Talouden näkymät Kesäkuu 216 Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmankaupassa oli vaisua kehitystä keväällä. Globaalit ostopäällikköindeksit viittaavat kasvun jatkuvan vaimeana. Kasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Yhdysvalloista on saatu vaihtelevaa dataa toisella neljänneksellä. Vähittäiskaupan kasvu nopeutui huhtikuussa ja teollisuudessa oli merkkejä paremmasta. Osin kertaluonteisten tekijöiden johdosta toukokuussa syntyi uusia työpaikkoja poikkeuksellisen vähän. Huono työllisyysdata siirsi markkinoiden odotuksia keskuspankin koronnostosta eteenpäin tälle vuodelle. Euroalueen BKT kasvoi 1,7 % vuoden takaa tammi-maaliskuussa. Kevään luottamusindikaattorit viittaavat kasvun jatkumiseen toisella neljänneksellä, tosin hieman hitaampana kuin ensimmäisellä neljänneksellä. EKP alkaa ostaa euroalueen yritysten joukkolainoja 8. kesäkuuta lähtien. Kuun loppupuolella toteutetaan ensimmäinen maaliskuussa ilmoitetuista kohdennetuista pitempiaikaisista rahoitusoperaatiosta (TLTRO). Kesäkuun kokouksessa eurojärjestelmä nosti hieman BKT- ja inflaatioennusteita kuluvalle vuodelle. Kreikan ensimmäisestä tukipaketin väliraportista on tehty periaatepäätös, ja Kreikka saa tukirahaa EVM:ltä kesällä. Lainaerällä Kreikka maksaa velanhoitomenoja ja rästimaksuja. Iso-Britannia äänestää pysymisestä EU:ssa 23. kesäkuuta. Kannatuskyselyissä kannat EU:ssa pysymisen suhteen ja eroamisen suhteen ovat hyvin lähellä toisiaan. Brexit aiheuttaisi epävarmuutta ja hidastaisi talouskasvua. Suomen talous kasvoi 1,6 % ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvu oli parasta sitten vuoden 211. Yksityinen kulutus ja rakentaminen olivat talouden kasvumoottorit. Toukokuun suhdannekatsauksen mukaan Suomen BKT kasvaa 1,1 % tänä vuonna ja 1,4 % ensi vuonna. Pitkän väännön jälkeen kilpailukykysopimus saatiin maaliin. Kilpailukykypaketin kattavuudeksi saatiin 85 % ja sopimus hyväksyttiin kesäkuun alussa. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennys (415 milj. euroa) kompensoi kilpailukykysopimuksen maksukorotukset palkansaajille vuonna 217. Verotusta voidaan keventää edelleen vuosina 218-219, jos hallituksen asettamat ehdot täyttyvät.
Maailmankaupassa vaisua kehitystä indeksi 53 52 51 5 49 48 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi * 3 kk:n liukuva keskiarvo muutos ed. vuodesta, % 4 12 13 14 15 16 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa (oikea ast.) 3 2 1-1 Maailmankaupan kehitys oli vaisua maaliskuussa. Viime vuonna maailmankauppa kasvoi keskimäärin 1,6 %. Globaali teollisuuden luottamus vaimeni aavistuksen verran toukokuussa. Taso viittaa verkkaiseen kasvuun. Vuonna 216 maailmantalous kasvaa edelleen verkkaisesti. Globaalitalouskasvu perustuu ennen kaikkea kulutukselle ja palveluille. Maailmankaupan ja teollisten investointien kehitys jatkuu vaisuna. Kehittyvien maiden talouksien vauhti ei kokonaisuutena piristy. Kehittyneiden maiden talouskasvu jatkuu kohtalaisena. Maailmantalouden suurimmat lyhyen aikavälin riskit liittyvät edelleen kehittyvien markkinoiden näkymiin, erityisesti Kiinaan, Yhdysvaltain rahapolitiikkaan ja geopolitiikkaan. Myös Ison-Britannian kansanäänestys 23.6. EU-jäsenyydestä muodostaa riskitekijän.
