SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY.

Transkriptio

1 Vuosikirja 2017

2 SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN PERUSTEHTÄVÄ ON MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA ONGELMIEN EHKÄISY. MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA 6 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA 10 MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN VAHVISTUU 14 APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA 20 RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO 26 VIESTINTÄÄ JA DIGITALISOITUMISTA 28 HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS 33 Kaikilla on yhtäläinen oikeus mielenterveyteen Toimitus: Suomen Mielenterveysseura, viestintä Painopaikka: Grano 2018 Kuvat: kansi ja s. 5, 14, 20 ja 27, Konsta Leppänen, s. 9 Aino Vuokola

3 MIELENTERVEYSSEURAN VUOSI 2017 Maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, Suomen Mielenterveysseura, juhli Suomi100-juhlavuonna omaa 120-vuotista historiaansa. Tässä ajassa Mielenterveysseura toimii mielen terveys työn tekijänä ja uudistajana. Mielenterveysseura kehittää ja kokeilee rohkeasti uusia tapoja edistää kaikkien Suomessa asuvien mielenterveyttä. Mielenterveysseuran perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Jäsenistön muodostavat ( ) 56 paikallista mielenterveysseuraa, 31 pääosin valtakunnallista järjestöä ja 496 henkilöjäsentä. Vuoteen 2020 ulottuvan strategiansa mukaisesti seura haluaa olla Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani Tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja Hyvä yhteisö, työpaikka ja vapaaehtoistyön foorumi Strategiakauden läpäiseviä kehittämisohjelmia on kuusi: kansalaisliike ja yhteisöllisyys, avun saavutettavuus, digitaaliset toiminnot ja viestinnällisyys, mielenterveysosaaminen ja uudet areenat, laatu ja vaikuttavuus sekä johtaminen ja organisaatiokulttuuri. Toimintavuonna käynnistettiin strategian välitarkastelu, jonka johtopäätökset valmistellaan linjattaviksi kevään 2018 vuosikokouksessa. Vuosi 2017 oli seuran toiminnassa monella tavoin erityinen vuosi. Mielenterveysseura 120-vuotisjuhlavuosi tarjosi seuralle monenlaisia mahdollisuuksia nostaa esille mielenterveyden näkökulmia ja seuran toimintaa. Juhlavuoden keskeisiä tapahtumia olivat juhlavuoden avajaiset Säätytalolla 19.1., Kevätmieltä Lapinlahdessa tapahtuma 20.5., Maailman mielenterveyspäivä sekä juhlavuoden seuragaala Vuoden aikana toteutettiin laaja Mieli-autokiertue festivaalitapahtumissa eri puolilla Suomea sekä Toivoa kirjallisuudesta -kiertue kirjastoissa. Juhlavuoden tunnuksena oli Toivoa, iloa, voimaa ja vuoden suojelijana toimi presidentti Sauli Niinistö. Juhlavuoden ohella vuotta leimasivat uuden Mielenterveyden edistämisen yksikön käynnistäminen sekä muun muassa hallituksen kärkihankkeiden ja Me-säätiön Sekasin-rahoituksen mahdollistama toiminnan volyymin ja samalla henkilöstön ja vapaaehtoisten määrän merkittävä kasvu. Myös Lapinlahden toiminnan tulevaisuuden turvaaminen oli keskeinen teema vuoden aikana. Sisällöllisesti keskeisiä teemoja olivat mielenterveysosaaminen kansalaistaitona ja eri alojen ammattilaisten tärkeänä osaamisalueena, itsemurhien ehkäiseminen, mielenterveyspalveluiden, kriisiauttamisen ja järjestöjen toiminnan asema maakunta- ja sote-uudistuksessa sekä muun muassa turvapaikanhakijoiden pääsy avun piiriin. Pentti Arajärvi, puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja MIELENTERVEYSSEURA TOIMII VALTAKUNNALLISESTI 56 paikallista mielenterveysseuraa 31 valtakunnallista jäsenjärjestöä 22 kriisikeskusta eri puolilla Suomea, kriisikeskusverkosto Seurassa 126 työntekijää Toiminnassa mukana noin vapaa ehtoista ja yhteistyö kumppaneita Koulutukset ympäri maata Aktiivista kansainvälistä toimintaa Viisi yksikköä Kansalaistoiminnot Kriisikeskustoiminnot Mielenterveyden edistäminen Viestintä Hallinto Kansainvälinen toiminta on kiinteä osa toimintaa. Mielenterveysseura koordinoi viiden järjestön ja kirkon yhteistä valtakunnallista Rikosuhripäivystystä. Paikallinen mielenterveysseura, jossa toimii kriisikeskus Paikallinen mielenterveysseura mielenterveysseura.fi 3

4 MIELENTERVEYSSEURAN STRATEGIA VUOSILLE Perustehtävä Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy Arvot Ihmislähtöisyys, luotettavuus ja yhteisöllisyys Strategiset tavoitteet Johtava mielenterveyden edistämisen vaikuttaja ja kumppani Arvostettu, tunnettu ja helposti lähestyttävä tuen ja avun tarjoaja Erottuva toimija ja vahva tekijä digitaalisessa maailmassa Vaikuttavien innovaatioiden johtava kehittäjä ja rantauttaja Hyvä ja vakaa työyhteisö ja vapaaehtoistyön foorumi. 4 Mielenterveysseura 2017

5 mielenterveysseura.fi 5

6 YHTEISKUNNALLISTA VAIKUTTAMISTA Tuloksia Mielenterveysseura käynnisti ja toteutti kahta hallituksen kärkihankeprojektia Mielenterveysseura koordinoi järjestöjen yhteistä sote-vaikuttamista, tuloksena velvoitetta järjestöjen kuulemiseen Mielenterveysseura koordinoi valtioneuvoston kanslian soteuudistusta tukevan YhdessäMielinselvityshankkeen Mielenterveysseuralle veikkausvaroja Itsemurhien ehkäisykeskuksen perustamiseen vuodelle 2018 Mielenterveysseuralle nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuus ja koordinointivastuu Mielenterveysseura luotaa ja vaikuttaa valmisteilla oleviin päätöksiin kansallisesti ja Euroopan tasolla. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on koko seuran tehtävä, jota toteutetaan kaikissa yksiköissä ja yhdessä paikallisten mielenterveysseurojen kanssa. Mielenterveysseura korostaa mielenterveyden edistämistä kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja jokaisen oikeutta hyvään mielenterveyteen. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi ja seuran 120-vuotisjuhlavuosi tarjosivat seuralle tilaisuuksia nostaa vaikuttamisteemojaan esille tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla ja yhteyksissä. Seura julkaisi juhlavuoden avajaisten yhteydessä tammikuussa TNS-Gallupin toteuttaman vastaajan gallupkyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten kokemaa kuormitusta elämässään, koke muksia mielenterveyden häiriöistä sekä niihin liittyviä asenteita. Kevään ja kesän aikana Mieli120 kiertueella mielenterveyden teemoja tuotiin kansalaiskeskusteluun otsikolla Toivoa, iloa ja voimaa. Kiertue vieraili muiden muassa Porin Suomi-Areenalla, jossa seura oli mukana sekä kansalaistorilla että MTV:n päälavalla yhdessä Hyvinvointialojen työnantajaliiton, Sairaanhoitajaliiton ja Smartum Oy:n kanssa pohtimassa hyvinvoinnin ja terveyden seuraavaa sataa vuotta. Kansallinen vaikuttaminen Mielen terveysseura vaikutti yhdessä mielenterveysjärjestöjen ja -toimijoiden Mielen terveyspoolin sekä Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kanssa ja hoiti neuvottelukunnan sihteerin tehtävät. Neuvottelukunta koostuu valtakunnallisista mielenterveysjärjestöistä ja kansanedustajista. Puheenjohtaja Annika Saarikon siirtyessä ministeritehtäviin puheenjohtajuuden otti väistynyt peruspalveluministeri, kansanedustaja Juha Rehula. Neuvottelukunnan kautta kyettiin vaikuttamaan itsemurhien ehkäisyn valtakunnallisen koordinaation vahvistamiseen ja lisäksi neuvottelukunnassa ryhdyttiin valmistelemaan näkökulmia uuden valtakunnallisen mielenterveysohjelman, ns. Mieli2.0-ohjelman, käynnistämiseksi. Itsemurhien ehkäisyohjelman perustaminen oli yksi seuran keskeisiä vaikuttamisteemoja. Seura sai vuodelle 2018 STEA-rahoituksen itsemurhien ehkäisykeskuksen perustamiseen, eduskunta päätti erillismäärärahasta itsemurhien ehkäisytyöhön ja lisäksi päätettiin Käypä hoito -suosituksen valmistelusta itsemurhayrityksiin. Mielenterveysseura vaikutti tarttumattomien sairauksien verkostossa (ns. NCD-verkosto) yhteistyössä Suomalainen lääkäriseura Duodecimin sekä syöpä-, sydän-, diabetes- ja hengitysterveysjärjestöjen kanssa. Tarttumattomien tautien verkostossa valmisteltiin Yksi Elämä -ohjelman jatkoa siten, että verkoston toiminta sulautuu Yksi Elämään vuonna Mielenterveys on näin jatkossa yksi Yksi Elämä -teemoista. Kriisitoimintojen ja muun järjestölähtöisen auttamistyön turvaaminen soteja maakuntauudistuksessa on ollut toinen keskeinen vaikuttamisteema vuoden aikana. Pitkälti Suomen Mielenterveysseuran koordinoiman järjestöverkoston vaikuttamistyön tuloksena valmisteltuun lainsäädäntöön saatiin 6 Mielenterveysseura 2017

