PUTKESSA 2 2006 Y H D Y S V E S I J O H T O P O I S T A A S A L O N V E S I P U L A N Turvallisuus etusijalla sairaalan putkiurakassa l Kotkan uusi autokenttä KWH PIPEN ASIAKASLEHTI
UUTISET Timo Alarautalahti siirtyi mökinrakentajaksi NOIN 42 VUODEN TYÖURA muoviputkien parissa päättyi huhtikuun lopussa, kun KWH Pi pen Ulvilan tehtaanjohtaja Timo Alarauta - lah ti siirtyi päätoimiseksi mökinrakentajaksi. Tämän vuoden puolella on aikomus nauttia kahvit valmiissa loma-asunnossa. Sen jälkeen kalastus-, metsästys, kuntoilu ja muu itsestä huolenpito sekä perhe ja ystävät saavat vallata päivät täysin, Luvian rakennustyömaalta tavoitettu Alarautalahti kertoo suunnitelmistaan. Pitkä putki muoviteollisuudessa alkoi Alarautalahden mukaan sattumalta. Kaupallisen koulutuksen ja armeijan jälkeen perheellinen nuori mies näki Muovitehdas Oy Ulvilan hakevan myyntiedustajaa, sai paikan ja eteni aikanaan myyntipäällikön tehtäviin Ulvilassa. Sitten vuorossa olivat työvuodet Oulussa ensin Oy Polyputki Ab: n, sittemmin KWH Pipen palveluksessa. Alkuvuodet myyntityössä olivat mielenkiintoisia. Vaikka kilpailu muoviputkien valmistajien kesken oli tiukkaa, teki koko ala toisaalta yhteistyötä uuden materiaalin hyväksi. Kun samaan aikaan 1960- ja 1970-luvuilla liitettiin paljon uusia alueita ja kiinteistöjä vesijohdon piiriin, päästiin muoviputken etuja esittelemään konkreettisesti tarjouksia laskettaessa. Sama tapahtui 1970-luvulla viemärirakentamisessa. Muoviputket nousivat molemmissa segmenteissä nopeasti markkinajohtajiksi. Kun tuotteet olivat lyöneet läpi, alkoi Alarautalahti kaivata uudenlaista työtä, jossa silti säilyisi myös tiivis kosketus asiakkaisiin. Tehtaanjohtajan toimi toi kaivattua haastetta. Vuonna 1988 siirryin KWH:n omistukseen jo aiemmin siirtyneen Ulvilan tehtaan johtajaksi. Uusi monipuolinen toimenkuva ja paluu kotiseudulle Satakuntaan houkuttivat. Näitä tehtäviä hoidin vuoteen 2004, jonka jälkeen jatkoin vielä huhtikuuhun 2006 asti osaaikaeläkeläisenä tehtaan kehitystehtävissä. Vuosien kuluessa on kehitetty muoviputkistandardit ja oman toiminnan laatujärjestelmät. Sekä konekanta että raaka-aineet ovat kehittyneet. Tänä päivänä tehdään entistäkin parempaa putkea aiempaa pienemmällä raaka-ainemäärällä. KWH Pipen tuotesortimentti on laajentunut, ja asiakkaille voidaan tarjota valmiita järjestelmiä, Alarautalahti kuvailee. Seuraajalleen ja muulle KWH Pipen väelle hän muistuttaa, että KWH:ssa on aina vallinnut hyvä henki henkilöstön keskuudessa. Perheyritys on huolehtinut työntekijöistään, mikä on osaltaan nostanut osaamisen tasoa. Tärkeää on ollut panostus koulutukseen, jonka uskon olevan tärkeä osa KWH Pipen toimintaa myös tulevaisuudessa. Tom Lindholm (vas.) ja Tapio Tyni (oik.) saattelivat Timo Alarautalahden ansaitulle eläkkeelle. N I M I T Y K S I Ä KWH Pipe Suomi Asiakaspalvelu Janina Sjöblad toimii 26.5.2006 alkaen yhdyskuntatekniikan myyntineuvottelijana Taina Avaran äitiys lomasijaisena. Turku Helsinkimoottoritien viimeinen osuus käynnissä TURKU HELSINKI-MOOTTORITIEN viimeinen vai he käynnistyi alkuvuodesta tieosuudella E 18 Muurla Lohja. Tiehallinnon hankkeessa rakennetaan muun muassa 51,3 kilometriä uutta moottoritietä, 7 moottoritietunnelia (yhteispituudeltaan 5,2 kilometriä), 8 eritasoliittymää ja 48 siltapaikkaa. Yksi tunneleista, Karnaisten tunneli, on Suomen pisin maantietunneli, pituudeltaan 2,2 kilometriä. KWH Pipe toimittaa tieurakkaan salaoja-, sadevesi- ja kaapelisuojaputkia sekä sadevesikaivoja. Moottoritie toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarihankkeena, jossa Tiehallinto ostaa palveluntuottajalta, Tieyhtiö Ykköstie Oy:ltä, tien suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon vuoteen 2029 asti. Tieyhtiö Ykköstie Oy vastaa hankkeen rakentamisen ja kunnossapidon rahoituksesta. Tien valmistuttua Tiehallinto maksaa tieyhtiölle palvelumaksua 21 vuoden ajan. Tieyhtiö Ykköstie Oy on tehnyt rakentamista ja ylläpitoa koskevat sopimukset Skanska Tekra Oy: n ja Lemcon Oy:n kanssa, jotka muodostavat hankkeen toteuttavan Työyhteenliittymän E 18. Elinkaarimalli nopeuttaa Tiehallinnon mukaan hankkeen toteuttamista ja kannustaa laadukkuuteen sekä tehokkaampiin toimintatapoihin. Sopimuksen kokonaisarvo on 638 miljoonaa euroa, josta rakentamisen osuus on 299 miljoonaa euroa. Liikenteelle tie avataan marraskuussa 2008, jonka jälkeen koko tieosuus Turun ja Helsingin välillä on moottoritietä. 4
Y M P Ä R I S T Ö T E K S T I J A K U V A T Arto Rautio Leinot halusivat kestävän ratkaisun Leinon perhe rakensi nykyaikaiset mukavuudet lomaasuntoonsa Hausjärvelle. Samalla he päättivät laittaa jätevesien käsittelyn kerralla kuntoon. Kun Tiina Leino sai vuonna 1994 perinnöksi 1800-luvun lopun hirsitalon Hausjärven Haminankylästä, päätettiin huonohkoon kuntoon päässyt talo korjata. Nämä nurkat tulivat rakkaiksi jo pikkutyttönä. Uuden talon rakentaminen olisi varmasti ollut helpompaa kuin korjata runkoa vaille kaikki. Mutta silloin olisi mennyt vanhaan taloon ja paikkaan liittyvä tunnelma, Tiina Leino miettii. Tiina ja Jari Leinon aloittaessa urakkaansa perheet lapset Mira ja Toni olivat kaksi- ja viisivuotiaita. Tiina muistaa hyvin esimerkiksi katonkorjauksen ongelmat, kun jommankumman piti vähän väliä kipittää tikkaat alas lasten takia. Talo kuitenkin saatiin veden- ja lämmönpitäväksi, ja siitä on muodostunut Leinoille jokaviikkoinen kakkoskoti Espoon Uusmäen rivitaloasunnon rinnalle. Vuonna 2004 päätimme ottaa yläkerran asuinkäyttöön. Samalla tehtiin myös minulle ja Tonille riittävän korkeat tilat muuttamalla harjakatto mansardikatoksi. Kun makuutilat siirtyivät ylös, saatoimme tehdä alakertaan saniteettitilat. Rakennusluvan ehtona oli jätevesiasioiden ratkominen samalla, kuvailee Jari Leino. Leinot saivat Hausjärven kunnasta tietoja jätevesisuunnitelmia tekevistä yrityksistä. Avuksi valittiin jo yli sataa kiinteistöä auttanut Hämeen Ympäristösuunnittelu, jolla on maine kerralla läpi menevien suunnitelmien tekijänä. Keskusteleminen asiantuntijan kanssa muutti ajatukset nopeasti maasuodatuksesta panospuhdistamon hankkimisen kannalle. HELPPOUS IHASTUTTI Maasuodatus savisessa maassa olisi vaatinut isot maanvaihdot. Lisäksi olisi tarvittu erillinen fosforikaivo, mikä olisi lisännyt sekä rakennus- että hoitokuluja merkittävästi. Hausjärvellä kunta kuuntelee mielellään suunnitelman tekijän ajatuksia. Niinpä saatoimme tarjota mielestämme parasta vaihtoehtoa eli biologis-kemiallista pienpuhdistamoa, jolle Leinojen kiinteistön käyttöaste on jo riittävä, kertoo Hämeen Ympäristösuunnittelun toimitusjohtaja Antti Heinonen. KWH Pipen puhdistamot olivat Heinoselle tuttuja jo aiemmista töistä. Ehdotimme Leinoille uutta WehoPuts 5 -puhdistamoa, joka on pienikokoinen ja hyvin piha-alueelle maisemoituva. Hekin innostuivat ajatuksesta. Kun he tilasivat myös asennuksen meiltä, sovimme samalla, että pidämme yhdessä KWH Pipen kanssa täällä asennusnäytöksen uudesta tuotteesta, Heinonen jatkaa. Hämeen Ympäristösuunnittelun väki asensi WehoPuts 5 -puhdistamon ja tarvittavat viemäriputket aamulla ennen esittelytilaisuutta. Kaivanto oli tehty valmiiksi edellispäivänä. Lopulliset täytöt tehtiin esittelytilaisuuden jälkeen. Puhdistamo on tosi helppo asentaa. Kaivannon teko ja täyttö, puhdistamon ja vähäisten putkien asennus ja sähköliitän- 10