Brexit aiheuttaisi epävarmuutta ja hidastaisi talouskasvua indeksi 6 58 56 54 52 5 Luottamusindikaattoreita Isosta- Britanniasta Kuluttajien luottamus saldoluku 1 Yritysten ostopäällikköindeksi 14 15 16 5-5 -1 Isossa-Britanniassa pidetään kansanäänestys 23. kesäkuuta pysymisestä EU:ssa. Taustalla on pääministeri Cameronin lupaus järjestää äänestys Britannian EU-jäsenyydestä. Kannatuskyselyissä kannat EU:ssa pysymisen suhteen ja eroamisen suhteen ovat hyvin lähellä toisiaan. Rahoitusmarkkinoiden odotusten ja vedonlyöntitoimistojen kertoimien perusteella Britannia pysyisi EU:ssa. Lyhyellä aikavälillä Brexit toisi epävarmuutta Britannian talouteen ja sijoitusmarkkinoille. EU-erosta seuraisi pitkä prosessi, jossa neuvoteltaisiin uusiksi Britannian EU-suhde ja kauppasopimukset. Taloudelliset vaikutukset kohdistuisivat pitkälti saarivaltioon. Talouskasvu hidastuisi. Vaikutukset näkyisivät välillisesti myös euroalueen ja Suomen talouskehityksessä.
Vaihtelevaa dataa Yhdysvalloista 6 4 2-2 -4-6 -8-1 % 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 6 55 5 45 4 35 3 25 Tarkistettujen tilastojen mukaan BKT kasvoi,8 % kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä annualisoituna. Yksityinen kulutus piti yllä talouskasvua investointien ja viennin supistuessa. Teollisuuden luottamus koheni keväällä viime vuoden lopusta. Kevään aikana teollisuustuotanto näyttää ohittaneen pohjankosketuksensa. Kuluttajien luottamus on heilahdellut historiallisen keskiarvon tuntumassa viime kuukausina. Vähittäiskaupan kasvu nopeutui huhtikuussa. Toukokuussa uusien työpaikkojen kasvu hidastui 38 henkeen ja työttömyysaste laski 4,7 %:iin. Toukokuun heikko lukema uusista työpaikoista vähensi markkinoiden odotuksia Yhdysvaltojen keskuspankin ohjauskoron nostosta kesän ja syyskuun kokouksissa.
Euroalueen BKT hyvässä kasvussa alkuvuonna 4 2-2 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 indeksi 6 Teollisuuden ostopäällikköindeksi 1 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) 55 5 45 4 Ensimmäisellä neljänneksellä euroalueen BKT kasvoi,6 % edellisestä neljänneksestä ja 1,7 % vuoden takaa. Kasvu oli kotimaisen kysynnän varassa. Toukokuussa teollisuuden ostopäällikköindeksi oli käytännössä ennallaan. Kotitalouksien luottamus vahvistui lisää, kuten myös taloustunnelmia kuvaava indikaattori. Maaliskuussa teollisuustuotannon kasvu hidastui. Vähittäiskaupan kasvuvauhti hidastui 1,4 %:iin huhtikuussa edellisvuodesta. Euroalueen talous kasvaa 1,5 % tänä vuonna. Kotimainen kysyntä on hyvää, mutta teollisuuden vaimeus jarruttaa kasvun nopeutumista. Työttömyysaste oli 1,2 % huhtikuussa. Lukema oli matalin sitten elokuun 211. Työttömyys laskee asteittain tänä vuonna.
Intiassa vahvaa talouskasvua ensimmäisellä neljänneksellä 15 1 5-5 -1 % Venäjä 1 11 12 13 14 15 16 BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä Brasilia Intia Kiina Kiinan BKT kasvoi 6,7 % tammi-maaliskuussa vuoden takaa. Investoinnit tukivat erityisesti talouskasvua. Kiinan teollisuuden luottamus (Caixin) vaimeni hieman lisää toukokuussa. Tänä vuonna Kiinan talouskasvu vaimenee 6,5 %:iin, mikä on virallisen tavoitteen alalaidalla. Venäjän talouden syvin taantuma jää taakse tänä vuonna. Ensimmäisellä neljänneksellä BKT supistui 1,2 % vuoden takaa ja huhtikuussa,7 %. Intian BKT kasvoi tammi-maaliskuussa 8 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus vauhditti talouskasvua. BKT kasvaa 7,5 % tänä vuonna. Brasilian talous pysyy taantumassa kuluvana vuonna. BKT supistui 5,4 % ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuodesta.