7 Mielenterveyttä voi vahvistaa ja vaikuttavat keinot ovat tiedossa. myös maakunnille ensin oikeus ja sitten velvollisuus yhteistyöhön järjestöjen kanssa. Mielenterveysseura toteutti valtioneuvoston kanslian tilaaman Yhdessä Mielin selvityksen päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämistarpeista. Sote-uudistuksen näkökulmasta tärkeä selvitys julkaistiin vuodenvaihteessa. Mielenterveysjärjestöjen ja -toimijoiden yhteinen mielenterveyspooli valmisteli Mielenterveysseuran koordinoimana yhteisen STEA-hankkeen vahvistamaan mielenterveysjärjestöjen yhteistyötä, tiedon jakamista ja vaikuttamistyötä. Hankkeelle saatiin rahoitus ja se aloittaa keväällä Mielenterveysseura käynnisti ja toteutti vuoden aikana kahta hallituksen kärkihankkeen projektia osana terveyttä ja hyvinvointia edistävää kärkihanketta ( ) sekä osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Kasvun tuki -hankkeessa edistettiin näyttöön perustuvia työmenetelmiä ammattilaisten käyttöön. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) kanssa tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta. Mielenterveysseura rakensi Mielenterveys kuuluu kaikille -kärkihankkeella yhteistyötä sairaanhoitopiirien, kuntien ja järjestöjen kanssa ja levitti seuran Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia valtakunnallisesti. Valtakunnallinen mielenterveysosaamista vahvistava hanke sisälsi Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia ammattihenkilöstölle tavoitteena niiden leviäminen koko väestölle. Seuran pitkä vaikuttamistyö näkyy myös syksyllä vahvistetussa valtakunnallisessa nuorisotyön- ja politiikan ohjelmassa, jonka yhtenä nuorisopoliittisena tavoitteena on nuorten mielen terveysongelmien vähentäminen ehkäisevän toiminnan ansiosta. Vuoden lopussa Mielenterveysseuralle myönnettiinkin nuorisoalan osaamiskeskuksen valtionapukelpoisuus ja koordinointivastuu vuosille yhteistyössä Ehkäisevän päihdetyö EHYT ry:n ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n kanssa. Kansainvälinen vaikuttaminen Mielenterveysseura oli yhteistyökumppanina opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa yhdeksän EU-maan vertaisoppimishankkeessa. Mielenterveys voimaksi -kirjan englanninkielen käännös (Mental Health Power) ja levittäminen on käynnistynyt kansainvälisen hankkeen puitteissa. Seura organisoi kolmipäiväisen seminaarin Helsingissä kesäkuussa Seminaariin osallistui asiantuntijoita ja nuoria seitsemästä eri EU-maasta sekä Euroo pan Komissiosta. Euroopan tasolla Mielenterveysseura vaikutti mielenterveyden edistämiseen Mental Health Europen (MHE) hallitusjäsenyyden ja EU-komission Compass-hankkeen kautta. Seuran maailmanlaajuinen yhteistyökumppani on World Federation for Mental Health (WFMH). EU-komission terveyden pääosasto (DG SANTE) on valinnut Mielenterveysseuran yhdeksi kolmivuotisen ( ) EU-kompassihankkeen neljästä toteuttajasta. Toimintavuoden aikana toteutettiin tiedonkeruuta ja -vaihtoa EU:n kansanterveysohjelmaan osallistuvien maiden välillä sekä aiemman EU-laajuisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteistoimen tulosten levittämistä maakohtaisissa kokouksissa. Suomen maakokous järjestettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa työelämän mielenterveyskysymyksistä. Mielenterveysseura oli osavastuussa EU:n mielenterveysfoorumin järjestämisestä Luxemburgissa. Seura osallistui suunnitellusti myös neljävuotiseen ( ) Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership (CRISP) -hankkeeseen, jonka avulla edistetään toimivien käytäntöjen kansainvälistä leviämistä henkilövaihtojen avulla. Vuoden aikana seuran henkilöstöä oli vaihtovierailuissa Skotlannissa, USA:han ja Saksaan ja seurassa oli vaihdossa hankekumppaneiden henkilöstöä Saksasta ja Skotlannista. mielenterveysseura.fi/yhteiskunta mielenterveysseura.fi 7

8 AKTIIVISTA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Mielenterveysseuran kansainvälisiä hankkeita l CRISP-hanke ( ): osaamisen vaihtoa, Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership. Toimijat Suomi, USA, Skotlanti ja Saksa l Peer Learning -hanke ( ): EU-maiden vertaisoppimista nuorten mielenterveyden edistämiseksi, Participation of young people with mental health issues. Toimijat Suomi, Hollanti, Irlanti, Kypros, Malta, Romania, Kreikka, Skotlanti ja Viro. 8 Mielenterveysseura 2017

9 mielenterveysseura.fi 9

10 KANSALAISTOIMINNAN VAHVISTAMISTA Tuloksia Mieli120-juhlavuoden kiertue toteutui yli 30 paikkakunnalla, Mental Health Art Week -tapahtumia yli 100, Lapinlahden Lähteellä yli 200 tapahtumaa ja osallistujia noin (Lähteellä) Koulutuksissa ja kehittämispäivissä noin 500 paikallisten mielenterveysseurojen toimijaa ja 100 muista organi saatioista, vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutuksista valmistui 17 henkilöä Seurayhteisön toiminnassa yli vapaaehtoista, vapaaehtoisten määrässä 300 henkilön lisäys Mielenterveysseura jatkoi vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden kehittämistoimia muun muassa digitaalisin keinoin Kansalaistoiminnan yksikössä päätavoitteena oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, monipuolistaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä mielenterveyden edistämisen näkyväksi tekeminen hyödyntäen 120-juhlavuoden tapahtumia. Mieli120-juhlavuosi Mielenterveysseuran 120-juhlavuoden Mieli-auton kiertue kiersi kahden kuu- KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPÄIVÄT PAIKALLISILLE MIELENTERVEYSSEUROILLE Puheenjohtajien neuvottelupäivät Valtakunnalliset ja alueelliset ryhmänohjaajakoulutukset Toiminnallisten ryhmien ohjaajien koulutus Senioritreeniohjaajakoulutus Vapaaehtoistyön johtaminen koulutus Nuoren Mielen Ensiapu- ja mielenterveyden ensiapukoulutuksia Teemakohtaisia koulutuksia, esim. jaksamiseen, yksinäisyyteen, arvostavaan kohtaamiseen ja tunteisiin liittyvillä teemoilla Narsistien Uhrien Tuki ry:n kanssa aiheesta, miten tunnistaa uhriutumisen prosessi Vapaaehtoiskoordinaattoreiden verkostopäivä Hyvinvointivastaavien ja senioriohjaajien alueelliset verkostotapaamiset Puhelin- ja verkkokriisityön alueryhmät Vapepa:n henkisen tuen toimijoiden tapaaminen Seurakohtaisia hallitustoimijoiden ja uusien jäsenten perehdytykset sekä yhdistystoiminnan kehittämiskoulutukset. Prosessimuotoiset koulutukset Vapaaehtoistyön työnohjaajakoulutus 1 vuoden vapaaehtoistyön työnohjauksen valmiudet koulutus + 2 vuoden vapaaehtoistyön työnohjaaja koulutus + 3 vuoden Vapaaehtoistyön työnohjaajien kouluttajakoulutus Vapaaehtoistyön koordinaatiokoulutus (uusi koulutuskokonaisuus, jonka pilotointi aloitettiin vapaaehtoistyön johtamisosiolla) 3 x 2 päivää. Sisältö: Vapaaehtoistyön johtaminen, tukihenkilön peruskoulutuksen kouluttajakoulutus ja tukihenkilövastaavan koulutus Julkaistiin vapaaehtoistyön työnohjauksen ytimessä -artikkelikokoelma, jonka kirjoittivat vapaaehtoistyön työnohjaajaopiskelijat Paikallinen mielenterveysseura, jossa toimii kriisikeskus Paikallinen mielenterveysseura 10 Mielenterveysseura 2017