nän veto riittävät. Leinoille asennettiin lisäksi uudet viemärit sekä keittiöstä että saniteettitiloista puhdistamolle, Antti Heinonen toteaa. Leinon perhe halusi varman ja kestävän ratkaisun jätevesipuhdistukseen. WehoPuts 5:n kanssa ei ole riskiä, että suodatuskenttää pitäisi uusia kymmenen vuoden välein tai että loka-auto jyräisi pihamme joka kesä. Huolto on helppoa. Nykykäytöllämme siirrämme vain pari kertaa vuodessa lietepussin puhdistamosta kompostoitumaan ja lisäämme kemikaalia, Jari Leino myhäilee. Hämeen Ympäristösuunnittelun väki asensi Weho- Puts 5 -puhdistamon ja tarvittavat viemäriputket edellispäivänä tehtyyn kaivantoon ennen aamun esittelytilaisuutta. Lopulliset täytöt tehtiin esittelytilaisuuden jälkeen. KWH Pipen Tomi Mäensivu esittelee WehoPuts 5:n toimintaa Tiina Leinolle. Tämähän olisi blondillekin ymmärrettävä, Tiina Leino kiittää käytön helppoutta tilanteen leppoisaan luonteeseen sopien. Asennusnäytöksessä voitiin konkreettisesti esitellä WehoPuts 5 -pienpuhdistamon toimintaa. Hämeen Ympäristösuunnittelun Jyrki Kuosmanen lisää tässä saostuskemikaalia säiliöön. Tämä on tosi yksinkertaista, kun pääosin riittää, että seuraa vain puhdistamon ulkopuolella olevaa merkkivaloa, Tiina Leino naurahtaa tyytyväisenä. Kun perheen lapset muuttavat muutaman vuoden päästä kotoa, on todennäköistä, että Tiina ja Jari muuttavat Haminankylään kokonaan. WehoPuts 5:n kanssa voimme elää silloinkin huoletta, Leinot toteavat. MAHDOLLISIMMAN PIAN JA PARASTA Asennusnäytös veti Hausjärvelle runsaasti väkeä ympäri Etelä-Suomen. Kävijät halusi- vat nähdä konkreettisesti, millainen upouusi WehoPuts 5 oikein on. Hausjärven Oitista tullut Seppo Vuorikoski tarvitsee uuden ratkaisun liki 25 vuotta vanhan teräksisen umpisäiliönsä tilalle. Nurmijärveläiset Väinö Vaulasto ja Jussi Heikkilä asuvat taloissa, joiden järjestelmät eivät enää täytä uusia vaatimuksia. Lopen Launosista saapunut Jaakko Tschokkinen puolestaan on rakentamassa uutta taloa. Kävijäotantaan sattuneet olivat tyytyväisiä näytökseen sekä esiteltyyn tuotteeseen ja saatuun informaatioon. Siisti paketti näyttää olevan, Jaakko Tschokkinen tiivistää arvionsa WehoPuts 5: stä monipuolisen esittelyn jälkeen. Kyllä täältä jäi paljon mieleen. Minusta tuntuu, että vanha kannattaa korjata kuntoon mahdollisimman pian. Tilalle on hyvä laittaa niin nykyaikainen järjestelmä kuin mahdollista, jotta se kelpaa myös jälkipolville tai kiinteistökaupan yhteydessä uudelle omistajalle, Seppo Vuorikoski pohtii. Kunnasta ei oikein saa kunnon tietoa, Jussi Heikkilä harmittelee. Antti Heinosen mukaan joissakin kunnissa annetaan jopa virheellistä tietoa etenkin panospuhdistamoista. Olisi hyvä, että kunnat yhtenäistäisivät määräyksiään aiheesta. Näin saataisiin kuntien asukkaat tasa-arvoisempaan asemaan. Esimerkiksi Ympäristökeskus voisi olla se taho, joka ohjeistaisi toimintamallin. Joissakin kunnissa ei hyväksytä kuin osa vaihtoehdoista sekä annetaan määräyksiä, joita pidämme kiinteistönomistajan kannalta kohtuuttomina, Heinonen ihmettelee. Puhdistusjärjestelmän pitää täyttää varmasti myös tulevat vaatimukset. Toisaalta kannattaa huomioida, että tekijöiden saaminen vaikeutuu koko ajan. Kun kysyin alkukeväästä ensi kesäksi traktoreita ja kaivureita, oli tarjolla enää kaksi aikaa. Eivätkä ne hinnatkaan varmaan nykyisistä ainakaan laske, Seppo Vuorikoski arvioi. 11