Raakaöljyn hinta noussut edelleen indeksi 21=1 14 12 1 8 6 1 11 12 13 14 15 16 Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 14 12 1 8 6 4 2 Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta jatkoi nousua toukokuussa. Öljyn barrelihinta oli kesäkuun alussa hieman alle 5 dollarin. Nigerian ja Kanadan tuotantohäiriöt ja lisääntynyt kysyntä ovat nostaneet öljyn hintaa viime aikoina. Kesäkuun alussa Opec ei pystynyt sopimaan tuotantorajoitteista. Futuurihinnat ennakoivat 52 dollarin barrelihintaa tämän vuoden lopulle. Isossa kuvassa matalaan öljyn hintaan ovat vaikuttaneet kysynnän vähäisyys ja tuotannon pysyminen korkealla tasolla. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta rajoittaa öljyn hinnan voimakkaampaa nousua jatkossa. Muiden raaka-aineiden (pl. energia) hinnat laskivat hieman toukokuussa. Verkkainen maailmantalouden kasvu painaa kysyntää ja pitää raaka-aineiden hintakehityksen maltillisena.
Pienestä noususta huolimatta euroalueen inflaatio miinuksella toukokuussa 4 3 2 1 % Kuluttajahintojen vuosimuutos Yhdysvallat Euroalue Euroalueen inflaatio oli toukokuussa kokonaisuutena -,1 % ja ilman energiaa ja ruokaa,8 %. Energian hintojen lasku piti inflaation miinuksella. Viime vuonna euroalueen inflaatio oli, %. Inflaatio nousee,3 %:iin tänä vuonna. Yhdysvalloissa inflaatio nousi 1,1 %:iin huhtikuussa. Energian hintojen lasku painoi inflaatiota alas. Ydininflaatio oli 2,1 %. -1 1 11 12 13 14 15 16
Kesäkuussa alkavat uudet politiikkatoimet 2,5 2, 1,5 1,,5, -,5 % 211 212 213 214 215 216 Korkojen kehitys 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko EKP:n talletuskorko 3 kk:n euribor Kesäkuun korkokokouksessa eurojärjestelmän BKT- ja inflaatioennusteita nostettiin tälle vuodelle. Lisäksi todettiin, että kesäkuussa käynnistetään maaliskuun elvytyspaketin loput toimet. Maaliskuussa EKP kertoi laajasta elvytyspaketista: Ohjauskorko laskettiin, %:iin. Maksuvalmiusluottokorko laskettiin,25 %:iin ja talletuskorko -,4 %:iin. Arvopaperien osto-ohjelman kuukausiostot nostettiin 8 mrd. euroon 6 mrd. eurosta huhtikuusta alkaen. Yritysten investointiluokan joukkolainat kelpuutetaan ostokohteiksi (pl. pankkisektori). Ostot alkavat 8.6. Käynnistetään kesäkuussa uusi 4- vuotinen TLTRO ohjelma, jossa korko voi olla alimmillaan talletuskorko. EKP:n elvytyspaketti tukee markkinoiden likviditeettiä ja on myönteistä yritysten luotonsaantimahdollisuuksien kannalta erityisesti eteläisellä euroalueella.
Markkinoiden korko-odotuksissa pientä värähtelyä 6 5 4 3 2 1-1 % 3 kk euribor ja markkinoiden korkoodotukset 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 ja OP 3 kk euribor 6.5.216 6.6.216 Toukokuussa euribor-korot laskivat aavistuksen verran huhtikuun lopun tasoista. Markkinoiden korko-odotukset liikahtivat marginaalisesti alaspäin. Isossa kuvassa markkinakorot pysyvät hyvin matalalla vielä usean vuoden ajan. Euribor-korot 12 kuukauteen asti ovat tällä hetkellä negatiiviset.