11 kauden ajan ympäri Suomea sekä paikallisten mielenterveysseurojen Mental Health Art Week (MHAW) tapahtumissa että suurtapahtumissa, kuten Pori Jazz, Kuopio Tanssii ja soi ja Seinäjoen tangomarkkinat. Kiertueella kohdattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kiertueen tavoitteena oli saada näkyvyyttä sekä mielenterveydestä huolehtimiselle että paikallisten mielenterveysseurojen toiminnalle. Mieli-autolla oli mahdollista testata stressitasoaan, keskustella mielen hyvinvointia vahvistavista tekijöistä ja vapaaehtoistoiminnasta sekä saada materiaalia mielenterveyden vahvistamisesta arjessa. Tarjolla oli tietoa, mistä saa tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa. MHAW-kulttuuritapahtumia järjestettiin kolmen viikon ajan yli 100 ympäri Suomen. MHAWn teema oli hyvinvointia luonnosta ja tapahtumiin mahtui musiikkiesityksiä, teatteria, taidenäyttelyitä, käsityöpajoja, luontoretkiä, runoesityksiä, tanssia, MIELENTERVEYSSEURA PALVELEE JÄSENSEUROJA Suomen Mielenterveysseura tarjoaa paikallisille mielenterveysseuroille jäsenpalveluja. Keskitetty jäsenrekisteri ja jäsenmaksujen laskutus sekä tilitykset seuroille Avustukset ja toiminnalliset määrärahat Tapaturmavakuutus tukihenkilöille Toimintaa ohjaavat linjaukset, jotka takaavat laadun ja yhdenmukaisuuden Koordinointituki kriisiauttamisen eri muodoissa toimiville seuroille Asiantuntemus ja tuki aluekoordinaattoreiden substanssialueen mukaisesti yhteislaulutuokioita, tietoa mielenhyvinvoinnista ja paikallisten seurojen toiminnasta. Koulutukset ja kehittämispäivät Yksikön järjestämiin koulutuksiin ja kehittämis päiviin osallistui noin 500 paikallisten mielenterveysseurojen ja noin 100 muiden organisaatioiden toimijaa. Vuoden aikana järjestettiin valtakunnalliset puheenjohtajien neuvottelupäivät, valtakunnalliset ja alueelliset ryhmänohjaajakoulutukset, toiminnallisten ryhmien ohjaajien koulutus ja Senioritreeniohjaajakoulutus. Pidettiin Nuoren Mielen Ensiapu- ja mielen terveyden ensiapukoulutuksia sekä muita teemakohtaisia koulutuksia, esimerkiksi jaksamiseen, yksinäisyyteen, arvostavaan kohtaamiseen ja tunteisiin liittyvillä teemoilla sekä Narsistien Uhrien Tuki ry:n kanssa aiheesta, miten tunnistaa uhriutumisen prosessi. Organisoitiin vapaa Maksuttomat koulutukset vapaaehtoistoimijoille Matka ja majoituskulut vapaaehtoisille useimpiin koulutuksiin Hankkeiden toimintamallit ja mate riaalit hyödynnettäväksi seurojen toiminnassa Tuki vaikuttamistyöhön ja viestintään Yhtenäisen ilmeen mukainen verkkosivupohja Maksuton materiaali tapahtumiin ja teemapäiviin Uusien kriisikeskusjohtajien ja puheen johtajien perehdytys Toiminnan konsultointi vaikeissa tai ongelmallisissa tilanteissa Maksuton ohjelma kriisiauttamisen tilastointiin ehtoiskoordinaattoreiden verkostopäivä, hyvin vointivastaavien ja senioriohjaajien alueelliset verkostotapaamiset, puhelin- ja verkkokriisityön alueryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepa:n henkisen tuen toimijoiden tapaaminen, seurakohtaisia hallitustoimijoiden ja uusien jäsenten perehdytyksiä sekä yhdistystoiminnan kehittämiskoulutuksia. Yhdistyskäyntejä paikallisiin mielenterveysseuroihin tehtiin 117. Vapaaehtoisten työnohjaus ja johtaminen Vapaaehtoistyön työnohjauksen ja johtamisen tueksi valmistui yksivuotisesta Vapaaehtoistyön työnohjauksen valmiudet -koulutuksesta yhdeksän (9) ja kaksivuotisesta Vapaaehtoistyön työnohjauskoulutuksesta kahdeksan (8) vapaaehtoistoimijaa. Työnohjaajiksi valmistuneiden lopputyöt koottiin artikkelikokoelmaksi. Vapaaehtoistyön koordinointiin kehitettiin uusi vapaaehtoistyön koordinaatiokoulutus, joka koostuu vapaaehtoistoimijoiden koordinointi-, koulutus- ja johtamisosioista. Paikallisten mielenterveysseurojen hallitustoimijoille tehtiin työhyvinvointikysely. Vastaus ten pohjalta kehitettiin uusia malleja hallitustoimijoiden jaksamisen tueksi ja laadittiin perehdytysopas paikallisten seurojen uusille toimijoille. Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuus Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta edistettiin muun muassa kehittämällä edelleen Tule mukaan -verkkosivujen sisältöä sekä julkaisemalla vapaaehtoistarinoita. Suunniteltiin myös joulu tammikuulle sijoittuva vapaaehtoistoiminnan sosiaalisen median kampanjaa. Paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden kehittämiseksi luotiin kehittämistyöpajan konsepti sekä järjestettiin kehittämispäivät hallitus toimijoille ja viestijöille. Paikallisten mielenterveysseurojen markkinointiviestinnän tueksi tehtiin räätälöityjä vapaaehtoistoiminnan esitteitä paketoituja vapaaehtoistehtäviä mielenterveysseura.fi 11

12 hyödyntäen sekä tarjottiin vinkkejä ja työkaluja uusien vapaaehtoisten rekrytointiin. Paikallisten mielenterveysseurojen digitaalista viestintää edistettiin julkaisemalla verkkosivusto yhteiseen järjestelmään yhdeksälle (9) uudelle yhdistykselle. Yhtenäistä verkkosivustoa käyttää tällä hetkellä 23 paikallisseuraa. Seuroille tarjottiin ohjeita sekä teknistä ja sisältötukea sivustojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Verkostoyhteistyö Verkostoyhteistyötä jatkettiin Maaseudun Tukihenkilöverkon kanssa osallistumalla asiantuntijajäsenenä ohjausryhmään sekä kouluttamalla verkon tukihenkilöitä vastaajiksi Verkkokriisikeskus Tukinettiin. Osallistuttiin vapautuneiden vankien Porttiteatterin kehittämistyöhön sekä Suomen Punaisen Ristin SPR:n koordinoimaan vastaanottotoiminnan ja järjestötoiminnan verkostoon. Mielenterveysseuran vastuulla oli Vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkisen tuen suositusten uudistaminen työryhmän kanssa. Mielenterveysseuraan liittyi jäseniksi uusia paikallisia Lapinlahden lähde Kävijöitä yli Facebookissa tykkääjää Satoja mielen hyvinvoinnin tapahtumia Adressin toiminnan puolesta alle kirjoittanut henkilöä Hankkeet Miitti, We Pop-Up, Onnistu Osallisuuden Lähteellä. mielenterveysseuroja: Terveyttä kulttuurista ja Pro Lapinlahti mielenterveys seurat. Lapinlahden lähde Lapinlahden Lähteen Osallistu Lapinlahden Lähteellä -hanke ( ) päättyi toimintamuotojen jäädessä elämään. Hankkeessa tyhjästä Lapinlahdesta muotoutui kansalaislähtöisesti vilkas mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin kohtaamispaikka. Hankkeessa toteutettiin kahvila-, tapahtuma- ja korjaustyöpajoja, jotka ovat tarjonneet sekä työllistämismahdollisuuksia että osallisuutta lukuisille vapaaehtoisille. Lapinlahdessa järjestettiin yli 200 tapahtumaa, joihin osallistui noin ihmistä. Tapahtumat olivat muun muassa luentoja, joiden teemat vaihtelivat mielen hyvinvoinnista, luonnon hyvinvointivaikutuksista, historiaan ja kulttuuriin. Lisäksi toteutui taidelähtöisiä työpajoja, konsertteja, teatteriesityksiä, gallerian oheistapahtumia, ulkoliikuntaa, saunatapahtumia, erilaisia festivaaleja ja perinteisten juhlapäivien viettoa yhteisöllisin keinoin. Keväällä 2017 avautui Mental Museum, joka kertoo Lapinlahden ja mielenterveyden hoidon historiasta. Onnistu Osallisuuden Lähteellä (OOL) -hanke käynnistyi maaliskuussa OOL-hanke tehdään yhteistyössä Orton Pron kanssa Euroopan sosiaalirahaston tuella. Hankkeen tarkoituksena on parantaa työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakykyä, sosiaalista osallisuutta sekä työllistymistä. Tähän tähdätään Lapinlahden Lähteen vapaaehtoistoiminnan, Orton Pron monialaisen palveluohjauksen ja valmennuksen yhteistyön kautta. mielenterveysseura.fi/tulemukaan MIELI120-JUHLAVUODEN TAPAHTUMAT Mieli-auton kiertue Mieli120 -juhlavuonna Mieli-auton kiertue kahden kuukauden ajan ympäri Suomea yli 30 paikkakunnalla Mental Health Art Week -tapahtumissa ja festivaaleilla: Naisten kymppi, Tammerkosken sillalla, Kuopio tanssii ja soi, Porin Jazzit, Seinäjoen tangomarkkinat Kiertueella kohdattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Juhlavuoden avajaiset Toivoa kirjallisuudesta alkaa Mental health art week (MHAW) Hyvää mieltä kulttuurista Kevätjuhla Lapinlahdessa Mieli-auto kiertää tapahtumissa Hyvän mielen metsäkävelyt Suomen luonnon päivä Toivoa kirjallisuudesta -päivä Juhlavuoden seuragaala 12 Mielenterveysseura 2017