A S I A N T U N T I J A T E K S T I Arto Rautio K U V A Tommi Tuomi Yhteiskunnan ja talouden muutosprosessit heijastuvat myös kansalaisten vesihuoltoon. Kunnat pohtivat omistajuuksiaan ja kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikuttaa edetessään myös kunnallisiin liikelaitoksiin. Pohdimme nyt, pitäisikö meidän olla tässä aktiivisia keskustelijoita vai tyytyä vain veden jakamiseen, Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY:n tuore puheenjohtaja Karl-Gustav Björkell kuvaa tämänhetkisiä haasteita. KARL-GUSTAV BJÖRKELL Laadukas palvelu pinnalla myös vesilaitoksissa Kun Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen edeltäjä Vesihuoltoliitto perustettiin 50 vuotta sitten, oli järjestön toiminnassa keskeistä maaseudun vesijohtohankkeiden rahoituksen turvaaminen. Tämän päivän VVY on paitsi sekä kaupunkien että maaseudun vesi- ja jätevesihuollon laajaalainen edunvalvoja ja asiantuntija, myös alan kehityksen käynnistäjä ja koordinoija. Toimintaympäristöön liittyvä vaikuttamisja edunvalvontatyö on toisaalta muun muassa direktiiveihin vaikuttamista EU-tasolla ja toisaalta osallistumista säädösten valmistelutyöhön, lausuntojen antamista ja muuta samantyyppistä toimintaa kotimaassa. Yhdistyksen toimisto on aika pieni. Sen vuoksi jäsenyhteisöjen edustajista koostuva hallitus ja kolme pysyvää neuvostoa sekä erilaiset omat työryhmät ovat tärkeässä osassa. Tukeudumme vahvasti kentän asiantuntemukseen, ja asioiden valmistelu on hyvin laajapohjaista, Karl-Gustav Björkell kuvailee toimintaa. TIEDOLLA PAREMPAA PALVELUA Toiminnan kehittäminen, koulutus ja julkaisutoiminta kuuluvat myös VVY:n perustehtäviin. Olimme koordinaattorina muun muassa Tekesin Vesihuolto-teknologiaohjelmassa. Viime vuonna perustimme oman kehitysrahaston, josta on mahdollista saada tukea myös pienten laitosten hyvinkin maanläheisiin kehityshankkeisiin, Björkell selvittää. Koulutustoiminnassa esimerkiksi valtakunnalliset ja alueelliset Vesihuoltopäivät tarjoavat paljon uutta tietoa toimintaympäristön muutoksista. Lisäksi ne tarjoavat runsaasti sellaista ammattitietoa, jota etenkin keskisuurten ja pienten laitosten väen olisi vaikea saada muualta samalla tavalla tiiviinä pakettina. Yhtenä kehityshankkeena on ns. toiminnallisen benchmarkingin kehittäminen. Kun käytössä on koko Pohjoismaita koskevaa vertailutietoa, jossa on tarkasteltu muun muassa taloudellisia, laadullisia ja ympäristönsuojelullisia tunnuslukuja, pystytään kussakin vesi- ja viemärilaitoksessa kehittämään toimintaa ja asiakaspalvelua selvästi määrätietoisemmin, Björkell muistuttaa. Benchmarking eri muodoissaan on yleistymässä sekä kansainvälisesti että Suomessa. Se on moderni työväline myös vastattaessa viranomaisten ja asiakkaiden tiedontarpeeseen sekä vaatimuksiin. VESI- JA VIEMÄRILAITOS- YHDISTYS VVY Perustettu vuonna 1956 Vesihuoltoliitto ry:ksi. Muuttui Vesi- ja viemärilaitosyhdistys ry:ksi 1992. Jäseninä 294 vesi- ja viemärilaitosta pienistä paikallisista, torniolaisen Arpelan vesiosuuskunnan tapaisista toimijoista suuriin kunnallisiin, Helsingin Veden tapaisiin liikelaitoksiin. VVY:n jäsenet kattavat 85 prosenttia Suomen vesihuollosta. Yhdistyksessä on lisäksi noin sata vesihuollon parissa toimivaa yritystä yhteistoimintajäsenenä. Näkyvintä toimintaa ovat alueelliset ja valtakunnalliset Vesihuoltopäivät sekä joka toinen vuosi pidettävä Yhdyskuntatekniikka-tapahtuma, jossa VVY on yksi tapahtuman järjestäjistä. VVY julkaisee jäsentiedotetta sekä mm. tutkimusraportteja. Jäsenet saavat myös Vesitalous-nimisen alan ammattilehden. Lisätietoja osoitteessa www.vvy.fi. 12