EKP aloittaa yritysten joukkolainojen ostot kesäkuussa 18 16 14 EKP:n laajennettu arvopaperien ostoohjelma Mrd. euroa Uusi tavoite (ostoja 8 mrd./kk) 12 Vanha tavoite 1 (ostoja 8 6 mrd./kk) Julkisen sektorin 6 arvopaperit 4 Katetut joukkolainat 2 Omaisuusvakuudelliset arvopaperit 3-215 9-215 3-216 9-216 3-217 Osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen. Ostojen koko pysyy tavoitetasolla (viivan vaakasuora osuus). ja OP EKP aloitti laajennetut arvopapereiden ostot (6 mrd. euroa kuukaudessa) maaliskuussa 215. Ostojen määrä nostettiin 8 mrd. euroon kuukaudessa huhtikuussa 216. Osto-ohjelma jatkuu maaliskuuhun 217 asti. Laajennetussa osto-ohjelmassa ostetaan euroalueen valtionlainoja, omaisuusvakuudellisia arvopapereita sekä katettuja joukkolainoja. Lisäksi ostetaan aluehallinnon ja kuntien velkapapereita. Kesäkuusta 216 lähtien ostetaan myös yritysten (pl. pankkisektori) investointiluokan joukkolainoja. Osto-ohjelman keston pidennyksen ja kuukausiostojen kasvattamisen jälkeen arvopaperiostoja tehdään yhteensä 174 mrd. euron edestä maaliskuun 217 loppuun mennessä. Lisäksi erääntyvien arvopapereiden pääomia sijoitetaan uudelleen markkinoille 32 mrd. eurolla vuoteen 219 asti.
Pitkissä koroissa pientä liikehdintää 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, % Euroalue (2 v) Korkokehitys Swap (1 v) 213 214 215 216 Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Toukokuussa pitkät korot oli pientä liikehdintää. Euroalueella pitkät tulivat hieman alas. Yhdysvalloissa pitkät korot nousivat toukokuun loppupuolella keskuspankin koronostovihjausten voimistumisen seurauksena. Toukokuun heikko työmarkkinaraportti laski pitkiä korkoja Yhdysvalloissa kesäkuun alussa. Isossa kuvassa keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja vaimeat inflaatio-odotukset ovat pitäneet pitkiä korkoja alhaalla.
Kreikalle tukirahaa kesällä 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 % Pitkät korot Valtion obligaatiot (1v) Kreikka Portugali 215 216 Espanja Italia Suomi Saksa Euromaat tekivät toukokuun lopulla periaatepäätöksen Kreikan EVM-ohjelman ensimmäisen väliarvion hyväksymisestä. Väliarvion hyväksyminen mahdollistaa Kreikalle 1,3 mrd. euron lainaerän tukipaketista. Lainaerällä Kreikka maksaa velanhoitomenoja ja rästimaksuja. Ensimmäinen lainaerä on 7,5 mrd. euroa, mikä maksetaan EVM:n kesäkuussa tekemän päätöksen jälkeen. Loput lainaerät (2,8 mrd. euroa) maksetaan kesän jälkeen. Samalla euromaat sopivat Kreikan velkojen vaiheittaisista huojennuksista. Euromaat ja IMF näyttävät löytäneen väliaikaisen ratkaisun Kreikan tilanteeseen, vaikka velkakestävyydestä on eriäviä näkemyksiä. Espanjassa järjestetään uudet parlamenttivaalit 23. kesäkuuta. Kannatuskyselyissä kärkipuolueet ovat tasoissa.
Euro heikkeni toukokuussa USD 1,4 1,3 1,2 1,1 1, Euron arvon kehitys EUR/SEK EUR/USD 214 215 216 SEK 1, 9,5 9, 8,5 Kahden kuukauden vahvistumisjakson jälkeen euro heikkeni suhteessa dollariin toukokuussa. Kohentuneet taloustilastot Yhdysvalloista ja keskuspankin puheet koronnostoista vahvistivat dollaria. Toukokuun heikot työllisyystilastot Yhdysvalloista heikensi dollaria selvästi kesäkuun alussa. Vuoden mittaan euro todennäköisesti heikkenee hieman suhteessa dollariin, sillä euroalueella EKP:n rahapolitiikka pysyy kevyenä, kun taas Yhdysvalloissa kiristetään asteittain rahapolitiikkaa. Ruotsin talouskasvu on ollut vahvaa, mutta keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on pitänyt kruunun heikkona.