13 VAPAAEHTOISTEN JAKAUTUMINEN ERI TEHTÄVIIN Hyvän Mielen Tukijat ja Kriisiauttajat 38 % Hyvän Mielen Rakentajat 20 % Hyvän Mielen Kipparit 14 % Vapaaehtoisia yli henkilöä Hyvän Mielen Viestijät 9 % Hyvän Mielen Oppaat 19 % +Hyvän Mielen Kumppanit (osuutta ei tilastoitu) Paikallisissa mielenterveysseuroissa Hyvän mielen tukija ja kriisiauttaja -tehtävissä tehtiin lähes tuntia vapaaehtoistyötä Toiminnassa mukana n eri tehtävissä toimivaa vapaaehtoista +300 vuonna 2017 MONIPUOLISTA RYHMÄTOIMINTAA 2017 Ryhmätoimintaa toteutti 34 paikallista mielenterveysseuraa Liikunnallisia ryhmiä, Kulttuuripainotteisia ryhmiä, Toiminnallisia ryhmiä, Keskusteluryhmiä, Hyvinvointitreeniryhmiä, Kohtaamispaikkoja YHTEENSÄ yli 130 Osallistujia yli Tapaamiskertoja ryhmissä yli Kohtaamisia ryhmissä yli MEDIANÄKYVYYS Lehtinäkyvyyttä paikalliset mielenterveysseurat saivat 209 kertaa Radiossa kuuluvuutta 34 kertaa Lukuisia muita kanavia kuten facebook, twitter, insta gram, jäsenkirjeet ja -tiedotteet sekä muu lehdistönäkyvyys mielenterveysseura.fi 13

14 14 Mielenterveysseura 2017

15 MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN VAHVISTUU Tuloksia Mielenterveyden edistämisen yksikön toiminta käynnistyi Mielenterveyden ensiapu -koulutuksiin osallistui yli ihmistä Uusi Työelämän mielenterveyden ensiapu -koulutus pilotoinnissa Mielenterveysseura valittiin toteuttamaan ja koordinoimaan nuorisoalan osaamiskeskusta kahden muun järjestön yhteistyönä Ikäihmisten Mirakle-hankkeessa tavoitettiin lähes ihmistä ja Kilta-toiminnassa tavoitettiin 130 yrittäjää Lasten ja nuorten koulutuksiin osallistui noin toimijaa, Toimiva lapsi ja perhe -toiminnassa tavoitettiin 170 henkilöä Koulutuskeskus koulutti yli 600 henkilöä Kasvun tuessa koulutettiin yli 300 ammattilaista (yhteistyöhanke ITLA:n, Lastensuojelun keskusliiton ja STM:n kanssa). Vuoden 2017 alussa käynnistyi Mielenterveyden edistämisen yksikön toiminta. STEA-avusteinen toiminta muodosti yksikön perustan mutta kattoi alle puolet yksikön tuotoista. Yksikköön kiinnittyi lisäksi useita kehittämishankkeita sekä maksullista koulutustoimintaa. Mielenterveyden edistämisen yksikön toiminnalla edistetään Suomessa asuvien ihmisten mielenterveyttä elämänkulun kaikissa vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa sekä ehkäistään ennalta mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyden edistämisen yksikkö tuki seuran kehittämistyötä, tarjosi asiantuntijapalveluita, osallistui vaikuttamistyöhön sekä osaltaan kehitti ja levitti hyviä käytäntöjä järjestökentän ja laajemmin yhteiskunnan käyttöön. Työntekijät olivat mukana tuottamassa artikkelin Duodecim-julkaisuun sekä raportteja Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA:n ja Lyhytintervetio itsemurhaa yrittäneille LINITY -hankkeen työhön. Asiantuntijana toimiminen Yksikön asiantuntijat edustivat Mielenterveysseuraa useissa ohjausryhmissä ja yhteistyöverkostoissa (muun muassa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE, Päihdepäivät, Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA, Vailla vakinaista asuntoa ry, Ulkoministeriö, Helsingin yrittäjien HY MY-hanke, Omaiset Mielenterveystyön tukena (FinFami) Mieletön mahdollisuus -hanke, Kehitysvammaliiton Somettamalla uutta kohtaamista hanke, Mielellään-verkosto sekä Nuorten naisten mielen hyvinvointia edistävä yhteistyö KICKS- kosmetiikkayrityksen kanssa) sekä antoivat asiantuntijahaastatteluja medialle ja kirjoituksia useisiin julkaisuihin. Yksikkö tuotti asiantuntijasisältöjä seuran verkkopalveluun ja vaikuttamistyön tueksi sekä levitti tietoa vaikuttavista työmenetelmistä mielenterveyden edistämiseksi verkossa. Erityisesti verkkoon tuotiin kohdennettuja toiminnallisia sisältöjä eri ikäryhmille. Oivamieli. fi-sivustoon tehtiin päivityksiä ja käännettiin sivusto ruotsiksi. Lasten animaatio Taran tarina on suunnattu lapsille. Mielenterveysosaamisen edistäminen Keskeisiä tehtäväalueita olivat Mielenterveyden ensiapu -koulutusten (MTEA) levittäminen, koordinoiminen ja soveltaminen uusille kohderyhmille. Tämä työ vahvistui merkittävästi, kun yksikössä käynnistyi Mielenterveys kuuluu kaikille -kärkihanke sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella vuosille Hankkeella on kattava yhteistyöverkosto sairaanhoitopiirien (15), kuntien, järjestöjen ja paikallisten seurojen kanssa. Mielenterveyden ensiapu (MTEA) -koulutuksiin osallistui yli ihmistä. Koulutuksiin osallistuneista 58 prosenttia oli kansalaisia ja 42 prosenttia ammattilaisia. Miehiä osallistuneista oli 14 prosenttia. Uusiksi ohjaajiksi valmistui 250 henkilöä. Mielenterveyden ensiapu -koulutukset mielenterveyden edistämisen keinona ollaan kirjaamassa useisiin maakunnallisiin/kunnallisiin strategioihin ja suunnitelmiin. Useissa kumppaniorganisaatioissa koulutukset on otettu osaksi organisaatioiden suunnitelmallista toimintaa. Uutena kohteena kehitettiin työelämän Mielentervey mielenterveysseura.fi 15

16 den ensiapu (TMTEA) -kokonaisuutta Työsuojelurahaston avustuksella. Yhteistyötä tehtiin myös maahanmuuttajatyöhön pilotoitavan Kotu-MTEA-mallin kehittämisessä. Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävän työn ja hankkeiden tavoitteena on kehittää ja levittää voimavaralähtöistä mielenterveyden osaamista lasten ja nuorten kanssa toimiville (neuvola, varhaiskasvatus, koulut, toinen ja kolmas aste, nuorisotyö sekä vanhemmuuden tukea sosiaali- ja terveyspalveluihin). Vuonna 2017 käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituksella Mielenterveystaitoja maahanmuuttajaoppilaille -hanke, jossa kehitetään tukiaineistoa ja koulutusta maahanmuuttajaoppilaiden mielenterveyden edistämiseen peruskouluissa. Erillisillä Opetushallituksen ja opetusja kulttuuriministeriön rahoituksilla toteutettuihin koulutuksiin (Hyvää mieltä yhdessä alakouluun, Lapsen mielimielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja Mielenterveys voimaksi -nuorisotyöhön) osallistui noin toimijaa. Lapsen mieli -kirja (Barnets Sinne) valmistui ruotsinkielelle. Ammattikorkeakoulu Metropolian ja Vialexin kanssa kehitettiin sähköisiä harjoituksia mielenterveystaitojen oppimiseen lapsille ja nuorille. Lisäksi Mielenterveysseura aloitti yhtenä yhteistyökumppanina Yrityskylässä, joka tavoittaa noin kuudesluokkalaista vuodessa. Mielenterveysseuran koordinoima yhteenliittymä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry:n kanssa valittiin yhdeksi nuorisoalan osaamiskeskukseksi toteuttamaan nuorisopoliittisen ohjelman tavoitteita nuorten mielenterveysongelmien vähentämiseksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Yksikön aikuistyö vei eteenpäin ikäihmisten mielenterveystyötä sekä välitti osaamista Kilta-työllä yrittäjien mielenterveyden edistämisen tarpeisiin. Kiltatoiminnan koulutuksiin ja ryhmiin osallistui eri puolilla maata noin 130 yrittäjää. Uutena kohderyhmänä olivat maataloustuottajat ja Hiusyrittäjät. Kaikkiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöihin otettiin yhteyttä tarkoituksena tiivistää yhteistyötä ja olla mukana luomassa paikallisia tukiverkostoja eri sidosryhmien, muun muassa yrittäjäjärjestöjen, kriisikeskusten ja yrityskummien välillä. Hankkeet ja kampanjat Mirakle-hankkeessa toteutettiin ikäihmisten mielenterveyden edistämistyötä. Ikäihmisten kriisityön kehittämisen tueksi tuotettiin materiaaleja ja koulutuksia. Ikääntyvien kriisiapu -koulutusmallia levitettiin ja juurrutettiin paikallisseurojen työntekijöille ja vapaaehtoisille sekä sidosryhmille eri puolilla Suomea. Lisäksi Mielen hyvinvoinnin rakennuspuut -hankkeessa julkaistiin lyhyt animaatiovideo ikääntyneiden mielenterveydestä ja toteutettiin yhteistyöverkostojen kanssa Paas poiketen ja Vanhene viisaasti -kampanjat. Monipuolisella työllä tavoitettiin noin henkilöä erilaisissa seminaareissa, puheenvuoroissa ja koulutuksissa. Lisäksi paikallisissa seuroissa, järjestettiin Miraklen tukemana Seniori Hyvinvointitreenejä ja treenien materiaalit käännettiin ruotsiksi. Ryhmiä järjestettiin myös kuntien ja toisten järjestöjen ylläpitämissä ikäihmisten palveluissa. Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -työssä tuettiin valtakunnallisen koordinaation avulla laajenevaa työtä ja maanlaajuista kouluttajaverkostoa sekä toteutettiin konsultaatio- ja koulutustilaisuuksia ja seminaaripäiviä. Kouluttajien työn tueksi järjestettiin myös erillinen kahden päivän koulutuskokonaisuus. Yhteensä tapahtumiin osallistui noin 170 henkilöä. Mielenterveysseuran Koulutuskeskus toteuttaa ja kehittää laajan yhteistyöverkoston kanssa asiantuntemukseen pohjautuvaa, mielenterveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen- ja terapeuttiseen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Koulutuskokonaisuudet ovat Perhearviointimenetelmä, Palaset kohdalleen, Psykoterapian perusteet, Pariterapian täydennyskoulutus, Perhekompassi, Mind-Body Bridging (MBB), Terapeuttinen työskentely asiakkaan kotona, Kriisityön koulutukset, Toimiva Lapsi ja perhe (TLP) ja Työhyvinvointiin liittyvät koulutukset. Ne on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetustoimen ammattilaisille ja organisaatioille sekä järjestöjen ja ammattiliittojen henkilöstölle. Koulutuskeskuksen koulutukset ovat maksullisia ja toiminta on omarahoitteista. Koulutuskeskuksen koulutuksiin ja seminaareihin osallistui yhteensä noin 600 henkilöä. Koulutuskeskuksella oli merkittävä rooli perhekeskeisten työskentelymallien jalkauttajana ja kehittäjänä, mielenterveysosaamisen lisääjänä ja mielenterveyden edistäjänä. Erityisesti Perhearviointimenetelmä- ja Palaset kohdalleen -koulutuksilla tavoitettiin lasten ja nuorten toimintaympäristöissä ja heikommissa asemissa olevien perheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä ja organisaatioita. Näin vahvistettiin suoraan ja välillisesti ammattilaisten osaamista ja työn kehittämistä. Koulutuskeskus on vuosina yhteistyökumppanina Pohjanmaan Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE)-hankkeessa sekä ohjausryhmässä että koulutuksien tuottajana. 16 Mielenterveysseura 2017

