ARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA



Samankaltaiset tiedostot
Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn I Pääministeri Juha Sipilä

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Helsinki

Yksikkötyökustannusten alennus hallituksen toimin

Kilpailukykysopimus. STTK:n hallituksen ylimääräinen kokous ma

Työmarkkinatilanne. Erkki Rantamaa

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Kilpailukyvyllä kiinni kasvuun. Penna Urrila Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku

Muistio sairausajan palkkaa koskevien toimenpiteiden vaikutuksista

Aluksi: muistiosta yleisesti

Seminaariristeily Helsinki-Tukholma-Helsinki Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistys ry

NEUVOTTELUTULOS klo (6)

Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos klo 00:45)

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2012

Työehtosopimus eli TES

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Valtion virka- ja työehtosopimus Neuvottelutulos

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

Henkilöstöraportti 2014

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisätietoja: Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 Raportti internetissä:

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Hallitus Asiakasmaksut / /2015 EKSTPHAL 214

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

VALTAKUNNALLINEN NEUVOTTELUTILANNE ynnämuuta #EIKÄY-tiedotus Tatu Tiala Puheenjohtaja, Tehy PPSHP ao 707 ry

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

Lausunto hallituksen esityksestä kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu /Jarkko Eloranta

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

DI - KATSAUS Toukokuu Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista

SAK:n työolobarometri Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

Palvelualojen taskutilasto

AKIN JÄSENKYSELY 2016

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

LAUSUNTO. Helsinki SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp

Rakennusalan toimihenkilöiden sosiaalikulut ja niiden muutokset lukien

Tilastoaineistoa 2007

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Positiivista puhetta isien perhevapaista. Turku

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen (9)

Palkkarakenneaineisto-otos Sisältökuvaus

KOULUTUSRAHASTO Saana Siekkinen

HE 51/2015 vp eduskunnalle laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE

Tehtävärakenteen muutos yksityisellä sektorilla

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

KESKENERÄINEN, ei jatkettu valmistelua

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN ( )

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa

suomalainen palkkarakenne

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt.

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 53/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta JOHDANTO

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Palkkatilasto. Kuukausipalkkatilasto syyskuulta 2014

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Kirkkohallituksen yleiskirje nro 11/

Siuntion kunnan leanesimerkkejä

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Perhevapaamallin vaikutus perheiden saamiin perhe-etuuksiin

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Transkriptio:

ARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA

TOIMET KOHDISTUVAT EPÄREILUSTI Hallituksen esittämät toimet Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaiksi Ensimmäisen sairauspäivän karenssi, sen jälkeen sairausajan palkka 80 % Ylityökorvausten puolittaminen Sunnuntaikorvaus 100 %:sta 75 %:iin Vuosilomien lyhennys 38 päivästä 30 päivään (lähinnä julkinen sektori) Työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus 1,72 %-yksikköä Hallituksen esitykset leikkaavat palkansaajan ostovoimaa keskimäärin n. 2,75 % Alakohtainen vaihtelu suurta, joillain aloilla vaikutus jopa yli 6 % Esitykset kohtelevat eri aloja hyvin eri tavoin Suurimpia kärsijöitä ovat alat, joilla lisät muodostavat merkittävän osan kokonaisansioista ja joilla sairastavuus on korkea

HALLITUKSEN ARVIO TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSISTA

KOLME VAIKUTUSKANAVAA OSTOVOIMAAN JA YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSIIN 1. Työnantajan sivukuluihin vaikuttavat, ei vaikutusta ostovoimaan Työnantajan sairausvakuutusmaksun alennus 1,72 %. Alentaa työvoimakustannuksia 1,42 %. 2. Palkkaa pienentävät, eli ostovoima ja työvoimakustannus alenevat yhtä paljon Sairauspäivien korvaustason alennus Ylityökorvausten ja sunnuntaikorvausten heikennykset 3. Työaikaa pidentävät, eli yksikkötyökustannus alenee, mutta ostovoima ei muutu Vuosilomien lyhennys max 30 päivään Loppiaisen ja helatorstain muutosten vaikutus riippuu toteutustavasta. Jos toteutetaan lisäämällä työpäivien määrää, työvoimakustannus alenee mutta ostovoima ei muutu. Jos toteutetaan alentamalla ko. päiviltä maksettavaa korvausta ilman vaikutusta työaikaan, muutos alentaa ostovoimaa.

YHTEISVAIKUTUKSET Yhteensä ostovoima alenee palkansaajilla keskimäärin 2,75 % Oletettu, että loppiaisen ja helatorstain muutokset toteutuvat puoliksi työaikaa pidentäen ja puoliksi palkkaa alentaen. Käytännön toteutuma riippuu sääntelyn sisällöstä ja nykyisistä alakohtaisista järjestelyistä. Alakohtaisesti erot suuria, yksilötasolla vielä suurempia. Ostovoiman lasku johtaa väistämättä kotimarkkinakysynnän alenemiseen, millä on haitallinen vaikutus työllisyyteen Yksikkötyökustannusten aleneminen parantaa kilpailukykyä, millä on jollain aikavälillä positiivinen vaikutus työllisyyteen

LOPPIAISEN JA HELATORSTAIN MUUTOKSET Hallituksen kirjaus Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä on jokseenkin epäselvä. Ensimmäinen osa antaisi ymmärtää, että päivät ovat edelleen vapaita, jolloin muutos vaikuttaisi palkkoja alentavasti. Toinen osa taas antaisi ymmärtää, että ko. päivät eivät lyhennä vuosityöaikaa, jolloin muutos vaikuttaisi nykytilaan verrattuna lähinnä vuosityöaikaa pidentävästi ilman vastaavaa korvausta. Todellinen vaikutus riippuu vahvasti siitä, miten asia lakiin kirjattaisiin ja miten sitä työehtosopimuksissa sovellettaisiin.

SAIRAUSPÄIVIEN KORVAUSTASO Erot alojen ja aseman välillä suuret. Naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä, joten kohdistuu vahvemmin naisiin. Esim. sairauspoissaolot eräillä aloilla (lähde: EK:n työaikatiedustelu): Miehet Naiset Molemmat keskimäärin Teollisuuden työntekijät 93 tuntia (12 päivää) 136 (18 päivää) 106 (14 päivää) Teollisuuden toimihenkilöt 30 tuntia (4 päivää) 47 (6 päivää) 36 (5 päivää) Palvelualat 71 tuntia (9 päivää) 92 (12 päivää) 81 (11 päivää) Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä on 16,7 työntekijää kohden keskimäärin Vaikutus yksittäisen työntekijän ostovoimaan alasta riippuen keskimäärin 0,5 % - 3 %. Yksilötasolla vaikutus voi olla pienempi tai suurempi.

YLITYÖKORVAUKSEN PUOLITTAMINEN JA SUNNUNTAILISIEN LEIKKAUS Yli- ja sunnuntailisien leikkaus iskee hyvin eri tavalla eri aloihin ja työntekijöihin riippuen yli- ja sunnuntaitöiden määrästä. Keskimäärin vaikutus on hallituksen laskelmien mukaan 1 % yksityisellä sektorilla. Kunnissa vaikutus on samaa luokkaa, valtiolla noin puolet pienempi. Alakohtainen vaihtelu on sektorien sisälläkin suurta. Esimerkiksi rakennusalalla yli- ja sunnuntaitöitä tehdään alle 4 % työajasta, kun taas autoliikenteessä ja kemianteollisuudessa osuus on yli 8 %. Eri alojen välillä leikkaus lienee pääsääntöisesti haarukassa 0,5 2 %. Yksilökohtainen vaikutus on vielä suurempi.