SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

Vuosikirja 2015

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 4 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA 7 KOULUTUKSELLA MIELENTERVEYSOSAAMISTA 9 UUSIA MALLEJA JA TIETO PERUSTAA 10 APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA 12 RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO 15 VIESTINTÄÄ JA VAIKUTTAMISTA 16 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS 17 STRATEGIA VUOSILLE 2016 2020 19

MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI 2015 Mielenterveyttä voi vahvistaa Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Mielenterveys seura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Mielenterveysseura on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, joka toimintavuonna täytti 118 vuotta. Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 eri puolella Suomea toimivaa kriisikeskusta. Niissä työskenteli 98 palkattua työntekijää ja 836 koulutettua vapaaehtoista. Jäsenistön muodostavat 54 paikallista mielenterveysseuraa ja 29 valtakunnallista järjestöä. Henkilöjäseniä seuralla on 557, mutta vuodesta 1991 seuran jäseniksi ovat voineet liittyä vain rekisteröidyt yhdistykset, eivät yksityiset henkilöt. Mielenterveysseuran palveluksessa oli toimintavuoden aikana noin 100 työntekijää. Toiminnassa oli mukana yli 3 000 vapaaehtoista sekä yhteistyökumppaneita. Huhtikuun liittokokous päätti seuran uudesta strategiasta vuosille 2016 2020. Toimintavuoden teemana oli Verkosta ja verkostoista hyvinvointia. Vuonna 2014 aloitettu laaja verkko uudistus valmistui ja avasi uusia toimintamahdollisuuksia. Keskeiset seuran tapahtumat olivat Mieli 2015 -päivät Turussa 11. 12. helmikuuta, liittokokous 25. huhtikuuta, Mental Health Art Week 18. 24. toukokuuta, kansainvälinen itse murhien ehkäisy päivä 10. syyskuuta ja maailman mielen terveyspäivä 10. lokakuuta. Mielenterveysseuran puheenjohtaja on professori Pentti Arajärvi. Seuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Marita Ruohonen jäi eläkkeelle vuoden lopussa ja Mielenterveysseuran toiminnanjohtajaksi valittiin Sari Aalto-Matturi 1.1.2016 alkaen. Marita Ruohonen Sari Aalto-Matturi MIELENTERVEYSSEURA TOIMII VALTAKUNNALLISESTI 54 paikallista mielenterveysseuraa 29 valtakunnallista jäsenjärjestöä 22 kriisikeskusta eri puolilla Suomea, kriisikeskusverkosto Seurassa noin 100 työntekijää Toiminnassa mukana yli 3 000 vapaaehtoista ja yhteistyökumppaneita Koulutukset jalkautuneet ympäri maata Aktiivista kansainvälistä toimintaa mielenterveysseura.fi 3

KAIKILLA ON YHTÄLÄINEN OIKEUS MIELENTERVEYTEEN Vuosi 2015 oli seuralle merkityksellinen. Yhdessä paikallisten seurojen ja kumppaneiden kanssa rakennettiin seuralle strategia, jonka suuntaamana seura edistää mielenterveyttä ja ehkäisee ongelmia vuosina 2016 2020. Maailma on yhä monimutkaisempi. Mielenterveyden edistäminen vaatii uusiutuvia keinoja ja uudenlaista ketteryyttä. Turvapaikanhakijoiden määrän yllättäessä seuran asiantuntijat pystyivät muun tuen ja avun tarjoamisen ohella tuottamaan nopealla syklillä uusia työkaluja kohdata usein jo traumatisoituneita turvapaikanhakijoita. Ihmisten perustarpeet säilyvät mutta tottumukset muuttuvat myös kansalaistoiminnassa. Uuden strategian ja hankkeiden kautta pyritään edelleen kehittämään vapaaehtoistyön vetovoi mai suutta ja siihen uusia muotoja. Mielenterveysseura kehitti mielenterveysosaamisen ja tuen saatavuutta myös uusiutuneiden verkkosivujen, sosiaalisen median ja mediakumppanuuksien kautta. Digitaalisten palvelujen kehitystyötä jatketaan yhä painotetummin. Maailma yhä monimutkaisempi Mielenterveysseuran koulutus- ja kehittämistoiminta yhdistettiin vuoden 2015 aikana. Koulutus on keskeinen keino viedä kehitettyjä menetelmiä käytäntöön. Tähän tarvitaan myös luotettavaa tutkimustietoa sekä kokemus peräistä tietoa Suomessa asuvilta. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Sitä työtä teemme yhdessä paikallisten seurojen, vapaaehtoisten, kumppaneiden ja jokaisen teidän kanssa. Puheenjohtaja Pentti Arajärvi Suomen Mielenterveysseura 4 Mielenterveysseura 2015