17 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU -KOULUTUKSET Mielenterveyden ensi apu 1 -koulutus keskittyy mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Koulutus on Suomen Mielenterveysseuran kehittämä koulutus, joka soveltuu kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa tai läheistensä mielenterveyttä. Mielenterveyden ensi apu 2 on australialaiseen malliin perustuva koulutus, joka tarjoaa tietoa yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä, niiden oireista ja antaa keinoja, kuinka jokainen voi ottaa mielenterveyden häiriöt puheeksi ja olla tukena. Nuoren mielen ensiapu -koulutus (NMEA) on tarkoitettu henkilöille, jotka toimivat 7 18-vuotiaiden lasten ja nuorten parissa joko työnsä tai harrastuksensa puolesta. Koulutus tarjoaa tietoa lasten ja nuorten yleisimmistä elämän ilmiöistä ja mielenterveyden ongelmista. Työelämän mielenterveyden ensiapu (TMTEA) on tarkoitettu TMTEA työntekijöille ja esimiehille. Koulutus tarjoaa konkreettisia keinoja ja työkaluja mielenterveydestä ja työhyvinvoinnista, näkökulmana on voimavarojen vahvistaminen. Koulutuksessa harjoitellaan mielenterveysongelmien tunnistamista ja ihmisten tukemista varhaisen välittämisen mallilla. Kehitteillä on myös Kohtaa ja tue maahanmuuttajan mielenterveyden ensiapu (KOTU) -kurssi. Se on suunnattu pakolais- ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä kohtaaville. MTEA-KOULUTUKSIIN OSALLISTUNEET 2017 MTEA TOTEUTETTUJA KOULUTUKSIA 430 kpl OSALLISTUJAPROFIILIT Eri alojen ammattilaiset 42 % Väestön edustajat 58 % Ikäjakauma Alle 18-v. 0,5 % ,5 % % ,7 % Yli 80-vuotiaat 0,4 % Osallistujien jakaantuminen eri MTEA-koulutuksiin MTEA1 56 % MTEA2 33 % NMEA 11 % Naiset 86 % Miehet 14 % Koulutusten alueellinen painotus Koulutusten alueellisessa painotuksessa on huomioitu mm. Mielenterveys indeksi (THL). Indeksiarvo: 47,7 68,0 68,1 88,3 88,4 108,7 108,8 129,0 129,1 149,3 MTEA NMEA = yhteensä MIELENTERVEYS ASIOIDEN OPISKELUA tuntia UUDET MTEA-OHJAAJAT 2017 Vuoden aikana on pidetty 20 MTEA-ohjaajakoulutusta, joissa on ollut osallistujia seuraavasti: MTEA1 115 MTEA2 94 NMEA 37 Yhteensä 246 joista miehiä 22 Ohjaajakoulutuspäiviä yhteensä 57 Koulutuksiin osallistuneiden määrät maakunnittain Koulutuksiin osallistuneiden määrät maakunnittain. Lisäksi muut 143 hankkeeseen kuulumattomiin MTEA-koulutuksiin osallistuneet MTEA1-, MTEA2- ja NMEA-koulutukset ja -materiaalit ovat saatavilla myös ruotsinkielisinä. Lähde: THL, atlas.html?select=01&indicator=i0 mielenterveysseura.fi 17

18 NUORISOTYÖ: MIELENTERVEYS VOIMAKSI -KOULUTUKSET Koulutus avaa mielenterveyttä voima varana ja elämäntaitona Mielenterveystaitojen havainnollistaminen osana nuorten kanssa tehtävää työtä Nuorisotyöntekijän ammatillisen mielenterveysosaamisen vahvistaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen Materiaalit: Mielenterveys voimaksi kirja ja kuvakortit, julisteet Materiaali myös ruotsin- ja englanninkielisenä Koulutettu noin 830 henkilöä Nuoria 200 henkilöä l Mielenterveys voimaksi -koulutuk set vuonna 2017 l Psykisk hälsa kursen på svenska ALAKOULUT: HYVÄÄ MIELTÄ YHDESSÄ -KOULUTUKSET Koulutus ja opetusaineisto antavat osaamista ja välineitä mielenterveys taitojen opetukseen (POPS 2014) Sisältää teoriaa, harjoituksia, oppituntisuunnitelmia, integrointi-ideoita, arvioinnin työkaluja ja ideoita kasvatuskeskusteluihin Mielenterveystaitojen sisältöjä muun muassa: itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot, itsetuntemuksen vahvistaminen löytäminen, tietoisuustaitojen harjoitteleminen Materiaalit: Hyvää mieltä yhdessä -kirja ja monipuolinen opetusaineisto Koulutettu henkilöä, joista ruotsinkielisiä % suosittelee koulutusta, pitää koulutusta hyvänä tai erinomaisena ja koki innostuneensa koulutuksesta saadun materiaalin käyttöönotosta. materiaalit ja koulutus myös ruotsinkielisinä l Hyvää mieltä yhdessä -koulutukset vuonna 2017 l Ruotsinkieliset koulutukset VARHAISKASVATUS: LAPSEN MIELI -KOULUTUKSET Työpajat: Eläinlasten elämää - mielenterveystaitoja pöytäteatterin keinoin, Vanhempainillat ja vuosipyörä mielenterveyden edistämisen näkökulman vahvistaminen työssä, Taide mielenterveyden voimavarana Materiaalit: Lapsen mieli -kirja, Eläinlasten elämää mieli-koulutukset, Mieli -tarinavihko ja pöytäteatterihahmot, Vennyn ja Eeron Ihania kuvia -taidekorttipakka, kuusi julistetta Koulutettu yhteensä henkilöä 98 % koulutettavista antoi koulutukselle arvosanan hyvä tai erinomainen. materiaalit myös ruotsinkielisinä l Lapsen mieli -koulutus, työpajat ja materiaali antavat osaamista ja välineitä lapsen mielenterveyden vahvistamiseen VANHEMPAINILLAT Taipalsaari Veikkola Vantaa Vihti Viertola Kemiö DIGITAALINEN KEHITTÄMINEN Tunteiden ilotulitus Kehu kaveria! Temperamenttitoteemi Kaveritaidot Taran tarina Ruotsinkielinen Mun mieli -sovellus 18 Mielenterveysseura 2017

19 YRITTÄJÄKILTA Kiltatoiminnan koulutuksiin ja ryhmiin osallistui eri puolilla maata noin 130 yrittäjää. Uutena kohderyhmänä olivat maataloustuottajat ja Hiusyrittäjät. Turku Kemi Hyvinkää Lohja Tuusula Helsinki Pelkosenniemi Polvijärvi l Kiltakoulutuksia järjestettiin kahdeksalla paikkakunnalla. Koulutuskeskus Koulutuskeskus toteuttaa ja kehittää laajan yhteistyöverkoston kanssa asiantuntemukseen pohjautuvaa, mielen terveyden edistämiseen, henkiseen hyvinvointiin sekä psykososiaaliseen ja terapeutti seen auttamistyöhön liittyviä koulutuspalveluja. Koulutukset on suunniteltu erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetustoimen ammattilaisille ja organisaatioille sekä järjestöjen ja ammattiliittojen henkilöstölle. Koulutuskeskuksen koulutuksiin ja seminaareihin osallistui yhteensä noin 600 henkilöä. KOULUTUSKESKUKSEN KOULUTUKSET l Perhearviointikoulutukset, 21 koulutusta eri puolilla maata l Psykoterapian perusteet, Mikkeli l Paripsykoterapian täydennyskoulutus perheterapeuteille, Helsinki l Kuvataidepainotteinen psykoterapian perusteet, Helsinki l Toimiva lapsi & perhe kouluttajakokous, Helsinki l Palaset kohdalleen -hanke, Helsinki l MBB 1. vaihe, Helsinki l Kriisit ja selviytyminen -koulutus, Helsinki l Laaja TLP-koulutus, Helsinki l Tilauskoulutukset: Forssa, Helsinki, Hämeenlinna, Turku mielenterveysseura.fi 19