Kehittelemme parhaillaan ns. toiminnallista benchmarkingia vesi- ja viemärilaitosten käyttöön, Karl-Gustav Björkell kertoo. PITKÄN LINJAN VESIOSAAJA Porvoon veden toimitusjohtaja Karl- Gustav Björkell on työskennellyt vesihuoltoon liittyvissä tehtävissä jo yli 35 vuotta. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuodenvaihteessa 1971 72. Työura vesihuollon parissa alkoi kuitenkin jo teekkarina Suunnittelukeskuksessa. Olin koko 1970-luvun Suunnittelukeskuksessa näissä tehtävissä. Sitten siirryin ruotsinkieliseen kuntajärjestöön kolmeksi vuodeksi, kunnes silloisen Porvoon vesi- ja viemärilaitoksen johtajan paikka avautui. Koska olen syntyisin Porvoosta ja asuin täällä myös ne vuodet, kun olin työssä Helsingissä, oli selvää, että hain oman alan paikkaa Porvoosta, Björkell kertoo. Merkittävin muutos Porvoossa vuonna 1983 alkaneessa työrupeamassa oli Porvoon kaupungin ja silloisen maalaiskunnan yhdistyminen vuonna 1997. Björkellin vastuulle tulivat silloin koko liki 50 000 asukkaan kaupungin vesiasiat. Meillä on Porvoon veden ohella kymmenkunta vesiosuuskuntaa, joille myymme vettä. Kun joudumme huolehtimaan kaava-alueiden ja haja-asutusalueiden vesi- ja viemäriverkostojen uudisrakentamisesta, vanhan verkoston ylläpidosta ja korjaamisesta sekä jätevesien puhdistuksesta, on vesiosuuskunta yhä yksi tapa kiirehtiä oman alueen saamista yhteiseen järjestelmään, Björkell toteaa. Karl-Gustav Björkell toteaa, ettei ole koskaan katunut alanvalintaansa. Vesihuollon piirissä on löytynyt aina mielenkiintoista ja haasteellista työtä, johon oman lisävärinsä on antanut järjestötoiminta muun muassa VVY:ssä. Ja mielekästä tekemistä löytyy varmasti jatkossakin, Björkell arvioi. Alkujaan vesiosuuskuntien ja maalaiskuntien vesilaitosten yhteistoimintajärjestönä aloittanut Vesihuoltoliitto muuttui Vesi- ja viemärilaitosyhdistykseksi vuonna 1992. Samalla myös kuntien keskusjärjestöt sulautuivat yhdeksi Kuntaliitoksi. Björkell oli valmistelemassa Vesihuoltoliiton muuttumista VVY:ksi, ja hän istui uuden VVY:n hallituksessa neljä vuotta vuoteen 1997. Rotaatioperiaatteen mukaisesti hän oli poissa hallitustyöstä välillä, mutta palasi sinne uudestaan vuonna 2004. Vuoden 2006 alusta Björkell on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. 13
V E S I H U O LT O T E K S T I Arto Rautio K U V A T Arto Rautio ja Tommi Tuomi Vantaan Veden itäisen piirin vastaava mestari Timo Kattilamäki kertoo maaperän vanhassa merenpohjassa olevan koostumukseltaan sellaista, että kaupungin 1970- ja 1980-luvuilla asentamat valurautaputket eivät kestä syöpymättä. Vaikka putkia korjataan vuosittain, joudutaan vuotojen etsintää ja torjuntaa tekemään koko ajan. Itäisen piirin vastuulla on Tuusulanväylän itäpuolinen Vantaa. Koko kunnallisen liikelaitoksen työmäärästä kaksi kolmannesta on meidän puolellamme. Kun liittymisaste on lähellä sataa prosenttia, on putkea vastuullamme paljon. Silti vuotojen määrä, joka on piirissämme sadan kahta puolen vuodessa, on suuri. Huolestuttavinta on, että hukkaan menneen veden määrä on noussut 2000-luvulla reilusta 20:sta jo 25 prosenttiin. Rahaa sananmukaisesti valuu hukkaan iso määrä, kun vesi ei virtaa putkissa käyttäjille, vaan osa katoaa putkista matkalla, Kattilamäki harmittelee. Ongelma on tunnettu Vantaalla pitkään. Jo 1990-luvulla pohdittiin aluemittausjärjestelmän rakentamista, jotta vuodot havaittaisiin ja löydettäisiin senhetkistä nopeammin. Vuotovedet kuriin aluemittauksella Ulkopuolinen syöpyminen valurautaputkissa on pääsyy siihen, että Vantaan itäisen osan käyttövesiverkostossa virtaavasta vedestä vuotaa hukkaan neljännes. Jotta vuotojen havaitseminen ja löytäminen tapahtuisi nopeasti, on Vantaalle alettu asentaa aluemittausjärjestelmää. 14
