemi 7
Kielen biologinen olemus Kielen kulttuurinen olemus Kielen normatiivinen olemus Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: Kielen biologinen olemus kuuluu universaalisti kaikkien ihmisten perimään. Kielen kulttuurinen olemus Kielen puhujan ja oppijan kulttuuri ja historia vaikuttavat kieleen. Esimerkiksi kielen sanat ovat osa kielen kulttuurista olemusta: ei ole mitään biologista sääntöä, joka selittäisi miksi rakkautta kutsutaan suomessa sanalla "rakkaus". Kielen tasot rakentuvat toistensa varaan. Kielen normatiivinen olemus Yhteisön päättämät säännöt siitä, miten kieltä käytetään Normit liittyvät usein kirjoitettuun kieleen. Kielen normit ovat kuitenkin peräisin kielen käyttäjiltä, esimerkiksi uudet sanat syntyvät usein kielen käyttötilanteissa ja päätyvät vasta sitten osaksi kirjakieltä. Kielen normatiivinen olemus Kielen kulttuurinen olemus Kielen biologinen olemus Saara Huhmarniemi 8
Vaikutus on kaksisuuntainen Universaali kielioppi Kielen normatiivinen olemus Kielen kulttuurinen olemus Kielen biologinen olemus Universaali kielioppi (universal grammar, UG): Se terveiden ihmisaivojen synnynnäinen ominaisuus, joka mahdollistaa luonnollisen kielen omaksumisen Universaalikieliopin tutkimusaineistona käytetään yksittäisten kielen lauseita ja kielen käyttötilanteita. Aineistosta pyritään abstrahoimaan ne piirteet, jotka kuuluvat kielen biologiseen olemukseen. Eri kielten ominaisuuksien vertailu Modulaarisuus Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli nähdään usein kokoelmana erillisiä komponetteja. Neurolingvistiset tutkimukset Perinteiset kielentutkimuksen osa-alueet: Fonetiikka Fonologia Morfologia Syntaksi Leksikko Semantiikka Pragmatiikka Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus, äänteiden tuottaminen ja tunnistaminen Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus: äänteiden yhdisteleminen Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne, taipuminen ja johtaminen Sanaston tutkimus (leksikko) Syntaksi lauseiden rakenne, rakenteiden väliset suhteet Saara Huhmarniemi 9
Kielentutkimuksen osa-alueita Morfosyntaksi syntaksin ja morfologian suhde, joka liittyy taivutukseen ja taivutusparadigmoihin (mutta ei esimerkiksi sananmuodostukseen). Semantiikka sanojen ja kielellisten rakenteiden suhde maailmaan totuusarvot Pragmatiikka kielellisten rakenteiden ja niiden käytön välinen suhde puhujan tarkoitus kontekstuaalinen merkitys "kuinka kommunikoidaan enemmän kuin sanotaan" Saara Huhmarniemi 10