20 20 Mielenterveysseura 2017

21 APUA KRIISEISSÄ JA VAIKEISSA ELÄMÄNTILANTEISSA Tuloksia Kriisipuhelimessa yli keskustelua, palautteesta 96 % kiittävää Kriisivastaanotoilla yli asiakasta ja vertaistukiryhmissä asiakasta. Mielenterveysseura ylläpiti noin 50 järjestön hyödyntämää Verkkokriisikeskus Tukinettiä, Solmussa 795 keskustelua Sekasin-chat aloitti toimintansa, keskusteluja , mukana 22 järjestöä Lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille, Linity-interventiossa 191 asiakasta Suomen Mielenterveysseura koordinoi valtakunnallista kriisikeskustoimintaa sekä ylläpitää omaa SOS-kriisikeskusta. Valtakunnalliseen koordinaatioon sisältyy kriisikeskustoiminnan, kriisipuhelinauttamisen ja verkkoauttamisen sisällöllinen ja toiminnallinen koordinaatio ja tekniikan ylläpito ja tilastointijärjestelmän kehittäminen ja ylläpito. Kriisikeskusverkostoon kuuluu 22 kriisikeskusta. Kriisiauttaminen puhelimella, verkossa ja kasvokkain Kriisipuhelimeen tuli soittoa ja vastattuja puheluja oli Puheluista pystyttiin vastaamaan, mikä on 29 prosenttia soitoista. Soittajista 38 prosenttia oli miehiä ja 37 prosenttia oli iältään vuotiaita. Eniten puheluita soitettiin klo 21 02; heinäkuu oli ruuhkaisin kuukausi. Soiton yleisin syy olivat ihmissuhdeongelmat. Puhelun lopuksi saadusta palautteesta 96 prosenttia oli kiittävää. Päivystyspaikkakuntia oli vuoden lopussa 26, joista 19 oli kriisi keskuksia ja kuusi paikallisia mielenterveysseuroja. Kriisikeskusverkoston kriisivastaanotoilla kävi yhteensä eri asiakasta. Tapaamisia oli yhteensä eli keskimäärin kolme tapaamista asiakasta kohti. Enemmistö asiakkaista, 73 pro- Kriisikeskukset ja kriisikeskusverkosto Tukea verkossa, puhelimessa, kasvokkain ja ryhmissä Mielenterveysseura koordinoi 22 kriisikeskuksen verkostoa Mielenterveysseura ylläpitää SOS Kriisikeskusta Helsingissä TUKEA & APUA VERKOSSA mielenterveysseura.fi PUHELIMESSA Kriisipuhelin Kemi Oulu Rovaniemi Kriisikeskusverkoston alueellinen kattavuus Kriisikeskuksen toimi aluei siin kuuluvat kunnat kriisikeskukset kunnat KASVOKKAIN mielenterveysseura.fi/ kriisikeskusverkosto RYHMISSÄ mielenterveysseura.fi/ vertaistukiryhmat Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu mielenterveysseura.fi/ tukea-ja-apua Tampere Mikkeli Sastamala Savonlinna Lappeenranta Rauma Lahti Salo Kouvola Hyvinkää Turku Vihti Helsinki mielenterveysseura.fi 21

22 senttia, oli naisia. Suurin ikäryhmä naisasiakkaissa olivat vuotiaat ja miehissä vuotiaat. Maahanmuuttajataustaisia asiakkaita oli kahdeksan prosenttia. Yleisin vastaanotolle hakeutumisen syy oli pari- tai perheongelma (27 %), ahdistuneisuus (13 %) ja kuolema lähipiirissä (7 %). Läheisen itsemurha oli asiakkaaksi tulon syynä 188 asiakkaalla. Asiakkailta kerätyn arviointitiedon perusteella kriisiapu lisäsi merkittävästi heidän toiveikkuuttaan ja selviytymistään päivittäisen elämän haasteista sekä vähensi merkittävästi elämää haittaavien ongelmien määrää ja itsetuhoisuutta. Kriisikeskusverkosto toteutti 75 suljettua ryhmää, joissa oli 579 osallistujaa. Eniten toteutui Nuorille Löydä oma tarinasi ryhmiä sekä läheisensä menettäneiden ryhmiä (itsemurhan kautta tai Kriisikeskusverkoston asiakkaat Ikäryhmittäin 17 tai alle 2 % % % % % % 80 tai yli 1 % muuten äkillisesti). Avoimia ryhmiä järjestettiin 49 ja niissä oli yhteensä 459 osallistujaa ja 324 tapaamista. Suurin osa avoimista ryhmistä oli hyvinvointia tukevia ryhmiä, tasapainovalmennusryhmiä maahanmuuttajataustaisille sekä omaisryhmiä. Kriisivastaanoton asiakkaat 2017 Asiakkaita kriisivastaanotolla Yksilöasiakkaita 87 % Pariskuntia 10 % Perheitä 2 % Ryhmiä 1 % Naisia 73 % Kriisikeskusverkoston toimintalukuja 2017 Suljetut ryhmät 569 osallistujaa 75 ryhmää 579 ryhmätapaamista Avoimet ryhmät 459 osallistujaa 49 ryhmää 324 ryhmätapaamista KRIISIPUHELIN: YLEISIMMÄT SOITTOJEN SYYT n 2015 n 2016 n 2017 Ihmissuhdeongelma 19 % Ahdistuneisuus 11 % Yksinäisyys Arjessa selviytymisen ongelmat 6 % 6 % Psyykkinen sairaus (diagnosoitu) 5 % Fyysinen sairaus 4 % Itsetuhoisuus 4 % 22 Mielenterveysseura 2017

23 KRIISIVASTAANOTTO: YHTEYDENOTTOJEN SYYT asiakkaiden arvioimana, koko verkosto, n 2014 n 2015 n 2016 Pari-ja perheongelmat 28 % Ahdistuneisuus 13 % Kuolema lähipiirissä 7 % Itsemurhateema Lapseen liittyvä huoli Masentuneisuus Työelämään ja opiskeluun liittyvät ongelmat Huoli läheisestä Arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat Väkivalta Muu syy 5 % 4 % 4 % 4 % 3 % 3 % 3 % 2 % VERKKOKRIISITYÖ: YHTEYDENOTTOJEN SYYT Ahdistuneisuus Pari- ja perheongelma Masentuneisuus Itsetuhoisuus Halu kertoa kuulumiset Muu ihmissuhdeongelma Työelämään/opiskeluun liittyvät ongelmat Diagnosoitu psyykkinen sairaus Arjessa selviytymiseen liittyvät ongelmat Fyysinen sairaus 14 % 14 % 9 % 9 % 8 % 5 % 5 % 4 % 3 % 3 % mielenterveysseura.fi 23

24 Verkkokriisityössä Tukinetissa aikuisille suunnatussa Solmussa chatissä käytiin 795 keskustelua. Pitkäkestoisessa, kahdenkeskisessä auttamisessa viestejä asiakkaan ja auttajan välillä oli Verkkoavussa yleisimmät yhteydenoton syyt olivat edelleen ahdistuneisuus sekä parisuhde- ja perheongelmat. Enemmistö yhteydenottajista oli naisia (84 %) ja suurin ikäryhmä oli vuotiaat (40 %). Itsetuhoisia yhteydenottoja oli Tukinetin ohjatuissa ryhmächattejä oli 465 ja niissä osallistujaa. Verkkokriisityöhön osallistui vuoden aikana 18 paikallista kriisikeskusta/ mielenterveysseuraa. Sekasin-chat, nuorille suunnattu chatpalvelu aloitti toimintansa tammikuussa Sekasin-chatin asiakkaista puolet oli vuotiaita. Tyttöjä ja nuoria naisia yhteydenottajista oli 80 prosenttia. Tavallisimmat yhteydenoton syytä olivat ahdistus (47 %), ihmissuhdeongelmat (27 %) ja masentuneisuus (18 %). Joka viides yhteydenottaja oli itsetuhoinen. Keskusteluja käytiin Jonotusaika oli kesimäärin 1 tunti 44 min. Sekasin-chat-palvelua oli toteuttamassa 22 eri järjestöä. Ensimmäisenä toimintavuonna työntekijät kävivät 84 prosenttia keskusteluista, vapaaehtoiset 12 prosenttia ja opiskelijat 4 prosenttia. Vapaaehtoisia rekrytoitiin ja koulutettiin vuoden aikana huomattava määrä lisää. Verkkokriisikeskus Tukinet 2017 Vierailuja sivustolla Kasvua edellisvuoteen 10 % Järjestöjä/toimijoita chatissa 58 Järjestöjen/toimijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta yli 18 % Ohjattuja ryhmächatteja 465 Pidempikestoisessa tukisuhteessa asiakasta Sekasin-chat keskustelua yritystä chatiin Keskustelujen keskipituus 39 minuuttia Uusia koulutettuja vapaaehtoisia päivystäjiä 60 Yhteyttä ottaneiden ikä 10-14: 16 % 15-19: 49 % 20-29: 33 % Yli 29: 2 % KRIISIPUHELINSOITOT JA -KESKUSTELUT SOS-kriisikeskus Suomen Mielen terveysseuran keskustoimiston yhteydessä toimivassa SOS-Kriisikeskuksessa oli 2017 lopussa 115 koulutettua vapaaehtoista, joista suuri joukko eli 55 oli tauolla. Vapaaehtoisten määrän suuri kasvu johtui Sekasin-chatin käynnistymisestä ja kahdesta vapaaehtoiskoulutuksesta siihen. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 71 yhteensä kolmessa koulutuksessa. SOS-kriisikeskuksen työntekijät ja vapaaehtoiset vastasivat kriisipuhelimessa vuonna 2017 yhteensä puheluun. Kaikki SOS-kriisikeskuksen kriisi työntekijät päivystävät kriisipuhelimessa sekä tukevat vapaaehtoisten toimintaa ja toimivat tarvittaessa myös muiden kriisikeskusten takapäivystäjinä. Yöllä kriisityöntekijöiden hoitama päivystys on ollut vuoden 2017 alusta lähtien osa valtakunnallista koordinaatiota, ei Helsingin SOS-kriisikeskusta. SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanotolla kävi asiakasta vuonna 2017 ja asiakaskäyntejä yhteensä Yleisin Kriisipuhelinsoitot Kriisipuhelinkeskustelut Mielenterveysseura 2017