Aluemittaus olisi tullut silloin niin kalliiksi, että Vantaan Vesi päätti käyttää rahat mieluummin putkien uusimiseen. Ajatus ei kuitenkaan unohtunut. Nyt, kun järjestelmät ovat kehittyneet ja hinnat kohtuullistuneet, päätimme aloittaa järjestelmän rakentamisen, Kattilamäki selvittää. Merkittävin aluemittauksen tuoma etu on tutkittavan alueen pieneneminen. Virtauksen, paineen ja äänen seuranta sekä vuotojen havaitsemiseksi että niiden löytämiseksi kohdistuu täsmällisemmin kuin ennen. Samalla paranevat piilovuotojen löytämismahdollisuudet. Nyt vuoto löytyy liian usein vasta sitten, kun se nousee pintaan. Olisihan se valtava edistysaskel, jos hukka putoaisi 25:stä 15 prosenttiin, Kattilamäki kertoo tavoitteista. IDEAA VIEMÄRIPUOLELTA Timo Kattilamäki on työskennellyt ennen Vantaan Veteen tuloaan viemärilaitoksen palveluksessa. Sen puolen innovaatiot ja laitoksen pitkä yhteistyö erilaisten työkohtaisten erityisratkaisujen toteuttamisessa KWH Pipen Tuusulan tehtaan kanssa johtivat siihen, että Kattilamäki otti yhteyttä KWH Pipen yhdyskuntatekniikan piiripäällikkö Marko Kuituseen. Aluemittauslaitteet asennetaan satulakiinnityksellä vesijohdon pintaan. Asennustyö tapahtuu porahaaralla paineiseen putkeen. Käyttäjille ei siis aiheudu tästä häiriötä. Totesimme, että mittalaitteet tarvitsevat samantyyppisen suoja- ja tarkistuskaivon kuin mitä on käytetty eräissä viemäripuolen kohteissa. Sellaista aloimme sitten kysellä, Timo Kattilamäki selostaa. Käytännössä tuotekehittely tapahtui niin, että Kattilamäki meni joukkonsa kanssa käymään Tuusulassa KWH Pipen paikallispäällikkö Ossi Pirneksen luona. Mukana oli myös mittalaite ja pätkä vesiputkea. Lisäksi käytiin keskustelu Vantaan Veden tarpeista. Sitten Tuusulan yksikkö ryhtyi työhön, jonka lopputuloksena syntyi helposti asennettava erikoiskaivo. Lähtökohtana kehitystyölle oli alhaalta auki oleva kaivo. PAIKALLEEN RÄÄTÄLÖITY Tarkistus- ja suojakaivot räätälötiin asiak kaan tarpeisiin KWH Pipen Tuusulan tehtaalla. Vakiokaivoon hitsattu helma kiinni tettiin putken päälle teräspannoin. Tiivisteeksi ruiskutettiin uretaania. Anturia varten on tehty reikä kaivon pohjaan. Asennusvaiheessa kaivoa varten tehtiin kuoppa hieman putkien alapintaa alemmaksi. Vantaan Veden asennus ryhmä siirsi kaivon miesvoimin asennuspaikalle, jossa se nostettiin kaivin koneella paikalleen. Helma tiivistettiin uretaanilla ja kiinnitys tapahtui teräspannoilla vesijohdon ympäri. Koko asennus kesti vain puolisen tuntia. Teemme asennuksen mahdollisimman tiiviiksi, mutta kun elektroniikka on yläosassa, emme tavoitelleet sataprosenttista tiiviyttä. Tarjottu ratkaisu oli ylhäältä päin pantakiinnityksellä paikalleen lukittava elementti, johon on hitsattu kiinnityshelma ja leikattu anturan tarvitsema aukko verstaalla valmiiksi. Se oli juuri sitä, mitä tarvitsimme, Kattilamäki kuvailee. HARVINAISEN NOPEA PILOTTITYÖ Ensimmäinen Vantaan Veden aluemittauskaivoista asennettiin vapun alla Hakunilassa. Asennuksen teki laitoksen oma työmaaporukka putkimestari Pekka Töyrylän johdolla. Mukana