mielenterveysseura.fi 5

YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA Mielenterveysseuralle keskeisiä yhteistyörakenteita olivat edelleen alalla toimivien valtakunnallisten järjestöjen muodostama Mielenterveyspooli, jossa jäseninä on sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjä että ammattijärjestöjä. Kansan edustajien ja neljän valtakunnallisen mielenterveysjärjestön Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta aloitti uuden kautensa, puheenjohtajana kansanedustaja Annika Saarikko. Mielenterveysseura liittyi jäseneksi Tarttumattomat sairaudet -verkostoon, jossa yhteistyötä tekevät Suomen suurimmat potilas- ja kansanterveysjärjestöt sekä Suomen suurin tieteellinen seura. Mielenterveysseuran vaikuttajaviestinnässä painottuivat eduskuntavaalit ja hallitusohjelmatyö. Yhdessä mielenterveysalan järjestöjen kanssa seura järjesti vaalipaneelin sekä vaikutti suoraan päättäjiin. Seura viesti aktiivisesti Mielenterveyttä edistetään yhteiskunnan kaikilla sektoreilla seuran hallitusohjelmatavoitteista, joissa korostettiin psyykkisen hyvinvoinnin ohjelmaa sekä itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Mielenterveyden edistäminen nousi hallituksen kärkihankkeeksi. Seura vaikutti kärkihankkeen jatkumiseen ja hallitusohjelman muihin mielenterveydelle läheisiin kohtiin, mutta oli huolissaan kärkitavoitteen tulevasta toimeenpanosta. Mielenterveysseura otti aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin asioihin tiedotteiden, lausuntojen ja kuulemistilaisuuksien muodossa, ja osallistui aktiivisesti Mental Health Europen (MHE) ja World Federation for Mental Health (WFMH) -järjestön toimintaan. 6 Mielenterveysseura 2015

KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA Mielenterveysseura tuki paikallisten mielenterveysseurojen toimintaa valtakunnallisesti ja alueellisesti muun muassa järjestämällä valtakunnallisia ja alueellisia koulutuksia ja kehittämispäiviä sekä perehdyttämällä uusia paikallisten seurojen toimijoita ja osallistumalla tapahtumien suunnitteluun. Paikallisten mielenterveysseurojen kanssa jatkettiin myös monimuotoista hankesuunnittelua. Paikallisten mielenterveysseurojen toimijoille järjestettyihin koulutuksiin osallistui lähes 700 henkilöä. Mielenterveysseuran aluetyössä tehtiin lähes 130 yhdistyskäyntiä. Maailman mielenterveyspäivänä kampanjoitiin tuomalla esiin omia vahvuuksia ja kampanjoimalla sosiaalisessa mediassa. Mielenterveyspäivän kampanjointiin osallistui useita paikallisia mielenterveysseuroja. Mental Health Art Week järjestettiin toukokuussa toisen kerran. Mielen hyvinvointia edistävään kulttuuri- ja taideviikon toteutukseen osallistui Mielenterveysseuran lisäksi 36 paikallista mielenterveysseuraa yhteistyökumppaneineen. MHAW-tapahtumia järjestettiin yli 150 ympäri Suomea, kuten yleisötapahtumia ulko- ja sisätiloissa, retkiä kulttuurikohteisiin, lyhytelokuvakilpailu sekä kuvataidenäyttelyitä. Paikallisten mielenterveysseurojen toiminnan tueksi julkaistiin Johda seuraa -opas hallituksen jäsenille sekä artikkelikokoelma Vapaaehtoistyön työnohjauksen erityispiirteitä. Jäsenpalveluita, koulutusta jäsenille ja vapaaehtoisille, aluetyötä ja kehittämishankkeita Kansalaistoimintojen yhteydessä toteutetut projektit Mielenterveysalan liikunnan koordinointi- ja kehittämishankkeessa (2012 2015) seura toimi mielenterveysalan valtakunnallisena asiantuntijana, vaikuttajana ja alan toimijoiden kokoajana. Hankkeen viimeisenä toimintavuonna julkaistiin toimijoiden ja päättäjien tueksi liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset. Mielenterveysseura haki valtakunnallisen liikuntajärjestön valtionapukelpoisuutta vuodelle 2016 tarkoituksena jatkaa päättyneen hankkeen ja kehittämislinjausten eteenpäin viemistä. Kilta-hankkeessa (2012 2016) tuettiin yrittäjien mielenterveyttä ja hyvinvointia vertaisryhmissä sekä järjestämällä hyvinvointikoulutuksia yrittäjien aluejärjestöjen ja kriisikeskusten kanssa. Koulutuksiin osallistui yhteensä 168 yrittäjää. Tampereen yliopisto myönsi Kiltatoiminnalle Hyvä Työ! -tunnustuspalkinnon merkityksellisestä ja vaikuttavasta työstä. Paikalliset mielenterveysseurat (54) Paikallisissa mielenterveysseuroissa 3 300 vapaaehtoista toimijaa seurojen eri toimintamuodossa Yli 50 erilaista vapaaehtoistoiminnan muotoa: hyvinvointivastaavia, vapaaehtoistyön työnohjaajia, retkien ja tapahtumien järjestäjiä, viestintävastaavia, ryhmänohjaajia, hallitusten jäseniä, kulttuuri- ja liikuntatoiminnan kehittäjiä, kriisipuhelimessa päivystäjiä, verkkoauttajina Tukinetissä, henkilökohtaisena tukihenkilönä, tukikeskusteluissa kriisivastaanotolla Ryhmissä ja kohtaamispaikoilla tavattiin yli 21 000 ihmistä ja lisäksi tapahtumissa yli 25 000 ihmistä. mielenterveysseura.fi 7