25 avuntarve liittyi edelleen parisuhde- ja perheongelmiin (18 %), kuolemaan lähipiirissä (7 %) ja traumaattiseen tapahtumaan lähtömaassa (6 %). Kriisikeskuksen asiakkaista 31 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia. Kahdeksan koulutettua vapaaehtoista teki tukikeskusteluja SOS-kriisikeskuksessa ammattilaisten ohjauksessa. Yksi vapaaehtoinen toimi henkilökohtaisessa tukisuhteessa tukijana. Verkkokriisityössä oli mukana sekä työntekijöitä, opiskelijoita että vapaaehtoisia. Vuonna 2017 ryhmiä ja intensiivikursseja järjestettiin itsemurhan tehneiden läheisille, muutoin äkillisesti läheisensä menettäneille, pitkittyneestä surusta kärsiville, tukea tarvitseville nuorille/ nuorille aikuisille, lapsena vanhempiensa päihteiden käytöstä kärsineille nuorille aikuisille sekä traumatisoituneille ja tukea tarvitseville maahanmuuttajille. Intensiivikurssijaksoja oli 19 ja osallistujia 147 ja kurssivuorokausia 55. Viikoittain tapaavia ryhmiä oli 32 ja niissä tapaamiskertoja 316 ja osallistujia yhteensä 280. Avoimia ryhmiä (tasapainovalmennus ja arabiankielinen runoryhmä) järjestettiin 8. Niissä oli yhteensä 33 tapaamista ja 105 osallistujaa. Kriisitoimintojen hankkeet Vuosi oli LINITY lyhyt interventio itsemurhaa yrittäneille -projektin viides toimintavuosi. Linity-mallin seurantatutkimuksen aineiston keruu jatkui ja syyskuussa aloitettiin vuoden ajan kestävään seurantaan liittyvät kyselyt. Vuonna 2017 Linity-interventiossa oli yhteensä 191 asiakasta. Kuntoutussäätiön Nuoret tuella työelämään NUTTU-hanke, jossa kriisikeskustoimintojen työntekijä työskenteli puolikkaalla työajalla, päättyi vuoden lopussa. Hankkeessa kehitettiin tukea työttöminä työnhakijoina oleville nuorille. SOS-kriisikeskus Helsinki Kriisivastaanotolla asiakasta ja käyntiä Kriisipuhelimessa vastattua puhelua Vertaistukiryhmissä 530 osallistujaa 115 vapaaehtoista Asiakkaista 31 % maahanmuuttajataustaisia Kriisikeskustoiminnoissa toteutettiin vuoden aikana kahta maahanmuuttajien mielenterveyteen ja avunsaantiin liittyvää hanketta. Amif KOTU -hankkeen tavoitteena on tuottaa maahanmuuttajia kohtaaville koulutusta maahanmuuttajien mielenterveyden edistämisestä. Amif Paloma puolestaan on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hanke, jossa kehitetään pakolaisten ja muiden kolmansista maista tulleiden mielenterveystoimia. Mielenterveysseura on hankkeessa kumppanina ja vastaa kohderyhmän eli pakolaisten kokemusten kartoittamisesta ja osallistuu uusien toimintamallien kehittämiseen. Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämishanke on yhteistyöhanke Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n kanssa. Tavoitteena on lisätä nuorisotyön toimijoiden ja kriisiauttajien yhteistyötä ja osaamista nuorten tukemiseen. Muita hankkeita Yksiköiden hankkeiden lisäksi seurassa toteutettiin kaksi muuta hanketta suoraan johdon ohjauksessa. Kasvun tuki -hanke edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä levittämällä näyttöön perustuvia vanhemmuuden tuen työmenetelmiä lasten ja perheiden kanssa työtä tekeville valtakunnallisesti, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakin kehittäminen ja valtakunnallinen juurruttaminen. Hanke aloitti maakuntakohtaisen työn Ihmeelliset vuodet -menetelmän, Lapset puheeksi -menetelmän ja monimuotoisen perhe terapian -työmenetelmien levittämiseksi. Hanke sai hallituksen kärkihankerahoituksen osana lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE ohjelma). Toimiva lapsi ja perhe (TLP) -työhön liittyen toteutettiin koulutuksia ja seminaaripäiviä sekä päivitettiin kouluttajarekisteriä sähköiseen muotoon. TLP-työtä kehitettiin myös kahdessa hankkeessa. elapset puheeksi -hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin IT-psykiatrian linjan kanssa sähköinen koulutusalusta Lapset puheeksi -työmenetelmän levittämiseksi kuntien ja maakuntien työtekijöille. Hanke toteutetaan Mielenterveysseuran johdolla valtionavustuksella terveyden edistämisen määrärahasta. Uutena hankkeena käynnistyi Lapset puheeksi -menetelmä vastaanottopalveluissa -hanke, joka toteutetaan sisäministeriön hallinnoiman Turvapaikka-, maahanmuuttoja kotouttamisrahaston avustuksella Maahanmuuttoviraston (Migrin) johdolla. Hankkeessa tuetaan perheellisten turvapaikanhakijoiden vanhemmuutta kouluttamalla menetelmäkouluttajia vastaanottokeskuksiin. Lapinlahden Lähteen toiminta siirtyi kesällä Kansalaistoimintojen yksikön suojiin ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisen ohella ryhdyttiin valmistelemaan sen siirtämistä seuran paikallisen jäsenseuran, Pro Lapinlahti mielenterveys seura ry:n, hallinnointivastuulle lähivuosina. mielenterveysseura.fi 25

26 RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Toimintaa toteutettiin ammattihenkilökunnan sekä yli 500 vapaaehtoisen voimin matalan kynnyksen tukipalveluina 30 palvelupisteessä eri puolilla Suomea, seitsemän aluetoimiston koordinoimana. Oikeusministeriön kanssa sovitulla tavalla RIKU on toiminut vuoden 2016 alusta EU:n rikosuhridirektiivin edellyttämien yleisten rikosuhripalveluiden tuottajana Suomessa. Oikeusministeriö antoi Rikosuhripäivystykselle joulukuussa 2017 julkisen palveluvelvoitteen rikoksen uhrien yleisten tukipalveluiden tuottamisesta vuosiksi Tämä tarkoittaa, että Mielenterveysseura koordinoi RIKUa vuoteen 2027 saakka, minkä jälkeen toiminta on tarkoitus siirtää Ensi- ja turvakotien liiton hallinnointivastuulle. Rikosuhripäivystystä toteuttavat Mielenterveysseuran lisäksi Ensi- ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Setlementtiliitto. RIKUn toimintaa ohjaa strategia vuosille RIKUn yksittäisten asiakkaiden määrä eri palveluissa kasvoi edellisvuodesta 51 prosenttia. Yhteensä asiakkaita oli , kun vastaava luku vuonna 2016 oli Asiakkuuksiin liittyviä kontakteja oli , kasvua 43 prosenttia. Tukisuhteiden määrä oli 4 700, jossa kasvua 31 prosenttia. Palvelumuodoista 26 Mielenterveysseura 2017 kasvoi eniten RIKUchat. Poliisin ohjaus RIKUn palveluihin lisääntyi jonkin verran, mutta alueelliset erot ohjauksessa ovat edelleen suuria. Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto Valtakunnallisen Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimisto toimii Mielenterveysseuran Kriisikeskustoimintojen osana Helsingissä Länsi-Pasilassa. Toiminta-alueena oli yhteensä 43 kuntaa pääkaupunkiseudulla, Päijät Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Itä-, Keski- ja Länsi-Uudellamaalla. Aluetoimiston palvelupisteistä (Helsinki, Lohja, Järvenpää, Porvoo, Lahti, Kouvola) tarjottiin neuvontaa ja ohjausta puhelimitse, chatissa sekä henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Asiakaskontakteja oli kaikkiaan , tukisuhteita 1 283, vapaaehtoisia 106 ja henkilöstöä 10. Etelä-Suomen tukisuhteissa korostuivat edellisvuosien tapaan yhteydenotot liittyen erilaiseen väkivaltarikollisuuteen. Tukisuhteita oli seuraavasti: perhe- ja lähisuhteissa tapahtuvassa väkivallassa 25 prosenttia, läheisen muussa uhkailussa ja häirinnässä kolme prosenttia, lähestymiskieltoasioissa seitsemän prosenttia, seksuaalirikoksissa 16 prosenttia, henkirikoksissa yksi prosentti, muissa pahoinpitelyissä, uhkailuissa, häirinnässä, vainossa sekä erilaisessa kiusaamisessa ja kunnianloukkauksissa 20 prosenttia. Muut yhteydenoton syyt liittyivät lähinnä varkauksiin, murtoihin ja ryöstöihin, petoksiin ja kavalluksiin sekä identiteettivarkauksiin ja muihin verkkorikoksiin. Henkilökohtaisen tukihenkilön tarjoaminen asiakkaille on keskeinen osa RIKUn perustoimintaa. Tukihenkilöt olivat asiakkaan tukena muun muassa poliisilaitoksella, oikeudenkäynneissä sekä muissa rikosprosessiin liittyvissä tapaamisissa. Lisäksi Etelä-Suomen aluetoimiston työntekijöitä jalkautui Lahden poliisitalolle, Porvoon poliisitalolle, Helsingin Pasilan poliisitalolle, Kotkan poliisitalolle, Lahden turvakodille sekä Lohjan seudun mielenterveysseuran Hyvän mielen majalle. Aluetoimisto oli mukana rikoksen uhreille ja todistajille tarkoitetussa Visitor-toiminta tuomioistuimessa -hankkeessa toteuttaen Vantaan käräjäoikeudessa päivystystoimintaa. Päivystysten aikana kohdattiin yhteensä 206 asiakasta. Rikosuhripäivystyksen tunnuslukuja Asiakasmäärät Asiakkaat eri palveluissa Tukisuhteet Asiakkuuskontaktit Palvelut RIKUchat Auttava puhelin Juristin puhelinneuvonta 340 Käynnit verkkosivuilla RIKUn organisaatio Palvelupisteitä 30 Koordinoivia aluetoimistoja 7 Ammattilaisia perustyössä 59 (myös osa-aikaisia) Vapaaehtoisia perustyössä 530