Osakekurssit sahasivat toukokuussa Keskeisiä osakeindeksejä indeksi 1.1.213=1 17 OMX Helsinki Cap 16 15 14 S&P 5 13 12 11 Euro Stoxx 5 1 9 13 14 15 16 Osakekurssit ovat toipuneet vuoden alun laskusta. Huhti-toukokuussa nousuvauhti kuitenkin tasaantui. Markkinoita tukevat kevyt rahapolitiikka, vähäiset inflaatiopaineet ja useiden maiden varsin vakaat kasvunäkymät. Yhdysvaltain keskuspankin koron nostot, maailmantalouden kasvunäkymät ja Kiinan talouskehitys säilyvät markkinoiden huolenaiheina lähitulevaisuudessa. Lisäksi Brexit on markkinoiden huolenaiheena.
Suomen talous hyvässä kasvussa 6 4 2-2 -4 % Tuotannon suhdannekuvaaja ja BKT muutos ed. vuoden vast. ajankohdasta 11 12 13 14 15 16e 17e Lähteet: Macrobond, OP BKT:n määrä Työpäiväkorjatut sarjat Tuotannon suhdannekuvaaja* * 3 kk:n liukuvasta keskiarvosta Ensimmäisellä neljänneksellä BKT kasvoi,6 % edellisestä neljänneksestä ja 1,6 % vuoden takaa. Yksityinen kulutus ja investoinnit kasvoivat. Vienti supistui edelleen. Vuonna 216 BKT kasvaa 1,1 % perustuen kotitalouksien kulutukseen ja investointien piristymiseen. Vienti kasvaa vain vähän. Tuoreiden BKT-tilastojen perusteella talous kasvaisi tänä vuonna jopa nopeammin kuin toukokuun ennusteemme. BKT kasvaa 1,4 % vuonna 217. Kotimainen kysyntä vaimenee hieman, mutta vienti elpyy. Työllisyys kasvaa ja työttömyysaste laskee 9,2 %:iin tänä vuonna. Ensi vuonna työttömyysaste on 9, % Inflaatio nousee aavistuksen tänä vuonna. Suomi alittaa EU:n vajesäännöt, sillä julkisen talouden alijäämä on 2,5 % suhteessa BKT:hen tänä vuonna ja ensi vuonna 2, %. Velkasuhde kasvaa edelleen.
Vähittäiskauppa kasvaa ja kuluttajat ovat luottavaisia saldoluku 25 2 15 1 5-5 -1-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 1 8 6 4 2-2 -4-6 Toukokuussa kotitalouksien luottamus vahvistui ja oli vahvinta vuoteen. Kuluttajien odotukset Suomen taloudesta, työttömyydestä ja säästämismahdollisuuksista paranivat toukokuussa. Sen sijaan arviot kotitalouksien omasta taloudesta heikkenivät hieman. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 2,4 % huhtikuussa. Myynnin määrä kasvoi tammihuhtikuussa 1,6 % edellisvuodesta. Kotitalouksien kulutus kasvoi 1,7 % vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kestävien kulutustavaroiden kasvu oli vahvaa. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,2 % tänä vuonna. Matala inflaatio ja työllisyyden koheneminen tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta.
Palveluyritysten luottamus vahvistui lisää Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 3 2 1 Teollisuus Palvelut -1-2 Rakentaminen -3-4 11 12 13 14 15 16 Teollisuuden luottamus heikkeni vähän toukokuussa. Tuotannon arvioidaan kasvavan hieman lähikuukausina. Tilauskanta on edelleen normaalia niukempi. Rakentamisen luottamus oli lähes ennallaan toukokuussa. Luottamusindikaattori on pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella. Tilauskanta on keskimääräisellä tasolla. Henkilöstöodotukset ovat vähän aiempaa varovaisemmat. Palveluyritysten luottamus vahvistui ja nousi pitkän aikavälin keskiarvon tasolle. Lähikuukausina myynnin arvioidaan kasvavan. Vähittäiskaupan luottamus koheni aavistuksen verran ja on pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi. Myynnin odotetaan kasvavan hieman lähikuukausina.