Kansalaistoimintojen järjestämät koulutus- ja kehittämispäivät vuonna 2015 940 osallistujaa 665 paikallisten mielenterveysseurojen toimijoita 275 muiden tahojen toimijoita Paikallisille mielenterveysseuroille järjestettiin koulutuksia mm. seuraavista aiheista: Puheenjohtajien neuvottelupäivät yhdistystoiminnan kehittämiseksi Viestintäkoulutukset Mielenterveyden ensiapukoulutukset Vapaaehtoistyön tuki- ja työnohjauskoulutukset Tukihenkilöiden jatkokoulutukset eri teemoista Räätälöidyt kehittämispäivät paikallisille mielenterveysseuroille MIELENTERVEYSSEURA PALVELEE JÄSENSEUROJA Suomen Mielenterveysseura tarjoaa paikallisille mielenterveysseuroille jäsen palveluja, joita vuonna 2016 ovat seuraavat: Keskitetty jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen laskutus sekä tilitykset seuroille Avustukset ja toiminnalliset määrärahat Tapaturmavakuutus tukihenkilöille Toimintaa ohjaavat linjaukset, jotka takaavat laadun ja yhdenmukaisuuden Koordinointituki kriisiauttamisen eri muodoissa toimiville seuroille Asiantuntemus ja tuki aluekoordinaattoreiden substanssialueen mukaisesti Tuki vaikuttamistyöhön ja viestintään Yhtenäisen ilmeen mukainen verkkosivupohja Maksuton materiaali tapahtumiin ja teemapäiviin Painotalon palvelu, josta voi tilata ilmeen mukaista materiaalia omalla logolla Uusien kriisikeskusjohtajien ja puheenjohtajien perehdytys Toiminnan konsultointi vaikeissa tai ongelmallisissa tilanteissa Maksuton ohjelma kriisiauttamisen tilastointiin Maksuttomat koulutukset vapaaehtoistoimijoille Matka- ja majoituskulut vapaaehtoisille useimpiin koulutuksiin Hankkeiden toimintamallit ja materiaalit hyödynnettäväksi seurojen toiminnassa 8 Mielenterveysseura 2015

KOULUTUKSELLA MIELENTERVEYSOSAAMISTA Psykologisten interventioiden, osaamisen kehittämistä etenkin ammattilaisille ja eri yhteisöihin Mielenterveysseuran koulutuskeskus toteutti mielen hyvinvointiin ja psykoterapeuttiseen asiantuntemukseen pohjautuvaa, ajanmukaisiin auttamismenetelmiin liittyvää koulutus- ja kehittämistyötä. Asiakaskunta on ollut pääosin kuntien sosiaali- ja terveysalan sekä sivistystoimen työntekijöitä, yksityisiä organisaatioita ja henkilöitä sekä järjestöjen ja ammattiliittojen henkilökuntaa. Toiminta on omarahoitteista ja koulutukset maksullisia. Koulutuskeskuksen toiminta kärsi epävarmuudesta koko vuoden. Talouden sopeuttamista vaikeuttivat tilakustannukset ja tappiollisten koulutusten loppuunsaattamiseen liittyvät sitoumukset. Hallinto-oikeuden päätös koulutustoiminnan yleishyödyllisyydestä mahdollisti syksyllä uusien linjausten teon toiminnan ja tilojen suhteen. Koulutuskeskuksen tilat päätettiin siirtää Mielenterveysseuran hallinnon alaisuuteen 1.1.2016 alkaen. Samalla ryhdyttiin valmistelemaan koulutus- ja kehittämistoiminnan yhdistymistä. Yhteistyötä koulutusten suunnittelussa ja järjestämisessä tehtiin seuran omien sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden, järjestöjen, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten ja kesäyliopistojen kanssa. Toiminnan tukijalan muodostivat Perhearviointimenetelmän koulutukset, Psykoterapian perusteet sekä työelämän tarpeisiin tilatut koulutukset, joiden kysyntä lisääntyi toimintavuotena. Uusia avauksia olivat Uudet tuulet kriisityössä -koulutus alueellista kriisityötä tekeville. Ensimmäinen paripsykoterapian täydennyskoulutus perheterapeuteille toteutettiin hyvällä menestyksellä. Koulutuskeskuksen koulutuksiin ja seminaareihin osallistui yhteensä 1085 henkilöä. Osallistujamäärä kaksinkertaistui vuoden aikana. Toimiva lapsi & perhe -hankkeeseen liittyvä E-learning -ohjelman suunnittelu aloitettiin HUS-Mielenterveystalon kanssa ja siihen haettiin TE-rahoitusta. Seuran kehittämisyksikön kanssa työstettiin Palaset kohdalleen -hankkeen pohjalta perhekeskeistä työskentelymallia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulutuskeskuksen järjestämiä koulutuksia 441 osallistujaa työpajoissa ja luennoilla, joissa aiheina mielen hyvinvointi, vaikeat asiakastilanteet, stressi ja jaksaminen 412 osallistujaa menetelmäkoulutuksiin 69 osallistujaa psykoterapia- ja psykoterapeuttiset valmiudet -koulutuksiin 137 osallistujaa kansainvälisiin seminaareihin 44 osallistujaa Toimiva lapsi & perhe -verkostotapaamisiin mielenterveysseura.fi 9