27 Kaikki mielenterveydestä mielenterveysseura.fi Mielenterveyttä voi vahvistaa Ajassa Tarinat Koulutukset Tapahtumat Materiaalit Yhteystiedot Hae Mielenterveys Tule mukaan Tukea ja apua Kehittämistoiminta Mielenterveysseura Lahjoita TUKEA JA APUA Lue ja jaa Mieli-sisältöjä mielenterveysseura.fi 27

28 VIESTINTÄÄ JA DIGITALISOITUMISTA Tuloksia Viestit lähes päivittäin ulkoisessa mediassa, mediaosumia yli 880 kappaletta eri kävijää kuukaudessa Mielenterveysseura.fi -sivustolla, 37 prosentin kasvu Mielenterveysseura viesti päivittäin sosiaalisessa mediassa, potentiaalisia kohtaamisia päivässä Mieli120-Juhlavuoden tapahtumia yli 30 paikkakunnalla. Toivoa kirjallisuudesta -kiertue Helsingissä sisälsi 36 kirjastoa, 36 vierasta ja 36 toivoa antanutta kirjaa Liittohallituksen hyväksymä viestintästrategia valmistui Viestinnän visiona on, että Suomessa asuvat oivaltavat, että mielenterveys on terveyttä ja elämäntaitoa: mielenterveyttä voi oppia ja vahvistaa. Viestintä ja vaikuttaminen ovat tärkeä osa seuran ja kaikkien työntekijöiden työtä, ja sitä tehdään yhteistyössä jäsenseurojen ja kumppaneiden kanssa. Viestintäyksikön vastuualueita ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen, markkinointiviestintä, jäsenviestintä, sisäinen viestintä ja varainhankinta sekä seuran Digitaalisuus ja viestintä -kehittämisohjelma. Toimintaympäristön luotaus on keskeinen osa viestinnän toteutusta. Viestintäyksikkö palvelee, mahdollistaa ja vaikuttaa. Markkinointiviestintä ja mediat Mielenterveysseura toteutti päivittäistä sisältömarkkinointia edistäen mielen hyvinvoinnin oma-apukeinojen, varhaisen kriisituen, vapaaehtoistyön ja yhteiskunnallisten viestien käyttöä ja saatavuutta sekä mielen hyvinvoinnin puheeksi ottamista. Keskeisinä keinoina olivat digitaalinen viestintä, mediaviestintä ja kohtaamiset. Mielenterveysseuran verkkosivuston kävijämäärä jatkoi kasvuaan. Mielenterveysseura.fi-sivustolla oli noin eri kävijää kuukaudessa (2016, ; 2015: ). Kävijämäärien ja esimerkiksi sivustolla vietetyn ajan lisäksi toteutettiin käyttäjätestejä keskeisillä sidosryhmillä. Sisällöistä vastaava työryhmä kehitti sivuston konseptointia sisältömarkkinointiin erikoistuneen toimiston kanssa. Mielenterveysseuran monikanavaperheeseen kuuluivat mielenterveysseura.fi-kokonaisuus, Facebook, Twitter, YouTube, Instagram, sähköposti, Mieli uutiskirje ja muut uutiskirjeet, Intranet sekä Mielenterveys-lehti (4), Perheterapia-lehti (4), Mieli News (1), esitteet ja muut julkaisut sekä tapahtumat ja messut. Mielenterveys-lehden julkaiseminen lopetettiin vuoden päättyessä, jotta seuran strategian mukaisesti voitiin kohdentaa resursseja digitaalisen viestinnän kehittämiseen. Mielenterveysseura viesti päivittäin sosiaalisessa mediassa ja potentiaali sia kohtaamisia oli päivässä. Reagointien ja jakamisten tilastoja seurattiin päivittäin sekä systemaattisesti viikoittain ja joka neljäs kuukausi (2017: FB tykkääjää ja Twitter seuraajaa; 2016: FB tykkääjää, Twitter seuraajaa). Mielenterveysseuran viestit näkyivät lähes päivittäin ulkoisessa mediassa. Mediaosumia oli vuoden aikana yli 880 kappaletta 1 hakusanalla Suomen Mielenterveysseura. Näistä jutuista lähes puolet käsitteli tuen ja avun tarjoamista 2,viidennes mielenterveysosaamista 3 ja yhteiskunnallista vaikuttamista 4 sekä osa kansalaistoimijuutta 5. Mielenterveysseura koulutti sekä vaikutti noin kymmenessä messutapahtumassa opetusalan Educa-tapahtumasta Mielenterveysmessuille. Mieli120 -juhlavuonna mielenterveyt tä edistettiin eri puolilla Suomea teemalla toivoa, iloa, voimaa. Toivoa kirjallisuudesta -kiertue juhlavuoden kunniaksi Helsingin kaupungin kirjastojen sisälsi 36 kirjastoa, 36 vierasta ja 36 toivoa antanutta kirjaa (kuulijoita 1 820). Artikkelit saivat yli yksilöityä sivukatselua Helmet-verkkosivuilla. Tapahtumat näkyivät menovinkeissä, kirjastoissa, verkossa ja syyskuun viikolla Helsingin keskustassa digitalisilla näytöillä. Toivoa kirjallisuudesta -kiertue huipentui Maailman mielenterveyspäivään 10. lokakuuta Suomi100-tapahtumana. Kymppikymppikampanjana 1 Mediaosumia vuonna 2017: 886; 2016: 609; 2015: 273) 2 Tuen ja avun tarjoaminen mediaosumissa vuonna 2017: 47 %; 2016: 53 %; 2015: 29 % 3 Mielenterveysosaaminen mediaosumista vuonna 2017: 25 %; 2016: 21 %; 2015: 16 % 4 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen mediaosumissa vuonna 2017: 25 %; 2016: 19 %; 2015: 32 % 5 Kansalaistoimijuus mediaosumissa vuonna 2017: 2 %; 2016: 6 %; 2015: 5 % 28 Mielenterveysseura 2017

29 MIELENTERVEYSSEURAN ASIANTUNTEMUKSEN KOHTAAMINEN Vuodessa yli puhelinkeskustelua kriisipuhelimessa Kriisikeskusverkostossa Ryhmissä osallistujaa Tukinetissä pidempikestoisessa tukisuhteessa asiakasta ja ohjattuja ryhmächatteja 465 Sekasin-chatissa keskustelua Asiakkaita kriisivastaanotolla Henkilökohtaisesti kriisityössä Yli kohtaamista koulutuksissa vuodessa Henkilökohtaisesti koulutuksissa ja messuilla Tuhansia kohtaamisia kymmenillä messuilla vuoden aikana Mieli120-juhlavuoden kiertue yli 30 paikkakunnalla ja kymmeniä tuhansia kohtaamisia Koulutuskeskus koulutti yli 600 henkilöä KOHTAAMISET Mielenterveysseuran viestit viikoittain mediassa, noin 17 kertaa viikossa (verkkoseuranta) Vuodessa mediaosumia yli 880 Median kautta kohtaaminen Mielenterveysseura oli 221 suomalaisessa mediassa joka puolella Suomea Mielikanavien kautta Kuukaudessa eri kävijää mielenterveysseura.fi -sivustolla Päivittäin kohtaamista Facebookin ja Twitterin välityksellä Vuodessa Mielenterveys-lehteä, Perheterapia lehteä ja lähes esitettä. mielenterveysseura.fi 29