oli kuorma-auto, kaivinkone ja kaksi asentajaa. Itse työ sujui kevyesti yhden päivän aikana. KWH Pipe toimitti kaivon sovittuna aikana työmaalle, jossa eniten aikaa kului kuopan kaivamiseen ja täyttämiseen. Kaivo siirrettiin miesvoimin asennuspaikalle ja nostettiin kaivurilla paikalleen. Helmojen ja putken sauma tiivistettiin uretaanilla, minkä jälkeen se painettiin tiiviisti paikalleen. Sitten teräspannat asetettiin paikalleen ja kiristettiin. Asennus oli valmis. Asennus oli helpoin pilottityö, joka minulle on tullut vastaan. Koko työ kesti noston alkamisesta siihen, kun kiinnityspannat oli kiristetty paikalleen, yhteensä vain puoli tuntia. Eikä missään asiassa ollut ongelmia, Timo Kattilamäki kiittää. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että asiak - kaan kannattaa ottaa rohkeasti meihin yhteyttä kaikenlaisten erityiskysymystensä kanssa. Vantaan Vesi tämän tiesi jo entuudestaan, mutta sama koskee luonnollisesti kaikkia muitakin asiakkaita. Onhan se paljon helpompaa tehdä työt sisätiloissa Tuusulassa kuin työmaalla, KWH Pipen piiripäällikkö Marko Kuitunen muistuttaa. Tuusulan tehdas palvelee pääasiassa Etelä-Suomen alueen kaivoasiakkaita. Muualla Suomessa saman palvelun saa KWH Pipen Vaasan tehtaalta. 15
S A N E E R A U S T E K S T I Arto Rautio K U V A T Arto Tulima Kajaanin keskussairaalan potilasrakennuksen vuonna 1969 käyttöönotettu kuparinen käyttövesiputkisto on tullut elinkaarensa päähän. Jo suunnitteluvaiheessa päätettiin, että uusimisessa käytetään komposiittiputki järjestelmää. Kajaanin keskussairaala on normaalissa käytössä töiden ajan. Putkiston uusimisessa erityisen tärkeää on välttää tulityöt ja minimoida muukin häiriö sairaalan toiminnalle. Turvallisuus etusijalla Ei ole tarvinnut katua valintaa, kuittaa sairaalainsinööri Pentti Keränen nyt, kun kajaanilainen LVI-Aitta ja Putkimiehet Oy tekee työtä KWH Pipen WehoPress-paineputkijärjestelmällä. Keskussairaalan potilasrakennuksessa on kymmenen maanpäällistä ja yksi maanalainen kerros. Potilasosastoja on ollut yhdeksässä kerroksessa, mutta nyt osastoa 2 ollaan muuttamassa sisätautien poliklinikaksi. Kun kiinteistön kuntotarkastus osoitti käyttövesiputkien uusimisen tarpeelliseksi, alkoi keskussairaalan väki pohtia suunnittelijaksi valitun LVI-suunnittelutoimisto KaiPlan Ky:n kanssa putkiremontin tekemistä. Heti alkuun todettiin, että sairaalan potilasrakennusta ei voi korjata kuin osasto kerrallaan. Se asetti etenkin turvallisuudelle kovat vaatimukset. Suunnittelutyön alkaessa muutama vuosi sitten olivat LVI-konemestarim- me Asko Härmä ja suunnittelija jo tutustuneet uuteen komposiittiputkijärjestelmään. Pyysimme urakkakilpailuun tarjoukset vain komposiittipaineputkilla. Halusimme lisäksi, että putkiurakoitsija on myös pääurakoitsija eli vastaa myös putkiasennukseen liittyvistä rakenneteknisistä töistä, valottaa rakennuttamisesta vastaava Kainuun maakunta -kuntayhtymän Pentti Keränen. TARJOUS TEHTIIN YHTEISTYÖSSÄ Kun LVI-Aitta ja Putkimiehet Oy sai tilaajan suunnitelmat, ottivat he yhteyttä päätukkuri Onnisen Oulun toimistoon. Putkivalinnassa pohjana olivat turvallisuus, meluttomuus ja pölyttömyys. Päädyimme Onnisen Tapio Laurin kanssa tarjoamaan WehoPressiä. Meille urakoitsijana olennaista olivat myös laatu, toimitusvarmuus ja tietysti hinta sekä se, että Onninen pitää kaikkia WehoPress-järjestelmän erikokoisia putkia ja laajaa putkiyhtei- den valikoimaa varastossa. Tämä on sekä työmaalogistiikan että kustannusrakenteen kannalta elintärkeä