KEHITTÄMISTOIMINNASTA UUSIA MALLEJA JA TIETO PERUSTAA Uusia mielenterveystyön malleja ja järjestölähtöisen auttamistyön tiedonkeräystä Mielenterveysseuran kehittämistoiminnan tavoitteena on kehittää ja jalkauttaa uusia mielenterveystyön malleja sekä toimia järjestölähtöisen auttamistyön tiedonkerääjänä. Keskeinen tehtävä on Mielenterveyden ensiapukoulutusten (MTEA) levittäminen, koordinoiminen ja soveltaminen uusille kohderyhmille. Tästä työstä vastasi kehittämiskeskus Horisontti, jonka lakkauttamista ja sulauttamista talon muuhun koulutus- ja kehittämistoimintaan ryhdyttiin kuitenkin vuoden aikana valmistelemaan ennen kaikkea taloudellisista syistä. Horisontti toimi aktiivisesti RAY:n rahoittamassa mielenterveys- ja päihdejärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA-hanke) ja edusti Mielenterveysseuraa lukuisissa verkostoissa. Horisontti tuki osaltaan hankevalmistelua seurassa, tuotti asiantuntijalausuntoja ja -puheenvuoroja sekä teki selvitystyötä miesten mielenterveyden edistämisestä. Mielenterveysseuran muita toimintoja Horisontti tuki muiden muassa toteuttamalla vuosittaisen kriisikeskusverkostokyselyn, järjestämällä henkilöstölle ja muille päihde- ja mielenterveystoimijoille suunnattua koulutusta, vastaamalla Linity-hankkeen kehittävästä arvioinnista sekä osallistumalla menetelmän satunnaistetun ryhmävertailututkimuksen suunnitteluun. Horisontti julkaisi vuoden aikana useita julkaisuita. Perhepeili-menetelmän kehittämistyö saatettiin loppuun. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti kriisityössä työskenneltäessä perheiden kanssa. Menetelmäkoulutukseen osallistui kriisityöntekijöitä kuudesta kriisikeskuksesta. Vastuu menetelmän levittämisestä siirtyi SOS-kriisikeskukselle. SADe HUS Mielenterveystalo -hankkeessa tuotettiin HUS:n ylläpitämään digitaaliseen mielenterveyspalveluun (Mielenterveystalo) maahanmuuttaja-osio ja Mielenterveyden ensiapukoulutukseen (MTEA) perustuva Mielen terveys puheeksi -verkko-opas. Mielenterveyden ensiapu kansalaistaidoksi -kokonaisuus 2 205 henkilöä opiskeli Mielenterveyden ensiapukoulutuksessa mielenterveyden edistämisen taitoja 123 henkilöä kouluttautui Mielenterveyden ensiavun ohjaajiksi Mielenterveyden ensiapu 1 Psykiska Förstä hjälp 1 Mielenterveyden ensiapu 2 Psykiska första hjälp 2 Mielen hyvinvointi -kurssit yrittäjille Nuoren mielen ensiapu Mielenterveys puheeksi -verkkoopas Mielenterveystalossa Koulutusten kehittäminen ja ohjaajien koulutus Sovellutukset maahanmuuttajatyöhön 10 Mielenterveysseura 2015

Kehittämistoimintojen yhteydessä toteutetut projektit Joint Action on Euroopan komission ja jäsenmaiden yhteistoimi mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi (2013 2016) on merkittävin eurooppalainen mielenterveysalan hanke. Seura koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttamana Mielenterveys kaikessa päätöksenteossa -osahanketta. Toimintavuonna hankkeessa kartoitettujen ja kuvattujen hyvien käytäntöjen pohjalta julkaistiin laaja raportti, jossa esitellään osahankkeen rakenteelliset ja sektorien välisen yhteistyön koordinoinnin suositukset. Toimintavuonna keskityttiin kootun tiedon ja hyvien käytäntöjen levittämiseen Euroopan maihin muun muassa kutsumalla sidosryhmiä Helsingissä järjestettyyn kansainväliseen konferenssiin. Hyviä käytäntöjä vahvistavaa toimintaa on pilotoitu kahdessa kumppanimaassa (Liettua ja Romania). EU-kompassin kehittämishanke. Toimintavuonna alkoi kolmivuotinen (2015 2018) Mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävien toimien EU-kompassin kehittämishanke. Seura on yksi neljästä eurooppalaisesta partnerista hankkeessa. EU-kompassin avulla kerätään, vaihdetaan ja analysoidaan tietoa Euroopan maiden mielenterveys politiikasta ja sidosryhmien toiminnasta. Hanke levittää mielenterveyden yhteistoimen (Joint Action) tuotoksena syntynyttä Euroopan mielenterveyden ja -hyvinvoinnin toimintakehystä. Mielenterveystaidot kasvuun -hankkeiden tavoitteena on kehittää ja levittää voimavaralähtöistä mielenterveyden osaamista lasten ja nuorten kanssa toimiville. Toiminnassa on edetty ennen kaikkea jalkauttavaan ja juurruttavaan vaiheeseen. Hankkeiden koulutuksiin osallistui lähes 4 400 toimijaa. Opetusja kulttuuriministeriön Hyvää mieltä nuorisotyöhön -hankerahoituksen (2015 2016) tuella pystyttiin toteuttamaan valtakunnallisia Mielenterveys voimaksi -koulutuksia. Erasmus-rahoitteisessa toisen asteen Promoting mental wellbeing in VET -yhteistyöhankkeessa jaettiin mielenterveystaitojen opettamiseen liittyviä hyviä käytänteitä sekä vietiin niitä verkkoympäristöön. Mielenterveyden rakennuspuut ikääntyville (MIRAKLE) -hankkeessa (2012 2016) edistettiin yli 60-vuotiaiden mielenterveyttä vahvistamalla ikääntyneiden ja heidän kanssaan toimivien vapaaehtoisten ja ammattilaisten osaamista. Hankkeessa painottui verkostojen kanssa tapahtuva yhteinen kehittäminen, työmallien ja materiaalien levittäminen sekä kertyneen tiedon jalkauttaminen. Tampereen Kriisikeskus Osviitan kanssa toteutettiin kotiin vietävän kriisityön kokeilu. Lapinlahden Lähde on Mielenterveysseuran hallinnoima mielen hyvinvoinnin keskus vanhassa Lapinlahden sairaalassa. Lähteen tärkeimmät tehtävät ovat säilyttää sairaalan perinteitä mielen hyvinvoinnin hoivaajana, luoda työtä ja toimintaa eri muodoissa ja tarjota mielen hyvinvointia kulttuurista ja luonnon läheisyydestä. Toiminnalle on ESR-rahoitus vuoteen 2017. Mielenterveysseura neuvotteli toimintavuoden aikana Helsingin kaupungin kanssa sairaalan puolikkaan vuokraamisesta. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Toimintaa kehitetään laajan yhteistoimintaverkoston kanssa. mielenterveysseura.fi 11

APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallista kriisikeskustoimintaa sekä ylläpitää omaa SOS-kriisikeskusta. Valtakunnalliseen koordinaatioon sisältyy kriisikeskustoiminnan, kriisipuhelinauttamisen ja verkkoauttamisen sisällöllinen ja toiminnallinen koordinaatio sekä kriisipuhelimen tekninen ylläpito ja tilastointijärjestelmän kehittäminen ja ylläpito. Toimintavuonna täsmennettiin ryhmätoiminnan linjauksia kriisiauttamisessa. Kriisikeskusverkoston toiminnassa oli mukana 98 työntekijää ja reilut 836 koulutettua vapaaehtoista. Kriisipuhelimessa rikottiin jälleen soittoennätys. Soittoja tuli yli 180 000 ja vastattujen puheluiden määrä nousi ensimmäistä kertaa kriisipuhelimen historiassa yli 50 000 puheluun. Soittojen määrä kasvoi kolmella prosentilla ja vastattujen puheluiden määrä yli kuudella prosentilla edellisvuodesta. Eniten puheluita jäi edelleen vastaamatta yöaikaan. Runsaiten soittoja puhelimeen tulee klo 21.00 02.00. Soiton yleisimmät syyt olivat ihmissuhdeongelmat. Spontaanista palautteesta 95 prosenttia on kiittävää. Päivystyspaikkakuntia oli vuoden lopussa 25, joista 19 oli kriisikeskuksia ja 6 paikallisia mielenterveysseuroja. Kriisikeskusverkoston kriisivastaanotoilla kävi yli 8 000 henkilöä. Henkilöä kohti käyntejä oli keskimäärin kolme. Suljettuihin ja avoimiin ryhmiin osallistui noin 700 henkilöä. Henkilökohtaisia tuki suhteita oli 77. Verkkokriisityössä erityisesti reaaliaikainen live-tuki kasvatti suosiotaan. Keskustelujen määrä lisääntyi yli neljänneksellä. Kaikkiaan keskusteluja käytiin lähes 8 000. Myös kahdenkeskinen Matalan kynnyksen tukea ja apua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa maksutta ja ilman lähetettä Pari-ja perheongelmat 12 % Ahdistuneisuus 6 % Kuolema lähipiirissä 5 % Huoli läheisestä 5 % Arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat 5 % Im-teema 4 % Masentuneisuus 4 % Muu syy 4 % Väkivalta 3 % Lapseen liittyvä huoli 30 % Yhteydenottosyyt kriisivastaanotoilla asiakkaiden arvioimana %, koko verkosto n 2013 n 2014 n 2015 verkkotuki lisääntyi edelleen jonkin verran: viestejä asiakkaan ja ammattilaisen tai koulutetun vapaaehtoisen välillä oli 1 646. Verkkokriisityössä tavallisimmat yhteydenoton syyt liittyvät ahdistuneisuuteen sekä parisuhde- ja perheongelmiin. Itsetuhoisia yhteydenottoja oli vajaa kymmenesosa (8 %). Verkkokriisityöhön osallistui vuoden aikana 14 paikkakuntaa, joista Lohjaa lukuun ottamatta kaikki ovat kriisikeskuspaikkakuntia. SOS-kriisikeskus Mielenterveysseuran keskustoimiston yhteydessä toimiva SOS-Kriisikeskus täytti toimintavuonna 45 vuotta. Kriisikeskuksella on 62 koulutettua vapaaehtoista. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 17. Valtakunnallisen kriisipuhelimen soitoista yli kolmannekseen vastattiin SOS-kriisikeskuksessa. SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijät tekevät vastaanottotyötä, päivystävät kriisipuhelimessa sekä ohjaavat vapaaehtoisten toimintaa, ja toimivat tarvittaessa myös muiden kriisikeskusten kriisipuhelinpäivystäjien takapäivystäjinä. Yöpäivystystä hoitaa neljä SOS-kriisikeskuksen kriisityöntekijää. Kriisivastaanotolla asiakaskäyntejä oli yli 4 142 (vuonna 2014: 3 847) ja asiak kaita 1 061. Yleisin avuntarve liittyi edelleen parisuhde- ja perheongelmiin, muita yleisiä syitä vastaanotolle hakeutumiseen olivat väkivalta ja ahdistuneisuus. Lisäksi koulutetut vapaaehtoiset kävivät tukikeskusteluja SOS-kriisikeskuksessa asiakasvastaanotolla kriisityöntekijöiden ohjauksessa. Asiakkaista kolmannes oli maahanmuuttajataustaisia. 12 Mielenterveysseura 2015