Viennillä heikko alkuvuosi indeksi 211=1 12 11 1 9 8 7 6 5 Tavaravienti 12 kuukauden liukuva keskiarvo Koko vienti Muut maat Venäjä EU-maat 211 212 213 214 215 216 Tullin tilastojen mukaan tavaraviennin arvo laski 11 % huhtikuussa edellisvuodesta. Tammi-huhtikuussa viennin arvo laski 8 % vuoden takaa. Vienti euroalueelle väheni 6 % tammihuhtikuussa. Vienti EU:n ulkopuolelle supistui 12 %. Teollisuuden uudet tilaukset vähenivät maaliskuussa 11,8 % vuoden takaa. Tammimaaliskuussa uusia tilauksia saatiin 5,4 % edellisvuotta vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 216 ensimmäisellä neljänneksellä viennin määrä laski 2,6 % edellisvuodesta. Tavaravienti väheni selvästi, mutta palveluiden vienti oli pienessä kasvussa. Vienti kasvaa,3 % vuonna 216. Vientikehitys on vaisua, sillä Suomelle tärkeiden välituotteiden ja investointitavaroiden kysyntä on vaimeata. Ensi vuonna vienti kasvaa 3,1 %.
Vaihtotase hieman alijäämäinen maaliskuussa mrd. 1 8 6 4 2-2 -4-6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotase oli,1 mrd. euroa alijäämäinen maaliskuussa. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli,4 mrd. euroa ylijäämäinen. Tammi-maaliskuussa vaihtotase oli,1 mrd. euroa alijäämäinen. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana alijäämää oli,3 mrd. euroa. Vaihtotase on ylijäämäinen tänä ja ensi vuonna. Viime vuonna vaihtotase oli,3 mrd. euroa ylijäämäinen. Vuonna 214 alijäämää kertyi 1,9 mrd. euroa. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen.
Rakennusinvestoinnit kasvussa ensimmäisellä neljänneksellä mrd. 14 12 1 8 6 4 2 21 hinnoin Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Koneet ja laitteet Asunnot 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Ensimmäisellä neljänneksellä rakennusluvat laskivat 3,3 %, mutta aloitusten määrä kasvoi 16,5 % vuoden takaa. Asuinrakentaminen luvat olivat kasvussa, mutta teollisuus-, liikeja toimistorakentamisen lupien kuutiomäärä laski. Samaan aikaan investoinnit kasvoivat,2 % vuoden takaa. Rakennusinvestoinnit olivat 7, %:n kasvussa. Kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat. Pitkään jatkunut investointitaantuma päättyy tänä vuonna. Investoinnit kasvavat 3,5 % ja ensi vuonna 3,3 %. Kasvua tulee monelta rintamalta, niin rakentamisesta kuin kone- ja laiteinvestoinneista. Yrityksillä on käynnissä isoja investointikohteita. Uudisrakentaminen näyttää keskittyvän yhä enemmän kasvukeskuksiin ja erityisesti Etelä-Suomeen.
Valtiontalouden alijäämä pieneni alkuvuonna mrd. 55 53 51 49 47 45 43 41 39 37 1 11 12 13 14 15 16 Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden alijäämä oli,1 mrd. euroa tammi-huhtikuussa, vuosi sitten samaan aikaan alijäämä oli 1, mrd. euroa. Verotulojen kasvu pienensi alijäämää. Julkinen velka oli viime vuonna 63,1 % suhteessa BKT:hen ja alijäämä oli 2,7 %. Valtiontalouden alijäämä oli viime vuonna 3,1 % suhteessa BKT:hen ja kuntasektorin,7 %. Tänä vuonna julkisen talouden alijäämä on 2,5 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka jatkaa kasvu-uralla ja velkasuhde nousee 65,5 %:iin. Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä laskee 2, %:iin. Velkasuhde kasvaa edelleen ja on 67 % suhteessa kokonaistuotantoon.
Toimet Vuosityöajan pidennys 24 tunnilla Työnantajien sairasvakuutusmaksun alennus Työttömyysvakuutusmaksun,85 %-yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Työeläkemaksun 1,2 %- yksikön siirto työnantajilta palkansaajille Nollasopimuksen vaikutus ansiotasoindeksin tasoon Kilpailukykysopimus maalissa: toimet parantavat talouskasvua Yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus, % (vuonna 221) 1,5,5,7 1,,5 Yhteensä 4,2 % Kilpailukykypaketin kattavuudeksi saatiin 85 % ja sopimus hyväksyttiin kesäkuun alussa. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennys (415 milj. euroa) kompensoi kiky-paketin maksukorotukset palkansaajille vuonna 217. Verotusta voidaan keventää edelleen vuosina 218-219, jos hallituksen asettamat ehdot täyttyvät. Kilpailukykysopimus parantaa talouden kilpailukykyä laskemalla yksityisen sektorin yksikkötyökustannuksia 3,7 %. Tämän lisäksi palkkojen nollasopimukset parantavat kilpailukykyä,5 % eli yhteensä 4,2 %. Toimien asteittaisesta toteutuksesta johtuen yksikkötyökustannukset laskevat 3,3 % ja 3,8 % vuosina 217-218. Sen jälkeen toimien vaikutukset ovat 4,2 %. Yksikkötyökustannusten lasku lisää VM:n mukaan keskipitkällä aikavälillä BKT:ta 1,4 prosentilla ja parantaa työllisyyttä 35.