etu. Lisäksi meillä oli hyvät kokemukset KWH:n tuotteista jo ennestään, toimitusjohtaja Ville Hälinen tähdentää. Onninen toimittaa keskusvarastoltaan Hyvinkäältä tavaran urakoitsijalle tilausten mukaan. Vaikka komposiittiputken käyttö kasvaa jatkuvasti, olemme pystyneet KWH Pipen kanssa pitämään WehoPressin saatavuuden koko ajan hyvänä. Tämä on tärkeä kilpailuvalttimme yhdessä sen kanssa, että varastoimme tuotteet urakoitsijan puolesta, korostaa myyntiryhmäpäällikkö Tapio Lauri Onnisen Oulun toimipisteestä. Onnisen väki oli Kajaanin työmaan tarjousvaiheessa yhteydessä KWH Pipen piiripäällikkö Pasi Liimataiseen. Katsoimme urakoitsijalta saadun listan yhdessä läpi ja laskimme oman tarjouk- 16
Mutkat on voitu tehdä esimerkiksi taipuisaa putkea taivuttamalla, sen sijaan että olisi käytetty kulmapaloja. WEHOPRESS WehoPress-komposiittiputkessa sisäkerros ja ulkokerros on PEXmuovia ja kerroksien välissä on putkea jäykistävä alumiinikerros. Alumiinikerros toimii samalla happidiffusiosuojana. Liittäminen tehdään puristusliittimillä, eli järjestelmä sopii hyvin saneerauskohteisiin, joissa ei haluta tehdä tulitöitä. la kolme ylös asti. Kun linjat, joissa on kylmä-, lämmin- ja kiertoputki, tulevat molempiin päihin ja keskelle, voi osastot jatkossa jakaa suluilla kolmeen osaan mahdollisten muutostöiden aikana. Putket vedetään kerroksissa piiloon alas laskettujen kattojen sisälle. Vesipisteisiin ja kalusteisiin tullaan pintavetoina. Vanhat, rakenteissa olevat putket jätetään tyhjennettyinä paikalleen, mikä vähentää purkutöiden haittoja. WehoPress on soveltunut työhön oikeastaan täydellisesti. Olemme ottaneet putket pääosin kieppitavarana eikä salkoina, mikä on helpottanut työtä vanhassa rakennuksessa. Mutkat on voitu tehdä esimerkiksi putkea taivuttamalla, sen sijaan että olisi käytetty kulmapaloja. Investoimme urakan alkaessa myös työssä tarvittaviin koneisiin, joita tarvitsemme jatkossakin, Ville Hälinen toteaa viitaten muun muassa jo alkaneeseen Vuokatin urheiluopiston työmaahan. 33-vuotias LVI-Aitta ja Putkimiehet Oy tekee tällä hetkellä pääosin korjausrakentamista. Urakointia ja huoltoa sekä myymälöitä Kajaanissa ja Sotkamossa pyöritetään noin 40 hengen voimin. Hälinen uskoo WehoPressin valtaavan markkinoita perinteiseltä putkelta, vaikkei se perinteistä kokonaan syrjäyttäisikään. WehoPressin asennus on sujunut hyvin ja ongelmitta, tarvittavat ohjeet ja tuoteselosteet olemme katsoneet Internetistä. Myös logistiikka on toiminut suunnitelmien mukaan, Hälinen kehuu Onnisen ja KWH Pipen palvelua. semme. Yhteistyömme KWH:n kanssa on sujunut hyvin ja toimitusvarmuus on ollut kiitettävä. Toimittaja on myös antanut hyvin teknistä neuvontaa ja kouluttanut urakoitsijoita, Tapio Lauri kiittää. SOPII HYVIN TYÖHÖN Keskussairaalan putkityömaa on mittava: uutta käyttövesiputkea asennetaan 6 7 kilometriä. Käytetyt putkikoot ovat 16 63 millimetriä. Työ alkoi maaliskuussa 2006 ja päättyy näillä näkymin vasta vuoden 2008 lopulla. Yhden osaston uusiminen vie noin kuukauden, mutta joudumme rytmittämään työmme sairaalan ehdoilla, Hälinen jatkaa. Pentti Keränen kertoo, että rakennuksessa on nyt 18 nousulinjaa. Sulkujen sijainti ei ollut vanhassa järjestelmässä paras mahdollinen. Uusia nousulinjoja tulee vain kolme, normaalipaineella viiteen alimpaan kerrokseen sekä korotetulla paineel- WehoPress-paineputkijärjestelmä näyttää olevan näppärä ja siisti toteuttaa. Paketti on mennyt hyvin eteenpäin, sairaalainsinööri Pentti Keränen arvioi putkisaneerauksen kulkua. 17