Kriisikeskukset (22) Verkkokriisityössä oli mukana sekä työntekijöitä että opiskelijoita ja vapaaehtoisia. SOS-kriisikeskuksessa vastattiin lähes 1 300 Net tuki-viestiin ja käytiin 244 live-keskustelua Tukinetissä. Vuonna 2015 ryhmä- ja kurssitoimintaa järjestettiin itsemurhan tehneiden läheisille, muutoin äkillisesti läheisensä menettäneille, pitkittyneestä surusta kärsiville, masentuneille, ahdistuneille, yksinäisille ja tukea tarvitseville nuorille/ nuorille aikuisille, lapsena vanhempiensa päihteiden käytöstä kärsineille nuorille aikuisille sekä traumatisoituneille ja tukea tarvitseville maahanmuuttajille. Kriisikeskustoimintojen yhteydessä toteutetut projektit LINITY lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille -projektin (2013 2017) toiminta laajennettiin Kuopion kriisikeskukseen. Asiakkaita Linityssä kohdattiin 166. Vuosi oli Linityn kolmas toimintavuosi. Tasapainovalmennushankkeen siirtyvällä avustuksella toteutettiin infoja ja ryhmiä traumatisoituneille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Kriisikeskus osallistui edelleen A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus, sirpaleinen mieli -projektiin sekä Kuntoutussäätiön Nuoret tuella työelämään -hankkeeseen. Nuttu-hankkeessa kehitetään tukea työttöminä työnhakijoina oleville nuorille. Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto Valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto toimii SOS-kriisikeskuksen yhteydessä. Rikosuhripäivystys tarjoaa apua rikosten uhreille ja omaisille. Toiminta-alueena oli yhteensä 44 kuntaa pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Itä-, Keski-, ja Länsi Uudellamaalla. Etelä-Suomen alueella asuu yli kolmannes Suomen väestöstä ja myös tapahtuu yli kolmannes poliisille ilmoitetuista rikoksista. toimintavuonna asiakaskontakteja oli kaikkiaan 9 386 ja vapaaehtoisia 91. Etelä-Suomen aluetoimiston työntekijöitä työskenteli vuonna 2015 Hämeen poliisilaitoksen Lahden poliisitalolla, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Porvoon poliisitalolla, Helsingin poliisin Pasilan poliisitalolla ja Kymenlaakson poliisilaitoksen Kotkan poliisitalolla. Visitor-toiminta on vahvistanut alueiden poliisin kanssa tehtävää työtä ja aktivoinut alueen asiakasohjautuvuutta. Etelä-Suomen aluetoimisto tuotti tukihenkilöpalveluita MARAK-työryhmiin Helsingissä, Vantaalla, Päijät-Hämeessä, Kotkassa, Porvoossa ja uutena Kouvolassa. SOS-kriisikeskus Puhelimessa 94 tuntia viikossa kriisipuhelinpäivystystä 37 % kriisipuhelimessa käydyistä keskusteluista käydään SOS:ssa Verkossa 1 538 vastattua viestiä Kasvokkain 1 061 asiakasta kriisi vastaanotolla 4 142 asiakastapaamista, keski määrin 4 per asiakasta 35 % maahanmuuttajataustaisia Ryhmissä 14 intensiivikurssijaksoa, 54 kurssipäivää, 110 osallistujaa 9 ryhmää, 81 ryhmäkertaa, 99 osallistujaa Riku Etelä-Suomi 9 386 asiakaskontaktia, tukisuhteita 712 mielenterveysseura.fi 13

TUKEA & APUA VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin 010 195 202 KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat Kriisikeskusverkoston toimintaluvut 2015 KASVOKKAIN Asiakastapaamisia 23 827 Tukisuhteita 77 Tapaamisia 600 Suljettuja ryhmiä 63 Avoimia ryhmiä 25 Palkattuja työntekijöitä 98 Koulutettuja vapaaehtoisia 836 Ryhmät Kriisikeskusverkoston ryhmät ja intensiivikurssit 2015 Suljettuja ryhmiä 63 Osallistujia 460 Kokoontumisia 584 Avoimia ryhmiä 25 Osallistujia 244 Kokoontumisia yhteensä 250 Intensiivikurssit 14 Kurssivuorokautta 54 Osallistujia 110 PUHELIMESSA Kriisipuhelin 2010 2015. Vuonna 2015 soittoja oli 183 206 ja käytyjä keskusteluja 50 152. 175 358 177 023 183 206 156 770 161 569 148 523 Soittoa 33 796 35 862 38 647 43 172 47 078 50 152 Vastattua puhelua 2010 2011 2012 2013 2014 2015 14 Mielenterveysseura 2015

RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTA KUNNALLINEN KOORDINAATIO Mielenterveysseura toimi Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Toimintaa toteutettiin ammattihenkilökunnan sekä yli 300 vapaaehtoisen voimin matalan kynnyksen tukipalveluina 29 palvelupisteessä eri puolilla Suomea, seitsemän aluetoimiston koordinoimana. Rikosuhripäivystystä toteuttavat Mielenterveysseuran lisäksi Ensi- ja turva kotien liitto, Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Setlementtiliitto. RIKUn strategia uusittiin vuosille 2016 2020. RIKUn asiakaskontaktien määrä vuonna 2015 nousi selvästi edellisvuodesta. Yhteensä asiakaskontakteja oli lähes 36 000. Uusin palvelumuoto RIKU chat vakiinnutti paikkansa ja alun Tukea ja apua rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville perin nuorille suunnattua palvelua käyttivät myös aikuiset asiakkaat. EU:n rikosuhridirektiivi tuli kansallisesti voimaan marraskuussa 2015. Direktiivi säätelee uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua ja edellyttää jäsenmailta tarpeen mukaisia tukipalveluita rikoksen uhreille. Vuoden aikana vaikutettiin siihen, että direktiiviä Suomessa sovelletaan sekä lainsäädännön että tukipalveluiden osalta riittävän korkealla tasolla. Oikeusministeriön kanssa sovittiin siitä, että RIKU tuottaa vuodesta 2016 lähtien direktiivin edellyttämät uhrien yleiset tukipalvelut pääosin valtion rahoittamana. Asiakasmäärät Asiakaskontaktit 36 000 Tukisuhteet 2 600 Yhteydenotot RIKUchat 560 Auttava puhelin 1 185 Juristin puhelinneuvonta 265 RIKUnet 142 RIKUn organisaatio Palvelupisteitä 29 Koordinoivia aluetoimistoja 7 Ammattilaisia lähes 40 (myös osa-aikaisia) Vapaaehtoisia perustyössä yli 300 mielenterveysseura.fi 15