Työttömyys laskussa Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 kpl 45 4 35 3 25 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 1 9 8 7 6 Huhtikuussa työttömyysaste oli 9,8 %, kun se vuotta aiemmin oli,5 %-yksikköä korkeampi. Työllisiä oli 7 vähemmän ja työttömiä 16 vähemmän. Työttömyysasteen trendi pysyi 9,1 %:ssa. Avoimien työpaikkojen määrä kuukauden lopussa nousi huhtikuussa. Samaan aikaan lomautettujen määrä väheni vuoden takaa. Toisaalta samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä nousi tuntuvasti. Työttömyysaste oli viime vuonna 9,4 %, mikä oli,7 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työllisyys kasvaa hieman vuosina 216-217. Työttömyysaste laskee 9,2 %:iin tänä vuonna ja ensi vuonna 9, %:iin.
Inflaatio nopeutui huhtikuussa 8 6 4 2-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta 1 11 12 13 14 15 16 Asuminen ja energia Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Huhtikuussa inflaatio nousi,3 %:iin. Inflaation nopeutumiseen vaikuttivat eniten ajoneuvoveron, hoitovastikkeen, sairaalamaksun ja korvattavien reseptilääkkeiden kuluttajahintojen kallistuminen. Laskua edellisvuoteen verrattuna eniten oli polttonesteiden hinnoissa ja asuntolainan keskikorossa. Huhtikuussa välillisen verotuksen korotukset nostivat kuluttajahintoja,1 prosenttiyksiköllä. Inflaatio oli -,2 % viime vuonna. Tänä vuonna inflaatio säilyy matalana ja on,1 %.
Asuntojen hinnoissa nousua pääkaupunkiseudulla Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 21=1 112 11 Pääkaupunkiseutu 18 16 Koko maa 14 12 1 Muu Suomi 98 96 1 11 12 13 14 15 16 Huhtikuussa asuntojen hinnat nousivat 2,1 % edelliskuukaudesta koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 4,7 %, mutta muualla Suomessa laskivat,2 %. Verrattuna edellisvuoden huhtikuuhun hinnat nousivat 1,7 % koko maassa. Viime vuonna asuntojen hinnat laskivat,8 % koko maassa. Asuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla,1 % ja muualla Suomessa 1,5 %. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet nousivat toukokuussa pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina ja työllisyys kohenee hieman. Kuluvan vuoden aikana markkinoiden odotetaan hieman piristyvän.
OPn suhdanne-ennuste Toukokuu 216 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 214 215 216e 217e Bruttokansantuote -,7,5 1,1 1,4 Tuonti, -,4 1, 2,8 Vienti -,9,6,3 3,1 Kulutus,3,7,9,8 - yksityinen,6 1,4 1,2 1,1 - julkinen -,3 -,9,2,2 Investoinnit -2,6-1,1 3,5 3,3 Muita keskeisiä ennusteita 214 215 216e 217e Kuluttajahintojen muutos, % 1, -,2,1 1, Ansiotason muutos, % 1,4 1,2 1,2 1, Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,2 9, Lähteet: Tilastokeskus, OP Vaihtotase, % BKT:sta -,9,1,4,3 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -3,2-2,7-2,5-2, Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 59,3 63,1 65,5 67,
Yhteystiedot: Pääekonomisti Reijo Heiskanen 1 252 8354 Senioriekonomisti Timo Hirvonen 1 252 8515 Ekonomisti Maarit Lindström 1 252 1695 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi @OP_Ekonomistit @Reiskanen @HirvonenTimo @LindstromMaarit