VIESTINTÄÄ JA VAIKUTTAMISTA Mielenterveysseuran viestinnän kehittämisen lähtökohtana on, että jokainen on tärkeä viestijä. Viestintäyksikkö tuki kaikkea seuran toimintaa. Mielenterveysseuran omien viestintäkanavien painopisteenä on sähköinen viestintä. Seuran uusi verkkosivusto mielenterveysseura.fi saavutti jo ensimmäisenä vuonna yli 60 000 eri kävijää kuukaudessa. Facebook sivusto ylitti 6 000 tykkääjän ra jan ja sisällön jaot lisääntyivät. Mielenterveysseura viesti monien kanavien kautta. Seura julkaisi verkkosivustoa, sosiaalisen median sisältöjä päivittäin, uutiskirjeitä, Mielenterveyslehteä (6), Perheterapia lehteä (4), Newsletter-julkaisua (1) sekä muita painettuja ja sähköisiä julkaisuja eri kohde ryhmille. Seura viesti noin kym Jokainen on tärkeä viestijä. menessä messutapahtumassa. Paikallisten seurojen ja kriisikeskusten toiveesta seura käyn nisti osana jäsenviestintää verkkosivuprojektin, jonka tavoit teena on tuottaa kevään 2016 aikana Mieli ilmeellä verkkosivut seurojen ja kriisikeskusten käyttöön. Mielenterveysseuran viestit näkyivät mediassa keskimäärin viisi kertaa viikossa. Myös mediakumppanuuksia oli useita, kuten Ylen Marja Hintikka Live, Arto Halosen Valkoinen raivo elokuva ja Hyvä Terveys. Seuran vaikuttajaviestinnässä pai nottuivat eduskuntavaalit ja hallitusohjelmatyö. Kansalliset Mieli-päivät järjestettiin Turussa teemalla järki ja tunne. Maailman Mielen terveyspäivän kymppikampanjan 10.10. pääviesti oli, että jokainen on arvokas omine vah vuuksineen. Kampanjaan osallistui noin 20 paikallista seuraa. Kampanja saavutti noin 600 000 työikäistä. Kampanjointi sisälsi haastamisia sosiaalisessa mediassa, vierailuja työpaikoilla ja se minaareissa sekä vahvuuskortit ja artikkelit Hyvä terveys lehdessä. Pääkaupunkiseudun yleisötapahtuma toteutettiin Kampin kauppakeskuksessa. Valtakunnallinen mielenterveyspalkinto myönnettiin pastori Marjaana Toiviaiselle aktiivisesta turvapaikanhakijoiden auttamisesta. 65 kpl Mielenterveysosaaminen 13 kpl Kansalaistoimijuus 234 osumaa 84 kpl Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 71 kpl Avun tarjoaminen 20 000 10 000 0 T H M H T K H E S L M J Verkkomediaosumat ja niiden aihealueet 2015. Mielenterveysseuran viestit näkyivät mediassa keskimäärin viisi kertaa viikossa. Mielenterveysseura.fi -sivuston kävijämäärä (eri kävijät) lisääntyi jo sivuston ensimmäisenä toimintavuonna 2015. Kävijöitä: 538 374, sivukatselukertoja: 2 119 449, sivua/käynti: 3 16 Mielenterveysseura 2015

HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS Suomen Mielenterveysseura on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä sekä ehkäistä mielenterveyden ongelmia. Hallinto Mielenterveysseuran ylin päättävä elin on liittokokous, joka pidettiin 25.4.2015 Helsingissä. Liittokokous valitsi erovuorossa olevat liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet. Liittohallituksen puheenjohtajana toimii tohtori Pentti Arajärvi. Liittokokous hyväksyi sääntömuutokset liiton sääntöihin. Muutokset koskivat täsmennyksiä liiton tarkoitukseen ja toimintamuotoihin. Tulevaisuudessa etäosallistuminen on mahdollista liittokokoukseen hallituksen niin päättäessä. Lisäksi täsmennettiin määräyksiä liiton nimenkirjoittajista sekä liiton purkamisesta. Liittohallitus kokoontui toimintavuoden aikana seitsemän kertaa ja sen alainen työvaliokunta niin ikään seitsemän kertaa. Asiantuntijaelimenä toimiva talousvaliokunta piti neljä kokousta. Joulukuun kokouksessaan liittohallitus hyväksyi seuran Hyvä Hallinto -ohjeistuksen, joka annetaan myös jäsenyhdistysten käyttöön. Mielenterveysseuran johtoryhmään kuuluivat toiminnanjohtaja, hallintojohtaja, järjestöjohtaja, kehitysjohtaja, koulutusjohtaja, kriisikeskustoimintojen johtaja sekä viestintäjohtaja. Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen ilmoitti keväällä jäävänsä eläkkeelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin kesäkuussa valtiotieteiden lisensiaatti Sari Aalto-Matturi, joka aloitti seuran palveluksessa 1.12.2015 ja toiminnanjohtajana 1.1.2016. Mielenterveysseuran palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 93 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa oli 69 ja määräaikaisessa työsuhteessa 24 työntekijää. Mielenterveysseura omistaa täysin kaksi tytäryhtiötään SMS-Tuotanto Oy:n, joka vastaa seuran lehtien ja kirjojen kustantamisesta sekä Lapinlahden Lähde Oy:n, joka hallinnoi puolta Lapinlahden Sairaalan tiloista vuokratakseen ne edelleen mielenterveyttä Rikosuhripäivystys RIKU Mielenterveysseuran organisaatio Liittokokous Taloustyöryhmä Toimistoorganisaatio edistäville toimijoille. Yhtiö perustettiin joulukuussa 2015 ja se aloitti toimintansa vuoden 2016 alkupuolella. Hallintoyksikkö Mielenterveysseuran hallintoyksikkö tuottaa sisäisinä palveluina taloushallinnon palvelut, henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä toimitilojen ylläpitopalvelut. Hallintoyksikkö tuottaa jäsenyhdistyksille niiden jäsenrekisterien ylläpitopalvelut. Lisäksi sen toimesta hoidetaan SMS-tuotanto Oy:n hallintoja talouspalvelut. Liittohallitus Työvaliokunta SMS- Tuotanto Oy Lapinlahden Lähde Oy mielenterveysseura.fi 17

Johtoryhmä Kansalaistoiminta Kriisikeskustoiminnot Viestintä Hallinto ja talous Mielenterveysseuran toimisto-organisaatio Toimintavuoden aikana valmistui Työntekijän käsikirja -wikisivusto seuran Intranet-sivuille. Samoin Hyvä hallinto -ohjeistus hyväksyttiin seuran luottamuselimissä ja toimintavuoden 2016 aikana se tullaan ottamaan käyttöön seurassa. Henkilökunnan työtyytyväisyyskysely/-mittaus tehdään joka toinen vuosi. Toimintavuoden aikana tehdyn kyselyn perusteella on yhdessä sovittu kehittämistoimet toteutettaviksi vuoden 2016 aikana. Osana Hyvän hallinnon toteutumista Koulutus- ja kehittämistoiminta Kansalaistoiminnot Rikosuhripäivystys RIKU tullaan vuosittain tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arvioimaan ohjeistuksen toteutumista seuran toiminnassa. Mielenterveysseuraa koskeva riskien kartoitus sisältäen seuran toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset tehdään joka kolmas vuosi, seuraavan kerran vuoden 2017 aikana. Talous Mielenterveysseuran talous oli tilikauden 2015 lopussa vakaalla pohjalla. Toimintavuoden tulos syntyi ns. vapaiden rahoituslähteiden ylijäämästä. Mielenterveysseuran tärkein rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, jonka avustukset vastaavat noin 70 prosenttia seuran tuotoista. Seuran toimintaa rahoittavat myös ministeriöt ja muut valtionlaitokset, kunnat, seurakunnat ja EU-komissio. Muista toiminnan rahoituslähteistä tärkeimmän osan muodostaa Suomen Kansanterveysyhdistyksen jakama tuotto-osuus ylijäämästään. Mielenterveysseuran saamat avustukset ja tuotot ovat kasvaneet viime vuosina johtuen pääasiassa Rikosuhripäivystyksen siirtymisestä seuran hallinnoitavaksi. Kirkkonummen kunnassa on viranomaiskäsittelyssä seuran esittämä kaavamuutos Veikkolan vanhalle parantola-alueelle, jotta voitaisiin luopua seuran nykyisen toiminnan kannalta tarpeettomista rakennuksista ja maa-alueista sekä välttää niiden aiheuttamista toimintaan kuulumattomista kuluista. Katsaus tulevaisuuteen Lähitulevaisuudessa tullaan yhdistämään Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen ja Fintoton toiminnot. Tämä saattaa aiheuttaa muutoksia julkisen rahoituksen kohdentamisessa tulevaisuudessa. Taloudellisen epävarmuuden pitkittyminen vähentänee keräys- ja lahjoitustuottoja sekä seuran muita varainhankinnan lähteitä. 10 % 6 % Koulutus 2 % Muu 24 % Kriisikeskustoiminta 2013 2014 2015 Mielenterveysseuran tuotot 2013 2015 (1 000 ) 6 904 8 631 8 820 16 % Viestintä ja hallinto 18 % Rikosuhripäivystys Kehittämistoiminta 24 % Avustuskohteet (kpl) rahoituslähteittäin Raha-automaattiyhdistys 14 19 18 Muut avustuksen antajat 10 12 15 Muut kohteet 3 3 3 Yhteensä 27 34 36 Mielenterveysseura ry:n kulujen jakautuminen 2015 Seuran toiminnan kasvua kuvaa myös avustuskohteiden lisääntyminen ja monipuolistuminen 18 Mielenterveysseura 2015

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN STRATEGISET TAVOITTEET VUOSILLE 2016 2020 Suomen Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani Tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja Hyvä yhteisö, työpaikka ja vapaaehtoistyön foorumi Strategiakauden läpäiseviä kehittämisohjelmia on kuusi: kansalaisliike ja yhteisöllisyys, avun saavutettavuus, digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys, mielenterveysosaaminen ja uudet areenat, laatu ja vaikuttavuus sekä johtaminen ja organisaatiokulttuuri.